Kiviset Helsingin kaupungin kiinteistöviraston sidosr yhmälehti 1 2007 Kalasataman vetovoimaan uskotaan Vuosaaren satama valmistuu vauhdilla Helsinki houkuttelee ulkomaisia yrityksiä Jürgen Grönfors on huojentunut mies
Pääkirjoitus Helsingin kaupungin kiinteistöviraston sidosryhmälehti 19.3.2007 Julkaisija: Kiinteistövirasto Toimitus: Katariinankatu 1 PL 2200, 00099 Helsingin kaupunki Faksi: 310 36512 Sähköposti: kv.tiedotus@hel.fi www.hel.fi/kv Toimitusneuvosto: Lea Inkinen, Esa Korhonen, Mikko Kukkonen, Ritva Laine, Timo Martikainen, Pia Saari, Kari Sorsakivi, Liisa Tuores ja Henna Vennonen Päätoimittaja: Raili Varmo (RaV), (09) 310 36514 raili.varmo@hel.fi Toimitussihteeri: (MM), (09) 310 36511 merja.mannila@hel.fi Verkkotiedottaja: Annikki Timonen (AT), (09) 310 36513 annikki.timonen@hel.fi Etukannen kuva: Ksv/Adactive Oy Painos: 2 000 kpl Ulkoasu: Meri Jähi Kirjapaino: Painotalo Miktor ky Paperi: Galerie One 130 g/m 2 Seuraava Kiviset -lehti ilmestyy syyskuussa 2007 ISSN 14561611 Sisältö Pääkirjoitus Kiinteistövirasto: Yhteistyökumppani ja joukkuepelaaja 2 Kalasatama kiihdyttää vauhtiin 3 Kiinteistölautakunnalle uusia jäseniä 5 Vuosaaren Satama nousee yhteisvoimin 6 Tervetuloa Helsinkiin, ulkomaiset yritykset! 8 Aku: Lounais-Sipoon palautus 9 Töölönlahdenalueesta tulee Finlandiapuisto 10 Asuntovälitys käy täysillä 11 Tarve ja arvot ohjaavat omistusta 12 Sähköinen huoltokirja tuli jäädäkseen 13 Mikä työ: Diskuteeraava johtaja 14 Mikä harrastus: Freestyle slalomia rullaluistimilla 15 Huojentunut mies 16 Unto Ojala juhli 60-vuotispäiviään merellä 17 Paavo Harve täytti 100 vuotta 17 10 kysymystä 17 Lyhyesti 18-19 Mikä rakennus? 20 Kiinteistövirasto: Yhteistyökumppani ja joukkuepelaaja Kiinteistövirasto on elänyt virastona jo 76 vuotta, mutta ei ole kuitenkaan mikään iän jäykistämä organisaatio. Osastoja ja toimialoja on vuosien saatossa tullut ja mennyt, mikä on pitänyt meidät virkeänä. Virastona se on mielenkiintoinen, koska sen kehikossa tehdään hyvin monialaista työtä. Perustehtävät ovat aina kuitenkin rakentuneet maan ja rakennusten pohjalle. Pelkästään kaupungin sisäisessä kentässä kiinteistövirastolla on varsin paljon yhteistyökumppaneita. Lisäksi virasto tuottaa tukipalveluja lähes kaikille kaupungin hallintokunnille. Virasto tekee paljon yhteistyötä sekä valtion, kuntien ja seurakuntien muodostamalla julkisella sektorilla että yritysmaailmassa. Asiakkaita virastolla on laidasta laitaan; toimitilatonttia hakevista suurista kansainvälisistä yrityksistä tonttiosastolla vuokra-asuntoa etsivään yksityisten kaupunkilaisten suureen joukkoon asuntoasiainosastolla. Osalle asiakkaista tuotetaan vain palveluja, osa asiakkaista on käytännössä pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita esimerkiksi jonkin ison, kuten Kampin keskuksen tapaisen hankkeen toteuttamisessa. Viraston hoitamat asiat ovat sekä asiakkaiden että yhteistyökumppaneiden kannalta usein taloudellisesti ja muutenkin merkittäviä. Tämä edellyttää virastolta yhteistyökykyä, luotettavuutta ja asiantuntemusta. Viraston henkilöstöstä löytyy tätä kaikkea. On kuitenkin aina muistettava, että ani harva, tuskin kukaan, pystyy yksin vastaamaan kaikkiin odotuksiin. Sen sijaan yhdistämällä eri alojen erilaisten työntekijöiden kykyjä ja panoksia asiat hoituvat. Suomi on kansainvälisissä tutkimuksissa toistuvasti luokiteltu maailman vähiten korruptoituneiden maiden joukkoon. Tätä hyvää mainetta on kiinteistövirastonkin osaltaan pidettävä yllä. Meillä on tehtäviä ja toimipisteitä, joissa on riski joutua median riepoteltavaksi. Riskiä pahentaa se, että julkisuus voi olla kohtuutonta. Valitettavasti asiat ovat ihmisten silmissä sellaisia, miltä ne näyttävät, vaikka varsinainen totuus olisikin toinen. Tämä edellyttää meiltä kaikilta hyvän asiakaspalvelun ohella kypsää harkintaa ja herkkää omaatuntoa. Kiinteistövirasto on työyhteisönä ja organisaationa kokenut. Sen eri osastoilla on hyviä joukkueita, jotka osaavat myös pelata yhteen. Tulevaisuudessa kiinteistövirastolla on näköpiirissään mielenkiintoisia, isoja tehtäviä, jotka edellyttävät organisaatiolta ja sen työntekijöiltä rakentavaa ja luottamuksellista yhteistyötä niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Matti Rytkölä virastopäällikkö Pertti Nisonen
