Lapin liitto Lapin energiastrategia Lappi energiijastrategiija
1 Esipuhe Lapin liitto käynnisti maakunnallisen energiastrategian valmistelun vuoden 2008 lopulla. Tavoitteena on ollut tuoda energia-asiat voimakkaammin osaksi maakunnan pitkän aikavälin strategista suunnittelua, sillä energiasektorin painoarvo on kasvussa. Vireillä on useita eri tuotantomuotojen hankkeita, jotka toteutuessaan lisäisivät Lapin energiantuotantoa merkittävästi. Samanaikaisesti Lapin teollisuuden, kaivostoiminnan ja matkailun kasvunäkymät ovat pitkällä aikavälillä hyvät, mikä lisää energiantarvetta huolimatta siitä, että samanaikaisesti energiatehokkuus paranee koko ajan. Lapilla on käytettävissä huomattavat omat luonnonvarat energiantuotantoon ja näitä luonnonvaroja halutaan myös käyttää kestävällä tavalla hyödyksi, tukien maakunnan työllisyyden ja talouden myönteistä kehitystä. Lapin energiastrategian lähtökohtana ovat olleet paikallisten, erityisesti uusiutuvien energialähteiden nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen, energian saatavuuden turvaaminen kilpailukykyisellä hinnalla sekä maakunnan energiayrittäjyyden tukeminen. Strategiassa on määritetty Lapille pitkän aikavälin energiavisio vuoteen 2030. Lisäksi on yksilöity lyhyemmän aikavälin tavoitteet ja kärkihankkeet. Energiastrategiassa tuodaan esille lappilainen energiasektorin kehittämisen tahtotila, jonka toteuttamiseen valtiovallan odotetaan omilla toimenpiteillään sitoutuvan. Energiastrategian laadinta on toteutettu yhteistyössä lappilaisten energia-alan toimijoiden, sekä muiden sidosryhmien kesken. Työn toteutusta ohjaamaan perustettiin ohjausryhmä, joka on toiminut asiantuntijoista ja keskeisimpien sidosryhmien edustajista koottuna projektin toteuttajan tukiryhmänä. Strategian laadinnan asiantuntijakonsulttina on toiminut Pöyry Energy Oy, joka on vastannut valmistelun läpiviennistä ja raportoinnista. Strategia on valmisteltu avoimesti mahdollistaen laajan osallistumisen. Työn kuluessa on järjestetty avoimet sidosryhmätilaisuudet Torniossa, Rovaniemellä ja Kittilässä, pidetty infotilaisuuksia sekä tarjottu mahdollisuus tutustua ja antaa palautetta strategiasta internetsivuston välityksellä. Strategialuonnoksen lausuntokierros ajoittui syyskuuhun 2009. Lapin liiton hallitus on hyväksynyt energiastrategian kokouksessaan 9.11.2009. Hannes Manninen maakunhallituksen pj. Esko Lotvonen maakuntajohtaja
Lappi energiijastrategiija - Ovdasátni 2 Lappi lihttu válmmaštallagođii eanagotti energiijastrategiija jagi 2008 loahpas. Ulbmilin lea leamaš buktit energiijaáššiid fámolabbot oassin eanagotti guhkes áigodaga strategalaš plánema, dasgo energiijasektora deaddoárvu lassána oppa áigge. Jođus leat máŋggat sierra buvttadanhámiid fidnut, mat lasihivčče Lappi energiijabuvttadeami mearkkašahtti láhkai jos dat ollašuvvet. Seamma áigge orru leamen nu ahte Lappi industriija, ruvkedoaibma ja turisma bohtet guhkes áigodagas lassánit, mii lasiha energiijadárbbu fuolakeahttá das ahte seamma áigge energiijabeaktilvuohta buorrána oppa áigge. Lappis leat geavahusas mearkkašahtti ollu iežas luondduriggodagat energiijabuvttadeapmái ja dáid luondduriggodagaid hálidat maid geavahit bistevaš vugiin ávkin nu ahte doarjut eanagotti barggolašvuođa ja ekonomiija positiivvalaš ovdáneami. Lappi energiijastrategiija vuođđun leamašan báikkálaš, erenomážit ođasmuvvi energiijagálduid dálá ektui beaktilut ávkin geavaheapmi, energiija oažžuma dorvvasteapmi gilvonávccalaš hattiin sihke eanagotti energiijafitnodatbarggu doarjun. Strategiijas lea meroštallon Lappii guhkes áigodaga energiijavišuvdna jahkái 2030. Dasa lassin leat meroštallon oanehut áigodaga mihttomearit ja njunušfidnut. Energiijastrategiijas buktojuvvo ovdan lappilaš energiijasektora ovddideami figgamuš, man ollašuhttimii stáhtaváldi vuordimis iežas doaibmabijuiguin čatnasa. Energiijastrategiija gárvvisteapmi lea ollašuhtton ovttas lappilaš energiijasuorggi doaibmiiguin, sihke eará čanusjoavkkuiguin. Barggu ollašuhttima jođiheami várás vuođđuduvvui stivrenjoavku, mas leamašan mielde áššedovdit ja guovddáš čanusjoavkkuid ovddasteaddjit ja mii lea doaibman prošeavtta čađaheaddji doarjjajoavkun. Strategiija gárvvisteami áššedovdikonsultan lea doaibman Pöyry Energy Oy, mii lea vástidan válmmaštallama čađaheamis ja raporteremis. Strategiija lea válmmaštallojuvvon albmosit nu ahte dasa lea sáhttán oassálastit viidát. Barggu ovdáneami mielde leat ordnejuvvon rabas čanusjoavkodilálašvuođat Durdnosis, Roavvenjárggas ja Gihttelis, dollojuvvon infodilálašvuođat sihke fállojuvvon vejolašvuohta oahpásmuvvat ja addit máhcahaga strategiijas internetsiidduid bokte. Strategiijaárvalusa cealkámušaid addin lei čakčamánus 2009. Lappi lihtu ráđđehus lea dohkkehan energiijastrategiija čoahkkimisttis 9.11.2009. Hannes Manninen eanagodderáđđehusa sj. Esko Lotvonen eanagoddehoavda
Yhteenveto 3 Lapin runsaat energiavarat ovat pitkään mahdollistaneet energiantuotannon maakunnan omien tarpeiden lisäksi myös muulle Suomelle. Lapissa hyödynnetään runsaasti vesivoimaa, sekä paikallisia puupolttoaineita, turvetta ja metsäteollisuuden jäteliemiä. Tällä hetkellä Lappi on sähköntuotannon suhteen hieman yliomavarainen, ja sähköntuotannossa uusiutuvan energian osuus on yli 90 %. Lämpöä tuotetaan erityisesti teollisuudessa tuotannon omiin tarpeisiin, sekä taajamissa kauko- ja aluelämpöverkkoihin. Energiankulutuksen kehitys tulevaisuudessa on riippuvainen ennen kaikkea teollisuuden ja palvelusektorin kehityksestä maakunnan alueella. Ennakoitu kehitys, kuten Tornion terästehtaan investoinnit, kaivoshankkeet ja matkailun kasvu lisäävät toteutuessaan energiankulutusta merkittävästi. Erityisesti uusiutuvan ja vähäpäästöisen energian tuotannon lisäämiselle on tarvetta myös koko Suomen tasolla. Toisaalta lisääntyy myös tarve energiatehokkuuden ja uusien ratkaisujen kehittämiselle. Lapin laajat energiavarat tekevät mahdolliseksi energiantuotannon lisäämisen kestävällä tavalla, ja pohjoiset olosuhteet luovat mahdollisuuksia kehittää uusia ratkaisuja ja paikallista osaamista sekä energiantuotantoon että kulutukseen. Lapin energiavisioksi on asetettu kestävyys ja omavaraisuus. Tavoitteena on Lapin suurten energiavarojen hyödyntäminen siten, että lappilainen osaaminen ja elinkeinot kehittyvät ja energiaratkaisut tukevat Lapin elinvoimaisuutta. Lapissa investoidaan kilpailukykyisiin, elinkeinoja ja aluetaloutta tukeviin energiaratkaisuihin hyödyntäen pohjoista osaamista ja innovointikykyä. Energiavaroja hyödynnetään ympäristöystävällisesti, Lapin ainutlaatuista luontoa kunnioittaen. Energiantuotanto on tulevaisuudessa entistä monipuolisempaa, perustuen useisiin eri tuotantoteknologioihin ja polttoaineisiin siten, että kaikki mahdollisuudet hyödynnetään. Tavoitteena on, että Lapissa tuetaan oman osaamisen ja yritystoiminnan kehittymistä siten, että tulevaisuudessa Lappi on tunnettu pohjoisiin olosuhteisiin soveltuvien energiantuotantoja energiansäästöratkaisuiden kehittäjä ja soveltaja. Tavoitteisiin pääsemiseksi strategiassa on linjattu kärkihankkeita, jotka keskittyvät paikallisten energiavarojen, erityisesti