Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten PL 77, Torikatu 40 B, 67101 KOKKOLA PB 77, Torggatan 40 B, 67101 KARLEBY Puh/Tfn: 06 367 5211, faksi/fax 06 367 5610 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen 20.12.2005 Diaarinumero LSU 2003 Y 1094 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisessa hakemusasiassa, joka koskee kalkkunankasvattamon ja lihasikalan toimintaa Kurikan kaupungissa. HAKIJA Markku Saari Ahonkyläntie 99 61230 LUOPA TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Markku Saari on hakenut ympäristölupaa 40 000 kalkkunan ja 2920 lihasian kasvattamiseen tarkoitettujen eläinsuojien pitämiseen. Kasvattamot sijaitsevat Kurikan kaupungin Luovan kylässä tilalla Latva Risku RN:o 6:144. Tilalla on tällä hetkellä paikat 40 000 kalkkunan ja 450 lihasian kasvattamiseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Kyseessä on IPPC direktiivin mukainen laitos. Ympäristönsuojeluasetuksen 42 :n 17 kohdan perusteella enemmän kuin 40 000 siipikarjapaikkaa sisältävälle eläinsuojalle on haettava ympäristölupa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2003, jollei toiminnalle ole haettu ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa tätä ennen. Jättäessään asetuksen edellyttämän lupahakemuksen toiminnanharjoittaja on samalla hakenut lupaa 2470 lihasian lisäpaikalle. Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n mukaan vähintään 1 000 lihasian eläinsuojan ympäristölupa käsitellään alueellisessa ympäristökeskuksessa.
2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO Lupahakemus on jätetty Länsi Suomen ympäristökeskukselle 29.12.2003. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kurikan kaupunki on myöntänyt 30.3.1995 ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan 20 000 kalkkunan kasvattamolle. Ennen laajennusta toiminnanharjoittajalla on ollut 20 000 kalkkunapaikkaa käsittävä eläinsuoja ja 450 lihasian sikala. Alueella ei ole voimassa olevaa kaavaa. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Nykyiset eläinsuojat ja suunnitellut muutokset sekä laajennukset sijaitsevat Kurikan keskustaajamasta noin 12 km päässä Jalasjärven suuntaan. Kasvattamon ympäristö on maatalousvaltaista aluetta. Lähimmät naapurit sijaitsevat vanhasta sikalasta 230 m luoteeseen ja kalkkunahallista sikalaksi muutettavasta rakennuksesta 240 m länteen. Lisäksi suunnitellun uuden kalkkunahallin pohjoispuolella on 150 m etäisyydellä vapaa ajanasunto. Jalasjokeen on nykyisistä halleista matkaa noin 260 m. Tilakeskus ei sijaitse pohjavesialueella. Lähistöllä ei ole käytössä olevia talousvesikaivoja. Tilan välittömässä läheisyydessä on Jari Saaren kalkkunankasvattamo, jossa on tilat 70 000 eläimelle. Kurikan kaupunki on myöntänyt vuonna 1997 Jari Saarelle ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan 140 000 kalkkunan kasvattamiseen. Laajennusta ei ole toteutettu. Jari Saari on hakenut ympäristölupaa nykyisen toiminnan jatkamiseen. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Tilan päätuotantomuotona on ollut kalkkunoiden kasvatus. Kasvatettavat eläimet on sijoitettu kahteen erilliseen rakennukseen, joihin voidaan sijoittaa kasvatusjaksossa yhteensä 40 000 kalkkunaa. Toisen kalkkunahallin yhteydessä on 450 lihasian sikala. Toimintaa muutetaan hakemuksen mukaan siten, että 20 000 kalkkunalle rakennetaan täysin uusi kasvattamo. Toinen 20 000 kalkkunan kasvattamoista muutetaan 2470 lihasian sikalaksi. Sikala on suunniteltu toimimaan kuivalantaperiaatteella, jossa kuivikkeena käytetään purua ja turvetta. Nykyisen 450 lihasikapaikan lietelantasikalan toiminta jatkuu entisellään. Kuivalantajärjestelmässä olevien eläinten lanta kompostoidaan noin 2 km päässä talouskeskuksesta olevalla kompostointilaatalla. Asfalttirakenteisen laatan pinta ala on 3500 m 2. Laatta on yhteinen Jari Saaren kanssa. Sikalan kokonaispinta ala on yhteensä 5800 m 2, josta lietelantasikalan osuus on noin 1000 m 2. Toimintaan jäävän kalkkunahallin pinta ala on 3550 m 2. Rakennettavaksi esitetyn uuden kalkkunahallin pinta ala on 7588 m 2. Pinta ala on yli kaksinkertainen kalkkunapaikkaa kohti laskettuna verrattuna nykyiseen kasvatushalliin.