Kalasatama kiihdyttää vauhtiin Kalasataman alueen rakentaminen käynnistyy vähitellen Hermannissa. Sörnäisten puolella odotetaan uutta osayleiskaavaa ja sataman lopettamista. Kaupunkisuunnitteluvirasto/arkkitehtitoimisto Sarc Kalasatamasta suunnitellaan urbaania ja omaleimaista toimitila- ja asuinaluetta. Sörnäisten ja Hermannin rantaan nousevaa Kalasatamaa markkinoidaan jo yrityksille. Markkinointia toteutetaan kaupungin ja alueesta kiinnostuneiden yritysten yhteistyönä. Ensimmäinen isompi markkinointisatsaus oli Kalasataman Valloitus, joka järjestettiin metrosataman avaamisen yhteydessä tammikuussa. Tilaisuuden järjestäjinä toimivat Kalasataman alueen yhteismarkkinoinnissa mukana olevat yritykset ja yhteisöt: YIT Rakennus Oy, Lindström Invest Oy, Rakennusosakeyhtiö Hartela, Tapiola-ryhmä, Kuntien eläkevakuutus ja Helsingin kaupunki. Yhteistyöyritykset aikovat joko sijoittaa Kalasatamaan tai rakentaa sinne tiloja itselleen tai muille. Uskomme, että Kalasatamasta tulee Ruoholahden Salmisaaren jälkeen uusi vetovoimainen alue. Tästä tulee vahva keskus, joka varmasti hakee oman paikkansa, kuvailee kiinteistöviraston tonttiosaston apulaisosastopäällikkö Juhani Tuuttila, joka istuu myös Kalasataman markkinoinnin ohjausryhmässä. Tonttiasiamies Henna Vennonen vaikuttaa markkinoinnin työryhmässä. Markkinoinnin tueksi on tehty esite ja laskettu liikkeelle pinssejä. Lisäksi Kalasatamaa on myös markkinoitu muutamassa talouslehdessä ja messuilla. Keväällä saattaa olla luvassa lisää tapahtumia. Urbaani alue Yhteisellä markkinoinnilla saadaan tuhdimpaa jälkeä aikaan. Aurinkolahti on Tuuttilan mukaan ainoa alue, jota kaupunki on lähtenyt yhtä voimakkaasti markkinoimaan kuin Kalasatamaa. Kalasatamaa markkinoidaan urbaanina ja omaleimaisena, merellisenä alueena, jonka pitkiä teollisia juuria ei kuitenkaan unohdeta. Alueen historia ulottuu 1800-luvun puoliväliin, jolloin Sörnäisiin rakennettiin maamme ensimmäinen moderni satama. Toistaiseksi alueen markkinointi on painottunut Kalasataman metroaseman lähellä sijaitseviin kortteleihin. Sörnäisten Rantatien Hermannin puoleisilla alueilla on jo yritysten ja yhteisöjen toimitiloja, muun muassa Tilastokeskus, mutta joukkoon mahtuu vielä. Keväällä YIT alkaa rakentaa Tilastokeskuksen taakse ns. Makkaratehtaan kortteliin toimistotaloa, jonne sijoittuu myös yritysten yhteisiä palveluita. Myös muita rakennushankkeita on suunnitteilla. Täydellä teholla Kalasataman suunnittelu pääsee käyntiin, kun sataman alueelle saadaan osayleiskaava tämän vuoden aikana ja Sörnäisten sataman toiminnot siirtyvät Vuosaareen vuonna 2008. Vasta sitten päästään markkinoimaan yksittäisiä tontteja. Työnjako kaupungin ja yhteistyöyritysten välillä on selvä. Jatkuu seuraavalla sivulla 3
...Kalasatama kiihdyttää vauhtiin Kalasatama sijaitsee merellisessä ympäristössä lähellä keskustaa. Henna Vennonen ja Juhani Tuutila osallistuvat kiinteistövirastosta Kalasataman markkinointiin. Kaupunkimittausosasto Kaupunki on mahdollisuuksien tekijä, eikä itse toteuta Kalasatamaan toimitiloja. Poikkeuksen tekevät tietenkin kaupungin omat palvelutilahankkeet, Tuuttila linjaa. Kulttuuri painopisteenä Kalasatamaan uskotaan sijoittuvan palvelualan yrityksiä, jotka haluavat sijaita lähellä keskus- taa. Niitä houkuttelee esimerkiksi lähistöllä sijaitseva Arabianrannan, Kumpulan, Viikin ja Vallilan tiede-taide-akseli. Kulttuuri on varmasti yksi painopiste toimialana, Tuuttila uskoo. Toistaiseksi Kalasatamaa on markkinoitu nimenomaan yritysalueena, ei niinkään asuntoalueena. Vielä ei osata sanoa, millaisia asuntoja alueelle tulee ja kuka ne rakentaa. Esimerkiksi Arabianrannassa on sekä kovan rahan asuntoja, hitas-asuntoja että vuokraasuntoja. Asuntojen ja yritystilojen lisäksi alueelle toivotaan kivijalkamyymälöitä, ravintoloita ja kahviloita. Vennosen mielestä myös pieni kauppakeskus sopisi hyvin Kalasataman metroaseman yhteyteen. Kalasataman lukuja 172 hehtaarin maa-alue. Tulevaisuudessa 15 000 ihmisen asuinpaikka ja 10 000 työpaikkaa. Rakentaminen jatkunee vuoteen 2025. Kaikkiaan noin miljoona kerrosneliömetriä, josta