POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2015

POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2015

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen on johtanut poliisia vuodesta 2015 lähtien. SISÄLTÖ Poliisiylijohtajan katsaus... 3 Valvonta ja hälytys... 4 Rikostorjunta...10 POLIISI- YLIJOHTAJAN KATSAUS Lupahallinto...16 Kansainvälinen yhteistyö...20 Henkilöstö ja koulutus...24 Talous, tekniikka sekä toimitila- ja materiaalihallinto...28 Sisäinen valvonta, turvallisuus ja viestintä...34 SUOMI on poliisin tilastojen perusteella aiempaa turvallisempi. Rikosten määrä on ollut pitkään laskussa ja todennäköisyys joutua niiden uhriksi on laskenut. Samaan aikaan turvallisuusympäristömme on muuttunut radikaalimmin kuin koskaan rauhan aikana. Kaksi kolmesta suomalaisesta kokee tulevaisuuden turvattomampana, vuotta aiemmin näin ajatteli hieman yli puolet. Toimittaja: Timo Torvinen Kuvat: Poliisin omat arkistot, Katja Almgren SPJL, Mika Hakkarainen Poliisihallitus, Sami Hätönen Poliisihallitus, Rosa Suominen Helsingin poliisilaitos, Poliisiammattikorkeakoulu ja Poliisit-televisiosarja. Kannen kuva: Oulun poliisilaitos / Miska Puumala. Ulkoasu ja toteutus: Lönnberg Painot Poliisi Vuosikertomus 2015 www.poliisi.fi www.facebook.com/suomenpoliisi www.youtube.com/suomenpoliisi www.twitter.com/suomenpoliisi www.instagram.com/suomen_poliisi Suomessa poliisi vastaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaamisesta sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä. Ensimmäinen valtiollinen poliisikamari perustettiin 200 vuotta sitten vuonna 1816 Turkuun. Sen tärkein tehtävä oli kaupunkiin saapuneiden matkustavaisten rekisteröiminen ja tarkkaileminen. Vuonna 2015 suuntasimme tuohon poliisin ensimmäiseen tehtävään poikkeuksellisen paljon voimavaroja, kun turvapaikanhakijoiden määrä lähes kymmenkertaistui. Perustimme järjestelykeskuksen yhdessä muiden viranomaisten kanssa, palkkasimme eläkeläisiä, komensimme kentälle opiskelijoita, jäädytimme suuren osan täydennyskoulutuksesta sekä tingimme tietoisesti muista lakisääteisistä tehtävistämme, kuten yleisvalvonnasta, liikennevalvonnasta ja omaisuusrikosten tutkinnasta. Perinteisten tehtävien rinnalle ovat nousseet uudet ilmiöt. Rikolliset, rikokset ja rikoshyöty liikkuvat yhä nopeammin yli rajojen. Digitalisaatiossa piilevät kyber uhat ovat soluttautuneet lähemmäksi yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja. Terroriiskut Pariisissa ja Kööpenhami nassa edellyttivät tehostettua varautumista myös Suomessa. Kiireellisten hälytystehtävien hoitaminen oli poliisitoiminnan tärkein painopiste. Toimintavalmiusaika kaikkein kiireellisimmissä tehtävissä oli keskimäärin 9,3 minuuttia, hieman parempi kuin vuotta aiemmin. Hälytystehtäviä oli yhteensä yli miljoona. Rikosten määrä laski hieman, noin 806 000:een. Katuturvallisuus- ja liikenneturvallisuusindeksi paranivat. Henkirikosten määrä oli alhaisin 30 vuoteen. Omaisuusrikokset ja ryöstöt vähenivät, samoin liikennerikokset. Jossain rikosilmiöissä tilanne heikkeni. Esimerkiksi ihmissalakuljetus, väkivaltarikokset, raiskaukset ja petokset lisääntyivät. Poliisi myönsi yli 1,4 miljoonaa lupaa. Joka kolmas passi ja joka viides henkilökortti haettiin sähköisesti. Vuoden 2016 alusta ajokortit ja muut tieliikenteen luvat siirrettiin Liikenteen turvallisuusvirastolle ja Suojelupoliisi suoraan sisäministeriön alaiseksi virastoksi. Samalla se otti vastattavakseen kaikki turvallisuusselvitykset. Poliisissa työskenteli noin 10 000 henkilöä, joista 7 300 poliiseja. Henkilöstömäärä väheni noin prosentilla. Tulevina vuosina poliisi varautuu sopeuttamaan toimintansa aleneviin kehyksiin. Vuonna 2020 poliiseja arvioidaan olevan 6 500. Suomen poliisi on asukaslukuun suhteutettuna Euroopan pienin ja se tekee siitä huolimatta eurooppalaisittain parasta tulosta. Onnistumisen edellytyksenä on kansalaisten vahva luottamus, joka on maailmanennätysluokkaa. Tästä meidän kaikkien on syytä olla ylpeitä, niin poliisissa kuin yhteiskunnassa laajemminkin. Seppo Kolehmainen poliisiylijohtaja 2 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2015 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2015 3