metsäenergian, turpeen, vesivoiman ja tuulivoiman lisäämiseen, ydinvoimatuotannon aloittamiseen Lapissa, sekä energiansäästötoiminnan kehittämiseen. Oman osaamisen varmistamiseksi ja kehittämiseksi on linjattu kärkihankkeita, joilla tuetaan koulutusta sekä kehitys- ja innovointitoimintaa koulutus- ja tutkimuslaitoksissa ja yrityksissä. Erityisen tärkeää on yhteistyöverkostojen kehittäminen. Energiastrategian mukaisten hankkeiden toteuttaminen vaikuttaa suoraan aluetalouteen tuomalla Lappiin lisää kiinteistö- ja muita verotuloja sekä lisäämällä työllisyyttä. Merkittävimmät kiinteistöverotulojen lähteet ovat vesivoima, sekä tulevaisuudessa kasvavassa määrin tuulivoima ja mahdollinen ydinvoimala. Strategian mukaisten energiahankkeiden yhteenlaskettu kiinteistöveron lisäysvaikutus on arviolta noin 16 17 miljoonaa euroa, mikäli kaikki hankkeet toteutuisivat. Työllisyysvaikutuksiltaan merkittävimpiä ovat edellä mainittujen hankkeiden rakentaminen, sekä biovoimalaitosten ja biodiesellaitoksen rakentaminen, käyttö ja polttoainehankinta. Energiahankkeiden rakentaminen voisi tuoda Lappiin yhteensä jopa 7 000 10 000 henkilötyövuoden välittömät vaikutukset. Käytön aikaiset työllisyysvaikutukset ovat myös merkittävät. Strategian mukainen paikallisten polttoaineiden, lähinnä metsähakkeen ja turpeen, käyttö voisi merkitä 1 000 henkilötyövuoden välitöntä
4 vuosittaista työllisyysvaikutusta Lapissa, mikäli Rovaniemen uusi voimalaitos ja Kemin biodieseljalostamo toteutuisivat ja muiden energiayhtiöiden metsäenergian käyttömahdollisuus hyödynnettäisiin. Lisäksi ydinvoimalaitoksen käytön aikaisten välittömien työllisyysvaikutusten on arvioitu olevan noin 400 500 henkilötyövuoden verran. Vaikutukset hiilidioksidipäästöihin riippuvat voimakkaasti siitä, kuinka paljon metsäenergiaa käytetään turpeen ja kivihiilen sijaan. Ilman puupolttoaineiden voimakasta käytön lisäämistä sähkön ja lämmöntuotannon päästöt kasvavat Lapissa vuoteen 2030 mennessä hieman nykytasosta. Puupolttoaineiden tehokkaalla hyödyntämisellä on päästöjä mahdollista vähentää noin 30 40 % nykytasosta. Paikallisen uusiutuvan energian tuotannon lisääminen strategiassa esitetyllä tavalla tukee myös merkittävästi Suomen ja EU:n ilmasto- ja uusiutuvan energian tavoitteiden toteutumista.
Lappi energiijastrategiija - Oktiigeassu 5 Lappi valljás energiijavárit leat guhká dahkan vejolažžan energiijabuvttadeami eanagotti iežas dárbbuid lassin maid eará guovlluide Supmii. Lappis ávkkástallo valjis čáhcefámuin, sihke báikkálaš muorraboaldámušaiguin, lavnnjiin ja vuovdeindustriija bázahusliemaiguin. Dál Lappi buvttada elerávnnji uhcánaš badjel iežas dárbbu, ja elerávdnjebuvttadeamis ođasmuvvi energiija ossodat lea badjel 90 %. Liekkasvuohta buvttaduvvo erenomážit industriijas buvttadeami iežas dárbbuide, sihke čoahkkebáikkiin gáiddos- ja guovloliggenfierpmádagaide. Energiijagolahusa ovdánupmi boahttevuođas lea gitta erenomážit industriija ja bálvalussektora ovdáneamis eanagotti guovllus. Einnostuvvon ovdáneapmi, nugo Durdnosa stállefabrihka investeremat, ruvkefidnut ja turismma lassáneapmi bohtet lasihit energiijagolahusa mearkkašahtti ollu, jos dat ollašuvvet. Erenomážit ođasmuvvi ja nuoskkitkeahtes energiija buvttadeami lasiheapmái lea dárbu maid oppa Suoma dásis. Nuppe dáfus lassána maid dárbu energiijabeaktilvuođa ja ođđa čovdosiid ovddideapmái. Lappi valjes energiijavárit dahket vejolažžan energiijabuvttadeami lasiheami bistevaš vugiin, ja davviguovllu eallindilit addet vejolašvuođaid hutkat ođđa čovdosiid ja ovddidit báikkálaš máhtolašvuođa sihke energiijabuvttadeapmái ja golaheapmái. Lappi energiijavišuvdnan lea ásahuvvon bistevašvuohta ja iešbirgenláhki. Ulbmilin lea Lappi valljás energiijaváriiguin ávkkástallan nu ahte lappilaš máhtolašvuohta ja ealáhusat ovdánit ja energiijačovdosat dorjot Lappi eallinvuoimmi. Lappi guovllus investerejuvvo gilvonávccalaš, ealáhusaid ja guovloekonomiija doarju energiijačovdosiidda nu ahte adnojuvvo ávkin davviguovllu máhtolašvuohta ja innoverennákca. Energiijavárit adnojuvvojit ávkin vugiin mii seastá birrasa ja luonddu, Lappi áidnalunddot luonddu gudnejahttimiin. Energiijabuvttadeapmi lea boahttevuođas máŋggabealagut go ovdal ja dat vuođđuduvvá máŋggaide sierra buvttadanteknologiijaide ja boaldámušaide nu, ahte buot vejolašvuođat adnojuvvojit ávkin. Ulbmilin lea ahte Lappi guovllus dorjojuvvo iežas máhtu ja fitnodatdoaimma ovdáneapmi nu ahte boahtteáigge Lappi lea dovddus davviguovlluide heivvolaš energiijabuvttadan- ja energiijaseastinčovdosiid ovddideaddjin ja heiveheaddjin. Mihttomeriid juksama várás strategiijas leat meroštallon njunušfidnut, maid figgamuššan lea báikkálaš energiijaváriid, erenomážit vuovdeenergiija, lavnnji, čáhcefámu ja bieggafámu lasiheapmi, atomfápmobuvttadeami álggaheapmi Lappi guovllus, sihke energiijaseastindoaimma ovddideapmi. Iežas máhtolašvuođa sihkkarastima ja ovddideami dihte leat meroštallon njunušfidnut, maiguin dorjojuvvo skuvlen sihke ovdánan- ja innoverendoaibma skuvlen- ja dutkanlágádusain ja fitnodagain. Erenomáš dehálaš lea oktasašbargofierpmádagaid ovddideapmi. Energiijastrategiija meroštallan fidnuid ollašuhttin váikkuha njuolga guovloekonomiijai buktimiin Lappii lasi giddodat- ja eará vearroboađuid sihke lasihemiin barggolašvuođa. Eanemus mearkkašahtti giddodatvearroboađuid gáldut leat čáhcefápmu, sihke boahttevuođas eanet ah eanet bieggafápmu ja vejolaš atomfápmorusttet. Strategiija meroštallan energiijafidnuid oktiirehkenaston giddodatvearu lasáhusváikkuhus lea árvvu mielde sullii 16 17 miljovnna euro, jos buot fidnut ollašuvašedje. Barggolašvuođaváikkuhusaid dáfus eanemus mearkkašahtti áššit leat ovddabealde máinnašuvvon fidnuid huksen, sihke biofápmorusttegiid ja biodieselrusttega huksen, geavaheapmi ja boaldámušskáhppon. Energiijafidnuid huksen sáhtášii buktit Lappii oktiibuot juoba 7 000 10 000 olbmobargojagi njuolggováikkuhusaid. Geavaheami áigásaš barggolašvuođaváikkuhusat leat maid mearkkašahtti stuorrát. Strategiija mielde báikkálaš boaldámušaid, lagamustá muorracáhposa ja lavnnji, geavaheapmi sáhtášii mearkkašit Lappis jahkásaččat 1 000 olbmobargojagi njuolggováikkuhusa barggolašvuhtii, jos Roavvenjárgga ođđa fápmorusttet ja Giema biodieselrusttet
6 ollašuvašedje ja eará energiijafitnodatservviid vuovdeenergiija geavahanvejolašvuohta geavahuvvošii ávkin. Dasa lassin atomfápmorusttega geavaheami áigásaš njuolggováikkuhusat leat árvvoštallojuvvon leat barggolašvuhtii sullii 400 500 olbmobargojagi veardde. Váikkuhusat čitnadioksiidanuoskkidemiide leat gitta nannosit das, man ollu vuovdeenergiija geavahuvvo lavnnji ja geađgečina sadjái. Almmá muorraboaldámušaid geavaheami fámolaš lasiheami elerávnnji ja liekkasvuođabuvttadeami nuoskkideamit lassánit Lappis jagi 2030 rádjai uhcánaš dálá dásis. Muorraboaldámušaid beaktilis ávkkástallamiin lea nuoskkidemiid vejolaš geahpedit sullii 30 40 % dálá dásis. Báikkálaš ođasmuvvi energiija buvttadeami lasiheapmi nu mo strategiijas lea evttohuvvon doarju maid mearkkašahtti láhkai Suoma ja EU:a dálkkádat- ja ođasmuvvi energiija mihttomeriid ollašuvvama.