yli puolet asunnoille ja vajaa puolet toimitiloille. Metroasema lisäsi kiinnostusta Kalasataman metroaseman avaaminen 1. tammikuuta oli tärkeä etappi alueen markkinoinnissa. Sörnäisten ja Kulosaaren asemien välissä sijaitseva Kalasatama on Helsingin 17. metroasema. Metroaseman avaaminen toi meille paljon julkisuutta ja lisäsi kiinnostusta, Tuuttila muistuttaa. Kalasatama oli metrosuunni- telmissa mukana jo 1960-luvulta, mutta uudelleen ajankohtaiseksi rakentamisen teki vasta Sörnäisten satamatoimintojen siirtyminen Vuosaareen. Aluksi asema piti rakentaa vasta Kalasataman asuin- ja toimistoalueen valmistuttua, mutta lähistön yritykset toivoivat töiden aikaistamista ja lupasivat myös osallistua rahoitukseen. Yritykset uskoivat metroaseman lisäävän alueen vetovoimaa kehittyvänä toimitila-alueena. Samalla yritykset sitoutuivat osallistumaan myös markkinointiin, jotta aseman aikaistamisesta saataisiin kaikki hyöty irti. Kaupunki teki rakennuspäätöksen vuonna 2000; työt alkoivat syksyllä 2005. Kustannukset kipusivat noin 16 miljoonaan euroon. Asemalle odotetaan aluksi noin 6 000 matkustajaa päivässä, mutta kun Sörnäistenrannan asuinalue aikanaan valmistuu, asemaa käyttää jopa 23 000 matkustajaa päivittäin. Metroaseman lisäksi Kalasataman alueelle suunnitellaan uusia raitiovaunu- ja bussireittejä. 4
Kiinteistölautakuntaan valittiin kaksi uutta jäsentä Kiinteistölautakunta sai kaksi uutta jäsentä, kun Tarja Kantola ja Elina Moisio valittiin kaupunginhallitukseen. Tarja Kantolan (SDP), tilalle valittiin Anna Mäenpää ja Elina Moision (Vihreät), tilalle tuli Sallamaari Muhonen. Moisio tosin jatkaa kiinteistölautakunnassa kaupunginhallituksen edustajana. Lindström on ollut yli 100 vuotta uuden Kalasataman alueella Sallamaari Muhonen, Vihreät Risto Silvola Anna Mäenpää, SDP Anna Mäenpään kuva-arkisto Lindströmin yritys on ollut Kalasataman alueella yli 100 vuotta. Nykyään Lindström Talona tunnetun toimitalon historia juontaa juurensa vuoteen 1901, jolloin kaupunki myi huutokaupalla värimestari Walfrid Engelbert Lindströmille 4 255 neliömetrin tontin. Lautatarhankatu kuudessa sijaitseva tontti maksoi silloin 25 530 markkaa. Tontilla on Lindströmin pitkäaikaisen omistuksen aikana rakennettu hyvin eri aikoina ja erilaista toimintaa varten. Tunnetuin toiminnoista lienee pesula, joka sijaitsi tontilla vuoteen 2002 saakka. Nykyään tonttia hallitsee Lindström Talo, jonka omistus siirtyi Lindström Invest Oy:lle vuonna 2001, kun Lindström eriytti kiinteistö- ja sijoitustoimintansa. Kiinteistö saneerattiin läpikotaisin vuosien 2002 ja 2003 aikana ja tilat muutettiin nykyaikaisiksi toimistotiloiksi. Lindström Talo tarjoaa toimitiloja lähes 40 yritykselle ja noin 600 työntekijälle. Talon nykyisessä ilmeessä on säilytetty myös aavistus talon historiaa, joten sen käytävillä voi löytää palasen vanhaa tiiliseinää. Talon historiasta juontavat juurensa myös neuvotteluhuoneiden nimet, Eino, Johan ja Walfrid. RaV Sallamaari Muhonen on toiminut kaupunginvaltuustossa kolme kautta vuosien 1989 ja 2004 välillä, ensin Liisa Kulhian Helsinki 2000 -ryhmässä ja sitten Vihreän liiton jäsenenä. Nykyään puolueen nimi on ytimekkäästi Vihreät. Muhosen historiaan on mahtunut monia mielenkiintoisia luottamustehtäviä tarkastuslautakunnan puheenjohtajuudesta kaupunginhallituksen jäsenyyteen. Kiinteistölautakunta on tullut hänelle tutuksi useampaankin otteeseen eri rooleissa. Ennen nykyistä jäsenyyttä hän toimi lautakunnassa kaupunginhallituksen edustajana vuonna 2004. Kaksi vuotta sitten hän ei enää asettunut ehdolle vaaleissa. Yhteiskuntapalvelu OK Elannon hallinnossa saa riittää, Sallamaari kertoo. Elämäntilanteen muuttuessa veri tuntuu vetävän takaisin mukaan kotikunnan asioiden hoitoon. Tiedotuspäällikkö Sallamaari Muhonen on pitkän mediauransa jatkona siirtynyt valtion palvelukseen. Hän vastaa Tullin ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä sekä julkaisuista. Hänen viestintäryhmäänsä kuluu 15 henkeä. Erittäin innostavaa työtä jälleen hyvän asian puolesta! Olen kiinteistöalasta ja kiinteistöviraston ammattilaisista aina tykännyt! Ja meillä on Paalimäen Tuulan kanssa hyvä ryhmä vihreitä lautakunnassa, kertoo