VALVONTA JA HÄLYTYS POLIISIN hälytystehtävien kokonaismäärä vuonna 2015 oli 1 041 810. Edellisenä vuonna se oli 1 046 885, joten laskua on alle puoli prosenttia. Suurin lisäys oli tehtäväluokassa perus- ja valvontatehtävä sekä ennalta estävä toiminta, nousua oli lähes yhdeksän prosenttia. Näistä tehtävistä eniten lisääntyivät maahantulon ja maastalähdön valvontaan liittyvät tehtävät, mikä johtuu suuresta turvapaikanhakijoiden määrästä. Turvapaikanhakijoihin liittyvät tehtävät muodostivat kaikista poliisin tehtävistä noin kahden prosentin osuuden. Poliisin toimintavalmiusaika kaikkein kiireellisimmissä A-kiireellisyysluokan tehtävissä oli 9,3 minuuttia. Päihtyneiden henkilöiden aiheuttamien ja häiriökäyttäytymiseen liittyvien tehtävien määrät vähenivät edellisen vuoden tasosta. Myös kotihälytystehtävien määrä väheni hieman, mutta sen sijaan perheväkivaltatehtävät lisääntyivät lievästi edellisen vuoden tasosta. Katuturvallisuus parani edelleen Katuturvallisuusindeksin 98,40 arvo parani vuoteen 2014 verrattuna vajalla prosentilla. Indeksin arvo 100 tarkoittaa vuoden 1999 tasoa. Katuturvallisuusindeksi koostuu ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen, ratti- ja liikennejuopumusten painotetusta lukumäärästä suhteutettuna väestömäärään. Indeksin suotuisaa kehitystä selittää eniten julkisella paikalla tapahtuneiden pahoinpitelyiden sekä rattija liikennejuopumusten väheneminen. ToimintavalmiUsajat paranivat hiukan Hälytystehtävien hoitaminen ja nopea paikalle saapuminen olivat poliisitoiminnan tärkeinä painopistealueina. Poliisin toimintavalmiusaika pysyi lähes ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Kaikkein kiireellisimmissä A-luokan tehtävissä aika oli 9,3 minuuttia, kun se vuotta aiemmin oli 9,5 minuuttia, parannusta siis 1,9 prosenttia. AB-kiireellisyysluokassa eli kiireellisten ja viipymättä hoidettavien tehtävien luokassa vastaava luku oli 17,8 minuuttia. Tässä parannusta edelliseen vuoteen nähden on puoli prosenttia. Poliisin toimintavalmiusaika sisältää tehtävän odotusajan, partion viiveajan ja minimiajoajan tehtäväpaikalle. Hätäkeskuksessa tehtävään käsittelyyn kuluvaa aikaa ei lasketa mukaan. Liikenneturvallisuudessa kehitystä molempiin suuntiin Liikenteessä kuoli 257 ja loukkaantui 6 373 henkilöä. Liikenteessä kuolleiden määrä kasvoi lähes 15 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, joten pidemmän ajanjakson myönteinen kehitys kääntyi huonompaan suuntaan. Loukkaantuneiden määrä kuitenkin väheni lähes viisi prosenttia. Poliisin tietoon tulleiden rattijuopumusten määrä pysyi lähes edellisen vuoden tasolla. Liikennevirrassa rattijuoppojen määrässä ei tapahtunut muutosta ja vuoden aikana henkilövahinkoon johtaneiden alkoholionnettomuuksien määrä väheni. Poliisi onnistui kohdistamaan valvontaa aikaisempaa paremmin, sillä pienemmällä puhalluskokeiden määrällä tavoitettiin edellisen vuoden tasoa vastaava määrä rattijuoppoja. Raskaan liikenteen onnettomuuksien määrä laski edelleen. Samaan aikaan myös raskaan liikenteen määrä pääteillä väheni edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisesti raskaan liikenteen määrä maarajoilla on vähentynyt merkittävästi. Liikennetur vallisuuden yhdeksi riskiksi on tunnistettu ikääntyvien määrän kasvu liikenteessä. Poliisi kehitti ajoterveyden valvontaa järjestämällä tähän liittyvää koulutusta sekä tuottamalla uutta koulutusmateriaalia. Valvontatekniikka kehittyy Rekisterikilpiä lukevien videovalvontalaitteiden määrä lisääntyi edelleen. Niiden avulla tehostettiin valvontaa ja suoritteiden määrät kasvoivat selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Yhteistyötä jatkettiin kiinteän automaattivalvonnan laajentamiseksi edelleen uusille tieosuuksille. Samalla liikuteltavien valvontayksiköiden käyttöä tehostettiin merkittävästi. Valtakunnallisesti keskitettyjen valvontasuoritteiden käsittelyyn liittyviä tietojärjestelmiä ja työprosesseja kehitettiin, joten suoritteet pystytään myös käsittelemään aikaisempaa nopeammin. Automaattivalvonnan suoritteiden kokonaismäärä kasvoi erityisesti huomautusten määrän myötä, mutta euromääräisissä seuraamuksissa tapahtui laskua lähinnä vuoden neljän viimeisen kuukauden aikana. Selittäväksi tekijäksi on arvioitu 1.9.2015 tapahtunutta rikesakkojen euromääräistä korotusta, joka näyttää vaikuttaneen ajokäyttäytymiseen. Liikenteen valvonnan yhteistyö ylittää rajat Suomi osallistui aktiivisesti Euroopan liikennepoliisiverkoston (TISPOL) toimintaan. TISPOLin johtajana jatkoi Suomen poliisin edustaja. Sen lisäksi Suomella on edustaja TISPOLin neuvostossa sekä useissa alatyöryhmissä. Operatiivisella tasolla toteutettiin vuoden aikana yhdeksän liikenneturvallisuuspainotteista TISPOL-operaatiota Road Policing -toimintamallilla. Pohjoismaista liikennepoliisiyhteistyötä SANT-työryhmässä jatkettiin sekä Suomen ja Viron yhteistyössä toteutettiin useita eri rajat ylittäviä valvontaoperaatioita yhteistyösuunnitelman mukaisesti. Lentoasemien ja ilmailun turvallisuuteen osallistuttiin aktiivisesti AIRPOL-verkostossa. 4 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2015 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2015 5

Ennalta estävässä työssä poliisi on siellä missä ihmisetkin. Väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin torjunta osana poliisin ennalta estävää toimintaa Ennalta estävä toiminta on poliisin ensisijainen toimintamalli jokapäiväisessä toiminnassa. Parasta ennalta estävää työtä tehdään yhteistyössä muiden viranomaisten ja yhteisöjen sekä alueiden asukkaiden kanssa. Poliisihallitus on vastannut poliisin ennalta estävän toiminnan strategian toimeenpanosta, jonka myötä poliisilaitokset ja valtakunnalliset yksiköt ovat kehittäneet ennalta estävän toiminnan rakenteita ja toimintakykyä. Yksittäisten toimijoiden sijasta huomioita on kiinnitetty enemmän kokonaisuuksiin ja toiminnan yhtenäistämiseen. Kehittämistyötä on koordinoinut poliisin ennalta estävän toiminnan valtakunnallinen ohjausryhmä, jossa on päällystötason edustus kaikista poliisiyksiköistä. Nykyaikainen ennalta estävä toiminta on myös erityistoimintaa, johon liittyy tietojohtoisuus ja analyysitoiminta sekä prosessien yhteisvaikuttavuus, joiden myötä kehitetään myös ennalta estävän toiminnan mittareita. Yksi keskeisistä poliisin ennalta estävän toiminnan erityistoiminnoista on ollut väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin torjunta ja niihin liittyvä kouluttaminen. Kouluttaminen on tärkeää, jotta poliisit ja yhteistyötahot oppivat ymmärtämään ja huomioimaan uusia asioita ja ilmiöitä muuttuvassa toimintaympäristössä. Kattavaa ennalta estävän toiminnan kehittämistä ja yhtenäistämistä on tehty myös rajat ylittävän rikollisuuden (RYR-hanke) torjunnan kehittämisessä. Ennalta estävässä työssä poliisi on siellä, missä ihmisetkin. Tärkeä osallistumisen väline on sosiaalinen media. Verkossa toimimalla vaikutetaan turvallisuuden tunteeseen, estetään rikoksia ja madalletaan kynnystä ottaa yhteyttä poliisin. Nettipoliisitoiminta on eri muodoissaan vakiintumassa johdetuksi poliisin perustoiminnaksi tukien kaikkea poliisitoimintaa. Poliisille nuoret ovat aina olleet tärkeä kohderyhmä. Perinteisten opetus- ja valistustilaisuuksien ohella poliisi tapaa ja tavoittaa nuoria sosiaalisessa mediassa enemmän ja tehokkaammin. Poikkeuksellinen vuosi laittoman maahantulon ja turvapaikanhakijoiden määrässä Maailmalla lisääntyneet kriisit, joiden seurauksena sadat tuhannet ihmiset pyrkivät EU-alueelle laillisesti ja laittomasti, lisäsivät turvapaikanhakijoiden määrää sekä laitonta maahantuloa myös Suomeen. Lähes kaikki laittomasti maahan tulleet saapuivat maahan sisärajan kautta. Loppukesän aikana Suomeen saapui lähes hallitsemattomasti joukko ulkomaalaisia, joista suuri osa hakeutui turvapaikanhakijaksi poliisilaitoksille eri puolille maata. Hakijoita ei ehditty rekisteröidä sillä vauhdilla kuin heitä saapui. Valtioneuvosto teki päätöksen järjestelykeskuksen perustamisesta laittoman maahantulon hillitsemiseksi 17.9.2015 ja järjestelykeskus aloitti toimintansa Torniossa 22.9.2015. Haaparannasta Suomeen saapuneet turvapaikanhakijat ohjattiin järjestelykeskukseen rekisteröitäväksi heti rajanylityksen jälkeen. Samaan aikaan sisärajan läheisyydessä käynnistettiin tehostettu ulkomaalaisvalvonta yhdessä Rajavartiolaitoksen kanssa. Näillä toimilla hallitsematon maahantulo saatiin hallintaan ja maahantulijat rekisteröityä. Poliisihallitus komensi valtakunnallisen turvapaikkatutkinnan valmiusryhmän hoitamaan rekisteröintitehtäviä järjestelykeskukseen. 6 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2015 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2015 7

