Porin joukkoliikennesuunnitelma 20052009 3 ESIPUHE Porin joukkoliikennesuunnitelman 2005 2009 lähtökohtana on ollut Porin joukkoliikenteen nykyinen tilanne, jossa matkustajamäärät ovat laskeneet roimasti vuodesta 1997 alkaen. Porissa joukkoliikenteen kysyntä on 0,79 matkustajaa ajettua linjakilometriä kohden, mikä on erittäin alhainen verrattuna muihin keskisuuriin kaupunkeihin. Suunnitelman tarvetta lisäävät myös kesäliikenteen korkea vuorotarjonta kysyntään nähden, maankäytön laajentuminen ja tiivistyminen sekä joukkoliikenteeseen käytetty suuri rahallinen panostus. Tämä suunnitelma on keskittynyt linjastollisiin ja lippujärjestelmän kehittämiseen liittyviin toimenpiteisiin. Suunnitelmassa on määritelty joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet sekä keskeisimpänä asiana laadittu uusi linjasto asetetuille palvelutasotavoitteille. Linjastossa on pyritty säilyttämään hyvin toimivat kokonaisuudet sellaisenaan ja parannettu heikosti toimivia kokonaisuuksia. Keskustan ylittäviä linjoja eli ns. heiluripohjaista linjastoa selkeytetään ja matkaaikoja lyhennetään poistamalla isot kiertolenkit sekä ohjaamalla joukkoliikenne voimakkaammin runkoreiteille. Hiljaisina aikoina linjasto mukautuu kysyntään palvelutasotavoitteiden sallimissa puitteissa. Linjojen reitit ajetaan asuinalueilta keskustaan kuitenkin aina lähes samalla tavalla liikennöintiajoista riippumatta. Paikallisliikenteen linjasto selkiytyy myös sen vuoksi, että erot eri liikennöintiaikojen väleillä ovat huomattavasti maltillisempia kuin nykyisin. Lippujärjestelmä rakennetaan entistä kilpailukykyisemmäksi kertalippuun ilmaisen vaihtolipun, uusille porilaisille annettavan tutustumislipun ja työsuhdelipun vaikutuksista. Lippujärjestelmän tärkein toimenpide on pitää vakiomatkustajille soveltuvien lippujen asiakashinnat kilpailukykyisinä sekä säilyttää nykyisin käytössä olevat muut tuetut lipputuotteet. Lisäksi joukkoliikennejärjestelmää kehitetään informaation, pysäkkiympäristön ja laatukäytävien toteuttamisella. Joukkoliikenteen infrastruktuurin kehittämisessä tehdään yhteistyössä Tiehallinnon Turun tiepiirin kanssa. Joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteillä tavoitellaan Porin joukkoliikenteen matkustajamäärien aleneman pysäyttämistä ja kääntymistä uudelleen nousuun. Keskeinen tavoite on parantaa Porin joukkoliikenteen bussiyrittäjien liiketoimintaedellytyksiä. Suunnitelman laatiminen aloitettiin kesäkuussa 2004. Suunnittelutyötä ohjanneeseen ohjausryhmään ovat kuuluneet: Markku Setälä, puheenjohtaja Porin kaupunki Matti Järvinen, Porin kaupunki Matti Lankiniemi, Porin kaupunki Olavi Mäkelä, Porin kaupunki Heimo Salminen, Porin kaupunki Helvi Haapanen, Porin kaupunki Rauno Valovirta, Porin kaupunki RiittaLiisa Salmi, Porin kaupunki Juhani Yliruka, Porin Linjat Oy, 31.10.2004 saakka Markku Hermonen, Porin Linjat Oy, 1.11.2004 alkaen Kari Isotalo, Porin Linjat Oy Jaakko Anttila, Porin Linjat Oy Matti Sundell, Ruosniemen Linjaauto Oy Jorma Lamminen, Taksi Pertti Postinen, LänsiSuomen lääninhallitus Pekka Liimatainen, Tiehallinto, Turun tiepiiri Suunnittelua on tehty paljon myös pientyöryhmätyöskentelynä, johon ovat kuuluneet Matti Järvinen Porin kaupungista, Porin Linjat Oy:n edustajat sekä konsultti. Pientyöryhmätyöskentelyn rooli suunnitelmassa on ollut merkittävä. Konsulttina toimineessa Insinööritoimisto Liidea Oy:ssä ovat työn tehneet Reijo Vaarala ja Marko Mäenpää.
4 Porin joukkoliikennesuunnitelma 20052009 Kartat: Suomen Tiestö Genimap Oy, Vantaa Porin opaskartta Porin kaupunki, mittaustoimi 2005
Porin joukkoliikennesuunnitelma 20052009 5 Sisältö 1 LÄHTÖKOHDAT 7 1.1 Suunnitelman tarve 7 1.2 Suunnitelman tavoitteet 8 1.3 Suunnittelualue ja aluerakenne 8 2 NYKYTILANNE 10 2.1 Paikallisliikenteen linjasto 10 2.2 Palvelutaso 12 2.2.1 Keskusta & MeriPori 12 2.2.2 Maaseutu 14 2.3 Linjaston saavutettavuus tärkeimmille työpaikoille 14 2.4 Linjaston suoritetietoja 15 2.5 Lippu ja taksajärjestelmä 15 2.6 Joukkoliikenteen rahoitus 17 3 PAIKALLISLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET 19 3.1 Nykyiset palvelutasotavoitteet 19 3.2 Kaupunkialueen palvelutasotavoitteet 19 3.3 Palvelutasotavoitteiden toteutuminen nykylinjastolla 22 3.4 Maaseutualueen palvelutasotavoitteet 22 4 LINJASTOSUUNNITELMA 25 4.1 Yhteenveto linjastomuutoksista 25 4.2 Muutokset linjoittain 25 4.2.1 Välikauden liikenne 31 4.2.2 Hiljaisen ajan liikenne 31 4.3 Edut ja haitat nykytilanteeseen verrattuna 33 4.4 Maaseutulinjat 33 4.5 Palveluliikenne 33 4.6 Vuorotarjonnan muutokset 33 5 PYSÄKIT JA TERMINAALIT 34 6 MATKAKETJUT JA YHTEYDET SEUTU JA KAUKOLIIKENTEESEEN 36 6.1 Nykytilanne 36 7 LIPPUTUKIJÄRJESTELMÄ 37 7.1 Matkalippujen hinnanalennuksiin myönnettävä valtionavustus 37 7.2 Keskisuurten kaupunkien vertailu 37 7.3 Lippujärjestelmän kehittämistarpeita Porissa 39 7.3.1 Ilmainen siirtooikeus kertamatkoihin 39 7.3.2 Ilmainen siirtooikeus sarjakorttiin 40 7.3.3 Uusien porilaisten ilmaiset tutustumismatkat 41 7.3.4 Työsuhdelippu 41 8 JOUKKOLIIKENTEEN INFORMAATIO JA MARKKINOINTI 42 8.1 Nykytilanne 42 9 TOTEUTTAMISOHJELMA JA JATKOTOIMENPITEET 43 9.1 Kaupungin strategia joukkoliikenteen ylläpitämisessä 43 9.2 Toteuttamisohjelma 44 9.3 Jatkotoimenpiteet 45 10 LIITTEET 46
6 Porin joukkoliikennesuunnitelma 20052009
Porin joukkoliikennesuunnitelma 20052009 7 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnitelman tarve Porissa edellinen joukkoliikennesuunnitelma valmistui vuonna 1989. Tämän jälkeen on toteutettu runsaasti toimenpiteitä muun muassa lippujärjestelmään ja markkinointiin valtakunnallisessa Toinen aalto projektissa 1990 luvun loppupuolella. Keväällä 2003 valmistui Karhukuntia koskeva Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman Joukkoliikenne osaselvitys. Porin joukkoliikennesuunnitelman 2005 laatiminen on ajankohtainen muun muassa seuraavista syistä: matkustajamäärät ovat laskeneet roimasti viimeisten vuosien aikana. Kysyntä ja tarjonta eivät vastaa toisiaan. Porissa oli vuonna 2004 enää 0,79 matkustajaa ajettua linjakilometriä kohti, mikä on reilusti alle keskisuurten kaupunkien keskitason (1,1 matkustajaa/km). kesäliikenteen vuorotarjonta on liian korkea talviliikenteen vuorotarjontaan verrattuna maankäyttö on laajentunut ja tiivistynyt edellisen suunnitelman valmistumisen jälkeen useilla alueilla yhteiskunta (kaupunki ja LänsiSuomen lääninhallitus) käyttää joukkoliikenteen rahoitukseen erityisesti liikennepalveluiden ostoissa paljon rahaa vuosien varrella tehdyt yksittäiset muutokset eivät ole mahdollistaneet kokonaisvaltaista tarkastelua seudullisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa yhdeksi tärkeäksi joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteeksi määriteltiin Porin paikallisliikenteen linjastosuunnitelman laatiminen Porissa, kuten useimmissa muissakin keskisuurissa kaupungeissa, ovat matkustajamäärät kääntyneet laskuun. Porissa paikallisliikenteen matkustajamäärä laski vuonna 2004 11,7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kuljettajien marraskuun lakon arvioidaan vaikuttaneen asiaan 3 %yksikköä. Porissa matkustajamäärien lasku on ollut muita keskisuuria kaupunkeja jyrkempi. Taulukko 1. Porin paikallisliikenteen matkustajamäärien ja ajokilometrien kehittyminen vuosien 1995 ja 2004 välillä. 4 000 3 500 Matkustajia (1000 matkaa) Linjakilometrit (1000 km) matkustajat/km 3 000 2 500 2 000 1 500 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 vuosi