Sisältö 7 Esipuhe - Ovdasátni Yhteenveto - Oktiigeassu Lyhenteet ja yksiköt 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS 10 1.1 Koko maailman mittakaavassa energiankulutus kasvaa edelleen ja fossiilisten polttoaineiden käyttö lisääntyy 10 1.2 Suomen energiapolitiikkaa ohjaavat yhä enemmän EU:n tavoitteet ja kansainvälinen ilmastopolitiikka 12 1.3 Päästökauppa jatkuu merkittävimpänä keinona kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen 13 1.4 Energiaomavaraisuus ja huoltovarmuus ovat jälleen mielenkiinnon kohteina 14 1.5 Energiatehokkuuden merkitys on kasvamassa 15 1.6 Energiamarkkinoilla toimitaan paikalliselta tasolta globaalille asti 15 2 LAPIN ENERGIANKULUTUS JA TUOTANTO 18 2.1 Lapin energiatase 18 2.2 Energiankulutus Lapissa 19 2.2.1 Sähkönkulutus 19 2.2.2 Lämmitysenergian kulutus 20 2.3 Lapin sähköverkko 22 2.4 Energia-alan osaaminen Lapissa 24 3 LAPIN ENERGIANTUOTANTOPOTENTIAALI 26 3.1 Tuulivoimassa merkittävä potentiaali 26 3.2 Vesivoiman merkitys suuri 28 3.3 Kotimaiset polttoaineet tuovat omavaraisuutta 29 3.3.1 Puupolttoaineet 29 3.3.2 Peltoenergia ja biokaasu 33 3.3.3 Jätteiden energiakäyttö 34 3.3.4 Turve 34 3.4 Ydinvoiman rakentaminen Lappiin mahdollista 36 3.5 Muut energiantuotantotavat tuovat monipuolisuutta 36 3.6 Energiatehokkuudella kilpailukykyä 37 3.6.1 Teollisuus ja palvelut 37 3.6.2 Kotitaloudet 38 3.7 Tuotantopotentiaalin yhteenveto 38 4 LAPIN ENERGIASKENAARIOT VUOTEEN 2030 40 4.1 Sähkön kulutus 40 4.2 Sähkön ja lämmöntuotanto 41 4.3 Rakennusten lämmitys 44 5 LAPIN ENERGIAVISIO JA STRATEGISET TAVOITTEET 46 5.1 Lapin energiavisio 46
8 5.2 Strategiset tavoitteet 46 6 LAPIN ENERGIASTRATEGIAN KÄRKIHANKKEET 48 6.1 Bioenergian käytön kestävä lisääminen 48 6.2 Turpeen käytön edistäminen 50 6.3 Tuulivoiman hallittu rakentaminen ja tuulivoimaosaamisen kehittäminen 50 6.4 Vesivoimatuotannon lisääminen 51 6.5 Ydinvoimalaitoksen rakentamisen edistäminen Simoon 52 6.6 Energiatehokkuuden edistäminen 52 6.7 Infrastruktuurin toiminnan varmistaminen 53 6.8 Energia-alan T&K- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen 54 7 STRATEGIAN VAIKUTUKSET 55 7.1 Vaikutukset ilmastoon ja ilmastopolitiikan toteutumiseen 55 7.2 Työllisyysvaikutukset 56 7.3 Vaikutukset kuntalouteen 58 7.4 Vaikutukset saamelaiskulttuuriin, elinoloihin, elinkeinoihin ja ympäristöön 60
9 Lyhenteet ja yksiköt EU Euroopan Unioni GTK Geologian tutkimuskeskus GWh Gigawattitunti (1 GWh = 1 000 MWh) HTV Henkilötyövuotta IEA International Energy Agency Kemera Kestävän metsätalouden rahoituslaki kv Kilovoltti LVI Lämpö, vesi ja ilmanvaihto Metla Metsäntutkimuslaitos M Miljoonaa euroa MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MVA Megavolttiampeeri MW Megawatti MWh Megawattitunti POK Kevyt polttoöljy POR Raskas polttoöljy PVO Pohjolan Voima Oy REF REcovered Fuel (kierrätyspolttoaine) SE StoraEnso Oyj TEM Työ- ja elinkeinoministeriö T&K Tutkimus- ja kehittämistoiminta TVO Teollisuuden Voima Oy TWh Terawattitunti (1 TWh = 1 000 000 MWh) TWhe Terawattituntia sähköä YVA Ympäristövaikutusten arviointi
1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS Lapin Energiastrategia käsittelee ja keskittyy Lapin maakunnan energiaratkaisuihin. Lisäksi on tärkeätä ymmärtää myös laajemmin toimintaympäristön kehitystä ja sitä, mitkä ulkoiset ja sisäiset tekijät vaikuttavat Lapin energiahuoltoon tulevaisuudessa. Lapin yleistä kehitystä ja toimintaympäristöä on tarkasteltu perusteellisesti Lapin maakuntasuunnitelmassa 2030. Energiastrategian Lappia koskevat oletukset ovat linjassa tämän suunnitelman kanssa. 10 1.1 Koko maailman mittakaavassa energiankulutus kasvaa edelleen ja fossiilisten polttoaineiden käyttö lisääntyy Kansainvälinen energiajärjestö IEA ennustaa, että maailman primäärienergiankulutus kasvaa yli 50 % vuosien 2005 ja 2030 välillä. Uusiutuvien energialähteiden osuus kasvaa vähitellen, mutta öljy pysyy tärkeimpänä polttoaineena maailmassa. Hiilen ja maakaasun kulutus kasvaa kuitenkin öljyä nopeammin. Kuva 1 esittää IEA:n ennustaman energiankulutuksen kasvun polttoaineittain. 20000 15000 Mtoe 10000 5000 0 2005 2015 2030 Hiili Öljy Kaasu Ydinvoima Vesivoima Biomassa ja jäte Muut uusiutuvat Kuva 1 Primäärienergiankulutuksen kasvu. Lähde: IEA, World Energy Outlook 2007, referenssiskenaario Energiankulutuksen kasvu keskittyy kehitys- ja kehittyviin maihin, joista tulee 70 % kulutuksen kasvusta. Kiinassa energiankulutus kasvaa eri alueista kaikkein nopeimmin. Koska fossiilisten polttoaineiden käyttö tulee yhä kasvamaan, kasvavat myös kasvihuonekaasupäästöt merkittävästi ilman mittavia toimenpiteitä päästöjen hillitsemiseksi. Uusia energiaratkaisuja on kehitettävä päästöjen vähentämiseksi. Päästöjen vähentämisessä tarvittava keinovalikoima on laaja, eikä yhtä kaikenkattavaa ratkaisua ole näköpiirissä. Kuva 2 kuvaa eri teknologioiden mahdollista kaupallistumisnopeutta ja hyödyntämistä. Moniin teknologioihin liittyy vielä merkittäviä epävarmuuksia. Energiatehokkuuden
11 parantaminen on kuitenkin usein edullisin keino päästöjen vähentämiseksi ja sen merkitys tulee olemaan suuri muista teknologioista riippumatta. * Polttokennot ja vetyteknologiat kehittyvät merkittävämmin liikennesektorille 2020 ja 2040 Kuva 2 Uusien energiantuotantoratkaisujen kaupallistuminen Hiilidioksidin talteenotto voimalaitoksilta mahdollistaisi hiilen käytön jatkamisen, mutta teknologiaan liittyy vielä merkittäviä epävarmuuksia ja sen kaupallistuminen vienee vielä ainakin 10 vuotta. Hiilidioksidin talteenoton yleistyminen voisi johtaa sähköntuotannon keskittymiseen suuren mittakaavan lauhdevoimalaitoksiin, jotka sijaitsevat lähellä paikkoja, joihin hiilidioksidia voidaan varastoida, kuten Euroopassa mm. Pohjanmeren alaisiin maakerrostumiin. Bioenergian lisäämistavoitteet lisäävät myös pienen mittakaavan sähkön ja lämmön tuotantoyksiköiden kiinnostavuutta. Tuotanto ei kuitenkaan ole vielä kilpailukykyistä laajamittaisen tuotannon kanssa ja esimerkiksi kaasutukseen perustuva, korkean rakennusasteen (sähkön ja lämmön tuotantomäärien suhde) teknologia on vielä kehitysasteella. Tuulivoiman käyttö tulee edelleen merkittävästi lisääntymään, mutta suurin potentiaali pitkällä aikavälillä voi löytyä aurinkoenergiasta, valtamerienergiasta ja vetyteknologiasta. Yhtä ainoaa ratkaisua energiantuotannon ongelmiin tuskin onnistutaan ainakaan riittävän nopeasti kehittämään, joten paikallisten ratkaisujen ja monimuotoisten teknologioiden merkitys on tulevaisuudessakin suuri. Lapissa tulee kuitenkin seurata uusien eri teknologioiden edistymistä ja mahdollisuuksien mukaan osallistua niiden kehitykseen sekä hyödyntää niiden tuomia mahdollisuuksia tulevaisuuden energiantuotannossa.