Kaiken kaikkiaan poliisi rekisteröi vuoden aikana yhteensä yli 32 000 turvapaikanhakijaa, näistä yli 15 000 Tornion järjestelykeskuksessa. Enimmillään hakijoita rekisteröitiin Torniossa lähes 500 hakijan päivävauhdilla. Turvapaikkatutkinnan poliisi suoritti noin 28 000 turvapaikanhakijalle, mikä on lähes kymmenkertainen määrä aiempiin vuosiin verrattuna. Poliisi joutui kaikilla poliisilaitoksilla ohjaamaan lisäresursseja muista tehtävistä turvapaikkatutkintaan ja hakemusten vastaanottoon. Virassa olevien poliisien lisäksi hyödynnettiin Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoita ja eläkkeelle siirtyneitä poliisimiehiä. Keskusrikospoliisin tilastoinnin mukaan Suomessa tavattiin vuoden aikana yhteensä yli 14 000 laittomasti maassa oleskellutta ulkomaalaista. Valtaosa luvusta koostuu turvapaikkahakemuksen sisämaassa jättäneistä ulkomaalaisista, joilla ei ollut tavattaessa maahantuloa tai henkilöllisyyttä osoittavia asiakirjoja. Näiden henkilöiden maassa oleskelu muuttuu lailliseksi heti, kun he jättävät turvapaikkahakemuksen. Poliisin paljastamien ulkomaalaisrikkomusten määrä pysyi suunnilleen samana kuin muutamana aiempana vuotena. Poliisi paljasti noin 1 300 ulkomaalaisrikkomusta. Valtaosa näistä oli maahantulokiellon rikkomisia. Maahantulokiellot on saatu yleensä aiemmin Suomessa tehtyjen rikosten perusteella. Turvapaikanhakijoiden määrä moninkertaistui Turvapaikanhakijoita tuli vuoden 2015 aikana Suomeen yhteensä 32 476. Vuotta aiemmin määrä oli 3 651. Eniten turvapaikanhakijoita saapui Irakista (20 485), Afganistanista (5 214), Somaliasta (1 981), Syyriasta (877), Albaniasta (762) ja Iranista (619). Turvapaikanhakijoiden määrät alkoivat kasvaa voimakkaasti kesästä lähtien. Eniten turvapaikanhakijoita, lähes 11 000, Suomeen saapui syyskuussa. Tehokas ja nopea laittomasti maassa oleskelevien ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden maasta poistaminen on tärkeä osa onnistunutta laittoman maahantulon torjuntaa. Suomi on jo pitkään kuulunut EU-maiden tehokkaimpiin maasta poistamisen täytäntöön panijoihin. Vuonna 2015 poliisi poisti maasta 3 180 maasta poistamispäätöksen saanutta henkilöä. Tämä on 14 prosenttia enem män kuin vuotta aiemmin. Poliisihallituksen johdolla toimiva laittoman maahantulon ja ihmiskaupan torjunnan päällystö- ja oto-kouluttajaverkosto jatkoi toimintaansa. Verkoston tavoitteena on yhdenmukaistaa poliisin toimintaa ulkomaalaisvalvonnassa sekä ylläpitää ja kehittää ulkomaalaisasioiden osaamista poliisiyksiköissä. Poliisihallitus on myös jatkanut sisäisen turvallisuuden ministeriryhmän vahvistaman laittoman maahantulon vastaisen toimintaohjelman toteuttamista sekä johtanut laittoman maahantulon torjunnan virkamiestyöryhmää. n Poliisin tehtävät 2011 2012 2013 2014 2015 Hengen ja terveyden suojaan kohdistuva tehtävä 51 457 52 198 54 540 54 390 54 462 Omaisuuden suojaan kohd. tehtävä 121 103 111 720 114 318 116 016 112 536 Liikenneonnettomuudesta tai liikenteestä 242 445 249 194 257 607 275 816 272 813 aiheutuva tehtävä Yksilön suojaan kohdistuva tehtävä 314 353 298 429 300 361 284 699 273 452 Onnettomuus tai vaarallinen tilanne 45 900 33 149 38 913 37 730 37 901 Erityistehtävät 183 859 155 330 139 834 130 376 130 127 Perus- ja valvontatehtävä sekä 103 313 94 493 102 794 147 475 160 204 ennalta ehkäisevä toiminta Sairaankuljetus- ja ensihoitotehtävät 294 306 323 293 269 Sosiaalitehtävät 1 300 686 93 90 46 Yhteensä 1 064 024 995 505 1 008 783 1 046 885 1 041 810 Tietyt tehtävät tarkemmin 2011 2012 2013 2014 2015 Päihtynyt henkilö 77 415 71 473 71 136 63 819 57 273 Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta 112 983 98 908 96 497 88 383 85 053 Juopumus liikenteessä 43 027 45 231 46 141 46 210 42 355 Vahingonteko 16 948 15 539 15 266 13 773 13 160 Kotihälytys 83 758 84 405 84 319 81 780 80 177 Kotihälytys: perheväkivalta 21 077 23 565 25 275 25 237 26 223 Toimintavalmiusaika, keskiarvo minuuttia 2011 2012 2013 2014 2015 (Poliisin näkökulma) A-kiireellisyysluokka 10,1 9,2 9,4 9,5 9,3 AB-kiireellisyysluokka 16,9 16,7 17,4 17,9 17,8 Toimintavalmiusaika sisältää tehtävän odotusajan, partion viiveajan ja minimiajoajan tehtäväpaikalle. Hätäkeskustoiminnassa tehtävän käsittelyyn kuluvaa aikaa ei lasketa tähän mukaan. Toimintavalmiusaika, keskiarvo minuuttia 2011 2012 2013 2014 2015 (Asiakkaan näkökulma) A-kiireellisyysluokka 13,2 12,2 12,4 12,6 12,3 AB-kiireellisyysluokka 22,0 21,3 22,2 23,0 22,9 Toimintavalmiusaika (asiakasnäkökulma) mittaa aikaa kansalaisen hätäpuheluun vastaamisesta kaikkine viiveineen siihen saakka kunnes poliisin partio saapuu tehtäväpaikalle. Katuturvallisuusindeksi 2011 2012 2013 2014 2015 78,64 85,83 92,43 97,5 98,4 Automaattinen liikenteenvalvonta, 2011 2012 2013 2014 2015 nopeusrajoitusten ylitykset, lkm 6 10 196 164 144 836 167 512 145 519 250 455 11 15 145 598 137 246 147 426 146 060 130 991 16 20 54 142 47 614 54 176 53 858 47 722 21 30 24 992 21 479 26 271 25 924 22 015 31 40 2444 2085 3967 2892 2302 41 1139 736 3247 1412 1088 Yhteensä 424 479 353 996 402 599 375 665 454 573 Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä 8 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2015 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2015 9

RIKOSTORJUNTA RIKOSTEN määrä väheni edelleen vuonna 2015. Poliisin tietoon tuli vuoden aikana noin 806 000 rikosta, kun edellisenä vuonna luku oli noin 814 000. Asuntomurtojen määrä laski yli neljä prosenttia verrattuna vuoteen 2014. Tosin vuosi 2014 oli asuntomurtorintamalla ennätysvilkas, joten asuntomurtoja tehtiin viime vuonna edelleen melko paljon. Ulkomaalaiset liikkuvat rikollisryhmät tekivät reilusti yli puolet asuntomurroista. Eniten vähenivät vapaa-ajan asuntoihin kohdistuneet varkaudet, jotka vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna yli kahdeksan prosenttia. Syynä pudotukseen voivat olla parantunut murtosuojaus sekä arvokkaamman omaisuuden poisvienti mökeiltä. Näistä asioista poliisi on valistanut aktiivisesti kansalaisia. Petosrikosten määrä jatkoi edelleen voimakasta kasvua. Lisäystä vuoteen 2014 oli yli 18 prosenttia, mikä tarkoittaa yli 5 800 ilmoitusta. Merkittävä osa kasvusta liittyy internetissä tehtyihin petosrikoksiin. Pahoinpitelyrikoksissa lievää kasvua, henkirikokset vähenivät Kaikkien väkivaltarikosten määrä nousi 2,7 prosenttia. Pahoinpitelyrikosten määrä kasvoi 2,9 prosenttia ja perheväkivaltarikosten määrä 3,3 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. Pahoinpitelyrikosten osalta suurin nousu oli yksityisellä paikalla tapahtuneiden pahoinpitelyiden määrässä, joissa kasvua oli 4,8 prosenttia. Törkeiden pahoinpitelyiden määrä sen sijaan laski kolmisen prosenttia. Yksityisillä paikoilla tapahtuneiden pahoinpitelyrikosten määrän kasvuun on osaltaan vaikuttanut 1.4.2015 voimaan tullut lastensuojelulain muutos, jonka mukaan lastensuojelulain 25 :n 1 momentissa mainituilla tahoilla on velvollisuus salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa suoraan poliisille, jos on syytä epäillä lapseen kohdistunutta rikoslain 21 luvussa säädettyä väkivaltarikosta, josta rikoslaissa säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta. Henkirikosten määrät yrityksineen laskivat selvästi edellisestä vuodesta ja henkirikosten määrä oli tilastohistorian alhaisimmalla tasolla 30 vuoden tarkastelujaksolla. Henkirikoksia tuli poliisin tietoon 85 eli 16 henkirikosta edellistä vuotta vähemmän (18,8 %). Lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset laskivat, raiskausten määrä kasvoi Lasten seksuaalisten hyväksikäyttöjen määrä laski 12,5 prosenttia. Niitä oli 178 vähemmän kuin edellisenä vuonna huolimatta siitä, että tietoisuus lapsiin kohdistuvasta hyväksikäyttörikollisuudesta on yhä lisääntynyt ja poliisin käsityksen mukaan yhä useampi aiemmin piilorikollisuudeksi jäänyt seksuaalirikos ilmoitetaan poliisin tietoon ja tulee tilastoiduksi. Raiskausrikoksia ilmoitettiin poliisille 29 enemmän (2,8 %) kuin vuonna 2014. Törkeisiin raiskauksiin kirjattiin 56 alle 18-vuotiasta asianomistajaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Määrän kasvuun pidetään selityksenä syyskuun alussa 2014 voimaan tullutta rikoslain 20 :n 1 momentin muutosta, jonka mukaan raiskaus kirjataan aina törkeäksi, jos se kohdistuu alle 18-vuotiaaseen lapseen ja teko on kokonaisuudessaan arvostellen törkeä. Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä laski vuonna 2015. Kuva Oulun poliisilaitos. 10 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2015 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2015 11