8 Porin joukkoliikennesuunnitelma 20052009 1.2 Suunnitelman tavoitteet Porin joukkoliikennesuunnitelman 20052009 tavoitteena on tarkentaa seudullisen POLISJoukkoliikenneselvityksen tarkasteluja ottaen huomioon käytettävissä olevat taloudelliset resurssit sekä Porin joukkoliikenteen integroituminen seudulliseen liikenteeseen määritellä joukkoliikenteen paikalliset palvelutasotavoitteet määritellä keinot tavoitteisiin pääsemiseksi sekä etsiä konkreettisia toteutukseen tähtääviä pieniä ja suuria, sekä lyhyen ja pitkän aikavälin kehittämistoimia mm. linjaston ja aikataulun osilta määritellä toimenpiteiden rahoitusmahdollisuuksia edistää esteettömien joukkoliikennepalveluiden syntymistä Tärkein tavoite on houkuttelevan palvelutason ja sitä edistävillä linjastoon kohdistuvilla toimenpiteillä pysäyttää matkustajamäärien alenema ja saada se uudelleen nousuun. 1.3 Suunnittelualue ja aluerakenne Suunnittelualueena toimii Porin kaupunki, jossa on joukkoliikenteen kannalta erotettavissa paikallisliikennemäinen kaupunkialue ja laaja maaseutualue. Ensimmäiseen kuuluu keskustan ja ympäröivien taajamien lisäksi Meri Porin alue. Porissa asukasmäärän odotetaan kasvavan erityisesti keskustan lounaispuolella Tuorsniemen eteläpuolisella alueella, keskustan länsipuolella Leppäkorven ja Liinaharjan välisellä alueella, Viikinäisissä, Pientniemessä ja Vähäraumalla, keskustan pohjoispuolella Murtosenmutkassa, Tuulikylässä ja Toejoella sekä keskustan luoteispuolella Hevosluodon alueella. Joukkoliikennesuunnitelmassa otetaan huomioon lähivuosina rakennettava Lukkarinsannan silta Kokemäenjoen yli Pohjanmaantieltä Ruosniemen suuntaan. Kuvissa 1 ja 2 on esitetty Porin kaupungin merkittävimpiä pienalueita ja niiden asukasmääriä. Kuva 1. Keskustan merkittävimmät pienalueet väestömäärineen (Lähde: Porin kaupungin tilastollinen vuosikirja)
Porin joukkoliikennesuunnitelma 20052009 9 Kuva 2. Maaseutualueen merkittävimmät pienalueet väestömäärineen (Lähde: Porin kaupungin tilastollinen vuosikirja)
10 Porin joukkoliikennesuunnitelma 20052009 2 NYKYTILANNE 2.1 Paikallisliikenteen linjasto Nykyinen Porin paikallisliikenne koostuu 11 keskustalinjasta, seitsemästä MeriPorin linjasta, 15 maaseutulinjasta ja yhdestä palvelulinjasta. Lisäksi työmatkaliikenteenä ajetaan joitakin normaalista poikkeavia reittejä. Keskustalinjat ovat keskustan ylittäviä heilurilinjoja ja muut ovat säteittäisiä keskustaan päättyviä linjoja. Palvelulinjaa ajetaan keskustassa käyttäjäryhmänsä kannalta tärkeimpien palveluiden kuten terveysasemien, vanhustentalon ja markettien välittömässä läheisyydessä. Paikallisliikenteessä on käytössä kolme aikataulukautta. Talvikaudella tarkoitetaan koulujen syyslomasta huhtikuun alkuun, välikaudella huhtikuun alusta koulujen kesälomiin ja koulujen alusta syyslomaan sekä kesäkaudella koulujen kesälomien aikaista liikennettä. Välikaudella linjojen 3 ja 6 vuorotarjonta vähenee. Kesällä linjaa 11 ei ajeta lainkaan ja linjaa 10 ajetaan vain keskustasta Kalaholmaan. Lisäksi lähes kaikilla linjoilla liikennöintiaika joko lyhenee tai ainakin vuorojen määrä vähenee. Maaseutulinjoista ei kesällä ajeta linjaa 99, ja muilla linjoilla vuorotarjonta vähenee. Kuitenkin välikausina ja kesällä joukkoliikenteen vuorotarjontaa voidaan pitää korkeana kun otetaan huomioon kysynnän väheneminen talvesta. Seuraavalla sivulla on taulukoissa 2 ja 3 esitetty joukkoliikenteen vuorotarjonta talvella 2004. Liitteissä 1 ja 2 on esitetty vastaavat tiedot kesältä. Linjakohtainen tarkastelu Kaupunkiliikenteessä on eniten vuoroja linjoilla 6/6K ja 12, joita ajetaan ympäri vuoden kaikkina viikonpäivinä. Nämä linjat palvelevat kerrostalovaltaisia Sampolan, Koivulan ja Pormestarinluodon alueita. Linjoilla 2/2Y, 3, 4, 7 ja 10 on ympäri vuoden paljon vuoroja arkipäivinä, mutta illalla ja viikonloppuna liikennetarjonta vähenee suhteessa enemmän kuin linjoilla 6/6K ja 12. Linjalla 11 on talvisin arkipäivinä kohtalaisen hyvä vuorotarjonta, mutta ilta, viikonloppu ja kesätarjonta puuttuu kokonaan. Linjan 5 vuorot painottuvat ilta ja viikonloppuliikenteeseen. Nykyisin Porin Linjat Oy:n vuosisuorite kaupunkilinjojen osalta on hieman yli miljoona ajokilometriä, joka on noin 39 % koko yhtiön vuosisuoritteesta. MeriPorin runkolinjana toimii linja 31, jolla on ympäri vuoden hyvä vuorotarjonta kaikkina viikonpäivinä. Linjoilla 32, 35 ja 40 on paljon vuoroja arkipäivinä, mutta ilta ja viikonlopputarjonta on vähäisempää tai puuttuu kokonaan. Linjan 30 vuorot painottuvat ilta ja viikonloppuliikenteeseen. Muiden linjojen tehtävänä on lähinnä täydentää liikennepalveluja. Porin Linjat Oy:n vuosisuorite MeriPorin linjojen osalta on hieman vajaat miljoona ajokilometriä, joka on noin 36 % koko yhtiön vuosisuoritteesta. Maaseutuliikenteen linjoista paras vuorotarjonta on Ulvilan runkolinjalla 90/90Z. Linjalla on paljon vuoroja ympäri vuoden lukuun ottamatta sunnuntaita ja linja tarjoaa hyvät mahdollisuudet työ, opiskelu, asiointi ja vapaaajan matkojen tekemiseen. Linjoilla, 62, 65 ja 80 on mahdollista tehdä ympäri vuoden soveltuvin osin työ, opiskelu ja asiointimatkoja Porin keskustaan. Muilla maaseutulinjoilla on vain muutamia koulu ja/tai asiointimatkoihin painottuvia vuoroja. Porin Linjat Oy:n vuosisuorite maaseutulinjojen osalta on reilut puoli miljoona ajokilometriä, joka on noin 22 % koko yhtiön vuosisuoritteesta. Porin Linjat Oy:n lisäksi paikallisliikennettä Porissa harjoittavat Ruosniemen Linjat Oy ja BussiKetonen Ky. Ruosniemen Linjat ajaa yhdessä Porin Linjojen kanssa linjoja 4 ja 5 sekä yksin linjaa 27. BussiKetonen ajaa linjoja 98 ja 99. Kausi ja sarjakorteilla tehdyillä matkamäärillä mitattuna Ruosniemen Linjojen ja BussiKetosen osuus Porin paikallisliikenteestä on vajaat 5 %. Ajosuoritteissa mitattuna osuus on hieman suurempi. Taulukoissa 2 ja 3 on esitetty yksityiskohtaisempaa tilastotietoa linjojen palvelutasosta. Kuvassa 3 on esitetty paikallis ja lähiliikenteen linjaautoreitit ja pysäkit keskustassa ja sen lähialueilla.