3 Hakemuksessa on esitetty teholtaan 1 megawatin lämpölaitoksen rakentamista. Alkuperäisen hakemuksen liitteenä olevassa asemapiirroksessa laitos on sijoitettu alueen koilliskulmaan noin 30 etäisyydelle paikallistiestä vastapäätä Osmo ja Tuula Viidan vapaa ajanasuntoa. Myöhemmin toiminnanharjoittaja on 7.10.2005 ympäristökeskukseen saapuneella asemapiirroksen tarkistuksella muuttanut lämpölaitoksen paikkaa niin, että sen uusi sijainti on Jari Saaren omistamalla kiinteistöllä uuden kalkkunahallin lounaispuolella. Kuivalantasikalassa on tarkoitus toteuttaa uudenlaista tekniikkaa, jossa eläinten painonhallinta ja siihen liittyvä ruokinta hoidetaan tietokoneavusteisen ohjausjärjestelmän avulla. Hakemuksessa rakennepiirustuksena on esitetty englanninkielinen yleispiirustus. Yleispiirustuksesta käy selville ruokinta ja painonhallintajärjestelmän toiminta sekä karsinoiden ohjeellinen mitoitus. Uudessa kuivalantasikalassa kasvatetaan normaalin kolmen kierron sijasta kaksi erää vuodessa. Teurastusajankohdat pyritään ajoittamaan vastaamaan markkinoiden kysyntää. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Lanta ja sen käsittely Kasvattamoissa lanta kuivitetaan turpeen ja kutterinpurun avulla. Kalkkunahallien ja kuivalantasikalan pohjarakenteena on teräsbetoni. Kuivitetun alueen pinta ala on hakemuksen mukaan yhteensä noin 14 400 m 2. Kuivikepohjat tyhjennetään jokaisen kasvatuskerran jälkeen ja siirretään kasvukauden aikana osittain suoraan pellolle ja muuna aikana lantalaan. Kalkkunoiden kasvatusaika vaihtelee 10 viikosta 18 viikkoon. Vaihtelu johtuu kanojen ja kukkojen erimittaisesta kasvatusajasta. Lietelantasikalan pinta ala on noin 1000 m 2. Lietelanta varastoidaan maanalaisessa säiliössä, jonka tilavuus on 1000 m 3. Kalkkunoiden ja kuivalantajärjestelmässä olevien lihasikojen lanta varastoidaan kompostointilaatalla, joka on yhteinen Jari Saaren kanssa. Kun laatan pinta alasta vähennetään Jari Saaren 70 000 kalkkunan vaatima pinta ala 1260 m 2, jää Markku Saaren käyttöön laatasta noin 2240 m 2. Hakijalla on vuoden 2015 saakka voimassa oleva kuivalannan varastointia tarkoittava sopimus 150 m 3 suuruisen lantalan käytöstä. Lanta levitetään lannoitteeksi pellolle. Hakijalla on käytettävissä peltoa lannan levittämiseen yhteensä 569 ha, josta vuokra ja sopimuspeltoa on 457 ha. Lisäksi toiminnanharjoittajalla on voimassa olevia kuutioperusteisia lannan vastaanottosopimuksia yhteensä 400 m 3. Osa lannan levityspelloista rajoittuu vesistöön. Tila on tehnyt ympäristötuen perustukea tarkoittavan sopimuksen kuluvalle ohjelmakaudelle. Lannan levittämisessä otetaan huomioon tämän sopimuksen velvoitteet.
4 Jätevesien käsittely Eläinsuojat pestään höyryllä jokaisen kasvatuserän välissä. Pesuvedet varastoidaan kolmessa säiliöissä, joiden yhteistilavuus on 150 m 3. Pesuvedet ajetaan omalla kalustolla pellolle sulan maan aikana. Tilakeskuksen yhteydessä olevat säiliöt on katettu. Poltto ja voiteluaineet Tilalla on useita polttoainesäiliöitä, joiden yhteistilavuus on 15000 litraa. Säiliöt on varustettu ylitäytönestimillä. Lisäksi muita öljytuotteita säilytetään tynnyreissä enintään 500 litraa. Muut jätteet Kuolleet eläimet toimitetaan Kaustiselle Findest Protein Oy:lle hävitettäväksi. Eläinten väliaikaista säilyttämistä varten tilalla on maanalainen kontti, joka sijaitsee betonirakenteisessa tilassa. Jäteöljyt ja muut ongelmajätteet toimitetaan kunnalliselle jäteasemalle. Sekajätteen keräilystä vastaa järjestetty jätehuolto. Liikenne Ympäristöä kuormittavaa liikennettä syntyy rehun, teuraseläinten sekä lannan kuljetuksista. Rehua haetaan omalla kalustolla kerran viikossa. Eläimiä toimitetaan teurastamoon keskimäärin kaksi kertaa viikossa. TOIMINNAN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Lupahakemuksessa ei ole esitetty toiminnan vaikutusten tarkkailua. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Kurikan kaupungin ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla 19.8. 19.9.2005 välisenä aikana. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Kurikan kaupungintalolla sekä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipisteessä. Naapuritilojen omistajille ja haltijoille on tiedotettu asian vireilläolosta kirjeitse. Tarkastus tilalla Asian valmisteluun liittyen tilalla on pidetty tarkastukset 26.5.2005 ja 14.11.2005. Tarkastuksissa verrattiin hakemusasiakirjojen tietoja todelliseen tilanteeseen. Samalla kirjattiin pöytäkirjoihin lupahakemuksen käsittelyn kannalta oleellisia täydentäviä ja täsmentäviä tietoja. Tarkastuksesta laaditut pöytäkirjat on liitetty hankkeen valmisteluasiakirjoihin.