Helsingin poliisin tekniikassa käsiteltiin vuoden 2015 aikana lähes 7 000 tekniikan ja partioiden taltioimaa näytettä sekä niistä saatua taltiointia sisältäen mm. sormenjäljet. Huumausainerikollisuuden kokonaismäärä lisääntyi kahdeksan prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Keskusrikospoliisi paljasti Suomessa toimineen huumausaineiden levitysorganisaation, jonka maastokätköstä Helsingistä liepeiltä löytyi noin kymmenen kiloa amfetamiinia ja noin 14 kiloa hasista. Talousrikostutkinnan tulokset hyvällä tasolla, nettirikollisuus valtaa alaa Talousrikostutkinnan valtakunnalliset tulokset vuodelta 2015 olivat varsin hyvät. Tutkinnassa pystyttiin saattamaan loppuun lähes 2 000 juttua. Määrä on samansuuruinen kuin vuonna 2014. Uusien rikosilmoitusten määrä kasvoi edelleen ja uusia juttuja kirjattiin yhteensä 1 842, missä on 24 jutun lisäys vuoteen 2014. Rikoshyödyn määrä oli 30 miljoonaa euroa. Nettiympäristössä ammattimaisesti toteutetut rikokset ja kansainvälisyys sekä virtuaalivaluuttojen käytön lisääntyminen ovat entistä merkittävämpää, mikä asettaa viranomaisille entistä suurempia haasteita todisteiden hankinnassa ja rikoshyödyn takaisinsaannissa. Poliisin vaativan tietoverkkorikostorjunnassa tutkittavaksi on tullut teknisesti yhä haastavampia juttuja, joissa on merkittäviä rikosvahinkoja, suuri määrä uhreja ja joihin liittyy rahanpesua. Näiden rikosten selvittäminen vaatii erityistä teknistä ja taktista osaamista. Huumausainerikostorjunnan haasteena muuntohuumeet Huumausainerikollisuuden kokonaismäärä lisääntyi kahdeksan prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Törkeiden huumausainerikosten määrä kasvoi 2,9 prosenttia. Huumausainerikostorjunnassa erityisinä haasteina ovat olleet muuntohuumausaineiden ja lisääntyvän tietokonevälitteisen huumekaupan kontrolli. Valtioneuvoston periaatepäätöstä huumausaineista aiheutuvien haittojen vähentämiseksi ja huumausainerikoskontrollin tehostamiseksi valmisteltiin viime vuoden aikana ja se saatetaan voimaan kuluvan alkuvuoden aikana. Pääkaupunkiseudun huumerikostorjunnan tehostamisen kehittämistyöryhmä kokoontui noin kaksi kertaa kuukaudessa. Järjestäytyneen rikollisuuden tekemiä rikoskokonaisuuksia päätökseen aiempaa enemmän Tunnuksellisten rikollisryhmien määrä oli 2015 lähes 80, joissa jäseniä oli yli 700. Poliisin tutkittavaksi tuli kaikkiaan 613 järjestäytyneeksi rikollisuudeksi luokiteltua rikoskokonaisuutta. Vuoden aikana poliisi tutki ja sai päätökseen 755 järjestäytyneen rikollisuuden rikoskokonaisuutta, mikä on yli sata enemmän kuin vuonna 2014. 12 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2015 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2015 13

Ennalta estävää toimintaa ja yhteistyötä eri viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa on tiivistetty liittyen muun muassa väkivaltaisen ekstremismin ja viharikollisuuden torjuntaan. Poliisihallinnossa on toteutettu valtioneuvoston hyväksymää järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiaa ja sen pohjalta laadittuja poliisin toimintalinjoja strategian täytäntöön panemiseksi. Terrorismiin ja sotarikoksiin liittyvien esitutkintojen määrä kasvanut Omaisuusrikosten selvitysaste oli viime vuonna 36,7 prosenttia, mikä on hiukan parempi kuin edellisenä vuonna. Omaisuusrikosten tutkinta-ajat kuitenkin pitenivät edelleen 107:stä 119 vuorokauteen. Henkirikoksista ja niiden yrityksistä poliisi on selvittänyt viime vuoden aikana yhdeksän rikosta kymmenestä. Henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista ja pahoinpitelyrikoksista selvitettiin noin seitsemän rikosta kymmenestä. Kokonaisuudessaan huumausainerikoksia selvitettiin 8,2 prosenttia enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Suomessa ei tapahtunut terrori-iskuja. Terrorismiin ja sotarikoksiin liittyviä esitutkintoja ja niitä edeltäviä selvityksiä on ollut meneillään aiempaa enemmän. Osaltaan tähän on vaikuttanut toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ja turvapaikkatilannetta hyödyntäen maahan saapuneet henkilöt, joiden epäillään olleen osallisina terroristiseen toimintaan tai sotarikoksiin lähtömaissaan. Poliisihallinnossa on toteutettu valtioneuvoston periaatepäätöstä kansalliseksi terrorismintorjunnan strategiaksi 2014 2017. Poliisihallitus on osallistunut poliisi-syyttäjä -esitutkintayhteistyön kehittämiseen, moniammatillisen lähisuhdeväkivallan riskienarviointimallin toteuttamiseen ja alueelliseen laajentamiseen sekä jatkanut Suomen kyberturvallisuusstrategian toimeenpano-ohjelman poliisia koskevien ehdotusten toteuttamista. Ennalta estävää toimintaa ja yhteistyötä eri viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa on tiivistetty liittyen muun muassa väkivaltaisen ekstremismin ja viharikollisuuden torjunnassa. Talousrikostorjunnassa on painotettu tutkinnan perustyön merkitystä, talousrikostorjuntaan osoitetun lisäpanostuksen todellista kohdentamista ja sen näkymistä poliisiyksiköiden tuloksessa sekä talousrikostorjunnan keskittymistä niiden asioiden suorittamiseen, joilla talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaa arvioidaan. n Poliisin tietoon tullut rikollisuus Ilmoitettu kpl 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Rikoslakirikokset 499 791 525 733 484 428 480 656 474 532 467 412 Rikoslakirikokset (pl. liikennerikokset) 345 721 369 030 342 914 344 296 340 970 338 680 Omaisuusrikokset 246 537 259 307 236 815 239 356 239 566 235 246 Pahoinpitelyrikokset 33 158 40 266 38 319 35 593 32 995 33 947 Huumausainerikokset 18 725 19 006 17 665 19 507 19 651 21 221 Törkeät huumausainerikokset 930 880 809 1 044 864 889 Rattijuopumukset 21 019 21 333 19 015 17 882 17 499 17 556 Liikennerikokset 154 070 156 703 141 514 136 360 133 562 128 732 Liikennerikkomukset 401 434 399 741 339 489 351 310 320 417 319 606 Asuntomurrot 4 918 4 854 4 806 3 960 4 527 4300 Liikemurrot 4 091 4 539 4 002 3 845 4 045 4081 Automurrot 13 543 13 865 10 737 9 604 9 261 9490 Moottoriajoneuvon käyttövarkaudet 8 796 9 465 6 818 6 123 5 957 5892 Kaikki rikokset 925 235 950 746 846 324 853 227 813 792 805 794 Talousrikokset 1 612 1 515 1 608 1 804 1 817 1842 JR-rikokset 684 530 742 646 710 627 Selvitys% 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kaikki rikokset 80,9% 78,9% 78,4% 77,9% 76,3% 76,6% Rikoslakirikokset 66,6% 63,8% 64,1% 62,6% 61,2% 61,4% Rikoslakirikokset (pl. liikennerikokset) 52,6% 49,7% 50,4% 49,0% 47,5% 48,1% Omaisuusrikokset 40,9% 38,2% 37,8% 37,4% 36,1% 36,7% Pahoinpitelyrikokset 78,0% 74,2% 76,9% 76,4% 75,3% 69,5% 14 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2015 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2015 15