Porin joukkoliikennesuunnitelma 20052009 11 Taulukko 2. Nykyiset keskusta ja MeriPorin linjat talvella 2004. Linja Pituus Liikennöintiaika Vuoroväli (min) Lähtöjä (kpl) Linja (km) MaPe MaPe Pe La Su Ruuhka Keskipvä Ilta Keskustalinjat La Su MaPe Pe La Su 2 Kauppatori Järvikylä 6,9 7:10 16:45 9:45 13:15 75 20 6 Kauppatori Vähärauma 5,2 7:45 17:10 20 2Y Kauppatori Toejoki Ruosniemi 6,9 6:40 21:15 22:45 2:15 14:45 2:15 120 75 26 6 16 3 4 5 6 6K 7 10 11 12 Kauppatori Leppäkorpi 8,8 6:00 22:40 23:00 2:10 7:25 2:10 10:00 21:10 2 vuoroa 12 7 30 23 Kauppatori Väinölä 13,7 5:15 23:45 0:15 2:45 7:15 2:45 9:15 22:45 2 vuoroa 14 6 32 28 Kauppatori Keskussairaala 4,1 6:15 19:20 9:45 17:15 13:45 16:15 30 30 120 50 12 4 Kauppatori Pormestarinluoto 3,5 6:00 22:15 22:45 0:15 9:15 0:15 11:45 18:15 30 30 59 4 24 14 Kauppatori Leppäkorpi Kauppatori Impola Kauppatori Impola Kauppatori Liinaharja Kauppatori Viasvesi Kauppatori Väinölä Kauppatori Väinölä 8,8 8,5 6,5 4,9 23,2 6,3 6,3 6:45 18:00 6:00 17:40 17:45 20:20 21:45 22:20 15:45 22:20 12:45 20:20 6:45 18:20 6:05 20:15 6:15 17:45 6:45 17:15 9:15 12:55 10:00 14:40 9:45 13:05 7:40 15:25 9:45 13:15 120 30 120 20 30 yli 120 20 4 75 2 120 8 43 24 6 67 27 24 22 8 10 8 8 8 Kauppatori Itäkeskus Kauppatori Toejoki Hyvelä Kauppatori Hyvelä Toejoki Kauppatori Sampola Kauppatori Harjunpää Kauppatori Pripoli Kauppatori Paratiisinmäki 6,4/7,3 5,6 14,4 6,0 6,2/10,2 5,7 6,4 5:30 18:15 10:15 16:55 6:10 20:50 21:15 23:50 12:15 23:50 12:15 19:50 6:10 18:00 6:55 17:05 6:45 17:20 7:15 16:45 30 **) 9:00 12:40 9:00 14:40 9:10 13:00 30 *) 20 30 yli 120 20 22 6 20 47 14 6 67 17 22 20 8 10 8 MeriPorin linjat Pori Pihlava Mäntyluoto 30M Reposaari 34,9 5:00 1:05 1:15 6:00 2:05 9:15 23:05 yli 120 120 120 9 1 15 14 31 Pori Pihlava Kaanaa Mäntyluoto 25,3 5:05 23:45 0:15 2:55 6:15 2:55 6:15 23:45 75 120 32 3 23 16 32 Pori Pihlava Kaanaa Yyteri 23,0 6:20 19:10 26 35 Pori Uusiniitty Kyläsaari Enäjärvi Pihlava 19,0 6:15 16:30 14:15 15:45 90 18 2 40/ 40M Pori Mäntyluoto Reposaari 39,1 6:00 21:05 9:15 15:05 yli 120 28 4 41 Pori Mäntyluoto 23,6 6:15 16:50 75 1 vuoro 8 Poikkeavat työmatkavuorot 1925 6:15 16:50 6 *) Vuoroja vain iltaruuhkan aikana **) Vuoroja vain aamuruuhkan aikana Taulukko 3. Nykyiset maaseutulinjat talvella 2004. Linja Linja Pituus (km) Liikennöintiaika (koko liik.aika) MaPe Pe La Su Lähtöjä (kpl) MaPe Pe La Su 27 PoriTuorsniemiViasvesi 19,7 7:1017:05 12 PoriLyttylä 20,0 5:4020:20 8:4012:55 18 4 61 PoriSöörmarkkuAhlainen 17,0 7:1015:40 2 62 PoriSöörmarkkuAhlainen 32,0 7:5517:05 5 63 PoriLamppiAhlainen 28,0 6:4015:50 4 64 PoriNoormarkkuAhlainen 28,0 6:5517:15 4 65 PoriNoormarkkuAhlainen 32,0 5:5519:50 7:4516:45 11:4518:30 10 8 6 66/67 PoriNoormarkku 19,0 6:3516:30 6 80 PoriFriitalaMynsteri(Sunniemi) 30,0 5:5517:35 6:5513:30 12 5 90 KtoriFriitalaNummela/Rantala 30,0 6:1017:15 7:2514:15 32 12 90Z KtoriFriitalaVanhakylä 35,0 16:1522:15 22:152:45 14:152:45 12 7 23 95 PoriFriitalaKullaa 50,0 8:0016:55 7 98 PoriLattomeriNakkila 30,0 6:1517:40 5,4 (* 99 KtoriLattomeri 15,0 6:4516:30 11,6 (** (* Yksi vuoroista ajetaan vain maanantaisin ja torstaisin (** Yksi vuoroista ajetaan vain tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin
R antakul manti e R a u han puist o 6 10 Louna t u ule nti e 2 3 Messukatu P it käl i nj a 4 Et e lä ran ta 9 1 8 V a l aj ankat u 5 P aanake donkatu 13 12 To ej oe nr ant akatu K empi nt ie K arja si l ant ie 12 Porin joukkoliikennesuunnitelma 20052009 2 Järvikylä Hyvelä Kalafornia 4 Reikko 7 Kyläsaarentie Pietniementie 7 Ulasoorintie 3041 Pripoli Ulasoori Mäntyluodontie 10 Professorintie Ulasoorintie Suntintie Kokemäensaarenjuopa Karjarannantie Tikkula Korpraalintie Kvistiluoto Hevoshaankatu Länsitie Hevosluoto Raumanjuopa Karjaranta Huvilajuopa Luotsinmäki Hanhiluoto Liljanluoto Luotsimäenhaara Pormestarinluoto Jokisatamantie Raatimiehenluoto Polsanluoto A 12 Alahangantie Itätuulentie Hyvelänviiki Lounatuulentie Peräsimentie Kolitie Kirjurinluoto Hyväntuulentie 6164 5x A YY Lotskeri HyväntuulentieAlikylä Hyväntuulentie Hyveläntie Isosannan puistokatu Siltapuistokatu 67 Toejoenpuistikko Toejoenrantakatu Teollisuuskatu Toejoen Toejoki 2Y, 4,5 puistikko Kokemäenjoki 2,65,66, 80 Jääräntie Pappilanpuist. Keisarinviitantie Tuulikylä Kotkantie Murtosenmutka Alikyläntie 2Y 5x Alikyläntie 2Y, 4,5 Apollontie Pohjoisväylä Ruosniementie Isojoenrannantie Ylikyläntie Alikyläntie Karjasillantie Ruosniemi 2 65,66 65 Isojoenranta Lukkarinsanta 5xy Ylikylä Asematie Asematie Ylikyläntie 2Y Kullaantie 2, 65,66 Ruosniementie 7 Harjunpäänjoki Pietniemi Leppäkorpi 3 6K Pietniementie Vanhakartanontie Vanha Raumantie Suruttomientie 7 Leppäkorventie 3 Tuorsniemi Pruukinmäki Tuorsniementie 2 Tuorsniementie Suntintie Noukantie Nupurintie Korventie Vähärauma Vähäraumantie Paratiisintie Paratiisinmäki Tuorsniementie 11 Putimäentie Liinaharjantie Vähäraumantie Liinaharja 6, 6K Viljapellontie Musantie Liikastentie 2 Tommilantie Musa Haapasaarentie Yläruukintie Tikkulantie 6Y 98 Tiiliruukki Alaruukintie 6 Eteläväylä Käppärä 3 Kalevanpuisto Raumantie Isomäki Maantiekatu Kielokatu Tapionkatu Urheilutie Tiilitehtaan puistok. Väinönkatu Nummenkatu Ratakatu Pääterveysasema Keskussairaala katu Luvianpuistokatu Mikonkatu Länsipuisto Itsenäisyydenkatu Tiilimäki 12 Hallituskatu Valtakatu aukio Eteläpuisto Helsingintie Pohjoispuisto Itäpuisto Rautatienpuistok. Antinkatu Isolinnankatu Satakunnankatu Lounainen linjakatu Kauppatori Tavaratie Vähälinnankatu puistokatu Säveltäjänkatu Riihikedonkatu Itäinen alikäytävä Kuninkaanlahdenkatu Maanmittarinkatu Paperitehtaank. Linjaautoasema Tampereentie Uusikoivistontie Palokunnanpuistokatu Koivistonpuistikko Ravintie Hornink. Aittaluoto Ulvilantie Koivulantie Visatie Kyröläistent. Varvourinjuopa Helmentie Pohjanmaantie Tupala Korjuuntie 10, 11, 6K Herralahti Puinnintie Lato Presidentin Asema Vanhakoivis Koivula Kyröläistentie Aarnintie tontie Toukolantie Korjuuntie Pohjanmaantie Honkalantie Outokummuntie Vanhakoivistontie Vanhakoivisto Palokunnantie Palokunnantie Sampsantie Naakantie Mastojentie Kalaholma Uittomiehentie Saarentie Vapauden Väinölä 6K x 6Kxx 10 11 kartanontie Lemminkäisentie 3 Uittomiehentie 10, 11 Saarentie Lemminkäisentie 6K Luodontie Sunniemi 7 Koivistonluodontie Kummuntie 3 Koivistonluoto Eteläväylä Vanha Raumantie Pormestarinmäki Pappilanahde Liikastenmäki Haapamäentie Ojantie Ravanintie Ulvilantie Impola 5 Filpuntie Aarnintie Murskatie 6 Sampolantie Sampola 80,90 Metallinkylä Kuparitie 3 Kuparitie 27 Metsäkulma 27 Mäkelänmäki Hankreeti Sonninmäki 98,99 Pinomäentie Pinomäki Katinkuruntie Mikkolantie 3, 4 Mikkola Sepänpellontie Harmaa linnantie Harmaalinna Kusiaismäki Kartano Mäkipuistontie 1 km 99 Reunapuistontie Kuva 3. Porin seudun paikallis ja lähiliikenteen linjaautoreitit ja pysäkit vuonna 2005 keskustassa ja sen lähialueilla (Lähde: Porin kaupunki). 