5 Muistutukset ja mielipiteet Ympäristölupahakemuksesta on jätetty määräaikaan mennessä kaksi muistutusta. A ovat 31.8.2005 päivätyssä muistutuksessa todenneet mm. että vaikka heidän omistamansa kiinteistö on tällä hetkellä vapaa ajankäytössä, on se ollut vuodesta 1938 asuinkäytössä. Vapaaajankäyttö alkoi vasta kolme vuotta sitten, kun nykyiset omistajat ostivat kiinteistön. Nykyisestä tilanteesta muistutuksessa todetaan, että vuonna 1995 sovittuja hallien maisemointitöitä ei ole tehty. Pujo ja ohdake kasvavat A:N tilan kohdalla Saaren maalla. A:t ovat useaan kertaan pyytäneet tuloksetta Saarta leikkaamaan A:n allergian takia pujot pois. Saaren tuotantorakennukset sijaitsevat A:sta päin katsottuna eteläluoteen ja lännen välillä. Hajuhaitta on kesällä ja varsinkin tyynellä säällä suuri. A:t ovat esittäneet kysymyksiä, eikö ajan kuluessa ilmanvaihdossa ja puhdistuksessa voitaisi vaatia siirtymään kulloinkin parhaimpaan käytettävissä olevaan tekniikkaan. Samoin on esitetty kysymys, eikö uudessa ympäristöluvassa voida vaatia ilmanvaihdon uudistamista ja ilmanvaihdon suuntaamista suoraan ylöspäin. Melusta muistutuksessa on todettu, että ilmanvaihdon aikaansaama ääni muistuttaa lentokoneen ääntä. Melu kuuluu taukoamatta ilman mitään estettä, kun välimatka lähimmän hallin seinään on noin 100 m. Myös liikenteen melu on jatkuvaa ja yöaikaan tapahtuvia teuraseläinkuljetuksia ei voi olla huomaamatta. A:t ovat vastustaneet jyrkästi uuden lämpölaitoksen sijoittamista vastapäätä heidän omistamaansa kiinteistöä. Samalla on esitetty epäily siitä, että toiminnanharjoittaja aikoo polttaa lämpölaitoksessa myös eläinten raatoja. Toiminnan laajentaminen lisää melu ja hajuhaittoja. Ympärivuotinen lannan kuljetus etälantalaan lisää liikennettä ja samalla lisää siitä aiheutuvia haittoja. A:sta on aikomus tehdä marjatila ja se on otettava ympäristölupakäsittelyssä huomioon asuinpaikkana. A:t ovat muistutuksessaan tehneet seuraavat yksityiskohtaiset vaatimukset: 1. Lämpölaitos on siirrettävä tuotantolaitosten eteläpuolelle. 2. Saaren tontin pohjoisreunalle on istutettava metsityskaista, joka sisältää pensaskerroksen 3. Tien varteen Saaren tontin pohjoisreunalle on rakennettava toimiva meluaita 4. Vanhojen tuotantorakennusten ilmanvaihtoa on parannettava 5. Tonttia on hoidettava niin, että allergiaa aiheuttava pujo häviää
6 Lisäksi muistutuksessa on todettu, että ympäristövaikutusten arvioinnin tekeminen tässä muutosja laajennusvaiheessa olisi tarpeellista. B on muistutuksessaan todennut, että 250 metrin päässä oleva B:n asuinkiinteistö on lähin vakituisessa asuinkäytössä oleva kiinteistö. Saaren tuotantoyksiköstä aiheutuva hajuhaitta on jo nykyisellään erittäin merkittävä. Toteutuessaan yksikön eläinmäärä yli kaksinkertaistuisi yhteensä 4500 eläinyksikköön. Eläinsuojat sijaitsevat Jalasjoen laaksossa. Jokilaakson molemmin puolin maasto nousee niin, että tyynellä säällä ilma kerrostuu laakson pohjalle. Tällöin eläinsuojista poistettavat kaasut eivät poistu yläilmoihin, vaan jäävät makaamaan laakson pohjalle aiheuttaen erittäin voimakkaan hajuhaitan, joka voimakkaimmillaan aiheuttaa hengenahdistusta. Muistuttajan mielestä tällaisesta poikkeuksellisen suuresta yksiköstä aiheutuu sekä naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta että mahdollista terveyshaittaa. Ympäristöluvassa olisi selvitettävä myös rakennusten alta poistettavien jätemaakasojen käsittely. Muistutuksen ovat allekirjoittaneet myös C, D ja E. He ovat muistutuksen mukaan kärsineet hajuhaitoista. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Kurikan kaupunginhallitukselta ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Kurikan kaupunginhallitushallitus on lausunnossaan puoltanut ympäristöluvan myöntämistä elinkeinopoliittisin perustein. Kurikan kaupungin ympäristölautakunta ovat lausuntonaan todennut, että ympäristölupahakemus koskee olemassa olevan eläinsuojan toimintaa ja sen laajentamista. Tila sijaitsee avoimella peltoaukealla siten, että sen välittömässä läheisyydessä on Jari Saaren 70 000 paikan kalkkunankasvattamot. Jari Saaren paikalle on myönnetty 140 000 kalkkunan kasvattamiseen ympäristölupa 1997. Lähimmät naapurit sijaitsevat vanhasta sikalasta luoteeseen 230 m etäisyydellä, kalkkunahallista sikalaksi muutettavasta rakennuksesta länteen noin 240 m etäisyydellä sekä lisäksi uudesta suunnitellusta kalkkunahallista sijaitsee vapaa ajanasunto 150 m etäisyydellä pohjoisessa. Etäisyys halleista Jalasjokeen on noin 260 m. Olemassa oleva Kurikan kaupungin rakennuslautakunnan ympäristölupa 30.3.1995 on myönnetty 20 000 kalkkunapaikalle. Ympäristölautakunta katsoo, että ympäristölupa voidaan myöntää nykyiselle eläinmäärälle. Suunniteltu laajennus on kuitenkin niin suuri, että kohtuuttomia haittoja naapureille ei lautakunnan mielestä voi lupaehdoin estää eikä lupaa siten tulisi myöntää. Mikäli ympäristökeskus luvan kuitenkin myöntää, tulee lannan käsittely hoitaa asianmukaisesti. Olemassa oleva kompostointilaatta ei sovellu sian kuivalannan varastointiin, sillä laatalla varastoitavan lannan kuiva ainepitoisuuden tulee olla 40 %. Kuivalantatilavuutta sikalaa varten tulee olla 5924 m 3 ja kalkkunahalleja varten 1200 m 3 ja laatan pinta alan tulisi olla 4274 m 2. Kompostilaatan alasta puuttuu siten 2034 m 2. Mikäli sianlantaa varastoidaan laatalla, tulee kuivikkeiden määrää lisätä, jolloin varastointitilavuus kasvaa edelleen.