LUPAHALLINTO POLIISI käsitteli vuonna 2015 yhteensä 1 452 250 lupa-asiaa. Edellisvuosien tapaan matkustusasiakirjojen volyymi kasvoi eniten. Passeja myönnettiin vuonna 2015 yhteensä noin 775 000, mikä on hieman yli 50 000 enemmän kuin vuonna 2014. Sähköisesti haettujen passien osuus kaikista poliisin myöntämistä passeista oli noin 33 prosenttia, henkilökorteissa osuus oli noin 22 prosenttia. Kevennetyn hakumenettelyn mukaisia passiasioita tuli vireille noin 136 000 eli lähes 18 prosenttia passiasioiden kokonaismäärästä. Sähköisten asiointipalveluiden kehittämistyötä jatkettiin Poliisi keskittyi erityisesti olemassa olevien sähköisten asiointipalveluiden käytettävyyden parantamiseen. Sähköisen asioinnin käyttöastetta poliisi pyrki parantamaan valtakunnallisella markkinoinnilla sekä paikallisella ja valtakunnallisella viestinnällä. Aselupamenettelyn kehittämistä jatkettiin työryhmässä, jonka loppuraportti lainsäädäntömuutosehdotuksineen jätettiin sisäministeriölle kesällä 2015. Ehdotukset ovat pohjana sisäministeriön asettaman ampuma-aselupamenettelyjä koskevan lainsäädännön uudistamista koskevan hankkeen työlle, jonka tavoitteena on sujuvoittaa menettelyjä ja mahdollistaa sähköinen asiointi myös aselupa-asioissa. Yksityisen turvallisuusalan lupa- ja valvontajärjestelmä Turva otettiin käyttöön 28.4.2015. Turva-järjestelmä parantaa ja nopeuttaa yksityisen turvallisuusalan asiankäsittelyä poliisilaitoksilla ja Poliisihallituksen Turvallisuusalan valvonnassa. Uudessa järjestelmässä mahdollistettiin sähköinen asiankäsittely ja arkistointi sekä vuonna 2016 käyttöön otettava sähköinen asiointi. 16 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2015 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2015 17

Rahankeräys-, bingo- ja tavara-arpajaisasioiden asianhallintajärjestelmän (Rabita) käyttöönoton valmistelua jatket tiin, mutta käyttöönotto siirtyi vuoden 2016 puolelle. Ajokorttien ja muiden tieliikenteen lupien toimivalta siirtyi Liikenteen Turvallisuusvirastolle Vuosi 2015 oli poliisille viimeinen vuosi ajokortteja ja muita tieliikenteen lupia koskevia hakemusasioita käsittelevänä viranomaisena, kun kyseinen toimivalta siirtyi Liikenteen turvallisuusvirastolle 1.1.2016 alkaen. Vuoden aikana keskityttiin valmistelemaan vuodenvaihteessa tapahtunutta toimivallansiirtoa. Poliisi huolehtii edelleen varsinaisen liikenteen valvonnan lisäksi ajo-oikeuden haltijoiden terveydentilan valvonnasta, ajokieltoon määräämisestä sekä lupien peruuttamisesta. Passien, henkilökorttien ja oleskelulupakorttien hankinta eteni Poliisihallituksen passien, henkilökorttien ja oleskelulupakorttien sekä niihin liittyvien palveluiden hankinta eteni aikataulussa hankintapäätökseen saakka, jonka Poliisihallitus teki kesällä 2015. Hankintapäätös joutui markkinaoikeuden arvioitavaksi muutoksenhaun johdosta. Markkinaoikeuskäsittelyn vuoksi käyttöönottoprojektia ei voitu aloittaa muutoin kuin sopimuskumppanista riippumattomalla suunnittelu-, määrittely- ja toteutustyöllä. Markkinaoikeus ratkaisi valitusasian Poliisihallituksen hyväksi juuri ennen joulua 2015, jonka jälkeen projektia voitiin jatkaa sopimusneuvotteluilla ja solmitun sopimuksen täytäntöönpanolla. n LUPAHALLINTO Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Toteuma 2013 Toteuma 2014 Tavoite 2015 Toteuma 2015 TALOUDELLISUUS Henkilötyövuodet 871 843 845 881 Lupahallinnon kustannukset, 1000 euroa 56 592 60 634 61 000 61 990 Taloudellisuus (kustannukset/poliisin myöntämät luvat) 42 56 45 43 Lupahallinnon kustannusvastaavuus, prosenttia 110 % 106 % 100 % 106,5 % TUOTTAVUUS Tuottavuus (poliisin myöntämät luvat/lupa-htv, 1 542 1 639 1 596 1 667 maksullinen ja maksuton) SUORITTEET Poliisin myöntämät luvat yhteensä, kpl 1 339 959 1 392 128 1 349 000 1 452 250 Passit 692 688 721 794-774 570 Henkilökortit 135 276 135 473-141 225 Ajoluvat 316 597 355 524 350 000 350 977 Aseluvat 59 324 55 432 60 000 57 939 Ulkomaalaisluvat 61 244 55 043 65 000 54 900 Muut luvat 12 481 12 021 12 000 11 868 Aseiden hallussapitolupiin kohdistuvat peruutukset 3 124 2 695 3 200 2 977 ja varoitukset Ajo-oikeuspäätökset - - 69 000 115 552 Järjestyksenvalvojakorttien peruutukset ja varoitukset 358 413-473 Vartijakorttien peruutukset ja varoitukset 124 121-133 Lupa-asiakirjoista poliisi myönsi eniten passeja lähes 775 000 kappaletta. 18 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2015 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2015 19