1.2 Suomen energiapolitiikkaa ohjaavat yhä enemmän EU:n tavoitteet ja kansainvälinen ilmastopolitiikka EU-maiden energiapolitiikkaa ohjaa voimakkaasti EU:n parlamentin energiapaketti, joka asettaa jäsenmaille useita energiapoliittisia tavoitteita. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi EU:ssa on asetettu 20 %:n päästövähennystavoite vuoteen 2020 mennessä. Tavoite tullaan nostamaan 30 %:iin, mikäli syntyy uusi globaali ilmastosopimus, jossa muut maat ottavat vastaavat tavoitteet. Tärkeimmät keinot tavoitteeseen pääsemiseksi ovat EU:n päästökaupan uudistaminen sekä maakohtaiset tavoitteet päästökaupan ulkopuolisille sektoreille, kuten esimerkiksi liikenteelle ja maataloudelle. EU:ssa on asetettu myös sitova tavoite uusiutuvan energian osuuden kasvattamisesta 20 %:iin energian kokonaiskulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Maakohtaisista tavoitteista on sovittu huomioiden jäsenmaiden ominaispiirteet. Suomen tavoitteeksi on asetettu 38 %:n osuus. Biopolttoaineiden liikennekäytölle on asetettu oma 10 %:n tavoiteosuus koko EU:ssa. Energiatehokkuuden 20 %:n parantamisen suhteen EU:n tavoite ei ole sitova, mutta energiatehokkuuteen kiinnitetään EU:ssakin yhä enemmän huomiota. Lisäksi energiapaketilla pyritään lisäämään investointeja puhtaisiin teknologioihin, kuten hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin. Suomessa hallituksen marraskuussa 2008 julkaistun pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian päämäärinä ovat EU:n asettamien tavoitteiden saavuttaminen sekä ympäristöllinen kestävyys, toimitusvarmuus ja kilpailukyky. Muita tärkeitä tavoitteita ovat energian loppukulutuksen kääntäminen laskuun, sähkön tuotantorakenteen kehittäminen ja monipuolisuuden säilyttäminen ja edistäminen, sekä energiaomavaraisuus. Erityisesti sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP) asemaa korostetaan, samoin ympäristöllisesti hyväksyttävää vesi- ja tuulivoimaa. Strategiassa varaudutaan myös ydinvoiman lisärakentamiseen. Strategian tavoitteisiin pyritään kehittämällä energiasektorin ohjauskeinoja. Verotuksen kehittämisessä painotus on päästökauppasektorin ulkopuolella, sillä päästökaupan katsotaan huolehtivan energiantuotantosektorin päästöjen vähentämisestä. Uusiutuvalle energialle suunnitellaan uutta tukea syöttötariffin muodossa. Tavoitteena on saada syöttötariffi tuulivoimalle ja biokaasulle käyttöön vuodesta 2010 alkaen. Strategian mukaan nykyinen lauhdeturpeen syöttötariffi jatkuu vuoden 2010 jälkeenkin. Muita edistettäviä uusiutuvan energian lähteitä ovat lämpöpumput, pelletit, bioöljy, aurinkolämpö, ruokohelpi ja olki, sekä biokaasu. Lämmitysöljyn talokohtaisesta poltosta pyritään eroon viimeistään 2020-luvulla. Turpeesta tehtävän dieselin käyttöä ja tuotantoa pyritään tulevaisuudessa edistämään voimakkaasti. Jätteiden osalta ensisijaisena tavoitteena on mädättäminen biokaasuksi ja lajitellun energiajakeen rinnakkaispoltto. Kuva 3 esittää TEM:n arvion siitä, miten ilmasto- ja energiastrategiassa määritellyn tavoiteuran muutokset vaikuttavat energialähteittäin vuoteen 2020 mennessä. Kuva osoittaa, että bioenergian ja erityisesti metsähakkeen rooli muodostuu erittäin merkittäväksi. Myös ydinvoiman kasvu on selkeästi havaittavissa. 12
13 120 100 80 2006 Tavoiteura TWh 60 40 20 0 Öljy Kivihiili Maakaasu Turve Metsähake Muu puu Vesivoima Tuulivoima Lämpöpumput Ydinvoima Mustalipeä Nestemäiset biopolttoaineet Muut Kuva 3 Energialähteiden käytön muutos tavoiteurassa vuoteen 2020 (loppukulutus) Strategian mukaan tukia tullaan ohjaamaan energiatalouden parantamiseen, uuteen teknologiaan ja pienimuotoisesti energiahuollon varmuuden ja monipuolisuuden lisäämiseen. Uusiutuvan energian ja päästövähennystavoitteiden saavuttamista helpottaisi energian loppukulutuksen väheneminen. 1.3 Päästökauppa jatkuu merkittävimpänä keinona kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen Vaikka kansainvälisen ilmastopolitiikan jatko Kioton (sopimus kattaa vuodet 2008 2012) jälkeen on vielä sopimatta, EU:n päästökaupan uudistamisesta Kioton jälkeiselle kaudelle on jo päätetty. EU:n päästökauppa koskee tällä hetkellä sähkön- ja lämmöntuotantoa (yli 20 MW:n laitoksia) sekä suurimpia teollisuuden aloja. Päästökauppasektorilla tulee vuoden 2012 jälkeen olemaan EU:n laajuinen päästökatto, jolloin maa- tai aluekohtaisia päästötavoitteita ei tarvita päästökauppasektorille. Sähköntuotannolle joudutaan ostamaan kaikki päästöoikeudet huutokaupasta, jolloin kustannukset siirtyvät kokonaan tuottajille. Tämä hyödyttää entistä enemmän päästöttömiä tuotantomuotoja. Lämmöntuotannossa kilpailukykyä sen sijaan voidaan parantaa jakamalla osa päästöoikeuksista edelleen ilmaiseksi. Turpeen ja hiilen käyttöön kohdistuu suurin päästöoikeuksien hankintakustannus korkean päästökertoimen vuoksi. Kuva 4 esittää eri polttoaineiden päästökertoimia. Puulle päästökerroin on laskennallisesti nolla, koska puu on uusiutuva polttoaine.