2.2 Palvelutaso 2.2.1 Keskusta & MeriPori Talviarkipäivinä lähes kaikilla kaupunkialueilla ja MeriPorin Pihlavassa on vuorotiheys keskeisinä liikennöintiaikoina 30 minuuttia tai tiheämpi. Tihein vuorotarjonta on Vähäraumantien ja Maantienkadun varrella sekä linjan 6 vaikutusalueella lännessä Musan ja idässä Sampolan suunnilla. Muualla bussit kulkevat kerran tunnissa tai tiheämmin. Kesällä vuorotarjonta harvenee monella alueella 20 minuutista 30 minuuttiin tai 30 minuutista tuntiin. Välikautena vuorotarjonta on lähempänä talvea kuin kesää. Lauantaina vuorotiheys on keskimäärin yksi tunti ja liikennettä ajetaan arjen kaltaisesti muualle paitsi Pripolin suuntaan. Pripolissa sijaitsee paljon opiskelupaikkoja, jonne ei ole tarvetta liikennöidä lauantaina arjen tapaan. Lauantaina ainoastaan linjaa 11 ei ajeta lainkaan. Sunnuntaina liikennetarjonta vaihtelee alueittain muutamasta autosta tunnin vuorotiheyteen. Porin kaupunkilinjaston rakenteelle on tyypillistä eripituisten lenkkien ajaminen. Osaksi tähän on syynä vallitseva maankäyttö ja osaksi linjastonhoidolliset syyt. Keskeisinä liikennöintiaikoina lenkit ovat pääsääntöisesti lyhyitä ja siten toiminnallisesti ja myös käyttä
Porin joukkoliikennesuunnitelma 20052009 13 jän kannalta melko toimivia. Linjojen 2Y, 4 ja 5 lenkit ovat kuitenkin aina pitkiä, eivätkä ne palvele parhaalla mahdollisella tavalla samanaikaisesti kaupunkiin menijöitä ja kaupungista tulijoita. Aina jompaan kumpaan suuntaan mentäessä matka ja matkaaika ovat pitkiä, mikä heikentää joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Illalla ja viikonloppuna on myös runkoliikenteen linjalla 6K erittäin iso lenkki. Linjaston selkeyden vuoksi olisi hyvä, jos bussit kulkisivat mennen tullen samaa reittiä. Liikennöintiaika Keskeisillä kaupunkialueilla liikennöidään vähintään klo 6:00 22:00 välillä. Perjantai ja lauantaiiltaisin ajetaan useille alueille yöhön saakka. Kesällä liikennöintiaika hieman lyhenee muutamilla alueilla etenkin iltaisin ja viikonloppuisin, mutta erot ovat kuitenkin melko pieniä. Perjantai ja lauantaiiltaisin ajetaan yövuoroja keskeisille asuntoalueille ja viimeiset vuorot lähtevät keskustasta klo 2:15. Kävelymatkan pituudet Kävelymatkan pituus lähimmälle pysäkille on pääsääntöisesti alle 300 metriä keskeisimmillä kerrostalo ja työpaikkaalueilla alueiden koosta riippuen. Keskeisimmillä pientaloalueilla kävelymatkojen pituudet ovat alle 500 metriä lukuun ottamatta suurimpien alueiden reunaalueita. Taulukko 4. Paikallisliikenteen palvelutaso eri alueilla talvella 2004. Vuorotarjonta ja liikennöintiajat kesällä on esitetty vastaavalla tavalla liitteessä 3. Alue Vuorotarjonta (min) Liikennöintiaika (keskustaankeskustasta) Talvella Kesällä Ruuhkaaikaika Päivä Ilta Ruuhka Päivä Ilta La Su mape pe la su (viim.vuoro) Koivula alle 15 alle 15 1530 alle 15 alle 15 1530 1530 30 5:3023:15 2:15 7:302:15 9:3022:15 Sampola alle 15 alle 15 1530 alle 15 alle 15 1530 1530 30 5:3023:15 2:15 7:302:15 9:3022:15 Mikkola alle 15 alle 15 30 1530 1530 30 30 yli 120 6:1721:15 2:15 7:302:15 13:0019:45 Impola alle 15 alle 15 30 1530 1530 30 30 yli 120 6:1721:15 2:15 7:302:15 13:0019:45 Harmaalinna 30 30 30 30 30 6:2016:45 7:3513:45 Metallinkylä alle 15 alle 15 30 30 30 30 30 30 5:4023:15 2:15 7:352:15 9:3522:15 Koivistonluoto alle 15 alle 15 30 1530 1530 30 30 30 5:4023:15 2:15 7:402:15 9:4022:15 Väinölä alle 15 alle 15 30 1530 1530 30 30 30 5:4023:15 2:15 7:402:15 9:4022:15 Kalaholma 1530 1530 30 30 30 120 30 30 5:4022:15 2:15 8:402:15 10:4022:15 Keskussairaala 1530 1530 30 30 120 120 6:3018:45 10:0316:45 14:0315:45 Käppärä alle 15 alle 15 1530 alle 15 alle 15 1530 1530 1530 5:3523:15 2:15 6:402:15 7:3522:15 Musa alle 15 alle 15 30 1530 1530 30 30 30 6:2522:00 2:00 7:252:00 10:2521:00 Paratiisinmäki alle 15 alle 15 30 1530 1530 30 30 30 6:2522:00 2:00 7:252:00 10:2521:00 Tiiliruukki 120 yli 120 yli 120 6:3516:40 Vähärauma alle 15 alle 15 1530 alle 15 alle 15 1530 1530 1530 5:3523:15 2:15 6:402:15 7:3522:15 Karjaranta 30 30 1 vuoro 6:4016:45 Pietniemi 1530 1530 30 1530 30 30 30 30 6:2022:00 2:00 7:202:00 10:2021:00 Pormestarinluoto 1530 1530 30 30 30 30 30 30 6:0021:45 23:45 9:3023:45 12:0017:45 Hyvelä 30 30 30 30 30 30 30 120 6:1720:15 23:15 9:2023:15 12:2219:15 Ruosniemi alle 15 1530 30 1530 30 30 30 120 6:1720:15 1:45 8:151:45 12:1519:15 Isojoenranta 30 120 1 vuoro yli 120 yli 120 7:2016:40 8:2014:35 Toejoki 1530 1530 30 1530 1530 30 30 yli 120 6:3020:15 1:45 9:301:45 12:3019:15 Uusiniitty 30 30 yli 120 120 120 yli 120 120 120 5:2023:15 2:15 6:302:15 7:2022:15 Pihlava 1530 1530 30 1530 1530 30 30 30 5:1523:15 2:15 6:252:15 7:1522:15 Yyteri 30 30 30 30 120 120 6:2017:45 8:5013:15 8:5012:15 Mäntyluoto 1530 1530 30 1530 1530 30 30 30 5:0523:15 2:15 6:152:15 7:0522:15 Reposaari 30 30 30 30 30 30 120 120 5:3523:15 1:15 6:001:15 10:1521:15