KANSAIN- VÄLINEN YHTEISTYÖ POLIISI valmisteli sisäministeriön kanssa poliisin kansainvälisen toiminnan strategian, jonka täytäntöönpanoon valmistelu aloitettiin ennen joulua. Strategiassa on kolme päätavoitetta: strategisten kumppaneiden määrittely, tiedonvaihdon tehostaminen ja yhteistyön sekä osaamisen ja resurssien kehittäminen. Aktiivista ja aloitteellista yhteistyötä Euroopassa Pohjoismaisessa yhteistyössä poliisi veti yhteiset karttaharjoitukset Prüm-päätöksen yhteisten operaatioiden toteuttamiseksi ja sen pohjalta ideoi yhteistä koulutusta tulevaisuuden operaatioita varten. Suomen puheenjohtajuuden PTN:n (Poliisi ja Tulli Pohjoismaissa) aikana on mm. kehitetty pohjoismaista ns. kohdetorjuntaprosessia ja valmisteltu uutta PTN-strategiaa. PTN-yhteistyön puitteissa tehtiin myös operatiivista yhteistyötä pohjoismaiden kesken, erityisesti järjestäytynyttä omaisuusrikollisuutta vastaan. Viranomaisten yhteisvalvontaa Länsisatamassa mukana myös Viron poliisi. Itämeren alueella Baltic Sea Task Forcen, kahden- ja monenvälisessä yhteistyössä toteutettiin yhteisiä operaatioita. Latvian, Liettuan, Ruotsin, Suomen ja Viron poliisiylijohtajat allekirjoittivat poliisiyhteistyötä syventävän ohjaus- ja täytäntöönpanoasiakirjan, ns. viiden maan Action Plan -suunnitelman. EU:n järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen toimintapoliittisen ohjelman (EMPACT) toista kautta toteutettiin PTR-yhteistyössä poliisin koordinoimana. Siihen liittyvänä Poliisihallitus järjesti 14 15.4.2015 European Firearms Experts (EFE) verkoston konferenssin Espoon Hanasaaressa. Keskeisillä kansainvälisillä foorumeilla, työryhmissä ja rakenteissa, kuten Europol, EU, INTERPOL, FATF, YK ja Euroopan Neuvoston työryhmissä, tapahtuvaan työskentelyyn ja työskentelyn valmisteluun osallistuttiin aktiivisesti. Asiantuntijat ovat olleet ideoimassa ja kehittämässä uusia automaattisen tiedonvaihdon edellytyksiä ja työkaluja monenvälistä, tehokasta ja nopeata tiedonhakua kuin myös turvallisen tiedonvaihdon työkaluja yhteisten tutkintaryhmien käyttöön EU-maiden kanssa Poliisiylijohtaja Kolehmainen neuvottelumatkalla INTERPOLissa Pääsihteeri Jürgen Stock in vieraana. 20 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2015 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2015 21

ISEC-rahoituksella toimeenpantavaa suomalaisten ja ruotsalaisten poliisimiesten koulutusta yhteispartioinnin aloittamiseksi jatkettiin Torniossa. Poliisi osallistui aktiivisesti tämän ja muiden Prüm-yhteisten operaatioiden vaatiman lainsäädännön valmisteluun. Suomen poliisi on tukenut INTERPOLin uudistamisprosessia ja tukenut pääsihteeri Jürgen Stockia työssään kehittää järjestön toimintaa. Rikostorjuntayhteistyötä Venäjän kanssa jatkettiin valvotun läpilaskun operatiivisella harjoituksella Yhteistyö Venäjän lainvalvontaviranomaisten kanssa oli pääosin toimivaa lukuun ottamatta yhteistyötä Venäjän sisäministeriötä. Huumevalvontaviraston ja Turvallisuuspalvelun kanssa pidetyissä tapaamisissa suunniteltiin operatiivisen yhteistyön toimenpiteitä rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi. Hyvää ja mutkatonta rikostorjuntayhteistyötä Venäjän lainvalvontaviranomaisten kanssa jatkettiin. Tätä kuvaa viime kesänä toteutettu valvotun läpilaskun operatiivinen harjoitus, jossa testattiin rikostorjuntayhteistyö taktisen ja teknisen valmiuden osalta. Harjoitus kohdistui huomattavan huumausaine-erän salakuljetukseen Venäjältä Suomeen ja se toteutettiin kesällä 2015 heti juhannuksen jälkeen Pohjois-Karjalassa Niiralan rajanylityspaikalla. Harjoitukseen osallistuivat Venäjän lainvalvonta viranomaisten lisäksi Suomen keskusrikospoliisi, Itä-Suomen poliisilaitos, Pohjois-Karjalan rajavartiosto ja tulli. Harjoitusta edelsi suunnitteluyhteistyö osallistujien kanssa. Harjoituksen palautepalaveri pidettiin syksyllä 2015 Venäjän Sortavalassa. Molempien maiden viranomaiset pitivät harjoitusta onnistuneena ja jatkoharjoituksen suunnittelu laitettiin alulle. Lisäksi ehdotettiin ns. teknistä harjoitusta ennen varsinaista jatkoharjoitusta. EU:n itäiseen kumppanuusmaihin kuuluvien Valko-Venäjän, Ukrainan ja Georgian kanssa arvioitiin yhteistyön tarpeet ja sovittiin sen muodot ja tiedonvaihdon kanavat. CARICC (Central Asian Regional Information and Coordination Center on Drugs) -keskuksen kanssa luotiin tiedonvaihdon kanavat. Kazakstanin Sisäministeriön kanssa aloitettiin neuvottelut poliisiyhteistyötä käsittelevän yhteisymmärryspöytäkirjan tekemiseksi Kiinan kanssa tehtävää poliisiyhteistyötä tehdään kahdenvälisesti ja yhteispohjoismaisesti. Kahdenvälisesti neuvoteltiin mm. yhteistyöstä kyberrikollisuuden torjunnassa. Poliisi mukana siviilikriisinhallinnassa Poliisi on osallistunut siviilikriisinhallinnan koulutukseen sekä Suomessa että muiden Pohjoismaiden järjestämissä tilaisuuksissa. Poliisi on suurin yksittäinen ammattiryhmä Suomen lähettämien siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden joukossa. Suomalaisia poliiseja on ollut erilaisissa poliisin asiantuntijatehtävissä mm. Afganistanissa, Kosovossa ja palestiinalaisalueella. Toiminta on jatkunut Ukrainassa (mm. OSCE), jossa on asiantuntijoina myös poliisimiehiä. Suomalaista joukkojenhallintaosaamista on edelleen viety ulkomaille, kun suomalainen poliisi on ollut useiden FPU-kurssien kouluttajana Myanmarissa. n Poliisiylijohtaja Kolehmainen ja Ministry of Public Security (MPS) kansainvälisten asioiden johtaja Mr Jinrong Liao tapasivat Kiinan vierailulla syksyllä 2015. 22 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2015 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2015 23

Vuoden poliisiksi valittiin ylikonstaapeli Toni Reinikainen Itä-Suomen poliisilaitokselta. Reinikainen on tullut tunnetuksi varsinkin nuorten keskuudessa tekemästään ennalta estävästä työstä. Vuoden poliisi valittiin jo 40. kerran. HENKILÖSTÖ JA KOULUTUS VUONNA 2015 jatkettiin edellisenä vuonna voimaan tulleen poliisin hallintorakenteen uudistuksen toimeenpanoa (PORA III). Hanke on edennyt tavoitteiden mukaisesti ja tavoitteiden toteutumista on seurattu PORA III -hankeryhmän seurantamittariston mukaisesti. Hankkeessa vuodelle 2015 asetetut henkilötyövuosien säästötavoitteet ylitettiin. Kokonaisuudessaan ollaan kuitenkin 1 309 miljoonaa euroa jäljessä vuoden 2015 euromääräisestä säästötavoitteesta, mikä johtuu paikallispoliisin päällystön määrästä ja päivärahoista. Päällystön määrä puolestaan selittyy oikeusyksiköiden ja liikenneyksiköiden perustamisesta sekä poliisi- ja pakkokeinolain muutoksista. Päivärahojen kustannusnousu aiheutuu pääosin paikallispoliisissa maksettujen päivärahakorvausten lisääntymisestä laajentuneiden toiminta-alueiden myötä. Hallinto- ja tukitehtävien keskittäminen selvityksessä Poliisihallituksen asettama työryhmä selvitti hallinto- ja tukitehtävien edelleen keskittämistä poliisihallinnossa ja vaihtoehtoisia malleja keskitetystä hallintomallista. Työryhmän selvityksen mukaan (Poliisihallituksen julkaisusarja 3/2015) hallinto- ja tukitoimintojen kehittämistä on perusteltua jatkaa nykyisen hallintomallin pohjalta tarkoittaen sitä, ettei hallinto- ja tukitehtäviä esitetty edelleen keskitettäväksi valtakunnallisesti. Poliisi mittasi työhyvinvointia henkilöstöbarometrilla Poliisihallinnossa toteutettiin vuonna 2015 henkilöstöbarometri (HB), jota käytetään tutkimus-, opetus- ja kehittämisvälineenä sekä tulosohjauksessa. Se tuottaa tuloksellisuuden arvioinnissa ja seurannassa tarvittavia tietoja henkilöstön työtyytyväisyydestä, hyvinvoinnista ja henkilöstöjohtamisesta. Sen avulla voidaan tutkia yksiköiden toimintaa kuvaavien muuttujien keskinäisiä yhteyksiä ja tunnistaa hyviä käytäntöjä. Tuloksia hyödynnetään johtamisen, työhyvinvoinnin, työterveyshuollon palveluiden, työsuojelutoiminnan ja tyky-toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Edellisen kerran henkilöstöbarometri toteutettiin vuonna 2012, minkä jälkeen poliisihallinnossa on toteutettu PORA III -hallintorakenneuudistus ja poliisiyksikkötasolla vertailtavuus tuloksiin on muuttunut. Poliisiyksiköt ovat laatineet nyt toteutetun henkilöstöbarometrin tulosten perusteella HB-kehittämissuunnitelmat, joiden pohjalta kehittämistoimenpiteet yksiköittäin alkavat. Koko poliisihallinnon valtakunnalliseksi kehittämistoimenpiteiden painopisteeksi on valittu johtaa Poliisihallitus muun muassa poliisin työikäohjelman, palkkausjärjestelmäkehitystyön ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman yhteydessä. Poliisin henkilöstömäärä väheni hieman Poliisin hallintorakenneuudistus kohdistui vuonna 2014 pääasiallisesti johtoa lukuun ottamatta muuhun kuin poliisihenkilöstöön. Vähennykset toteutettiin pääosin jo tuolloin ja vuonna 2015 muun kuin poliisihenkilöstön määrä pysyikin samassa tasossa. 24 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2015 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2015 25