14 400 kg / MWh polttoainetta 300 200 100 0 Turve Kivihiili Raskas Maakaasu Puu - polttoöljy laskennallinen Kuva 4 Polttoaineiden päästökertoimia Päästökauppasektorin osalta Suomella ei siis ole erillisiä päästövähennystavoitteita, vaan päästöt sisältyvät EU:n päästökattoon. Päästökaupan ulkopuolisille sektoreille sen sijaan on sovittu maakohtaiset tavoitteet. Suomen tavoite on leikata päästöjä 16 % vuoteen 2020 mennessä. Merkittäviä päästövähennyskohteita ovat liikenne, rakentaminen, maatalous, jätteiden käsittely ja öljylämmitys. Kansainvälisesti ilmastopolitiikan jatkosta pitäisi sopia Kööpenhaminan kokouksessa joulukuussa 2009. Vuotta aikaisemmin Puolan Poznanissa ei saatu aikaan selkeää ehdotusta uudeksi sopimukseksi, eikä todellisia maakohtaisia tavoitteita asetettu. Kehitysmaat vaativat kehittyneitä maita ottamaan tiukat tavoitteet, kun taas monet kehittyneet maat ovat huolissaan teollisuutensa kilpailukyvyn heikkenemisestä kehitysmaihin verrattuna. Poliittisista ja taloudellisista ongelmista huolimatta ilmastonmuutoksen uhka kuitenkin tunnustetaan edelleen laajasti. 1.4 Energiaomavaraisuus ja huoltovarmuus ovat jälleen mielenkiinnon kohteina Monipuolinen tuotantorakenne parantaa huoltovarmuutta, kun energiantuotannossa ei olla liian riippuvaisia yhdestä tuotantotavasta. Euroopassa viime vuosina huolta on herättänyt kasvava riippuvuus Venäjältä tuodusta kaasusta. Myös Suomessa kulutetusta energiasta merkittävä osa tuodaan Venäjältä. Suomessa kaikki kaasu tulee Venäjältä, ja viime vuosina myös valtaosa kivihiilestä ja raakaöljystä on tuotu Venäjältä. Sähkön suhteen Suomi on myös riippuvainen naapurimaista huippukulutuksen aikana. Sähkön tuotanto Suomessa on kuitenkin hyvin monipuolista, kuten Kuva 5 osoittaa.
15 0.4 % 10 % 15 % 19 % 0.3 % 7 % 13 % 25 % Vesivoima 25 % Turve Jäte Maakaasu Öljy 10 % 1 % Tuulivoima Biomassa Ydinvoima Kivihiili Nettotuonti Kuva 5 Sähkönhankinta Suomessa 2008 Huoltovarmuuden edistämiseksi Suomessa tavoitteena on monipuolinen energiantuotantorakenne, kotimaisten polttoaineiden käyttö, sekä kotimaisen sähköntuotantokapasiteetin lisääminen ja huippukapasiteetin varmistaminen. 1.5 Energiatehokkuuden merkitys on kasvamassa EU:ssa tavoitteena on 20 %:n energiansäästö vuoteen 2020 mennessä, mutta tavoite ei ole sitova. Lähtökohtana Suomelle on asetettu 9 %:n säästötavoite vuoteen 2016 mennessä. Välitavoitteet on asetettu vuosille 2010 ja 2013, jolloin toteutumista seurataan. Energiatehokkuustavoitteiden osalta tavoitteiden tiukentaminen ja muuttaminen sitoviksi on kuitenkin mahdollista. Suomessa energiatehokkuuteen pyritään sopimuksin ja standardein. Elinkeinoelämän monet alat ovat tehneet omia energiatehokkuussopimuksia, joihin alan yritykset ovat liittyneet. Myös kuntasektorille on oma sopimus. Energiansäästökohteita voidaan löytää energiakatselmuksilla, ja energia-avustuksia on saatavissa energiatehokkuusinvestointeihin. Rakennusten energiatehokkuuteen kiinnitetään huomiota energiatodistuksilla ja uudisrakennusten energiatehokkuusvaatimuksiin on tulossa merkittäviä tiukennuksia. Energialähteiden muutokset esim. lämmityksessä lisäävät myös rakennusten energiatehokkuutta. Kuluttajia ohjataan mm. energiamerkinnöillä, sekä myös energiaverotuksella. Energiantuotannossa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (CHP) polttoaineen energia saadaan hyödynnettyä erittäin tehokkaasti erillisiin tuotantomuotoihin verrattuna. 1.6 Energiamarkkinoilla toimitaan paikalliselta tasolta globaalille asti Polttoainemarkkinat ovat hiilen ja öljyn osalta kansainväliset ja näiden polttoaineiden hinta määräytyy maailmanmarkkinoilla globaalin kysynnän ja tarjonnan mukaan. Maakaasua Suomeen tulee ainoastaan Venäjältä, ja kaasua on saatavilla vain rajoitetulla alueella Etelä-Suomessa. Kotimaisilla polttoaineilla turpeella ja puulla käydään kauppaa
16 lähtökohtaisesti vielä paikallisen tason markkinoilla, mutta jalostettuna pelleteiksi tai esim. dieseliksi myös kotimaisia polttoaineita voidaan viedä niihin maihin, missä maksukyky on suurempi. Suomeen myös tuodaan biopolttoaineita. Taloudellisesti järkevä kuljetusetäisyys rajoittaa kuitenkin markkina-aluetta esimerkiksi voimalaitospolttoaineissa. Polttoaineiden hinnoista erityisesti öljyn hinta on vaihdellut merkittävästi, kuten Kuva 6 osoittaa. Vuoden 2008 aikana koettiin polttoaineissa ennätysmäisiä hintapiikkejä, mutta hinnat tulivat nopeasti alas taloudellisen taantuman seurauksena. /MWh 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 POK Puupelletti POR Maakaasu Metsähake Jyrsinturve Hiili 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kuva 6 Polttoaineiden verottomat reaalihinnat Suomessa 1990-2009 Suomalaiset sähkön tuottajat ja tukkuostajat toimivat Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla, jossa sähkön hinta määräytyy. Markkinat ovat laajentumassa Keski- Eurooppaa kohti, jolloin hinnat yhdentyvät. Sähköntuotannon kilpailukyky määräytyy Pohjoismaisen tuotanto- ja kysyntätilanteen mukaan. Sähkön hintaan vaikuttavat mm. sähkön kysynnän ja tuotantokapasiteetin kehitys Pohjoismaissa ja lähialueilla, polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat, sekä vesivoiman tuotannon ja jatkossa myös tuulivoimatuotannon vaihtelut. Kuva 7 esittää Suomen sähkön hinnan sekä EU:n päästöoikeuksien hintojen kehitystä vuodesta 2003 vuoden 2009 kesään.
17 Sähkön hinta, /MWh 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Sähkön hinta Päästöoikeuden hinta 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Päästöoikeuden hinta, /tco2 0 tammi.03 maalis.03 touko.03 heinä.03 syys.03 marras.03 tammi.04 maalis.04 touko.04 heinä.04 syys.04 marras.04 tammi.05 maalis.05 touko.05 heinä.05 syys.05 marras.05 tammi.06 maalis.06 touko.06 heinä.06 syys.06 marras.06 tammi.07 maalis.07 touko.07 heinä.07 syys.07 marras.07 tammi.08 maalis.08 touko.08 heinä.08 syys.08 marras.08 tammi.09 maalis.09 touko.09 heinä.09 syys.09 0 Kuva 7 Suomen sähkön hinnan ja EU:n päästöoikeuksien hinnan kehitys Sähköntuotantomuotojen muuttuvat tuotantokustannukset määräävät laitosten kilpailukyvyn markkinoilla. Kun investointi on tehty, tuulivoimaa, vesivoimaa ja ydinvoimaa tuotetaan yleensä mahdollisimman paljon. Tuulivoiman tuotanto vaihtelee tuulisuuden mukaan ja tuulivoiman lisärakentaminen lisääkin säätövoiman tarvetta koko Euroopassa. Lauhdetuotannon kannattavuus ja kapasiteetin ajo vaihtelee markkinatilanteen mukaan riippuen polttoaineen ja päästöoikeuden hinnasta verrattuna sähkön hintaan. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla käytössä on paljon vesivoimaa ja ydinvoimaa, ja jatkossa yhä enemmän myös tuulivoimaa, jonka muuttuvat tuotantokustannukset ovat edulliset. Kun sähkön hinta Pohjoismaissa on matala, sähköä viedään Keski- Eurooppaan. Hyvien siirtoyhteyksien johdosta Suomessa sähköntuotanto ei välttämättä vaadi alueellista omavaraisuutta. Koko Suomen tasolla on kuitenkin asetettu tavoitteeksi omavaraisuus sähköntuotannossa myös huippukulutustilanteissa, jotta sähkön saatavuus voidaan taata kaikkina aikoina. Suomessa uutta sähköntuotantokapasiteettia tarvitaan korvaamaan poistuvaa vanhaa kapasiteettia sekä sähkön tuontia.