14 Porin joukkoliikennesuunnitelma 20052009 2.2.2 Maaseutu Ahlainen Linjoja 62 65 ajetaan Ahlaisten suunnalta Poriin. Linjaa 62 ajetaan Kellahden ja Söörmarkun, linjoja 63 ja 64 Lampin ja Söörmarkun ja linjaa 65 Lampin ja Ruosniemen kautta Poriin. Nämä linjat tarjoavat Ahlaisista hyvät mahdollisuudet opiskelu ja asiointimatkoihin ja soveltuvin osin työmatkoihin Porin keskustaan. Viimeinen vuoro lähtee Porista illalla klo 19:10. Lauantaisin on neljä ja sunnuntaisin kolme edestakaista vuoroa keskustaan. Viimeinen vuoro lähtee Porista lauantaina klo 16:00 ja sunnuntaina klo 18:05. Paikallisliikenteen lisäksi Ahlaisten alueella ajetaan asiointiliikennettä, joka mahdollistaa asioinnin Ahlaisissa ja linjaautolla hoidettavilla jatkoyhteyksillä Porissa. Reittiä yksi ajetaan maanantaisin ja torstaisin mm. Pohjajoen, Haran ja Korkeakosken alueilla. Reittiä kaksi ajetaan tiistaisin ja perjantaisin mm. Mustalahden ja Keikveden alueilla ja reittiä kolme ajetaan keskiviikkoisin mm. Sandöön, Fisköön ja Kiislöön alueilla. Lyttylä Lyttylän suunnalta ajetaan linjaa Pormestarinluodon kautta Poriin. Lyttylästä on hyvät mahdollisuudet opiskelu ja asiointimatkoihin ja soveltuvin osin työmatkoihin Porin keskustaan. Viimeinen vuoro lähtee Porista illalla klo 19:15. Lauantaisin on kaksi edestakaista vuoroa keskustaan ja viimeinen vuoro lähtee Porista klo 11:50. Sunnuntaina ei ole liikennettä. Viasvesi Viasveden suunnan joukkoliikennepalvelut rakentuvat linjojen 7 ja 27 varaan. Linjaa 7 ajetaan pääsääntöisesti Preiviikin ja linjaa 27 Hankreetin kautta Poriin. Viasvedeltä on hyvät mahdollisuudet opiskelu ja asiointimatkoihin ja soveltuvin osin työmatkoihin etenkin talvella. Viimeinen vuoro lähtee Porista iltaisin talvella klo 20:15 ja kesällä klo 18:15. Lauantaisin on talvella kahdeksan ja kesällä kuusi edestakaista vuoroa keskustaan. Viimeinen vuoro lähtee Porista talvella klo 14:15 ja kesällä klo 13:00. Sunnuntaina ei ole liikennettä. Lattomeri Lattomeren suunnan joukkoliikennepalvelut rakentuvat linjojen 98 ja 99 varaan. Linjaa 98 ajetaan Pinomäen ja linjaa 99 pääsääntöisesti Niittymaan kautta Poriin. Lattomereltä on kohtalaisen hyvät mahdollisuudet tehdä opiskelu ja asiointimatkoja sekä soveltuvin osin työmatkoja talvella Porin keskustaan. Viimeinen vuoro lähtee Porista iltapäivisin klo 16:40. Kesällä ajetaan ainoastaan yksi edestakainen asiointiyhteys. Viikonloppuna ei ole liikennettä. Paikallis ja seutuliikenteen lisäksi valtateillä 2 ja 8 on vilkas kaukoliikenteen vuorotarjonta, jota on mahdollista hyödyntää etenkin valtatien 8 osalta. 2.3 Linjaston saavutettavuus tärkeimmille työpaikoille Joukkoliikenteen saavutettavuutta työ ja opiskelupaikkoihin voidaan mitata linjojen vuorotarjonnan soveltuvuudella töiden tai opiskelujen alkamis ja päättymisaikoihin. Merkittävimpien työpaikkojen työajat ja työntekijöiden asuinalueet Työssä selvitettiin Porin kaupungin suurimpien työnantajien työntekijöiden kotiosoitteet sekä tärkeimmät töiden alkamis ja päättymisajat. Oheisena on yrityksiä, jotka antoivat tietoa tämän suunnitelman käyttöön. Metso Paper Pori Oy:n toimitilat sijaitsevat Karjarannassa ja työaika on pääsääntöisesti klo 7 17. Suurin osa työntekijöistä asuu keskustan, Kalaholman, Väinölän, Musan ja Toejoen alueilla. Outokumpu Poricopper Oy:n toimitilat sijaitsevat Metallinkylässä ja yhtiössä tehdään vuorotyötä. Suurin osa työntekijöistä asuu keskustan, Väinölän, Koivulan, Kalaholman, Musan, Pietniemen ja Toejoen alueilla. Kemira Pigments Oy:n toimitilat sijaitsevat Kaanaankorvessa ja yhtiössä tehdään vuorotyötä. Suurin osa työntekijöistä asuu keskustan, Pihlavassa, Musassa, Vähäraumalla, Pietniemessä ja Tuorsniemellä. Satakunnan sairaanhoitopiirin toimitilat sijaitsevat Tiilimäessä ja yhtiössä tehdään vuorotyötä. Suurin osa työntekijöistä asuu keskustan, Käppärän, Musan, Leppäkorven ja Toejoen alueilla.
Porin joukkoliikennesuunnitelma 20052009 15 Joukkoliikenne työ ja opiskelupaikkoihin Ensimmäiset vuorot lähtevät keskustasta keskussairaalaan talvella klo 6:15 ja kesällä klo 6:45 (linja 12) pääterveysasemalle ympäri vuoden klo 5:00 (linja 30M) Pripoliin ympäri vuoden klo 5:00 (linja 30M) Outokumpuun ympäri vuoden klo 5:30 (linja 3 [linja 6K; klo 5:15, kävelymatka 400 500 m]) MeriPoriin ympäri vuoden klo 5:00 (linja 30M) Karjarantaan talvella klo 6:45 (linja 10), kesällä ei liikennettä Viimeiset vuorot lähtevät keskustaan keskussairaalasta ympäri vuoden klo 19:05 pääterveysasema ympäri vuoden klo 1:00 (linja 30M) Pripolista ympäri vuoden klo 0:55 (linja 30M) Outokummusta ympäri vuoden klo 17:35 (linja 3 [linja 6K; talvella klo 23:35, kesällä klo 22:35, kävelymatka 400 500 m]) MeriPorista ympäri vuoden klo 0:30 Karjarannasta talvella klo 17:10 (linja 10) Erityisesti pääterveysasemalle, Pripoliin ja MeriPoriin on hyvä palvelutaso ympäri vuoden MeriPorin ja muutamien kaupunkilinjojen ansiosta. Myös keskussairaalaan ja Outokumpuun on hyvä palvelutaso etenkin talvella. Outokummun saavutettavuus on parempi etenkin iltaisin ja viikonloppuisin, mikäli saavutettavuuden arvioinnissa hyväksytään kävelymatka linjan 6K lähimmältä pysäkiltä (400 500 m). Sen sijaan Karjarannasta puuttuu liikenne kesällä kokonaan. Outokummun alueelle on muutamia suoria vuoroja keskustaalueen ulkopuolelta Ulvilan suunnalta (linjat 80 ja 90), jotka tosin soveltuvat kohtalaisen huonosti työmatkojen tekoon. Talvella vuoroja on hieman enemmän. Muille keskeisille opiskelu ja työpaikkaalueille on ainoastaan vaihdollisia yhteyksiä Porin keskustaalueen ulkopuolelta. 2.4 Linjaston suoritetietoja Yli 90 % Porin paikallisliikenteen hoidosta vastaa Porin kaupungin omistama Porin Linjat Oy kuten kohdassa 2.1 todettiin. Muita paikallisliikenteen liikennöitsijöitä ovat Ruosniemen Linjaauto Oy (linjat 4,5 yhdessä Porin Linjojen kanssa ja yksin linja 27), Bussi Ketonen (linjat 98 ja 99) ja Linjaliikenne Vihtori Ojala Oy (alihankintana osa linjoista 64/65). Vuonna 2004 Porin paikallisliikenteen kokonaismatkustajamäärä oli noin 2 002 000. Matkapituuksien keskiarvo oli noin 9 kilometriä ja suurin osa matkoista oli 0 6 ja 16 25 kilometrin mittaisia. Paikallisliikenteen ajosuorite vuonna 2004 oli yhteensä noin 2 525 000 kilometriä. Kun suhteutetaan vuoden 2004 matkustajamäärä ajosuoritteisiin, saadaan tunnusluvuksi 0,79 matkustajaa/ajetut kilometrit, mikä on reilusti alle keskisuurten kaupunkien keskitason (1,1 matkustajaa/km). Yksittäisistä linjoista suurimmat ajosuoritteet vuonna 2003 olivat linjoilla 40 PoriReposaari (299 000 km), 31 Pori Mäntyluoto (257 200 km), 6/6K Liinaharja Sampola (249 000), 7 ViasvesiIsojoenranta (186 000 km) ja 32 PoriYyteri (151 300). Porin kaupunki osti paikallisliikennettä vuonna 2004 yhteensä 828 269 eurolla. Paikallisliikenteessä ostovuorojen ajosuoritteen osuus kokonaisajosuoritteesta oli noin 37 % ja matkustajamäärien osuus noin 23 % kokonaismatkustajamääristä. 2.5 Lippu ja taksajärjestelmä Porin paikallisliikenteessä on käytössä seuraavat lipputyypit: Kertalippu; lipun hinta noudattelee Oy Matkahuolto Ab:n määräämää hintataksaa (taksakatto yli 20 km). Vaihtooikeus Porin alueella; 1.1.2005 alkaen otettiin käyttöön kertamatkoihin ilmainen vaihtooikeus. IIII vyöhykkeellä vaihtoaika toiselle linjalle on minuuttia ja IV IX vyöhykkeillä vaihtoaika on 90 minuuttia. Kertalippu on ostettava pitemmän matkan mukaan. Vaihtooikeus on vain toiselle linjalle. YdinCitylippu; lippua myydään alueella, joka jää kauppatorilta mitattuna noin yhden kilometrin säteen sisälle. Lippua