Poliisimiesten henkilötyövuosien toteuma oli 7 332 henkilötyövuotta ja kenttä- ja työharjoittelussa olevia opiskelijoita oli 157 henkilötyövuotta. Poliisimiesten määrä laski edellisestä vuodesta 57 henkilötyövuotta. Työttömien poliisien lukumäärä laski selkeästi edellisestä vuodesta. Vuoden lopussa työttömänä oli 61 poliisia. Turvapaikkatilanteen aiheuttamien lisääntyneiden tehtävien osalta rekrytoitiin loppuvuodesta jo eläköityneitä poliisimiehiä takaisin työelämään reilut 25 henkilöä. Naisten osuus on ollut viimeisten vuosien ajan hieman kasvussa kaikissa poliisin henkilöstöryhmissä. Vuonna 2015 koko poliisihallinnon henkilöstöstä naisia on ollut 29,3 prosenttia ja poliiseista 15,9 prosenttia. Valtaosa naisista työskentelee kuitenkin toimisto- ja lupahallinnon tehtävissä ja muussa kuin poliisihenkilöstössä naisten osuus on 70,2 prosenttia. Poliisihallituksen sukupuolijakauma on varsin tasainen, vuonna 2015 naisia oli koko henkilöstöstä 51,3 prosenttia. Työuria pidemmäksi työikäohjelmalla Poliisihallintoon laaditaan työikäohjelma poliisin henkilöstön työurien pidentämiseksi ja poliisihenkilöstön eläkeuudistukseen varautumiseksi. Työikäohjelma kohdentuu kaikkiin henkilöstöryhmiin, Poliisin henkilöstö, henkilötyövuodet eri-ikäisiin ja koko työuraan. Vuonna 2015 työikäohjelmaan valittiin ensimmäisen vaiheen painopisteet ja määriteltiin kehittämistoimenpiteet henkilöstöjohtamiseen, urasuunnitteluun, palvelussuhde-ehtoihin sekä työterveyteen ja toimintakykyyn liittyen. Toimeenpano toteutetaan vuosien 2016 2018 aikana. Uusia poliiseja 174 Poliisiammattikorkeakoulu (Polamk) vastaa poliisikoulutukseen rekrytoinnista, opiskelijavalinnoista, poliisin tutkintokoulutuksesta, täydennyskoulutuksesta sekä poliisialaan liittyvästä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Poliisiammattikorkeakoulun vuodelle 2015 oli tunnusomaista uusimuotoisen, poliisi (AMK) -tutkintoon johtavan peruskoulutuksen vakiintuminen. Koulutukseen valittiin neljässä erässä yhteensä 226 opiskelijaa. Ensimmäiset poliisi (AMK)-opiskelijat lähtivät joulukuussa harjoittelujaksolleen poliisilaitoksiin. Aiemman koulutusjärjestelmän mukaiset perustutkinto-opinnot jatkuivat normaalisti, ja vuoden kuluessa valmistui 174 poliisin perustutkinnon suorittanutta. Polamkin hallitus vahvisti vuoden kuluessa uuden koulutusjärjestelmän mukaisten päällystö- ja alipäällystökoulutusten valintaperusteet ja opetussuunnitelmat. Poliisialipäällystön erikoistumisopinnot aloitettiin lokakuussa. Ylempään AMK -tutkintoon johtavien opintojen opiskelijavalinnat tehtiin syksyllä, ja opetus alkoi tammikuussa 2016. Poliisin perus- ja jatkokoulutuksen lisäksi Polamk tarjoaa ammatillista täydennyskoulutusta poliisihallinnolle sekä turvallisuusalan koulutusta sidosryhmille, yksityiselle turva-alalle ja yrityksille. Muuhun kuin tutkintokoulutukseen osallistui noin 7 200 henkilöä (Polamkin järjestämä täydennyskoulutus, seminaarit ja tilauskurssit). Poliisin uusi strategisen johtamisen koulutusohjelma Executive MBA in Policing alkoi loppuvuonna 2015. Koulutus on tarkoitettu poliisiyksiköiden keski- ja ylemmälle johdolle, ja se toteutetaan yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston täydennyskoulutuskeskus Edutechin kanssa. Tutkimusta ja yhteistyötä Polamkin tutkimusaloiksi on määritelty Poliisin työ ja organisaatio, Poliisitoiminta sekä Poliisi yhteiskunnassa. Tutkimusyhteistyötä eri korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa on laajennettu erityisesti EU-rahoitteisten tutkimushankkeiden konsortioissa, joista osassa Polamk toimii koordinaattorina. Tutkimusjulkaisuja tuotettiin sekä omiin julkaisusarjoihin että 2011 2012 2013 2014 2015 Ero edelliseen vuoteen Päälliköt 103,9 98,7 96,0 52,6 52,3 0 Päällystö 692,1 684,3 682,3 712,1 705,0-7 Alipäällystö 2 051,9 1 970,0 1 908,7 1 891,3 1 816,1-75 Miehistö 4 717,7 4 726,9 4 745,5 4 733,4 4 758,9 25 Opiskelijat 414,7 407,9 207,4 165,7 156,8-9 Vartijat 378,3 377,4 377,9 364,0 365,0 1 Toimistotyöntekijät 1 483,8 1 454,8 1 452,6 1 304,0 1 279,8-24 Muut 737,8 745,8 748,9 758,7 780,3-22 Yhteensä 10 580,3 10 465,6 10 219,3 9 981,8 9 914,2-68 kansainvälisiin vertaisarvioituihin sarjoihin. Poliisiammattikorkeakoulu jatkoi aktiivisena Euroopan poliisiakatemian CEPOLin toiminnassa. Vuoden kuluessa järjestettiin kuusi asiantuntijakurssia. Polamk hyväksyttiin vuonna 2015 Euroopan turvallisuus- ja puolustusakatemian (European Security and Defence College, ESDC) jäseneksi ja ensimmäisen ESDC-kurssin valmistelut aloitettiin. Poliisimuseossa kävijäennätys Poliisimuseo on kaikille avoin ja ilmainen museo Poliisiammattikorkeakoulun yhteydessä. Museo esittelee Suomen poliisin historiaa ja poliisin toimintaa keskiajalta nykypäivään asti. Poliisimuseon perusnäyttely 900 vuotta poliisin historiaa Suomessa kertoo poliisista ja sen työtehtävistä. Lasten oma poliisikamari Pokela on suunnattu päiväkoti- ja koululaisryhmille sekä perheille. Keväällä 2015 museossa avautui uusi Voimaa ja vaativia tilanteita -erikoisnäyttely. Se kertoo poliisin voimankäytön historiasta ja nykypäivästä. Poliisimuseossa kävi vuoden aikana yli 26 000 vierasta, mikä on museon historian ennätys. n Poliisimuseossa kävi vuoden aikana yli 26 000 vierasta, mikä on museon historian ennätys. Kuva Voimaa ja vaativia tilanteita -erikoisnäyttelystä. Poliisimiehet (ilman opiskelijoita) 2011 2012 2013 2014 2015 Ero edelliseen vuoteen 7 566 7 480 7 433 7 389 7 332-57 26 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2015 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2015 27