Sallamaari. Edeltäjäni Elina Moision kautta on lisäksi suora yhteys kiinteistölautakunnasta kaupunginhallitusryhmäämme. Kiinteistölautakunnan varsinainen jäsen Anna Mäenpää kertoo olleensa kaksi viimeistä vuotta kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenenä ja lisäksi kaupunginvaltuuston sosialidemokraattisen valtuustoryhmän toisena sihteerinä. Hänen taustansa on opiskelijademareissa ja demarinuorissa. Hän on toiminut Helsingin demarinuorten puheenjohtajana pari vuotta ja ministeri Leena Luhtasen avustajana. Nyt olen viestinnän suunnittelija Eurofacts Oy:ssä ja teen samalla gradua valtiotieteelliseen tiedekuntaan. Anna Mäenpää kertoo tämän hetken toimistaan. Koen lautakunnanjäsenyyden mielenkiintoisena haasteena. Odotan innokkaasti, että omalta kohdaltani lautakuntatyö pääsee kunnolla vauhtiin. Uskon, että kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenyydestä on minulle hyötyä myös kiinteistölautakunnassa. RaV 5
Vuosaaren Satama nousee Helsingin uusin satamakeskus on hyvä esimerkki siitä, mitä yritykset, valtio ja kaupunki saavat aikaan puhaltamalla yhteen hiileen. Kuvat Vuosaaren Satama Tähän se satama nousee, tuumivat Vuosaaren satamahankkeessa työskentelevät Juhani Linnosmaa (vas.) ja Antti Mäkinen. Aidan taakse ei ole menemistä ilman asianmukaisia varusteita. Vuosaaren Sataman rakentaminen alkoi vuonna 2003, ja sen avajaisia vietetään syksyllä 2008. Silloin sinne siirtyvät Länsi- ja Sörnäisten satamien tavarasatamatoiminnot. Vanhoista satamista siirtyy Vuosaaren kautta kulkevaksi tonneittain tavaraa tänä vuonna niiden läpi arvioidaan kulkevan 8,5 miljoonaa tonnia. Uuden satamakeskuksen rakennustyöt ovat edenneet suunnitelmien mukaan. Aikataulussa ollaan niin kuin pitääkin. Ainoa yllätys oli merenpohjan TBT-pitoinen, saastunut sedimentti, mutta se on nyt otettu ylös ja neutraloitu, kuvailee Vuosaaren satama -hanketta johtava Antti Mäkinen. Tämän vuoden merkittävin projekti on satamatien valmistuminen lokakuussa, jolloin satama liitetään Kehä III:een tunnelilla. Satamassa rakennetaan kuluvana vuonna myös muun muassa laitureita ja rakennuksia. Merkittäviä urakkasopimuksia tehdään edelleen. Sataman päällystysurakka kuuluu lajissaan Suomen merkittävimpiin. Sulassa sovussa Vuosaaren Sataman rakennuttaa Helsingin Satama. Liikenneyhteyksien rakennuttajana toimii valtion VUOLI-projekti (Tiehallinto, Ratahallintokeskus ja Merenkulkulaitos). Suurta osaa sataman yritysalueesta kehittää, rakennuttaa ja markkinoi Sponda. Kiinteästi sataman toimintoihin liittyville yrityksille rakennetaan logistiikka-alue ja porttikeskus. Sponda aloittaa porttikeskuksessa Gatehouse-toimistorakennuksen torniosan, matkustajaterminaalin eli Hansa-terminaalin sekä pysäköintirakennuksen rakentamisen tämän vuoden maaliskuun lopulla. Logistiikka-alueen läpivirtausterminaalien 1-vaiheen rakentaminen käynnistyy huhtikuussa. Läheiselle Meriportin yritysalueelle puolestaan sijoittuu yrityksiä, jotka hyödyntävät sataman ja merenkulun läheisyyttä mutteivät suoraan liity satamaan. Alueen kehittämistä johtaa Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosasto. Yhteistyö tonttiosaston kanssa on sujunut hyvin, yhdessä tässä tehdään hommia, Mäkinen kehaisee. Hän kiittää myös valtiota, joka hoiti hienosti liikenneyhteydet: kaupungin ja valtion välistä vastakkainasettelua ei ole hankkeessa nähty. Suomen pääsatama Vuosaaren Satamaa alettiin aikoinaan suunnitella, koska Länsi- ja Sörnäisten satamien tilanahtaus ja laajentamisen rajat kävivät ilmeisiksi. Myös vanhojen satamien liikenneyhteydet ovat hankalat, kun taas uusi satama sijiaitsee Kehä III:n ja raideyhteyden päässä. Vuosaari on valmistuttuaan Suomen ulkomaankaupan pääsatama. Tavara kulkee pääasiassa suuryksiköissä. Maahan tuodaan Vuosaaren kautta muun muassa elintarvikkeita, kulutus- ja kestokulutustavaraa sekä teollisuuden raaka-ai- 6