16 Porin joukkoliikennesuunnitelma 20052009 myydään arkipäivisin maanantaista lauantaihin vain mentäessä kauppatorin suuntaan pysäkeiltä, jotka ovat YdinCitylippualueen sisällä. Alueen rajalla olevilla pysäkeillä on ydincitylipputunnus. Matkustajalla on 45 minuuttia aikaa käyttää lipun vaihtooikeutta paluumatkaan. Paluumatkan lähtöpysäkki on oltava kauppatorilla. Kausikortti; henkilökohtainen kortti, joka on voimassa 30 vuorokautta ja oikeuttaa rajattomaan matkustusoikeuteen Porin kaupungin alueella. Nuoriso ja opiskelijoiden kausikortti; henkilökohtainen vastaava kortti kuin kausikortti, mutta on tarkoitettu opiskelijoille. Lasten kausikortti; henkilökohtainen vastaava kortti kuin kausikortti, mutta on tarkoitettu alle 12 vuotiaille. Perhekortti; kortti on voimassa 30 vuorokautta ja sitä voi käyttää kuka tahansa perheenjäsen yksi kerrallaan. Sarjakortti; 44 tai 22 matkan haltijakohtainen sarjakortti on voimassa yhden vuoden ja kortilla voi matkustaa samanaikaisesti useampi henkilö. Kortin hinta määräytyy matkan pituuden mukaan IIII vyöhykkeillä. Alle 12 vuotiaiden 22 matkan sarjakortti; kortti on voimassa vuoden ja hinta määräytyy matkan pituuden mukaan. 40 matkan sarjakortti; kortti on voimassa 3 kuukautta ostohetkestä ja oikeuttaa matkoihin Porin kaupungin alueella. Kortin hinta on kiinteä matkan pituudesta huolimatta. Alennuskortti; kortilla voi matkustaa Porin kaupungin alueella alimman kertamaksun hinnalla. Korttiin ovat oikeutettuja mm. vanhuus, työkyvyttömyys, varhennetulla vanhuus tai yksilöllisellä varhaistai työkyvyttömyyseläkkeellä olevat henkilöt, joiden nettotulorajat selvitetään sosiaalikeskuksesta. Seutulippu; henkilökohtainen kortti, joka on voimassa 30 vuorokautta seutulippualueella. Porilaisille on myynnissä kahdenlaisia seutulippuja, joista halvempi oikeuttaa matkoihin Karhukuntien alueella ja kalliimpi koko seutulippualueella. Veteraanilippu; henkilökohtainen kortti, jolla porilaiset veteraanit ja miinanraivaajaveteraanit voivat matkustaa ilmaiseksi Satakunnan seutulippualueella. Suosituimmat liput vuonna 2003 olivat kertalippu, opiskelijoiden kausikortti ja kausikortti. Näillä lipuilla tehtyjen matkojen osuus kaikista matkoista oli yhteensä noin 88 %. Porissa kertalippujen käytön osuus on erittäin suuri. Tämä viestittänee sitä, että Porissa joukkoliikenteen vakiokäyttäjien määrä on valtakunnallisesti verrattuna verrattain pieni varsinkin kun edullisimman lipputuotteen eli kausikortin käyttäjämäärä on muihin keskisuuriin paikkakuntiin verrattuna pieni. Koska lippujen asiakashinnoittelussa Pori kestää valtakunnallisen vertailun voidaankin olettaa, että asiaan vaikuttavat muut tekijät kuten esim. laajalle alueelle levittäytynyt aluerakenne, pientalovaltaisuus, lyhyet etäisyydet työja opiskelupaikkoihin ja palvelukeskittymiin sekä laaja ja yhtenäinen kevyen liikenteen verkko. Ts. satunnaisten joukkoliikenteen käyttäjien osuus suhteessa vakiokäyttäjiin on suuri. Myös joukkoliikenteen palvelutaso ja linjaston rakenne selittänevät asiaa. Taulukko 5. Arvio Porin paikallisliikenteen lipputyyppijakaumasta (lähde Porin Linjat). Lipputyyppi matkaa/vuosi osuus kertaliput, aikuiset ja lapset 795 000 35,0 % koululaiset 202 000 8,9 % sarjaliput, aikuiset 44 matk./vuosi 190 000 8,4 % sarjaliput, alennusryhmät 40 matk./ 3kk* 15 000 0,7 % kausiliput, aikuiset 397 000 17,5 % kausiliput, alennusryhmät opiskelijalippu 598 000 26,4 % muut, seutulippu 71 000 3,1 % Yhteensä 2 268 000 100,0 % *) alennetut sarjaliput tulivat käyttöön vuonna 2003. Vuonna 2004 niiden käyttö oli noin 59 000 matkaa
Porin joukkoliikennesuunnitelma 20052009 17 2.6 Joukkoliikenteen rahoitus LänsiSuomen lääninhallitus LänsiSuomen lääninhallituksen ostoliikenteen osuus Poriin suuntautuvasta vakiovuoroliikenteestä oli vuonna 2002 2003 vuoromäärissä mitattuna talvi ja kesäarkena 14 %, lauantaina 8 % ja sunnuntaina 9 %. Eniten ostetaan Noormarkkuun ja Kullaalle suuntautuvaa liikennettä. Lisäksi lääninhallituksen osuus Porin kaupungin sisäisestä ostoliikenteestä on 50 %. Seudullisen ostoliikenteen osuus on suhteellisen pieni LänsiSuomen muuhun alueeseen verrattuna. Taulukko 6. LänsiSuomen lääninhallituksen ostoliikenne Poriin suuntautuvasta liikenteestä vuonna 2002 2003 (Lähde: POLISJoukkoliikenne). Vuosi 2004 vastaa taulukon mukaista tilannetta. Yhteysväli Vuoroja yhteensä Ostovuorojen Ostoliikenteen osuus (%) MP+ MP++ L S MP+ MP++ L S MP+ MP++ La Su Yht. PoriNoormarkku 52 41 20 15 12 11 6 2 24 27 30 13 24 PoriPomarkku 23 15 8 7 2 9 7 PoriSiikainen 7 4 2 4 3 2 63 85 100 74 PoriUlvila 116 78 56 8 1 1 1 1 1 PoriNakkila 52 32 14 8 1 1 3 2 2 PoriHarjavalta 37 21 14 8 1 1 4 2 3 PoriKullaa 12 6 12 5 100 87 97 PoriMerikarvia 8 8 6 2 6 7 6 75 88 78 Yhteensä* 180 125 76 23 25 17 6 2 14 14 8 9 12 * päällekkäisiä vuoroja ei ole laskettu useampaan kertaan. Esim. summassa ei ole mukana PoriUlvila ja PoriNakkilavuoroja, jos sama vuoro lähtee Harjavallasta tai menee Harjavaltaan saakka. Porin kaupunki Porin paikallisliikenteessä ostoliikenteen osuus vuoromäärissä mitattuna oli vuonna 2003 talviarkena 54 %, kesäarkena 50 %, lauantaina 54 % ja sunnuntaina 66 %. Ostoliikenteen kustannukset olivat vuonna 2004 yhteensä 828 269, josta Porin kaupunki maksoi puolet. Ostettava liikenne on verrattain suuri muuhun valtakuntaan verrattuna. Ostoliikenteen määrää selittänevät vastaavat asiat kuin lipputyyppijakaumaan eli laajalle alueelle levinnyt aluerakenne, pientalovaltaisuus, lyhyet etäisyydet työ ja opiskelupaikkoihin ja palvelukeskittymiin sekä laaja ja yhteneväinen kevyen liikenteen verkko. Ulvilan kaupunki Ulvilan kaupunki osti vuonna 2003 osan omalle alueelle ajettavasta Porin paikallisliikenteestä. Ulvilan kaupunki osti Porin ja Ulvilan välisestä liikenteestä lauantaisin noin kolmanneksen, iltaisin talvella 7 ja kesällä 12 vuoroa sekä kesäarkena 18 vuoroa. Lisäksi Ulvilan kaupunki osti Porista alkavaa ja päättyvää HarjunpääSunniemiMynsteriKrapisto liikennettä lauantaina kaksi ja kesäarkena neljä vuoroa. (Lähde: POLISjoukkoliikenne).
