Edunvalvontaa ja euroja Vinkkejä työpajojen vaikuttamistyöhön Mari Ahonen-Walker, TPY Ulla Mänttäri-Tikka, Joensuun Nuorisoverstas ry Titta Raitanen, Monitaitoset ry www.tpy.fi
Esityksen rakenne 1. Valtakunnallinen vaikuttamistyö 2. Paikallisen vaikuttamisen hyvät käytännöt 3. Kuntatalouden kustannukset www.tpy.fi
TPY:n tehtävä työpajakentän vaikuttajana Työpajakentän ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö. Säännöt 1 : Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja tukea heikossa kouluttautumis- ja työllistymisasemassa olevien nuorten ja aikuisten työttömien työllistymisen edellytyksiä ja ehkäistä syrjäytymistä edistämällä työpajatoiminnan ja sosiaalisen työllistämisen kehitystä Suomessa. Yhdistyksen tehtävänä on vahvistaa toiminnallaan sekä työpajojen toimintaedellytyksiä että työpaja-ammattilaisten osaamista. www.tpy.fi
Strategiset kehittämisen kärjet ja vaikuttamistyön teemat (2015 2020): 1) Työpajojen työ on laadukasta ja vaikuttavaa 2) Työpajatoiminnan avulla yksilöllisille jatkopoluille 3) Sosiaalisen vahvistamisen jatkumolla inhimillisiä tuloksia Strategisen lisäksi aina keskeistä myös ajankohtaisiin asioihin vaikuttaminen: lainsäädäntö viranomaisohjeistus toimeenpanon seuraaminen www.tpy.fi
Työpajatoiminnan asemoituminen nuorisopolitiikka työllisyyspolitiikka TYÖPAJA sosiaali- ja terveyspolitiikka koulutuspolitiikka www.tpy.fi
Nyt seurattavat: Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukainen toiminta, ml. palkkatuki Nuorisolain uudistus Sosiaalihuoltolaki toimeenpano; sosiaalinen kuntoutus Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta toiminnasta (TYP) verkostojen muodostuminen ja palvelun seuranta Hallitusohjelmakirjaukset ja niiden toimeenpano Valtion talousarvio; työpajatoiminnan resursointi Hallituksen kärkihankkeet Sote-uudistus TEOS-työ Ammatillisen koulutuksen reformi Työvoimahallinnon uudistukset Maakuntahallinnon muotoutuminen www.tpy.fi
PROAKTIIVINEN VAIKUTTAMINEN; Perustuu strategisille tavoitteille & huomioille LOBBAUS Perustuu strategisille tavoitteille & huomioille LOBBAUS & LAUSUNNOT Arvio vaikutuksista, muutosehdotukset LOBBAUS & LAUSUNNOT tieto vaikutuksista, muutosehdotukset Poliittiseen prosessiin vaikuttaminen Havainnot Poliittinen agenda Poliittinen päätöksenteko Poliitiikkatoimien toimeenpano & seuranta www.tpy.fi
11/12 Lausunto TyV HE133/2012 vp, HE134/2012 vp 11/12 TEM seminaari, virkamiehet 02/2013 Lausunto TEM:in ohjeesta 01/13 kokous TEM 04/13 Kokous TEM Kysely jäsenistölle 04/13 Media Yhteydenottoja kansanedustajiin Media Kysely jäsenistölle 09/13 10/13 Lausunto TyV HE 112/2013 vp 10/13 Muistio Valtiovarainvaliokunnan (SitJ) HE 112/2013 vp 02/14 Lausunto TyV 200/2014vp 04/14 Pamfletti NTS Kysely jäsenistölle 04/13 06/14 Lausunto TEM/1034/03.01.01/2014 09/13 Kokous TEM 10/14 OKM erityisavustaja 10/2014 TEM erityisavustaja 11/14 lausunto TyV HE 198/2014 vp Yhteydenottoja kansanedustajiin 02/15 työministeri Kysely jäsenistölle 01/13 Kysely jäsenistölle 09/14 Kysely jäsenistölle 02/15 05/15 työministeri 06/15 välityömarkkinatyötyhmän kannanotto Media 06/15 välityömarkkinatyötyhmän yhteistyö 07/15 media 10/15 välityömarkkinatyötyhmän palkkatukiselvitys 12/15 asiantuntijakuuleminen TEM 04/16 työministeri Lindström 03/16 erityisavustaja Puisto 02/16 välityömarkkinatyötyhmänkannanotto JTYP 916/2012 laki voimaan 1.1.2013 Uusi sovellusohje 1/2013 Uusi sovellusohje 1.5.2013 uusi sovellusohje voimaan 1.6.2014 Pitkäaikaistyöttömän raja 500pv > 300 pv 1.1.2015 uusi sovellusohje voimaan 1.6.2015 sovellusohje TEM/871/00.03.05.02/2015 voimaan 12.2.2016 Case JTYP-laki 2012 2013 2014 2015 2016 www.tpy.fi