yhteisvoimin Vuosaaren satamakeskuksen lukuja Tunneli liittää satamatien Kehä III:een. Tie viedään maan alle, koska päällä on Natura-alue. Yrityksiin halutaan satsata Satamakeskusalue on kooltaan yli 200 hehtaaria, josta yritysalueita 60 hehtaaria. Suljettua satama-aluetta on 150 hehtaaria, josta 90 on merestä täytettyä uutta aluetta Konttilaituria satamassa on 2 x 750 metriä; 15 ro-ro -paikkaa. Satama-alueella toimivat operaattorit ovat Finnsteve Oy, Multi-Link Terminals Oy sekä Steveco Oy. Satamakeskushankkeen kokonaiskustannukset kipuavat yli 600 miljoonan euroon, josta sataman osuus on yli 300 miljoonaa euroa ja liikenneväylien noin 290 miljoonaa euroa. Työpaikkoja satama tarjoaa 1 500, Meriportti 500 ja sataman yritysalue noin 2 000. neita ja puolivalmisteita. Alueelle rakennetaan varasto maahantuoduille autoille. Eniten maailmalle lähtee metsäteollisuuden ja metalliteollisuuden tuotteita. Vuosaareen liikennöi rahtilaivoja, jotka kuljettavat myös matkustajia. Varsinaiset matkustajaalukset jäävät kuitenkin Etelä- ja Länsisatamaan. Sataman kapasiteetin uskotaan riittävän pitkälle tulevaisuuteen, kun tavaran läpivirtaus toimii tehokkaasti. Kaupunkikuva muuttuu Antti Mäkinen uskoo Vuosaaren hankkeen vaikuttavan monella eri tavalla Helsingin ja pääkaupunkiseudun elinkeinoelämään. Satamakeskus on suuri työllistäjä, sillä tänne tulee noin 4 000 työpaikkaa. Sataman ja liikenneyhteyksien rakentaminen vie 3 000 miestyövuotta. Vuosaaren Satamalla on välillisesti valtava vaikutus kaupunkikuvaan. Esimerkiksi keskustan tuntuman raskas liikenne vähenee, kun vanhat satamat poistuvat. Hanke hyödyttää Helsinkiä myös vapauttamalla arvokasta rakennustilaa kaupungin keskustan tuntumassa, kun vanhojen satamien tavarasatamatoiminta loppuu, muistuttaa sataman yritysalueen koordinoinnista vastaava Juhani Linnosmaa, joka on satamalla lainassa kiinteistövirastosta vuoteen 2009. Länsi- ja Sörnäisten satamissa ei ollut juurikaan sopivia tiloja yrityksille, mutta Vuosaaren satamakeskuksessa niihin on haluttu satsata. Hanketta on markkinoitu yrityksille erilaisten tilaisuuksien ja vierailujen avulla. Meriporttiin on jo sijoittunut Aker Arctic Technologyn arktisen merenkulun tutkimuskeskus. Alueella jo pitkään toimineen ABB:n Marine-yksikkö aloitti viime kesänä Azipod-tehtaansa rakentamisen. ABB:n käytössä on yksi laituri, josta on jo lähtenyt lastia maailmalle. Paulig aloittaa uuden kahvipaahtimonsa ja toimistorakennuksensa rakentamisen tämän vuoden syksyllä. Valmista tulee vuonna 2009. Meriportin yritysalueelle on rakennusoikeutta 91 000 kerrosneliötä, josta noin puolet on jo varattu. Alueelle rakennetaan kokonaan uusi infrastruktuuri; uusien katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen on jo alkanut. Sataman yritysalueelle on jo varmasti tulossa John Nurminen Oy, jonka kanssa Helsingin Satama on tehnyt sopimuksen. Yrityksen rakentamaan logistiikkakeskukseen sijoittuu muun muassa kaksi läpivirtausterminaalia ja rautatieterminaali. Alueen muita tiloja eteenpäin vuokraava Sponda tiedottaa itse tulevista sopimuksistaan. Sen verran Linnosmaa on kuullut, että kiinnostusta on ollut. 7
Helsingin kaupungin kuvapankki/pirjo Mailammi Elinkeinojohtajana viime vuoden toukokuussa aloittanut Eero Holstila ei olisi uskonut osallistuvansa Euroviisujen järjestämiseen. Tervetuloa Helsinkiin, ulkomaiset Helsingin kaupunki on uusimassa elinkeinostrategiansa. Yhtenä painopistealueena ovat ulkomaiset yritykset, joiden houkuttelemisessa kiinteistövirastolla on suuri rooli. Tietointensiiviset liike-elämän palvelut, luovat alat ja matkailu ovat vahvoja kasvualoja, jotka otetaan Helsingin kaupungin elinkeinopolitiikassa painopistealueiksi. Kaupunki sitoutuu kehittämään näiden alojen toimintaedellytyksiä. Kulttuuriala on muuttumassa jatkuvasti yrityslähtöisemmäksi, mikä näkyy myös Suvilahdessa. Sinne halutaan uusi Kaapelitehdas, ja esimerkiksi siinä kaupunki voi tulla vastaan, kuvailee elinkeinojohtaja Eero Holstila. Näin linjataan Helsingin kaupungin uudessa vuosille 2007-2010 ulottuvassa elinkeinostrategiassa. Kaupunginhallituksen käsittelyyn se menee maaliskuun aikana. Strategiassa keskitytään nostamaan esiin elintärkeitä painopistealueita, joissa kaupunki voi omin toimin parhaiten edistää yritysten menestystä ja työpaikkojen lisääntymistä. Tontti saatava nopeasti Laaja asiakaspohja ja kysyntä houkuttelevat kotimaisia yrityksiä Helsinkiin. Yritykset arvostavat sitä, että Helsinki on kasvukeskus. Tänne on myös tulossa