Kuopion pääpoliisiasema. Kuva Itä-Suomen poliisilaitos. TALOUS, TEKNIIKKA SEKÄ TOIMITILA- JA MATERIAALIHALLINTO POLIISITOIMEN toimintamenoihin myönnettiin määrärahaa vuonna 2015 yhteensä 736 miljoonaa euroa. Lisäksi käytössä oli edelliseltä vuodelta siirtynyt määräraha 25 miljoona euroa, yhteensä noin 762 miljoonaa euroa. Toimintamenorahoitusta oli käytössä lähes 17 miljoonaa enemmän kuin edellisvuonna. Toiminnan tuottoja kertyi 81 miljoonaa, kasvua noin neljä miljoonaa edellisvuodesta. Tulevina vuosina poliisin maksullisen toiminnan tuotot vähenevät huomattavasti liikenteeseen liittyvien lupien siirryttyä Liikenteen turvallisuusvirastolle Trafille. Suurin kuluerä olivat henkilöstömenot 584 miljoonaa euroa. Palvelujen ostoihin käytettiin 116 ja vuokrakuluihin 73 miljoonaa euroa. Palvelujen ostoissa suurimmat kuluerät olivat Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIKin ja Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeiden palvelusopimukset. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu nosti kustannuksia Turvapaikanhakijoiden määrä oli lähes kymmenkertainen edellisvuoteen verrattuna. Se näkyi kustannusten nousuna mm. tulkkaus- ja käännöspalveluissa, maasta poistamisen kuluina ja matkustuskuluina. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksiin varatun arviomäärärahan käyttö ylitti talousarviossa myönnetyn ollen yhteensä yli seitsemällä miljoonalla eurolla. Poliisitoimen kokonaiskustannukset vuonna 2015 olivat 823 miljoonaa euroa. Ne laskivat vuoden 2014 tasosta yli miljoonalla. Poliisin kustannukset jakautuivat eri toiminnoille seuraavasti: valvonta 218 miljoonaa, hälytystoiminta 114 miljoonaa, rikostorjunta 352 miljoonaa, lupapalvelut 80 miljoonaa ja muut tehtävät 59 miljoonaa. Poliisitoimen kokonaiskustannusjakauma ei ole oleellisesti muuttunut edellisestä vuodesta. Poliisin prosessien sähköistämisellä edistettiin digitalisaatiota Poliisin sähköistä tietojenkäsittelyä kehitettiin kohti yhdenmukaista, modernisoitua teknistä toimintaympäristöä ja yhtenäisiä toimintamalleja. 28 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2015 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2015 29

Poliisi hankki käyttöönsä uusia kuorisuojattuja ajoneuvoja, joita voidaan normaalien hälytystehtävien lisäksi käyttää myös joukkojenhallintatehtävissä. Erikoissuojattu miehistön kuljetusajoneuvo tunnetaan lempinimellä Mörkö. Sähköisten prosessien kehittämisen osalta keskeisimmän kokonaisuudistushankkeen, poliisin toiminnanohjausjärjestelmän (VITJA) jatkokehittäminen käynnistettiin uudelleen vaiheistetun hankesuunnitelman mukaisesti. Kokonaisuudistuksen tavoitteena on sovittaa yhteen tulevat toiminnanohjausjärjestelmä ja toteutusvaiheessa oleva viranomaisten yhteinen kenttäjärjestelmä (KEJO). Kokonaisuuden tarkoituksena on muodostaa tehokas, tietoturvallinen ja yhtenäinen järjestelmäkokonaisuus poliisin ydintoiminnan tueksi vuosien 2017 2018 aikana. Osana poliisin lupahallintoa tukevien tietojärjestelmien kokonaisuudistusta otettiin käyttöön yksityisen turvallisuusalan lupa-asioiden hallinta- ja valvontajärjestelmä, jolle myönnettiin ensimmäisenä poliisin operatiivisena tietojärjestelmänä sähköisen säilyttämisen lupa. Kansalaisille suunnattuja sähköisen asioinnin palveluita lisättiin vastaavasti tietojärjestelmien uudistusten ja sähköisten prosessien käyttöönottojen myötä. Kansainväliseen viranomaisten yhteistoimintaan liittyvän Schengenin tietojärjestelmän jatkokehityksen tuloksena otettiin käyttöön tehostettua tiedonvaihtoa tukevat, sähköiset palvelut. Poliisin tietohallintostrategiaan kirjattujen toimenpiteiden mukaisesti laadittiin mobiilitoimintasuunnitelma. Suunnitelmalla luotiin suuntaviivat tulevien mobiilipalveluiden kehittämiselle ja käyttöönotolle liittyen poliisille olennaisen tiedon tuottamiseen sekä hyödyntämiseen digitaalisin menetelmin operatiivisissa tehtävissä ajasta ja paikasta riippumatta tietoturvallisesti. Poliisin informaatioteknologiakeskuksen perustamisen valmistelu ja suunnittelu aloitettiin. Suunnitelman mukaisesti poliisin toimialasidonnaiset tieto- ja vies- tintäteknisten palvelut tuotetaan jatkossa poliisin omassa organisaatiossa. Muutoksen tavoitteena on organisoida kyseiset palvelut siten, että niillä pystytään tehokkaasti tukemaan poliisin ydintoimintoja. Kotkaan ja Ouluun uudet toimitilat rakenteille Senaatti-kiinteistöt alkoi suunnitteluttaa ja toteuttaa useita rakennushankkeita poliisille. Kotkaan aloitettiin rakentaa uudisrakennuksena poliisitaloa ja Joensuuhun oikeusja poliisitaloa. Oulussa, Lappeenrannassa ja Lahdessa aloitettiin peruskorjaushankkeiden suunnittelu. Kaikissa rakennushankkeissa käytetään tilasuunnittelun apuna ja ohjaavana asiakirjana vuonna 2011 valmistunutta poliisitalokonseptia ja vuonna 2013 valmistunutta suunnitteluohjetta. Poliisitalokonseptin kehittämisen tarkoituksena on ollut löytää ne ratkaisut, joita poliisin työympäristö tulevaisuudessa tarvitsee. Konseptoinnilla saadaan yhdenmukaisia ratkaisuja, tasalaatuista asiakaspalvelua ja helpotetaan tilamuutosten paikallista toteutusta. Poliisihallitus solmi Senaatti-kiinteistöjen kanssa asiantuntijasopimuksen, jonka yhtenä tavoitteena on poliisin toimitilakustannussäästöjen aikaansaaminen pitkällä aikajaksolla ja toisena poliisin yksityisiltä vuokrattujen tilojen vuokrasopimusten siirtäminen Senaatti-kiinteistöjen vastuulle ja tilojen vuokraaminen edelleen poliisille. Edelleenvuokrauksen tavoitteena on säästää toimitilakustannuksia tehostamalla tilankäyttöä luopumalla tarpeettomien tilojen vuokraamisesta. Sähköinen asiointi palvelumuotona uudistaa sekä poliisihallintoa, että asiakkaille tarjottuja palvelumuotoja. Kaikissa kehittämistoimenpiteissä lähtökohtana on ollut, että poliisipalveluiden saatavuus taataan, eikä eri alueiden turvallisuustaso heikkene. 30 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2015 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2015 31