7 Mikäli lupa uudelle kalkkunahallille myönnetään, tulee hallin koossa ottaa huomioon enimmäiseläinmäärä. Nykyisten piirustusten mukaan halliin mahtuu väljälläkin mitoituksella huomattavasti enemmän eläimiä kuin haettu 20 000 paikkaa. Tilan jätehuollon tulee noudattaa kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä ja kuolleet eläimet tulee toimittaa suuririskisen eläinjätteen keräykseen. Kurikan kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti talousvesikaivojen ympärille tulee jättää 100 m vyöhyke, jolle lantaa ei levitetä. Lautakunnan kokous hyväksyi äänestyksen jälkeen äänin 2 6 esittelijänä toimineen ympäristösihteerin ehdotuksen, jonka mukaan lupaa laajennukselle ei tulisi myöntää. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu hallintolain 34 :n mukaisesti tilaisuus selityksen antamiseen muistutusten ja lausuntojen johdosta. A:n muistutuksen johdosta hakija on todennut, että hän siirtää suunnitellun lämpökeskuksen tuotantorakennusten eteläpuolelle. Hakija on valmis istuttamaan pensaskerroksen sisältämän metsäkaistan sekä rakentamaan meluaidan tontin pohjoisreunalle, mikäli ympäristökeskus lupapäätöksen ehdoissa sitä vaatii. Samoin hakija on valmis parantamaan vanhojen tuotantorakennusten ilmanvaihtoa. Hakija on valmis myös torjumaan pujon kasvua tontillaan. B:n muistutukseen hakija on vastannut, että uusi sikala tulee olemaan purupohjasikala. Hajuhaitat eivät siten vanhan lietelantasikalan lisäksi enää kasva. Hajuhaittaa muodostuu lähinnä lietelantasikalan lietteen levittämisestä pellolle eikä suoraan sikalasta tai lantalasta. Laajennus ei lisää hajuhaittaa. Hakija on valmis levittämään lietelantaa sellaisille peltolohkoille, jotka ovat mahdollisimman kaukana asuinrakennuksista. Purupohjasikalan lanta varastoidaan noin 3 kilometrin päässä tilan päärakennuksista. Lantalan lähettyvillä ei ole asutusta. Kurikan kaupungin ympäristölautakunnan lausuntoon hakija on vastannut, että hän on valmis laajentamaan kompostointilaattaa tarvittavan suuruiseksi. Hakija on todennut, että lantaa on varastoitu myös niillä tiloilla, joiden kanssa on tehty lannan vastaanottosopimuksia ja joilla ympäristövaatimukset täyttävä lantala on jäänyt käyttämättömäksi. Näiden lantaloiden vuokraamisesta hakija on valmis tekemään kirjalliset sopimukset. Kalkkunahallien mitoitusta koskevaan huomautukseen hakija on todennut, että heidän kokemuksensa mukaan kalkkunat pysyvät terveempinä ja ilma pysyy parempana väljässä kasvattamossa. Myös hajuhaitat ovat vähäisempiä, kun laajemman kasvattamon purupohja sitoo lannasta haihtuvat kaasut. Tilan jätehuollossa noudatetaan kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä. Kaikki mahdolliset talousvesikaivot ovat tilan rakennuksiin ja peltolohkoihin nähden ylämaastossa ja etäisyys niihin on yli 100 metriä. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Markku Saarelle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan kalkkunakasvattamon ja lihasikalan pitämiseen sekä toiminnan laajentami
8 seen Kurikan kaupungin Luovan kylässä tilalla Latva Risku RN:o 6:144. Lupa myönnetään 40 000 kalkkunan ja 2920 lihasian pitämiseen. Luvan edellyttämät poikkeamat hakemukseen käyvät ilmi lupamääräyksistä. Vastaukset muistutuksiin ja lausuntoihin Muistuttajien tekemät haju ja meluhaittoja koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksessä 1 uuden hallin sijoituspaikkaa koskevalla muutoksella sekä lupamääräyksessä 4 ilmastointia, lämmitystä ja yleistä siisteyttä koskevalla lupamääräyksellä, lupamääräyksellä 6 lannan kuljetuksista ja lupamääräyksellä 11 suojaistutuksista. Mikäli vaatimuksella ilmanvaihdon suuntaamisesta ylöspäin tarkoitetaan poistojen korottamista, vaatimus hylätään. Hajuhaitan vähentämistä suurissa eläinyksiköissä tutkineen työryhmän loppuraportin 4.2.2005 mukaan poistojen korottaminen ja yhdistäminen kasvattavat lyhytaikaisen hajun esiintymisen kauempana tilasta. Poistoilman päästökorkeuden korottamisen on työryhmän mukaan myös muissa tutkimuksissa todettu vaikuttavan lähinnä rakennuksen välittömän lähiympäristön ilmanlaatuun. A:n muistutuksen osalta todetaan lisäksi, että lämpölaitoksen sijoituspaikka on siirretty tuotantolaitoksen eteläpuolelle poispäin heidän kiinteistöstään. Raatojen polttamiselle ei ole haettu lupaa, joten sitä koskeva vaatimus jätetään tutkimatta tässä yhteydessä. Vaatimus siitä, että hankkeen aiheuttamat vaikutukset tulisi selvittää ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain tarkoittamalla tavalla hylätään. Hakemuksen mukainen toiminta ei ole sellainen hanke, johon tulisi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen 6 :n mukaisen hankeluettelon mukaan soveltaa arviointimenettelyä, eikä arviointimenettelyä tule harkinnanvaraisenakaan tässä yksittäistapauksessa soveltaa ottaen huomioon ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 :n 2. ja 3. momentin sekä ympäristövaikutusten arvioinnista annetun asetuksen 7 :n määräykset. B:n vaatimus rakennuspaikan jätemaakasojen käsittelyn osalta todetaan, että kyse on rakennuspaikan alla olevista maista, joiden rakennusaikaisesta käsittelystä ei päätetä ympäristönsuojelulain mukaisessa ympäristölupamenettelyssä. Kurikan kaupungin ympäristölautakunnan vaatimus ympäristöluvan epäämisestä hylätään. Ympäristölautakunnan lausunto on muutoin otettu huomioon antamalla määräykset eläinten enimmäismäärästä ja lannan käsittelystä sekä jätehuollosta. LUPAMÄÄRÄYKSET Eläinsuojat, lantavarastot ja lämpökeskus 1. Sikalan muutos ja laajennus, uusi kalkkunahalli sekä lämpökeskus on sijoitettava Kurikan OPP rakennus Oy:n 5.10.2005 laatiman asemapiirroksen mukaisesti. Uuden hallin sijaintia täsmennetään siten, että hallin etelän puoleinen pääty on oltava vähintään 70 m pohjoiseen nykyisen kalkkunahallin etelänpuoleisen päätylinjan jatkeelta mitattuna. Muutoin kalkkunahalli ja sikala on rakennettava Kurikan OPP Rakennus Oy:n laatimien ja 11.5.2004 sekä 12.4.2004 päivättyjen piirustusten mukaisesti. Halli on rakennettava niin, että eläinten teuraskuljetuksiin liittyvät kuormaukset tehdään hallin etelän puoleisesta päädystä.
9 Lämpökeskuksen rakentamiseen saa ryhtyä vasta se jälkeen, kun hakijalla on hallintaoikeus asemapiirroksessa rakennuspaikaksi merkittyyn alueeseen. 2. Tuotantorakennuksiin saa sijoittaa yhdessä kasvatusjaksossa yhteensä enintään 40 000 kalkkunaa ja 2920 sikaa. Enintään 450 sian lannankäsittelymenetelmänä voi olla lietelanta. Muiden sikojen ja kaikkien kalkkunoiden lanta on käsiteltävä kuivalantana. Kuivalantasikalassa voidaan kasvattaa enintään kaksi kasvatuserää vuodessa. 3. Kaikkien kuivalantajärjestelmässä olevien eläinten lanta on kuivitettava joko kokonaan turpeella tai seoksella jossa vähintään puolet on turvetta. Kuivikepohja on uusittava jokaisen kasvatusjakson välissä. Kuivikkeita on käytettävä niin paljon, että kuivikekerroksen paksuus on kalkkunahalleissa vähintään 10 cm. Kuivalantasikalan kuivikkeiden käytöstä hakijan on laadittava erillinen selvitys. Kuivikkeiden käyttöä koskeva selvitys on lähetettävä ennen rakentamisen aloittamista Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Selvitystä on tarvittaessa toiminnan vuosiraportoinnin yhteydessä tarkistettava. Selvityksen perusteella valvontaviranomaisella on oikeus antaa sikalan kuivalannan käsittelyyn ja lannan varastointiin liittyviä määräyksiä. Hakijalla on oltava kuivalannan varastointia ja kompostointia varten vesitiivis laatta, jonka pinta ala on vähintään 3067 m 2 ja hyötytilavuus 5112 m 3. Laatan yhdellä reunalla tulee olla vähintään metrin korkuinen seinä. Kompostointilaatan läheisyyteen on varttava kuiviketurvetta, jolla tarvittaessa estetään laatalta tapahtuvien valumien pääsy ympäristöön. Kompostointilaatan laajentamisesta tai lantalavajetta korvaavasta muusta järjestelystä on esitettävä suunnitelma ennen eläinmäärän lisäämistä Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Kompostointilaatalle varastoitavan lannan kuiva ainepitoisuus on oltava vähintään 40 %. Määräys koskee sekä kalkkunan että sianlantaa. Kompostia on hoidettava hyvän kompostointitavan mukaisesti. Kalkkunahallien pesuvedet on varastoitava vesitiiviissä säiliöissä, joiden yhteistilavuus on vähintään 40 m 3. Lietelantasikalan lannan varastointiin on oltava vähintään 900 m 3 suuruinen katettu säiliö. Kuivalantasikalan pesuvedet on ohjattava lietesäiliöön. Lannan ja pesuvesien varastotilat on pidettävä jatkuvasti maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ( MMM RMO C4 ) mukaisessa kunnossa. 4. Hajuhaittojen vähentämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ilmastoinnilla ja lämmityksellä eläinsuojien lämpötila on pyrittävä pitämään ammoniakkiyhdisteiden ja eläinten vaatiman lämpötilan kannalta optimaalisena. Eläinten valkuaisruokinta on optimoitava niin, että lannan sisältämien typpiyhdisteiden määrä pysyy mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisä ja ulkotilat on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa.