18 2 LAPIN ENERGIANKULUTUS JA TUOTANTO 2.1 Lapin energiatase Lapin luonnonvarat ovat luoneet hyvät edellytykset energiantuotannolle maakunnan alueella. Lapissa tuotetaan sähköä yli maakunnan oman tarpeen perustuen pitkälti uusiutuviin energialähteisiin. Sähköomavaraisuus maakunnassa on yli 100 % (2007: 107 %) ja uusiutuvan energian osuus sähköntuotannosta 91 %. Sähkön ja lämmöntuotantoon käytettävistä polttoaineista uusiutuvien osuus on 70 prosenttia. Kuva 8 esittää sähkön- ja lämmöntuotannon tasetta Lapissa vuonna 2007 huomioiden Kemijärven sellutehtaan lopetuksen sekä Tornion Voiman uuden voimalaitoksen vaikutuksen. Lapissa teollisuudella on merkittävä osuus energiankulutuksessa sekä osin myös tuotannossa. Vuotuinen energiatase vaihteleekin voimakkaasti erityisesti metsäteollisuuden tuotannon perusteella. Lämmön osalta teollisuushöyryä ja lämpöä tuotettiin vuonna 2007 vajaat 4 700 GWh, kun taas kauko- ja aluelämpöä tuotettiin 1 100 GWh. Polttoaineina lämmöntuotannossa sekä sähkön- ja lämmön yhteistuotannossa käytettiin metsäteollisuuden jäteliemiä (mustalipeä), turvetta ja puupolttoaineita, sekä pienemmässä määrin öljyä erilliseen lämmöntuotantoon. Puupolttoaineista metsähakkeen määrä oli 150 GWh. Sähköä tuotettiin polttolaitoksissa noin 1 500 GWh. Laitoksien yhteenlaskettu sähköteho oli 260 MW e ja lämpöteho 1 720 MW th. Merkittävin sähköntuotantotapa on kuitenkin vesivoima, jota tuotettiin noin 4 600 GWh. Vesivoimatuotannon määrä vaihtelee vuodesta toiseen sateisuudesta riippuen. Tuulivoiman tuotanto oli noin 10 GWh (vuoden 2008 lopulla 40 GWh). Metsäteollisuuden jäteliemet 4 220 GWh Energiantuotanto 2007* Sähköomavaraisuus: 107 % Uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannosta: 91 % Metsäteollisuuden sivutuotteet 1 560 GWh Metsähake 150 GWh Turve 2 380 GWh Öljy 340 GWh Muu (mm. teol.sekundäärilämpö) 170 GWh -SÄHKÖTEHO 260 MWe -LÄMPÖTEHO 1720 MWth Vesivoima 4 605 GWh Teollisuuslämpö 4 650 GWh Kauko- ja aluelämpö 1 100 GWh Sähkö 1 490 GWh Lämmöntuotanto yhteensä 5 750 GWh Sähköntuotanto Sähkön yhteensä kulutus 6105 GWh 5720 GWh Tuulivoima 10 GWh Sähkön vienti + häviöt = 385 GWh *Kemijärven sellutehtaan lopetuksen vaikutus huomioitu, Tornion Voiman uuden voimalaitoksen vaikutus huomioitu Kuva 8 Lapin sähkön ja lämmön tuotannon energiatase 2007
19 Lapin maakunnan sähkön ja lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöt olivat noin miljoona tonnia vuonna 2007. Päästöistä yli 85 % aiheutui turpeen poltosta. Loppuosa päästöistä aiheutui lähinnä öljyn käytöstä. Kuva 9 esittää sähkön- ja lämmöntuotantoon käytettyjen polttoaineiden hiilidioksidipäästöjä Lapissa vuonna 2007. 1 000 800 CO2-päästöt, 1000 t 600 400 200 0 Metsäteollisuuden jäteliemet Turve POR POK Puupolttoaineet Muu Kuva 9 Sähkön- ja lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöt Lapissa vuonna 2007 2.2 Energiankulutus Lapissa Lapissa teollisuuden osuus kaikesta energiankulutuksesta on merkittävä. Sähkön osalta teollisuuden osuus vuonna 2007 oli 69 %, kun se koko Suomessa on 54 %. Teollisuuden muutoksilla on myös suurin merkitys energiakulutuksen kehitykselle tulevaisuudessa. Yksityisen kulutuksen kasvua hidastaa väestön kasvun vähäisyys ja energiatehokkuuden parantuminen. 2.2.1 Sähkönkulutus Sähkönkäyttö Lapin maakunnassa vuonna 2007 oli 5 900 GWh. Kuva 10 osoittaa eri sektoreiden osuudet kokonaiskulutuksesta. Rakennusten lämmitykseen Lapissa käytetään sähköä suhteellisesti muuta Suomea enemmän. Vuonna 2007 lämmitykseen käytettiin sähköä 635 GWh. 19 % Asuminen ja maatalous 12 % Palvelut ja rakentaminen 69 % Teollisuus Kuva 10 Sähkön kulutuksen jakauma Lapissa 2007
20 Teollisuudessa sähkönkäyttö keskittyy kolmeen suureen kohteeseen. Outokummun Tornion terästehtaat kuluttavat lähes kolmanneksen kaikesta Lapissa käytetystä sähköstä. Outokummun terästehtaan tuotantokapasiteetin suunniteltu laajennus nostaisi sähkönkulutuksen tasolle 3 300 GWh, eli Lapin sähkönkulutus kasvaisi noin viidenneksellä. Muut suuret käyttäjät ovat Stora Enson Veitsiluodon tehtaat sekä Metsä- Botnian ja M-realin paperi- ja sellutehtaat Kemissä. Metsäteollisuus tuottaa osan kuluttamastaan sähköstä itse sivutuotteilla. Muun teollisuuden käytöksi jää Lapissa noin 200 GWh sähköä. Yksityisen kulutuksen ja maatalouden sähkön kulutus on noin 1,1 TWh. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kulutus on Lapissa kasvanut keskimäärin 1,5 % vuodessa, kun koko Suomessa vastaa kasvu on ollut keskimäärin 2,1 %. 2.2.2 Lämmitysenergian kulutus Lapin rakennusten 1 lämmityksen energiakulutus oli 2,2 TWh vuonna 2008. Lämmityksen hyötysuhde huomioiden lämmitykseen käytetty polttoaine-energia oli 2,7 TWh. 900 800 700 600 Kaikki rakennukset Erilliset pientalot GWh 500 400 300 200 100 0 Kauko- ja aluelämpö Öljy Sähkö Puu Maalämpö Muu, tuntematon Kuva 11 Lapin rakennusten energiankulutus lämmitysmuodoittain 2008 Rakennusten lämmityksessä merkittävimmät lämmitysmuodot ovat kauko- ja aluelämpö, sekä sähkölämmitys. Myös öljylämmityksen osuus on suuri. Kaikkien rakennusten lämmitysmuotojen osuudet esittää Kuva 12. 1 laskettu Tilastokeskuksen 31.12.2007 päivitetyn rakennuskannan mukaan käyttämällä kullekin lämmitysmuodolle ominaista lämmityskerrointa (kwh/m2), ei pääasiallisesti sisällä kesämökkejä eikä maatalousrakennuksia
21 1 % 4 % 11 % 29 % 20 % 35 % Kauko- ja aluelämpö Öljy Sähkö Puu Maalämpö Muu, tuntematon Kuva 12 Rakennusten lämmityksen jakauma Lapissa 2007 Erillisten pientalojen lämmitys perustuu Lapissa yli 50 prosenttisesti sähkölämmitykseen. Haja-asutuksen vuoksi kaukolämmön osuus on pieni. Myös puulla on merkittävä osuus lämmityksessä, lähes neljännes kaikista pientaloista käyttää puuta lämmitykseen. Kuva 13 esittää erillisten pientalojen lämmitysmuodot Lapissa vuonna 2007. 23 % 1 % 1 % 3 % 20 % Kauko- ja aluelämpö Öljy Sähkö 52 % Puu Maalämpö Muu, tuntematon Kuva 13 Erillisten pientalojen lämmityksen jakauma Lapissa 2007 Rakennusten lämmityksen hiilidioksidipäästöt olivat 178 000 tonnia vuonna 2008. Luku ei sisällä kauko- ja aluelämmityksen päästöjä, jotka on esitetty kohdassa 2.1, eikä sähkölämmityksen sähkön tuotantoon liittyviä päästöjä. Sähkön osalta päästöt riippuvat siitä keneltä toimijalta lämmityssähkö on ostettu. Maakunnan tasolla sähkölämmityksen päästöjen voidaan laskea olevan vähäiset, sillä uusiutuvan ja hiilidioksidineutraalin tuotannon osuus on 90 % koko sähkön tuotannosta.