lähivuosina hyviä uusia toimitiloja. Kaupungista löytyy hyvin erihintaisia ja -tasoisia tiloja, mikä on suuri etu. Yritystilojen lisäksi kaupungin täytyy varmistaa, että tarvittavalle työvoimalle löytyy tulevaisuudessa asuntoja. Kansainvälisten yritysten kannalta Helsinki on pieni markkina, joten niitä kiinnostaa täällä erityisesti osaaminen sekä yritysten ja korkeakoulujen yhteistyön helppous. Myös loppukäyttäjät on helppo saada kehityshankkeisiin mukaan. Jatkossa kaupunki houkuttelee aiempaa määrätietoisemmin kansainvälisiä tutkimuslaitoksia, yrityksiä, huippuosaajia ja paluumuuttajia pääkaupunkiseudulle. Kansainväliset kiinteistösijoittajat ovat jo pitkään sijoittaneet Helsinkiin, mutta se on ollut kiinteistöbisnestä eikä uusia työpaikkoja ole syntynyt. Nyt haluamme markkinoida kansainvälisille yrityksille myös Helsinkiin sijoittumista. Holstila muistuttaa, että kansainväliset yritykset haluavat, että niille osoitetaan mitat täyttävä tontti tai tilat nopeasti: niillä on harvoin aikaa odottaa. Yhteydet kuntoon Keski-Pasila on elinkeinostrategian mukaan tulevaisuuden avainalue kaupungin toimitilarakentamisessa. Nopeiden liikenneyhteyksien aikaansaaminen Keski-Pasilasta keskustaan ja lentokentälle on tärkeää. Keski-Pasilan ja kaupungin elinkeinopolitiikan kärkihanke on Forum Virium Helsinki. Se on yritysjoukon aloitteesta syntynyt digitaalisten palveluiden ja sisältöjen kehittämishanke, jonka tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa tuotekehitystä yritysten välisellä yhteistyöllä. Hanke polkaistiin käyntiin viime vuonna. Forum Viriumissa ovat mukana muun muassa Nokia, teleoperaattorit, Destia (Tieliikelaitos), Tieto-
Akun pakina yritykset! Kaupunkikuvan kehittämisessä kiinteistötoimi ja kaupunkisuunnittelu ovat keskeisessä asemassa, koska ne luovat edellytyksiä jatkuvasti rakentuvalle, dynaamiselle Helsingille. Eero Holstila Enator ja YIT-Yhtymä. Julkishallinnosta mukana ovat Helsingin kaupunki, Sitra, Tekes ja VTT. Hanke rakentuu yritysten tulevaisuushankkeiden ympärille. Yksi konkreettinen hanke on ollut Nokian johtama Finnish Mobile TV. Dynaaminen Helsinki Elinkeinostrategiassa painotetaan vetovoimaista kaupunkiympäristöä, kiinnostavaa miljöötä. Tähän liittyvät myös tapahtumat, jotka virkistävät kaupunkikuvaa ympäri vuoden. Ydinkeskusta korostuu strategiassa kaupunkilaisten ja turistien olohuoneena. Holstila korostaa Ydinkeskustan kehittäminen on yksi Helsingin kaupungin uuden elinkeinostrategian painopistealueista. erityisesti kaupungintalokorttelien elävöittämistä, jossa myös kiinteistövirasto on mukana. Kaupunkikuvan kehittämisessä kiinteistötoimi ja kaupunkisuunnittelu ovat keskeisessä asemassa, koska ne luovat edellytyksiä jatkuvasti rakentuvalle, dynaamiselle Helsingille. Seudullinen taso painottuu vahvasti elinkeinostrategiassa. Helsinki on metropolina maailmanlaajuisesti katsottuna pieni, joten menestyäkseen sen täytyy tehdä tarvittaessa johtaa yhteistyötä seudun muiden kuntien ja alueen korkeakoulujen kanssa. Tavoitteena on, että pääkaupunkiseutu olisi vuonna 2015 Itämeren alueen houkuttelevin innovaatio- ja liiketoimintaympäristö. Helsingin kaupungin kuvapankki/comma Image Oy Helsingin elinkeinostrategian 2007-2010 linjauksia Helsinki toimii tiiviissä yhteistyössä pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa sitoutuen alkavan osaamiskeskusohjelman 2007-2013 toteuttamiseen ja seudun kansainväliseen markkinointiin Pääkaupunkiseudun Markkinointi Oy:n kanssa. Kaupunki aloittaa systemaattisen vuoropuhelun elinkeinoelämän kanssa mm. perustamalla Helsingin elinkeinoneuvottelukunnan tilalle uuden yhteistyö- ja keskustelufoorumin, jossa kaupunkia edustaa johtajiston lisäksi kaupunginhallituksen puheenjohtajisto. Tietointensiiviset liikeelämän palvelut, luovat alat ja matkailu nostetaan painopistealueiksi. Keski-Pasila on kaupungin toimitilarakentamisen avainalue ja Forum Virium Helsinki sen kärkihanke, jonka innovaatiotoimintaa kaupungin hallintokunnat hyödyntävät. Nopeiden liikenneyhteyksien aikaansaaminen Keski-Pasilasta keskustaan ja lentokentälle on tärkeää. Kansainvälisiä tutkimuslaitoksia, yrityksiä, huippuosaajia ja paluumuuttajia houkutellaan