10 Lannan käsittely 5. Hakijalla on oltava lannan levitykseen peltoa jatkuvasti käytössä vähintään 561 ha. Pinta alaan ei saa laskea mukaan niitä alueita, joille lannan levittäminen jäljempänä lupaehdossa 7 on kielletty. Lannan levitykseen tarkoitettujen lohkojen pinta aloista, niiden sijainnista ja niitä koskevista vuokrasopimuksista tai lannan luovutussopimuksista on annettava vaadittaessa selvitys luvan myöntäneelle viranomaiselle. Sian lietelanta on levitettävä niille toiminnanharjoittajan hallinnassa oleville lohkoille, joiden etäisyys häiriintyvään asutukseen nähden on kaikkein suurin. 6. Lantalat ja pesuvesisäiliöt on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjentämisen yhteydessä rakenteiden kunto on tarkistettava. Lannan varastointi, kuormaus, siirto ja kuljetukset on järjestettävä niin, ettei lantaa joudu ympäristöön ja naapureille aiheutetaan mahdollisimman vähän haittaa. 7. Lantaa ei saa levittää routaiseen tai lumipeitteiseen maahan. Lannan levitysmäärissä on otettava huomioon maaperän viljavuustutkimukset, lannan typpi ja fosforipitoisuudet sekä kasvien ravinnetarve. Mikäli lantaa ei levitetä kasvustoon, on lanta mullattava tai pelto on kynnettävä välittömästi levittämisen jälkeen kuitenkin viimeistään vuorokauden kuluessa levittämisestä. Valtaojan varteen on jätettävä vähintään metrin ja vesistöjen varteen vähintään viiden metrin vyöhyke, jolle ei levitetä lantaa. Talousvesikaivojen ympärille on jätettävä vähintään 100 m levä vyöhyke, jolle lantaa ei saa levittää. Lannan levittäminen on kielletty 15.10 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11 saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva eikä huuhtoutumista vesistöön tapahdu. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan pintalevitys on kielletty pellolle, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Kuivalantaa voidaan levittää varsinaisen pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan muodostamalle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä, lanta mullataan välittömästi ja lannan sisältämä ravinnemäärä vastaa viljeltävän kasvin vuoden tarvetta vastaavaa määrää. Mikäli lantaa toimitetaan luovutussopimuksen kohteena oleville pelloille, on toiminnanharjoittajan huolehdittava siitä, että lannan vastaanottaja on tietoinen edellä mainituista lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. Tarkkailu ja kirjanpito 8. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa kalkkunakasvattamon ja sikalan toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä tilalla pidettävien eläinten määrä, teurastoimitukset,toiminnassa muodostuvat lantamäärät, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lannan levitysaloista, tiedot mahdollisista uusista tai muuttu
11 neista lannan vastaanottosopimuksista sekä tiedot eläinsuojan toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraa van vuoden tammikuunloppuun mennessä ympäristökeskukselle. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava ilmaan kohdistuvat ammoniakkipäästöt vuosittain ympäristökeskuksen erikseen antamien ohjeiden mukaan joko eläinmäärinä tai ammoniakkipäästöiksi muutettuna siten, että päästökertoimena käytetään lihasialla kerrointa 4,2 ja kalkkunalla kerrointa 0,055 (kgnh 3 /eläinpaikka). Levitettävästä lannasta on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Kirjanpito tulee vaadittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. Muut toimintaa koskevat määräykset 9. Kuolleet eläimet on toimitettava luvan saaneeseen laitokseen käsiteltäväksi. Kuolleitten eläinten tilapäistä säilyttämistä varten tilalla on oltava asianmukaiset kylmäsäilytystilat. Kuolleitten eläinten hävittäminen lämpölaitoksessa on kielletty. Toiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte on toimitettava jätteen keräykseen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätteen vastaanottopisteeseen. Pilaantuneet rehut on kompostoitava tai sekoitettava lantaan ja levitettävä lannoitteeksi pellolle. Muut jätteet, joita ei voida asianmukaisella tavalla hyödyntää on toimitettava kaatopaikalle. Eläinten rehu ja niiden raaka aineet sekä kemikaalit, polttonesteet ja öljyt on varastoitava ja käsiteltävä niin, että niistä ei aiheudu maaperän tai pinta ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestesäiliöiden läheisyyteen on varattava riittävä määrä imeytysturvetta mahdollisten öljyvuotojen varalta. 10. Toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien menetelmien kehittymistä. Jatkossa myös luvan mukaisiin lantavarastoihin ja lannan käsittelyjärjestelmiin sekä hajuhaitan ehkäisyyn liittyvää uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se saavutettavaan hyötyyn nähden on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa ja toimenpiteillä vähennetään ympäristön pilaantumisen vaaraa. 11. Toiminnanharjoittajan on istutettava mahdollisimman nopeakasvuisia, hyvän peittävyyden omaavia puita ja pensaita uudisrakennustontin pohjoisreunalle paikallistien varteen koko tontin matkalle. Istutukset tulee perustua lajien, istutusten ajankohdan ja istutusmäärän osalta puutarha alan tutkinnon suorittaneen henkilön suosituksiin. 12. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta ja lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus Länsi Suomen ympäristökeskukselle.