2.3 Lapin sähköverkko Lapin sähköverkko perustuu Fingrid Oyj:n kantaverkkoon, paikallisten verkkoyhtiöiden siirto- ja jakeluverkkoon, sekä erillisten alueverkkoyhtiöiden hallinnoimiin alueverkkoihin. Lapissa sähköverkon operoinnin haasteena ovat pitkät etäisyydet sekä kulutuksen keskittymät ja vaihtelut. Esimerkiksi hiihtokeskuksissa kulutus on erittäin kausiluontoista ja kulutuspiikit ajoittuvat tyypillisesti samaan aikaan. Sekä suuret sähkönkulutusta lisäävät investoinnit, että sähköntuotannon lisärakentaminen vaativat Lapissa monin paikoin investointeja sähkön siirtoverkkoon. Esimerkiksi monet suunnitellut kaivoshankkeet sijoittuvat paikkoihin, joissa tarvittavaa siirtoverkkoa ei vielä ole. Tuotantopuolella mm. suuret tuulivoimahankkeet edellyttävät riittävän vahvaa siirtoverkkoa alueelle. Pienimuotoisen sähköntuotannon liittäminen verkkoon aiheuttaa myös uudenlaisia haasteita verkkojen hallinnalle. Lapin kantaverkko onkin yksi Fingrid Oyj:n pääinvestointikohteista lähivuosina. Keskeisiä kehittämistarpeita Lapissa ovat tulevaisuudessa 400 kv voimansiirtoverkon vahvistaminen Suomen ja Ruotsin välillä uudella voimansiirtoyhteydellä sekä 400 kv voimajohtoyhteys Pulujoelta Pyhäselältä Keminmaalle. Tunturi-Lapin maakuntakaavassa on varauduttu uuteen 400 kv voimajohtoyhteyteen Pohjois-Norjasta Petäjäskoskelle. Merkittävimmät kantaverkon lähiaikojen vahvistukset Lapissa ovat: o 220 kv Petäjäskoski-Valajaskoski-Isoniemi (2009, 19 M ) o 220 kv Isoniemi-Vajukoski (2010, 10 M ) o 400 kv Keminmaa-Petäjäskoski (2009, 9 M ) 22
23 Kuva 14 Lapin voimansiirtoverkko vuonna 2008 Paikallisia jakeluverkon haltijoita Lapin maakunnan alueella toimii yhteensä 15. Jakeluverkonhaltijat ovat tyypillisesti paikallisten kuntien omistuksessa, muutaman omistavat myös jakelualueen sähköliittymän omistajat. Lapin eteläisimmissä kunnissa sähköverkko on Fortum Sähkönsiirto Oy:n omistuksessa. Lisäksi Lapissa toimivat alueverkkoyhtiöt Kittilän Alueverkko Oy ja Lapin sähköverkko Oy, joita omistavat paikalliset verkkoyhtiöt ja sähköntuotantoyhtiöt. Alueverkkoyhtiöt hallinnoivat merkittävää osaa 110 kv:n alueverkoista Lapissa.
2.4 Energia-alan osaaminen Lapissa Energiasektorin osaamis- ja työvoimatarve liittyy voimakkaasti Lapin energiapotentiaalien hyödyntämiseen tulevaisuudessa ja vireillä oleviin hankkeisiin. Fennovoiman ydinvoimalaitoksen rakentaminen Simoon aiheuttaisi suurimmat vaikutukset osaavalle työvoimalle. Rakentamisaikaisiksi työllisyysvaikutuksiksi on arvioitu 21 000 39 000 henkilötyövuotta. Käytönaikainen tarve olisi 400 500 henkilötyövuotta. Tiedotus- ja neuvontapalveluita tarvitaan tulevaisuudessa erityisesti energiatehokkuuden lisäämiseksi ja esimerkiksi kiinteistöjen parhaiden lämmitysratkaisujen löytämiseksi. Tuulivoiman osalta Lapin olisi mahdollista profiloitua arktisen tuulivoiman osaajaksi. Tämä edellyttää panostusta tutkimukseen ja koulutukseen alueella. Metsäbioenergian korjuuketju vaatii kehitystyötä potentiaalin realisoimiseksi. Bioenergia-alan koulutusta Lapissa on sekä ammattikorkea- että ammattiopistotasolla. Rovaniemen ammattikorkeakoulussa on bioenergia-opintojakso luonnonvara- ja ympäristöalaan kuuluvan maaseutuelinkeinojen (sekä metsätalouden) koulutusohjelman alla. Lappia kuntayhtymän ammattiopistoissa annetaan koulutusta metsuri-metsäpalvelujen tuottajille, esim. puuenergian tuotannon töihin, sekä metsätalouden maatilatalouden koulutusta. Suunnitelmissa on sisällyttää bioenergia-alan koulutusta maatilatalouden ja metsätalouden koulutusohjelmiin. Lappia koulutuskuntayhtymässä on valmisteilla bioenergiaklusteri-hanke, jonka rahoitusta haetaan TE-keskukselta yhteistyössä bioenergia-alan toimijoiden kanssa. Metsäntutkimuslaitoksella on toimintayksiköt Rovaniemellä ja Kolarissa sekä toimipiste Sallassa. Rovaniemen toimintayksikön tehtävänä on tutkia pohjoiseen soveltuvia metsänhoidon menetelmiä, metsäluontoa sekä sen arvoja metsän eri käyttömuotojen yhteensovittamiseksi. Rovaniemen toimintayksikköön kuuluva Sallan toimipiste perustettiin 1989 metsien terveydentilatutkimusta varten. Toimipiste on erikoistunut metsäntutkimusta palvelevien näytteiden keräämiseen ja esikäsittelyyn. Kolarissa tutkimus keskittyy metsäluonnon monimuotoisuuteen, metsänrajatutkimuksiin ja maankäyttömuotojen yhteensovittamiseen. Metsäkeskus Lappi on Maa- ja metsätalousministeriön alainen organisaation, jonka päämääränä on kestävä metsätalous. Metsäkeskus hankkii, hallitsee ja jalostaa tietoa asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden käyttöön, osallistuu maaseudun kehittämiseen, toimeenpanee metsälainsäädäntöä ja tuottaa metsäpalveluita. Metsäkeskuksen toimialue käsittää Lapin läänin. Keskustoimisto sijaitsee Rovaniemellä. Lisäksi on yhteensä 16 metsätoimistoa tai toimipistettä eri puolilla Lappia. Peltoenergian tutkimusta Lapissa tekevät MTT ja ProAgria. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Rovaniemellä tekee tutkimusta Pohjois-Suomen maatalouden ja maaseudun hyväksi. Tutkittavina ovat olleet laajasti eri viljely- ja puutarhakasvit. Viime vuosikymmenten aikana on tehty tutkimustyötä myös luonnontuote- sekä ympäristö- ja maisematutkimuksessa. ProAgria Lapin maaseutukeskus on maaseudun yrittäjien oma tietopalvelukeskus, jolla on toimipisteet Rovaniemellä ja Keminmaalla. 24
25 Rakentamisen ja talotekniikan opinnoissa suuntautumisvaihtoehdoissa on energia-alaa painottavia vaihtoehtoja. Rovaniemen ammattikorkeakoulussa on talo- ja energiatekniikan suuntautumisvaihtoehto Tekniikka- ja liikenne -alan rakennustekniikan opinnoissa. Rovaniemen ammattikorkeakoulussa on myös lämpöpumppujen testausasema, virtuaalilaboratorio sekä kylmän testaukseen soveltuvat kylmähuoneet ja niihin liittyvät laitteet. Lapin ammattiopistoon on suunnitteilla lämmityslaiteasentajan ammattitutkinto ja myös LVI-alaa opetetaan ammattiopistossa. Sähkötekniikan alaa opetetaan Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa ja Kemijärven ammattiopistossa. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa koulutetaan sähkövoimainsinöörejä pohjoisen Suomen yritysten ja teollisuuden tarpeisiin ja ammattikorkeakoulu tekee tiivistä yhteistyötä alueen yritysten kanssa. Yhteistyötä tukee erityisesti Kemissä sijaitseva teknologiakylä Digipolis, jonka alueella toimivat sekä ammattikorkeakoulu että suuri määrä teknologiayrityksiä. Lapin yliopistossa ei ole teknillistä tiedekuntaa, mutta yliopisto on mukana ilmastonmuutoksen ja bioenergian tutkimus- ja kehityshankkeissa. Lapin yliopiston Arktinen keskus on arktisen osaamisen keskittymä Rovaniemellä. Arktisen keskuksen tavoitteena on pyrkiä etsimään ratkaisuja kiireellisiin yhteiskunnallisiin ja ympäristökysymyksiin, jotka ovat tärkeitä koko arktisen alueen sekä ulkopuolisten alueiden kansoille, instituutioille ja yhteisöille.