pääkaupunkiseudulle. Ydinkeskustaa kehitetään kaupunkilaisille ja matkailijoille elämyksiä tarjoavana olohuoneena. Kaupunki ryhtyy houkuttelemaan merkittäviä kansallisia ja kansainvälisiä tapahtumia kaupunkiin. Kaupunki yhdistää omat yrityksille neuvontapalveluita tarjoavat organisaationsa yksiköksi, joka toimii myös runkona uudelle pääkaupunkiseudun yhteiselle maahanmuuttajayrittäjyyden edistämiskeskukselle. LOUNAIS- SIPOON PALAUTUS Julkisuudessa on viime aikoina ollut kovasti esillä Helsingin pyrkimys laajentua itään rakennusmaan hankkimiseksi alati kasvavan asuntotarpeen tyydyttämiseksi. Helsinki on tehnyt valtioneuvostolle esityksen Sipoon lounaisten osien liittämiseksi Helsinkiin, mitä eräät tahot ovat arvostelleet hyvinkin kriittisesti. Arvostelijat ovat kuitenkin unohtaneet, että kyse ei ole mistään uudesta aluevaltauksesta vaan vanhastaan Helsingin etupiiriin kuuluneen alueen palauttamisesta sen alkuperäiseen yhteyteen. Helsingin oikeutettu vaatimus nimittäin perustuu kahdensadan vuoden takaisiin tapahtumiin, jotka tässä on nyt syytä lyhyesti palauttaa mieliin. Kun Suomen ja Ruotsin monisatavuotinen valtiollinen yhteys katkesi vuosina 1808-1809 käytyyn Suomen sotaan, Suomi liitettiin sen seurauksena autonomisena suuriruhtinaskuntana Venäjän keisarikuntaan. Sodan vielä kestäessä Venäjän keisari Aleksanteri I määräsi Suomen säädyt kokoontumaan valtiopäiville Porvooseen maaliskuussa 1809. Noilla kuuluisilla Porvoon valtiopäivillä Aleksanteri I päätti Pietarin kaupungin ja sitä kautta koko Venäjän turvallisuuden varjelemiseksi siirtää silloiseen Helsingin pitäjään kuuluneet Östersundomin ja Landbon alueet Sipoon pitäjään, joka tuolloin toimi vahvana etuvartioasemana lännestä päin mahdollisesti tulevia Ruotsin kuningaskunnan interventioaikomuksia vastaan. Näin ollen Helsingin tuoreella aluevaatimuksella on tarkoitus vain korjata tapahtunut historiallinen vääryys, joka perustui itsevaltiaan Venäjän keisarin tuolloisissa olosuhteissa tekemään sinänsä varsin ymmärrettävään turvallisuuspoliittiseen ratkaisuun. Nyt valtiollinen asetelma on yhdentyneessä Euroopassa kuitenkin aivan toinen, eikä perusteita aluevaltauksen säilyttämiselle enää ole. AKU 9
Töölönlahden alueesta tulee Finlandiapuisto Maisema-arkkitehtuuritoimisto Näkymä Töölönlahden ympäristöön rakennettavat puisto- ja torialueet yhdessä lähellä sijaitsevien kulttuurilaitosten kanssa saavat yhteisen uuden nimen: Finlandiapuisto. Vuosien kuluessa tämän keskeisen ja arvokkaan alueen käytöstä on tehty useita ehdotuksia, mutta nyt näyttää siltä, että tämä suunnitelma toteutetaan. Raili Varmo Kulttuuritarjontaa Finlandiapuistosta voi löytää Musiikkitalosta, Finlandia-talosta ja Kansallisoopperasta, Hakasalmen huvilasta, Kiasmasta ja Kansallismuseosta. Alueen merkitystä korostavat myös lähellä sijaitsevat julkiset rakennukset, Eduskunnan tilat, Kirjasto 10, Talvipuutarha, Rautatieasema, Lasipalatsi, Kampin liikekeskus bussiasemineen sekä Sanomatalo. Erilaisia tapahtumia Finlandiapuisto muodostuu tapahtumapuisto-alueesta, teemapuistoista ja jälleen rakennettavasta makasiinirakennuksen osasta. Sinne suunnitellaan edellytyksiä kaupunkitapahtumille, ulkoilmakonserteille, kansalaistoiminnalle, ulkoilulle, luontoelämyksille ja oleskelulle. Koko Mannerheimintien varren julkisten rakennusten puistomainen korttelivyöhyke, sekä niiden väliin jäävä julkinen kaupunkitila ja puistoalue kanava- ja vesiaiheineen sekä radan varren liike- ja toimistorakennusten korttelialueineen muodostaa uuden, raikkaan keskustakeitaan Helsinkiin. Aluerakentamisprojekti Finlandiapuisto -nimeä ja -ilmettä käytetään Töölönlahden alueen kansallisessa ja kansainvälisessä markkinoinnissa ja viestinnässä. Nimi ei vaikuta alueen viralliseen kaavanimistöön. Finlandiapuiston alue on yleiskaava 2002:n mukaan kävelykeskustaa. Talous- ja suunnittelukeskuksen johtama Töölönlahden aluerakentamisprojekti, joka perustettiin vuonna 2005, sovittaa yhteen alueen rakentamishankkeita ja varmistaa alueen asemakaavojen ja niiden tavoitteiden toteutuminen yhteistyössä hankkeiden vastuutahojen kanssa. Kaupungin ja valtion välinen aluejärjestelysopimus tullee allekirjoitettua kevään