18 Porin joukkoliikennesuunnitelma 20052009 Taulukko 7. Porin seudun paikallisliikenteen ostoliikenteen määrä 2003 (Lähde: POLISjoukkoliikenne). Vuosi 2004 vastaa taulukon mukaista tilannetta. Linja Vuorot yhteensä Ostovuorojen määrä (molemmat suunnat) (molemmat suunnat) Ostoliikenteen osuus (%) MP+ MP++ L S MP+ MP++ L S MP+ MP++ La Su Yht. 2,2Y 47 47 26 42 4 4 89 8 15 3 47 47 8 14 18 8 30 38 100 44 4,5,90,90Z 84 74 62 30 68 74 62 30 81 100 100 100 90 6,6K 82 82 40 28 19 19 5 23 23 18 22 7 44 39 17 6 44 39 17 6 100 100 100 100 100 10 23 23 10 18 18 78 78 78 11 22 22 20 6 91 27 76 12 61 61 34 20 22 16 21 20 36 26 62 100 48 27 12 12 12 12 100 100 100 30M,40M 37 37 20 14 11 12 6 4 30 32 30 29 30 työmatkav. 7 6 3 3 43 50 45 31 33 33 25 18 2 3 5 8 6 9 20 44 15 32 26 25 6 6 23 24 23 35 18 5 2 4 4 2 22 80 100 47 18 14 6 6 14 14 6 6 78 100 100 100 88 61,62 7 5 7 5 100 100 100 63 4 4 4 4 100 100 100 64,65 14 13 8 6 14 13 8 6 100 100 100 100 100 66,67 6 4 3 3 50 75 56 80 12 7 4 4 2 57 50 20 95 7 5 98 6 2 6 2 100 100 100 99 12 5 8 5 69 100 76 Yhteensä 629 572 262 128 341 284 141 85 54 50 54 66 55 Lipputuki (= matkustajille suoraan kohdistuva tuki) Porin kaupungin tukemat lipputyypit ovat 30 päivän kausikortti, nuorisokortti, seutulippu, perhelippu, veteraanilippu ja 40matkan sarjakortti. Valtionapukelpoisesta lippusubventiosta kunnat maksavat 52 % ja valtio lääninhallituksen lipunalennuskiintiöstä 48 %. Vuonna 2004 valtionapukelpoisten kaupunkilippujen tuki oli yhteensä 558 6 ja seutulippujen tuki 88 762. Taksakatto vuonna 2004 oli 441 316. Taksakatto alkaa sarjakorttien osalta 12 kilometristä ja käteismatkustajien osalta 20 kilometristä. Taksakatto ei ole valtionapukelpoinen tuote. 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 Kaupungin oma rahoitus Valtionrahoitus 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Kuva 4. Joukkoliikenteen rahoituksen (ostot & lipputuki) kehittyminen 19972004. Taulukko 7. Porin kaupungin tukemat valtionapukelpoiset lipputuotteet vuonna 2004 (Lähde: Porin kaupunki). Matkat/ Asiakashinta Kustan Lipputyyppi Myynti Matkat lippu ( ) nukset ( ) 30 päivän kausikortti 7 006 301 224 43,0 45,0 229 797 Nuorisokortti 11 351 498 759 43,9 32,5 301 937 40 matkan sarjakortti 1 701 58 834 58,0 26 927 Seutulippu 1 817 65 577 48,85 55 ja 70 88762 Yhteensä 647 423
Porin joukkoliikennesuunnitelma 20052009 19 3 PAIKALLISLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET 3.1 Nykyiset palvelutasotavoitteet Palvelutasotavoitteiden määrittämisessä voidaan Porissa erottaa kaksi erilaista joukkoliikennealuetta: keskeiset kaupunkialueet ja maaseutualueet. Keskeisille kaupunkialueille voidaan asettaa tiukempiin liikennöintiaikoihin, vuorotarjontaan ja kävelymatkan pituuksiin liittyviä palvelutasotavoitteita. Hyvänä lähtökohtana voidaan pitää samantyyppisten alueiden tasaarvoista kohtelua ottaen huomioon joukkoliikenteen runkoreittien sijoittuminen alueisiin nähden. Maaseutualueiden palvelutasoa määriteltäessä lähtökohdaksi otettiin vastaava tarkastelu kuin seudullisessa POLIS Joukkoliikenneselvityksessä tehtiin muiden Karhukuntien osalta. Kuitenkin uutena asiana tuotiin esille tammikuussa 2005 valmistuneen liikenne ja viestintäministeriön työryhmän määrittämä tavoite julkisen liikenteen peruspalvelutasosta. Työryhmän tavoite poikkeaa hieman PO LIS Joukkoliikenneselvityksessä esitetyistä tavoitteista, mutta ei ole ristiriidassa niiden kanssa. Vuonna 1989 valmistuneessa joukkoliikenneselvityksessä määriteltiin palvelutasotavoitteita vuoroväleille ja kävelyetäisyyksille linjoille (liite 4). Keskeisenä tavoitteena oli silloisen palvelutason säilyttäminen tasapuolisesti samantasoisena toisiaan vastaavilla alueilla. Ongelmaalueiksi joukkoliikennesuunnitelmassa nimettiin Satakunnankatu, Karjaranta, Keskussairaala, Aittaluoto, Harmaalinna ja MeriPorin sisäiset yhteydet. Edellä esitettyjä tavoitteita pidetään edelleen yhtenä tämän suunnitelman lähtökohtana. 3.2 Kaupunkialueen palvelutasotavoitteet Kaupunkialueen keskeisimmät alueet jaettiin kolmeen eri ryhmään; kerrostalo, pientalo ja työpaikkaalueet. Kullekin alueelle määriteltiin tavoitetaso liikennöintiajan, vuorovälien ja kävelymatkojen suhteen. Aluejako on esitetty taulukossa 8. Kerrostaloalueille on asetettu tiukemmat tavoitteet kuin muille alueille, koska matkatuotos on kerrostaloalueilla huomattavasti suurempi kuin pientaloalueilla. Joukkoliikenteen saavutettavuuden osalta tavoitteena on, että suurimmilta asuinalueilta pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään suorat yhteyden keskeisiin työ ja opiskelupaikkoihin. Jos tähän ei päästä, niin vaihdollisten yhteyksien toimivuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Taulukko 8. Kaupunkialueen keskeisimpien alueiden jako kerrostalo, pientalo ja työpaikkaalueisiin (Lähde: Porin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2003). Kerrostaloalueet Pientaloalueet Työpaikkaalueet Pormestarinluoto Isojoenranta Mikkola Koivula Toejoki Karjaranta Väinölä Kalaholma Mäntyluoto Impola Koivistonluoto Outokumpu Sampola Harmaalinna Keskussairaala Käppärä Tiiliruukki Metallikylä Musa Vähärauma Pihlava Paratiisinmäki Pietniemi Uusiniitty Reposaari Hyvelä Ruosniemi Yyteri
20 Porin joukkoliikennesuunnitelma 20052009 Liikennöintiajat Liikennöintiaika määrittää joukkoliikennepalvelujen käytössä oloajan. Liikennöintiaikojen tulee palvella matkustustarpeita sopivina aikoina. Palvelutasotavoitteet on asetettu niin, että kaikilta keskeisiltä alueilta on hyvät mahdollisuudet tehdä työ, opiskelu, asiointi ja vapaaajanmatkoja Porin keskustaan ja muille kysyntää tuottaville alueille. Tavoiteasettelussa on lähtökohtana ollut, että kaupunki pystyy tarpeen vaatiessa vaikka liikennettä ostamalla järjestämään tavoitteiden mukaisen joukkoliikenteen suunnittelukauden loppuun mennessä. Taulukko 9. Palvelutasotavoitteet liikennöintiajoille kerrostalo, pientalo ja työpaikkaalueille. Ajankohta talviarkena välikautena kesäarkena Alue Kerrostaloalue Pientaloalue Työpaikkaalue **) 6:00 22:00* 7:00 20:00 6:00 22:00 lauantaina 8:00 2:00 8:00 22:00 8:00 18:00 sunnuntaina 10:00 18:00 10:00 18:00 10:00 18:00 *) perjantaina klo 2:00 **) Sovitetaan töiden alkamis ja päätymisaikojen mukaan Vuorovälit Vuoroväliin vaikuttaa alueen koko, ympäröivä maankäyttö sekä vuorokauden ja vuodenaika. On mahdotonta ajatella, että kaikkia alueita voidaan kohdella tasavertaisesti toisiinsa nähden, koska vuorovälien määräytymiseen vaikuttaa liikenteen kysyntä ja sitä kautta liikenteellinen kannattavuus. Samantyyppisillä alueilla tulee kuitenkin olla mahdollisuuksien mukaan samanlainen palvelutaso. Eroja syntyy esimerkiksi sen vuoksi, että osa alueista sijoittuu joukkoliikenteen runkoreittien varsille. Tavoiteasettelussa on lähtökohtana ollut, että kaupunki pystyy tarpeen vaatiessa vaikka liikennettä ostamalla järjestämään tavoitteiden mukaisen joukkoliikenteen suunnittelukauden loppuun mennessä. Taulukko 10. Vuorovälitavoitteet kerrostalo, pientalo ja työpaikkaalueille. Ajankohta talviarkena kesäarkena välikautena lauantaina sunnuntaina Kerrostaloalue (min) Pientaloalue (min) Työpaikkaalue (min) *) ruuhka 2030 30 30 päivä 30 ilta 30 120 ruuhka 30 30 30 päivä 30 ilta 120 ruuhka 30 30 päivä ilta 120 30 120 120 *) Sovitetaan töiden alkamis ja päätymisaikojen mukaan Alue