26 3 LAPIN ENERGIANTUOTANTOPOTENTIAALI 3.1 Tuulivoimassa merkittävä potentiaali Lapin tuulivoimakapasiteetti oli vuoden 2008 lopussa 23,4 MW ja vuosituotanto noin 40 GWh e. Hankesuunnitelmien perusteella kapasiteetin odotetaan nousevan tasolle 100 MW vuoteen 2012 mennessä. Suurimmat käynnissä olevat hankekehitykset keskittyvät merialueille, mutta myös tunturialueiden hyödyntäminen on käynnistymässä uudelleen. Kuva 15 listaa nykyiset sekä rakenteilla, suunnitteilla ja vireillä olevat tuulivoimahankkeet Lapin maakunnan alueella. Nykyiset laitokset Rakenteilla, suunnitteilla tai vireillä olevat laitokset Tunturituuli Oy, Lammasoaivi 2 x 0,45MW + 0,6 MW = 1,5 MW WPD Finland Oy, Mielmukkavaara 10 x 3 MW = 30 MW Tunturituuli Oy, Olos 5 x 0,6 MW = 3 MW St 1, Simo, Tervola, Keminmaa ~100 MW Rajakiiri Oy, Tornio 8 kpl = 28 MW Kemin tuulivoimapuisto Oy, Kemi 3 x 0,3 MW = 0,9 MW Haminan Energia Oy, Kemi Ajos 1 x 3 MW = 3 MW PVO Innopower, Kemi Ajos 10 x 3 MW = 30 MW PVO Innopower, Kemi Ajos 150-200 MW Sumituuli Oy, Kemi Ajos 1 x 2 MW = 2 MW Kansallistuuli Oy, Kemi Ajos 1 x 1 MW = 1 MW Rajakiiri Oy, Röyttä 40 x 3-5 MW Fortum Oyj, Pitk ämatala 800-900 MW Fortum Oyj, Maakrunni 300-400 MW Kuva 15 Nykyiset ja rakenteilla, suunnitteilla ja vireillä olevat tuulivoimalat Lapissa 2 Yhteensä tuulivoimaa on rakenteilla, suunnitteilla ja vireillä lähes 1 500 MW, perustuen julkisesti saatavilla oleviin tietolähteisiin, kuten ympäristövaikutustenarviointiohjelmiin. Vuosituotantona tämä voisi tarkoittaa noin 4 000 GWh:n tuotantoa, mikä vastaisi nykyistä vesivoimatuotantoa Lapissa. Suurten hankkeiden toteutumiseen liittyy kuitenkin merkittävää epävarmuutta. Tuulen vaihtelu aiheuttaa tehonmuutoksia tuotannossa ja hyvin vaihtelevia tuotantomääriä. Fingrid on varautunut liittämään verkkoonsa 2 000 MW tuulivoimaa vuoteen 2020 ja se vastaa myös kantaverkon vahvistusinvestoinneista. Käytännössä Fingrid laatii alueen sähkönsiirtoverkkojen kehitystarpeet ja periaatteelliset ratkaisut yhtenä kokonaisuutena yhteistyössä alueelle voimantuotantoa suunnittelevien tahojen kanssa, jotta voidaan varmistaa teknistaloudelliset parhaat verkkoratkaisut ja liityntätavat. 2 Osa kuvassa esitettävistä tuulivoimahankkeista on voimassa olevan maakuntakaavan vastaisia.
27 Lapin liiton laatimassa maakuntakaavassa osoitetaan neljä merialuetta, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimaloita. Alueet ovat Röyttä Torniossa, Ajos Kemissä, Maakrunnin matalikko Simossa ja Pitkämatala. Merituulivoimalle identifioitu potentiaali onkin Lapissa jo hanketasolla varattu. Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavassa osoitettujen tuulivoima-alueiden arvioitu kokonaispotentiaali on 1 200 1 300 megawattia. Helpoimmin toteuttavien Röytän ja Ajoksen alueiden osuus tästä on 90 120 megawattia. Lapin tunturialueiden tuulivoimaselvityksessä 3 on tuulivoimalle teknisesti soveltuvia alueita identifioitu vajaat 250 MW. Potentiaali voi nousta tulevaisuudessa, mikäli tuulimittauksilla voidaan osoittaa, että tuulisuus matalahkoilla tuntureilla ja korkeimmilla vaaroilla on ennakoitua parempi. Suurin osa Lapin tunturialueiden tuulivoimapotentiaalista sijaitsee Metsähallituksen hallinnoimilla alueilla. Nykyisten sähkölinjojen varsilla kohteita on korkeilla vaaroilla ja tuntureilla. Tunturikohteiden rinnalla Lapin tuulivoimarakentaminen tulee voimakkaasti kasvamaan sisämaassa tuuliolosuhteiltaan suotuisissa kohteissa, kuten Simon, Keminmaan ja Tervolan seudulla. Potentiaalia on eri puolilla Lappia matalimmilla ylängöillä ja suurempien vesialueiden (esim. tekoaltaat) läheisyydessä. Kyseisillä alueilla rakentaminen saattaa edetä tunturikohteita nopeammin johtuen valmiimmasta infrastruktuurista ja yleisestä hyväksyttävyydestä. Sisämaa- ja tunturikohteiden toteutettavuus edellyttänee syöttötariffia tai muita tukitoimia. Sisämaa-alueilla hankeidentifiointi on vielä käynnissä ja potentiaali tarkentuu Tuuliatlaksen 4 ja muiden tuulimittausten myötä. Tunturialueiden realistinen potentiaali nykytiedolla on 100 300 MW. Tunturialueilla pitkät etäisyydet sähköverkkoon rajoittavat kuitenkin tuulivoiman hyödyntämismahdollisuuksia. Ottaen huomioon tunturialueiden ulkopuolisten sisämaakohteiden mahdollisuudet, voidaan Lapin merialueiden ja rannikon ulkopuolisten kohteiden kokonaispotentiaalin arvioida olevan noin 500 MW. Hankkeiden taloudellisten edellytysten säilymiseksi tuulivoimahankkeet täytyy sijoittaa lähelle sähköverkkoa. Lähtökohtaisesti tuulivoimapuisto on liitettävä 400 kv jännitteiseen verkkoon, kun tuulivoimapuisto on teholtaan yli 250 MVA tai jos tuulivoimapuiston yhteisteho on 100-250 MVA ja tuulivoimapuistoa ei ole sähköverkon kannalta teknistaloudellisesti tarkoituksenmukaista liittää 110 kv verkkoon. Alle 250 MVA tuulivoimapuistot voidaan pääsääntöisesti liittää 110 kv jännitteiseen verkkoon. Tuulivoimahankkeen liittyessä paikalliseen siirtoverkkoon verkonhaltijan vastuulla ovat tuulivoiman kantaverkkoon kohdistamat muutokset, mutta verkonhaltijalla on oikeus periä kohtuulliset kustannukset hankekehittäjältä. Pientuulivoiman osalta verkonhaltija ei voi periä verkon vahvistamisen kustannuksia tuulivoimatuottajalta, ja verkkoon liittymisen todelliset kustannukset saattavat nousta sähkönjakelijalle korkeiksi. Pientuulivoiman lisäys on Suomessa vielä toistaiseksi ollut enemmänkin yksittäisten henkilöiden koetoimintaa kuin kilpailukyky-perusteista liiketoimintaa. Kulut ylittävät usein odotettavissa olevat säästöt. Markkinoilla on kuitenkin useita eri sovelluksia. Tyypillinen pienkuluttajan tuulivoimala on teholtaan noin 1 10 kw. Lapissa potentiaali voidaan laskea esimerkiksi määrittämällä joka kymmenes erillistalo potentiaaliseksi investoijaksi, jolloin investointeja olisi 5 000 kpl. 5 kw:n voimaloilla tämä tarkoittaisin noin 25 MW. Realistinen potentiaali lienee maksimissaan 1 10 MW. 3 Lapin liitto 2004. 4 Työ- ja elinkeinoministeriön tilaamassa Tuuliatlas-työssä kartoitetaan Suomen tuuliolosuhteet maalla ja merellä. Tuuliatlas valmistuu vuoden 2009 lopussa.