kuluessa. Pysäköintiasiat kehitteillä Sekä Musiikkitalon, Finlandia-talon että puistoalueen pysäköinti hoidetaan pääosin Töölönlahden maanalaisessa pysäköintilaitoksessa, jossa on noin 650 pysäköintipaikkaa. Pysäköintilaitoksen hankesuunnitelma hyväksyttiin kiinteistölautakunnassa helmikuussa 2007. Kaupunginvaltuusto käsitellee asian kevään 2007 aikana. Pysäköintilaitos ja tarvittavat maanalaiset huoltoväylät on tarkoitus rakentaa ennen Musiikkitalon valmistumista. Musiikkitalo valmistuu loppuvuodesta 2009. Lähialueen puistojen suunnitellaan valmistuvan 2010. Koko alue uusine kortteleineen lienee valmis aikaisintaan vuonna 2015. Hankkeen asemakaava numeroina Rakennettava kokonaiskerrosala noin 103 000 m² Musiikkitalo 28 000 m² Liike- ja toimistorakennuksia 75 000 m², näissä noin 100 asuntoa, 14 500 m² 2 500 työpaikkaa 700 opiskelupaikkaa Pysäköintilaitokssa 650 autopaikkaa Kadut 3,2 ha Torit 1,7 ha Puistot 10,6 ha Töölönlahden kaava vahvistettiin 2.4.2004. Pysäköintilaitoksen kaava vahvistettiin 10.8.2001. 10
Maija Hiilosvuo Kaupungin vuokraasunnot kaipaavat yhteisiä laatustandardeja, sanoo apulaisosastopäällikkö Markku Leijo. Asuntovälitys käy täysillä Asuntoasiainosaston välityspotti kasvaa Tietoa Aravasta vuodelta 2006 Maija Hiilosvuo Viime vuoden kesäkuussa asuntoasiainosasto aloitti sosiaaliviraston työsuhdeasuntojen välityksen; tämän vuoden alussa asiakkaaksi tuli myös terveyskeskus. Osasto välittää nyt 2 500 työsuhdeasuntoa eli kahta kolmasosaa kaupungin työsuhdeasunnoista. Sosiaalivirastolla on riittävästi asuntoja käytettävissään, mutta terveyskeskus tarvitsee tulevaisuudessa niitä lisää, uskoo apulaisosastopäällikkö Markku Leijo. Helmikuussa aloitettiin käytäntö, jossa työntekijälle tarjotaan ARA- eli aravavuokra-asuntoa, jos sopivaa työsuhdeasuntoa ei ole tarjolla. Asunnonvälitys järjestää myös ARA-vuokra-asuntoja Seure Henkilöstövälitys Oy:lle ja Palmialle tarjottavaksi asunnoiksi muualta tulevalle tilapäiselle vuokratyövoimalle. Asuntoja tarjolla Asuntoasianosasto välitti viime vuonna lähes 3 400 ARA-vuokra-asuntoa. Yhdeksän prosenttia hakijoista sai asunnon. Asunnosta kieltäytyi kuitenkin melkein puolet hakijoista, ja määrä on ollut viime vuodet kasvussa. Leijo ei näe ilmiötä huolestuttavana. Vuokra-asuntoja on nyt hyvin tarjolla, mutta kilpailuhan tekee hyvää. On ymmärrettävää, että asunnosta kieltäydytään, jos kuluttajalla on mahdollisuus valikoivuuteen. Asuntojen käytössä ei kuitenkaan ole tyhjäkäyntiä: uusi asukas laittaa nimensä vuokrasopimukseen keskimäärin 12 päivässä sen jälkeen kun asunto on tullut välitettäväksi. Internetin kautta hakeminen on huomattavasti helpottanut asunnonhakua. Kun sähköinen HELSINGISSÄ ON ARAVAVUOKRA-ASUNTOJA n. 57 200, näistä kaupungin omistuksessa n. 42 100 ASUKKAITA 110 000, näistä kaupungin asunnoissa 82 800 ASUMISVÄLJYYS 28,5 m 2, kaupungin asunnoissa 28,8 m 2 KESKIMÄÄRÄISET ARAVA-ASUNTOJEN NELIÖVUOKRAT Kaikki Arava-asunnot Helsingissä 8,72 euroa/m 2 /kk Kaupungin omistamat Arava-asunnot 8,32 euroa/m 2 /kk Muut kuin kaupungin omistamat Arava-asunnot 9,96 euroa/m 2 /kk haku otettiin käyttöön vuonna 2003, hakemusten määrä lähti kasvuun ja oli jo kolminkertainen viime vuonna. Eniten kysytään yksiöitä ja kaksioita. Yhtä aikaa on voimassa 14 000 hakemusta. Se ei kuitenkaan anna koko kuvaa kysynnästä, koska kuluttajat hakevat usein samanaikaisesti asuntoa monelta eri vuokranantajalta. Yhteisiä pelisääntöjä Kyselyiden mukaan kaupungin vuokra-asunnoissa asuvat ovat melko tyytyväisiä koteihinsa ja vaihtuvuus jää vuodessa runsaaseen seitsemään prosenttiin. Kaupungin taloihin kaivattaisiin kuitenkin yhteisiä varustetasostandardeja ja laatuluokitusjärjestelmiä. Se yhtenäistäisi asuntojen laadun. Viime vuonna valmistui kolme uutta ARA-vuokrakohdetta: Vuosaareen, Viikkiin ja Malminkartanoon. Tälle vuodelle on valmistumassa vain yksi, 38 asunnon talo Omenamäkeen. Uudiskohteiden markkinoinnissa on omat haasteensa, koska ne ovat vanhoja asuntoja kalliimpia. Hyviä tuloksia saavutettiin, kun uutta Vuosaaren kohdetta esiteltiin viime vuonna netissä siten, että haku oli asuntokohtainen. Kieltäytymisprosentti oli noin 30, joka on keskimääräistä matalampi. 11