Porin joukkoliikennesuunnitelma 20052009 21 Kävelymatkojen pituudet Kävelymatkan pituus pysäkille/pysäkiltä riippuu oleellisesti yhteyden laadusta, ympäristöstä ja tarjotusta vuorovälistä. Kerrostaloalueille voidaan asettaa huomattavasti tiukemmat kävelymatkojen kriteerit kuin pientaloalueilla. Matkatuotos on kerrostaloalueelta huomattavasti suurempi eikä sitä saa heikentää pitkillä kävelymatkoilla. Pientaloalueilla saattaa lyhyitä kävelymatkoja rajoittaa myös joukkoliikennereiteiksi sopivien katujen puuttuminen. Liikenteellisesti ruuhkaisilla alueilla, kuten keskustassa, tulisi kävelymatkojen olla lyhyempiä kuin liikenteellisesti rauhallisilla alueilla. Kävelymatkoissa aluerakenne on määräävämpi tekijä kuin asuntoalueen väestömäärä. Tavallisesti tekijöillä ei ole ristiriitoja keskenään, mutta asuinalueen väestömäärätarkastelu ei anna välttämättä oikeaa kuvaa varsinkaan suurilla alueilla, joissa esiintyy erilaista rakennuskantaa. Työpaikkakeskittymiin pitää ehdottomasti olla lyhyet kävelymatkat, koska muuten lyhyt kävelymatka lähtöpäässä menettää merkityksensä. Sama koskee kävelymatkoja vaihtojen yhteydessä. Taulukko 11. Kävelymatkojen tavoitteelliset pituudet pysäkeille. Kävelymatkojen pituudet pysäkeille Kerrostaloalue Pientaloalue Työpaikkaalue *) Suositeltava 300500 m 500 m 300500 m Poikkeuksellinen *) 1 000 m 1 000 m 1 000 m *) Poikkeuksellista tavoitetta sovelletaan lähinnä hiljaisen ajan liikenteessä kesällä, iltaisin ja viikonloppuisin Matkaaika ja matkanopeus Matkaaika on liikkumisen vaatimustason kasvusta noussut yhä merkittävämmäksi joukkoliikenteen käyttöön ja houkuttelevuuteen liittyväksi palvelutasotekijäksi. Erityisesti työssäkävijöiden kulkumuodon valintaan vaikuttaa oleellisesti matkaaika. Pori on mukana Tampereen teknisen yliopiston vuonna 2005 aloittaneessa tutkimuksessa, jossa tutkitaan käyttäjälähtöisesti linjaautoliikenteen eri matkaaikatekijöiden arvostusta. Matkaaika voidaan jakaa odottelu, kävely, odotus ja ajoaikoihin. Odotteluaika aiheutuu siitä, että aikataulut eivät seuraa kiinteästi matkaa edeltäviä tai seuraavia toimintoja. Kävelyaika on matkan alussa, lopussa ja mahdollisesti vaihdon yhteydessä kävelyyn käytetty aika. Odotusajalla tarkoitetaan odotusaikaa pysäkillä. Ajoaika on se aika, jonka matkustaja viettää linjaautossa. Matkaaika linjaautolla on yleensä 1,5 2,5 kertainen henkilöauton matkaaikaan verrattuna. Joukkoliikenteen sujuvuuden parantamisella voidaan vaikuttaa matkanopeuteen ja siten kokonaismatkaaikaan lyhentävästi. Matkaajan lyhenemisen tavoitteita ovat: linjaautoreittien nopeuttaminen liityntäkävelymatkojen lyhentäminen tarkentamalla linjojen reittejä enemmän kysyntää vastaaviksi tiedottamisen lisääminen ja pysäkkikohtaisten aikataulujen laatiminen ajoaikojen lyhentäminen lisäämällä joukkoliikenneetuisuuksia valoohjauksilla, liittymäjärjestelyillä yms. tekijöillä Esteettömyys Tavoitteet: pääsy paikallisliikenteen kalustoon on mahdollisimman helppoa matalalattiaisen kaluston osuutta lisätään. Suunnittelukauden 2005 2009 loppuun mennessä kaikki keskeiset päälinjat ajetaan matalalattiaisella kalustolla käytetyimmät pysäkit ovat korotettuja ja katettuja erityisesti keskeisillä kaupunkialueilla ja MeriPorin yhteydellä Palveluliikenne laajenee myös Kokemäenjoen pohjoispuolisille kaupunkialueille.
22 Porin joukkoliikennesuunnitelma 20052009 3.3 Palvelutasotavoitteiden toteutuminen nykylinjastolla Liikennöintiajoille asetetut tavoitteet toteutuvat kerrostaloalueilla kohtalaisen hyvin arkipäivinä, mutta viikonloppuliikenteessä on hieman puutteita. Parhaiten asetetut tavoitteet täyttyvät Käppärän, Vähärauman, Sampolan, Väinölän ja Pihlavan alueilla, kun taas puutteita löytyy Ruosniemen, Toejoen, Impolan, Tiiliruukin ja Isojoenrannan alueilta. Yleensä pientaloalueilla tavoitteiden täyttyminen vaihtelee huomattavasti enemmän. Myös työpaikkaalueilla asetettujen tavoitteiden täyttyminen vaihtelee suuresti. Parhaiten tavoitteet täyttyvät Mäntyluodon ja Metallinkylän alueilla. Suurimmat puutteet löytyvät Karjarannan alueelta, jossa mm. kesä, ilta ja viikonloppuliikenne puuttuvat käytännössä kokonaan. Myös keskussairaalan liikennöintiajoissa on puutteita melko paljon. Vuoroväleille asetetut tavoitteet toteutuvat kerrostaloalueilla kohtalaisen hyvin arkipäivinä ja vain viikonloppu ja kesäliikenteessä on hieman puutteita. Parhaiten asetetut tavoitteet täyttyvät Käppärän, Vähärauman, Sampolan ja Väinölän alueilla. Pientaloalueilla tavoitteiden täyttyminen vaihtelee huomattavasti enemmän. Parhaiten tavoitteet täyttyvät Paratiisinmäen ja Koivistonluodon alueilla ja suurimmat puutteet löytyvät puolestaan Tiiliruukin ja Isojoenrannan alueilta. Työpaikkaalueilla parhaiten tavoitteet täyttyvät Mäntyluodon ja Metallinkylän alueilla ja suurimmat puutteet löytyvät Karjarannan alueelta, jossa mm. kesä, ilta ja viikonloppuliikenne puuttuvat käytännössä kokonaan. Myös keskussairaalan ilta ja viikonloppuliikenteestä löytyy puutteita melko paljon. Kävelymatkojen pituuksille asetetut tavoitteet täyttyvät kohtalaisen hyvin kaikilla keskeisillä alueilla. Ainoastaan pintaalaltaan suurimpien alueiden reunamilta kävelymatkoille asetetut tavoitteet ylittyvät jonkin verran. Joukkoliikenteen matkaaika on useilla alueilla toiseen suuntaan mentäessä liian pitkä isojen rengaslinjojen vuoksi. 3.4 Maaseutualueen palvelutasotavoitteet Porin maaseutualueiden liikennettä tarkastellaan yhteismitallisena seudun liikenteen kanssa. Toisin sanoen liikenne suurimmilta maaseutualueilta Poriin tulkitaan ikään kuin kuntakeskusten väliseksi liikenteeksi. Palvelutasotavoitteet on määritelty matkatyypeittäin, joita ovat työ, opiskelu, asiointi ja vapaaajanmatkat. Palvelutasotavoitteissa on alustavasti määritelty, minkä tasoiset joukkoliikennepalvelut millekin alueille järjestetään. Samantyyppisillä alueilla tulisi olla samantasoiset palvelut, mutta yleensä alueen palvelut ovat luonnostaan parempia, jos alue sijoittuu joukkoliikenteen runkoreittien varrelle. Ihmisten jokapäiväisten liikkumistarpeiden kannalta on tärkeää työmatkojen sujuvuus, opiskelumatkojen sujuvuus ja turvallisuus sekä peruspalvelujen saavutettavuus. Peruspalvelutaso mahdollistaa alueiden ja yhdyskuntien kehittämisen tyydyttämällä väestön, elinkeinoelämän ja alueiden toimintojen edellyttämät tavanomaiset liikkumis ja kuljetustarpeet kestävällä tavalla. Peruspalvelutason kannalta on tärkeää, että maaseutualueilla turvataan runkoliikenteen palvelut, ja että palvelut tyydyttävät työssäkäynnin ja opiskelun sekä keskuskaupunkiin suuntautuvan asiointiliikenteen tavoitteet. Liikenne ja viestintäministeriön määrittely peruspalvelutasosta: Kuntakeskusten ja muiden isojen taajamien välisessä liikenteessä turvataan työ, opiskelu ja liityntämatkojen tarpeita palvelevat yhteydet sekä asiointimahdollisuudet kuntakeskuksista ja merkittävimmistä taajamista alueen keskuskaupunkiin ja seutukunnallisesti tärkeisiin palvelukeskuksiin. Julkisen liikenteen palvelut muodostavat kattavan alueellisen liikenneverkon. Seutukuntien ja kuntien sisäisessä liikenteessä järjestetään peruspalveluihin liittyvät kuljetukset kustannustehokkaasti ja turvallisesti sekä tarjotaan riittävät asiointiyhteydet autottomille kuntalaisille. Määritetty julkisen liikenteen peruspalvelutaso on tavoite, ei subjektiivinen oikeus. Yhteiskunta hankkii vain sellaisia julkisen liikenteen palveluja, joille on käyttäjiä.