12 Voimassa olevan lupapäätöksen korvaaminen 13. Saatuaan lain voiman tämä päätös korvaa Kurikan kaupungin 30.3.1995 toiminnalle myöntämän ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄDÖSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että luvan ehtoja noudattamalla toiminta täyttää laissa säädetyt vaatimukset ja luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän eikä pinta tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömuodon vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Toiminnasta ei aiheudu naapureille kohtuutonta rasitusta tai haittaa eikä toiminta sijoitu asemakaavan tai muidenkaan määräysten vastaisesti. Lupamääräysten perustelut Lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajata ne mahdollisimman vähäiseksi. Eläinsuojat sijoittuvat alueelle, jolla karja ja maatalouden harjoittamisen voidaan katsoa olevan perinteistä toimintaa. Lupaharkinnassa on otettu huomioon samalla alueella sijaitsevien eläinsuojien yhteisvaikutus. Kurikan kaupunki on myöntänyt Jari ja Markku Saarelle ympäristölupamenettelylain mukaiset ympäristöluvat yhteensä 180 000 kalkkunan ja 450 lihasian pitämiseen. Näiden yhteenlaskettu eläinyksikkömäärä on 7650. Vireillä olevien lupahakemusten yhteenlaskettu eläinmäärä on 110 000 kalkkunaa ja 2920 lihasikaa, joka tarkoittaa yhteenlaskettuna 7320 eläinyksikköä. Eläinyksikköä kohti laskettu rasitus ympäristöön on eläinyksiköissä laskettua vertailulukua pienempi, koska sikojen kasvatuksessa sallitaan lupaehdon 2 mukaan vain kaksi kasvatuserää vuodessa. Uuden hallin rakentaminen väljentää kalkkunoiden kasvatustiloja ja samalla se lisää eläinyksikköä kohti käytettävien kuivikkeiden määrää. Kuivikkeiden määrän lisääminen lisää samalla lannan kuiva aineprosenttia ja vähentää hajuhaittaa. Lupaharkinnassa on otettu huomioon lantalan sijainti riittävän kaukana muusta asutuksesta sekä kuivalantasikalassa täysin uusi käyttöön otettava tekniikka ja poikkeuksellinen kahden kasvatuserän tuotanto. Kun otetaan huomioon samalla alueella sijaitseville toiminnoille jo kertaalleen myönnetyt luvat, on nykyisen toiminnan ja siihen haetun muutoksen ja laajennuksen sijainti ja eläinmäärät voitu vahvistaa hakemuksen mukaisesti uuden hallin sijaintia koskevin täsmennyksin. (1,2)
13 Eläinsuojeluasetuksen (396/1996) 49 :n nojalla annetun maa ja metsätalousministeriön asetuksen nro 10/EEO/2000 liitteen 6 mukaan broilereiden pitopaikassa on pehkukerroksen paksuus oltava 5 10 cm. Tässä luvassa määräystä on sovellettu sen ylärajalla myös kalkkunahallien kuivitukseen. Tätä turvekerroksen 10 cm:n paksuutta voidaan perustella myös ympäristönsuojelulain näkökulmasta turpeen hajua sitovien ominaisuuksien vuoksi. Vesitiiviillä rakenteilla tarkoitetaan pohja ja seinärakenteita, joista varastoitavat nesteet eivät haitallisessa määrin vuoda rakenteen läpi. Betonirakenteen kohdalla riittävä tiiveys saavutetaan käyttämällä vähintään lujuusluokan K30 betonia ja rakenneluokkaa 2 (K30 2). Kuivalantasikalan tekniikkaa ei hakemuksessa esitetyllä tavalla ole aiemmin toteutettu Suomessa. Koska kokemusta ei ole, on toiminnanharjoittajalta katsottu tarpeelliseksi vaatia erillinen selvitys kuivikkeiden käytöstä ja lannan riittävän kuiva ainepitoisuuden varmistamisesta myös silloin, jos lantaa joudutaan poistamaan ja kuivitusta täydentämään myös kasvatuskierron aikana. Lantalan mitoitus perustuu valtioneuvoston asetukseen 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Vaadittu tilavuus riittää 12 kuukauden aikana kertyvän lannan varastointiin. Lantalan tilavuuden laskennassa on käytetty kaavoja: kalkkunanlanta (m 3 ) = 0,03 x eläinpaikka (kpl), sian kuivalanta (m 3 ) = 2,4 x eläinpaikka ja sian lietelanta (m 3 ) =2,0 x eläinpaikka. Sian kuivalannan kertymässä on otettu huomioon, että normaalin kolmen kasvatuserän asemasta lupa edellyttää vain kahden erän kasvattamista vuodessa. Pesuvesien mitoituksen ohjearvona on käytetty 1 m 3 /1000 kalkkunaa vuodessa. Mitoitusarvo edellyttää höyrypesun käyttöä. (3) Hajuhaitan minimointia koskevat vaatimukset ovat tarpeen naapureille aiheutuvan haitan pitämiseksi mahdollisimman vähäisenä. (4) Pellon pinta alavaatimus perustuu kalkkunan ja sian lannan keskimääräiseen fosforisisältöön ja siitä saatavaan fosforilannoituksen tasoon. (5) Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelman mukaisena. Samalla voidaan varmistaa rakenteiden kunto ja tehdä tarpeelliset korjaukset. Huolellinen lannan käsittely vähentää ympäristön pilaantumisen riskiä. (6) Ympäristönsuojelulain 11 :n nojalla valtioneuvosto on antanut asetuksen (931/2000), jossa on säädetty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Tämän asetuksen lannan käsittelyä koskevat keskeiset määräykset on kirjoitettu tähän lupapäätökseen lannan levittämistä koskevina rajoituksina. (7) Ympäristönsuojeluasetuksen 19 :n mukaan päätöksessä on oltava määräykset toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta. Ammoniakkipäästöjen tarkkailuun velvoittaa IPPC laitoksille annettu velvoite ilmoittaa päästöistä Suomen päästörekisteriin osana koko Euroopan kattavaa päästörekisteriä. Määräys perustuu Euroopan Unionin päätökseen 2000/479/EY ja Ympäristöministeriön kirjeeseen 17.12.2003 YM4/401/2003 Euroopan epäpuhtausrekisteristä. Vähintään viiden vuoden välein tehtävien lanta analyysien perusteella voidaan varmistaa lannan sisältämien ravinteiden määrä. (8) Jätehuoltoa koskevilla määräyksillä varmistetaan jätteiden käsittelyn hoitaminen kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Kuolleitten eläinten asianmukaisella hävittämistä var
14 mistetaan ympäristöhygienian yleisten vaatimusten täyttyminen ja estetään eläintautien leviäminen. Rehujen ja tilalla säilytettävien kemikaalien sekä polttonesteiden käyttötarkoitukseen soveltuvalla ja määräysten mukaisella käytöllä ja varastoinnilla vähennetään maaperän ja pinta sekä pohjaveden pilaantumisen riskiä. Kuolleitten eläinten väliaikaista varastointia koskevat määräykset perustuvat jätelakiin, jonka mukaan jätteiden käsittelystä ja varastoinnista ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (9) Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen seurantavaatimus perustuu toiminnanharjoittajan yleiseen selvilläolovelvollisuuteen ( YSL 5 ) toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. (10) Lähinaapuri on vaatinut muistutuksessaan puu ja pensasaidan istuttamista toiminnanharjoittajan tilan rajalle. Ympäristökeskus pitää vaatimusta asianmukaisena ja velvoittaa toiminnanharjoittajaa melu ja hajuhaitan minimoimiseksi ryhtymään tähän toimenpiteeseen. (11) Toiminnan muutosta ja lopettamista koskevan ilmoitusvelvollisuuden perusteella voidaan tarkastella muutoksen vaikutuksia voimassa oleviin lupamääräyksiin ja arvioida mahdollisen uuden ympäristöluvan tarvetta. (12) Kumoamalla Kurikan kaupungin 30.3.1995 myöntämä ympäristölupa estetään päällekkäisten ja mahdollisesti toistensa kanssa ristiriidassa olevien määräysten olemassaolo. (13) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli lupavelvollisessa toiminnassa tapahtuu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Mikäli laajennusta ei aloiteta viiden (5) vuoden kulussa siitä, kun tämä päätös saa lain voiman, lupa laajennuksen osalta raukeaa. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä viimeistään 31.12.2015 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä perustietojen ohella tiedot toiminnan mahdollisista muutoksista verrattuna tämän luvan perustana olevaan hakemukseen ja selvitys toimeenpannuista ympäristönsuojelua koskevista toimista. Tarkistusajankohtana voimassa olevat lannan levitystä koskevat peltojen vuokrasopimukset ja mahdolliset vuokralantaloita koskevat sopimukset on liitettävä hakemukseen. Hakemuksessa on oltava myös selvitys tämän luvan lupaehtojen 3 ja 11 mukaisten velvoitteiden toteuttamisesta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 ja 105 :t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 16 19, 21 23 ja 30 :t Jätelaki (1072/93) 6 Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26 17 18
15 Valtioneuvoston asetus 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Valtion maksuperustelaki (150/1992) 8 Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1237/03), maksutaulukko kohta I, päätökset Muut ohjeet Edellisten säännösten lisäksi luvan myöntämisen edellytyksiä arvioitaessa ja lupamääräyksissä on otettu huomioon: EY:n sivutuoteasetus artikla 5, liite IV luku II Maa ja metsätalouden rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4, 10.1.2002) Ympäristöministeriön kirje YM/401/2002 kotieläinsuojia koskevien ympäristölupien yhtenäistämiseksi KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 1134 euroa (alv 0 euroa). Maksu perustuu valtion maksuperustelain (150/1992, muut. 961/1998) nojalla annettuun ympäristöministeriön asetukseen alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1237/2003). Tämän asetuksen 5 :n voimaantulosäädöksen mukaan ennen tämän asetuksen voimaantuloa vireille tulleista asioista maksu peritään noudattaen tätä asetusta edeltävän ympäristöministeriön päätöksen (1415/2001) mukaista maksutaulukkoa. Maksua on korotettu kolmellakymmenelläviidellä (35) prosentilla hakemuksesta aiheutuneesta keskimääräisestä suuremmasta työmäärästä johtuen. Asian käsittelystä perittävään maksuun haetaan muutosta samalla tavalla kuin pääasiasta tehtyyn ratkaisuun. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kurikan kaupunginhallitus Kurikan kaupungin ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tämän päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia.
16 Ilmoittaminen ympäristökeskuksen ja kunnan ilmoitustaululla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Kurikan kaupungin ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Lakimies Päivi Kentala Insinööri Reino Jortikka Liitteet Asemapiirros Valitusosoitus Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.