Avaimia tuloksekkaaseen vaikuttamistyöhön Tunne koneisto ja päätöksenteon tavat Verkostoituminen - yhdessä vaikuttaminen Tiedolla vaikuttaminen, kentän ääni Nuorten oma ääni - tarinallistaminen Tavoitteelliset tapaamiset Agenda ennakkoon, kirkkaat kärjet, muistio Marssijärjestys Sitkeys, sitkeys, sitkeys ja toisto www.tpy.fi
Paikallisen vaikuttamisen hyvät käytännöt ja vinkit Joensuun nuorisoverstas ry:n vaikuttamistoiminta Joensuun nuorisoverstas ry on asettanut vuoden 2016 kehittämisen kärkeen vaikuttamistyön, jota jokainen yhdistyksen työntekijä ja hallituksen jäsen tekee omassa sidosryhmä/toimintakentässään. Lisäksi asian tiimoilta on perustettu yhdistyksen hallituksessa työryhmä, joka linjaa ja tarkastelee vaikuttamisen keinoja, ja sitä, että viesti välittyy oikein. Tässä esityksessä: Vaikuttamisen periaatteet ja menetelmät Eri sidosryhmiin vaikuttaminen Case esimerkki syys 2015 Vaikuttamistyön tulevaisuus
Vaikuttamisen periaatteet ja menetelmät Miten sanoma saataisiin perille? Tiedottaminen, suunnittelu ja toteutus Nuoret, tilaajat, ostajat, päättäjät, rahoittajat, henkilökunta, hallitus Vaikuttaminen; tiedottaminen ja lobbaus Päättäjät, esittelijät. media Oikea-aikaisuus Päätösten teon vuosirytmi, asioiden valmistelun rytmi ja mediatiedottamisen oikeaaikaisuus
Eri sidosryhmiin vaikuttaminen, sanoman läpi vieminen Tilaaja ja ostajataso, toiminnan sisällön ja hyötyjen esille tuominen Rahoittajat, laatu ja taloudelliset vaikutukset Päättäjät, vaikutukset/taloudelliset vaikutukset Mediavaikuttaminen osuvasti ja sopivalla sanomalla Muut yhteistyöverkostot, vaikuttaminen jokapäiväistä yhteistyötä Nuoret, toiminnan imagon ylläpito/rakentaminen Tärkeintä toiminnan läpinäkyvyys ja perustellut sisällöt vaikuttamisessa.
Vaikuttajia työssään, Ilon kautta!
Case esimerkki, Joensuun Nuorisoverstas ry syksy 2015: Hätä nuorista! Tieto leikkauksista Syyspalaveri tilaajan kanssa Tieto, että toiminnan leikkaus 50% ja kohderyhmä vaihtuu 90%... Mitä ihmettä? Nuorten näkökulmasta järjetön päätös! Toiminnanjohtaja valmisteli alustavan kannanoton/pyynnön tilaajatahon päättäjille. Hallituksen kokouksen asialista muutettiin vaikuttamiskokoukseksi, tästä se alkoi. Vaikuttamisen aloitus Päätösaikataulun selvitys Hätä nuorista- juttu mediaan, Yle, Alueellinen sanomalehti, omat kotisivut, Facebook Asiasta tieto Aviin ym. Sidosryhmille samanaikaisesti Mediassa esillä n. 1 kk, muu vaikuttaminen hallituksen jäsenten ja toiminnanjohtajan kautta. Tiedottamista suoraan päättäjille ja pyynnöstä tilaajalle Tulos Uudet sopimusneuvottelut! Sopimusta ei leikattu Kohderyhmässä 50% muutos Yhdistyksellä ymmärrys siitä, että mikä on päättäjien ja tilaajan tietotaso kohderyhmästä ja sen tarpeista.
Vaikuttamistyön palaute ja tulevaisuus Saimme todella positiivista palautetta päättäjiltä, tilaajien sidosryhmiltä, nuorilta ja rahoittajilta! Media otti meidän viestin vastaan! Asetimme vaikuttamistyön yhdeksi kehittämisen kärjeksi vuonna 2016: Yhdistys tiedottaa aktiivisesti toiminnastaan ja nuorten tilanteesta. Tiedottamisella pyritään lisäämään päättäjien, henkilöstön, sidosryhmien ja kansalaisten tietoutta yhdistyksen toiminnasta ja nuorten tilanteesta. Tiedotusta hoidetaan verkostossa, omilla verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa, lehdistössä sekä kohdennetuilla tiedotteilla. Tiedotusta pyritään tekemään myös ratkaisu- ja mahdollisuusviestintänä. Hallitus tekee vaikuttamistyötä taustalla Työryhmä on asetettu, kaksi kannanottoa on valmisteilla Siun Soten vaikutukset nuorten työpajatoimintaan Nuorten työpajatoiminnan asema nuorisopalveluna
TYÖLLISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUKSET KUNTATALOUTEEN 2015 Pielaveden kunta
TYÖTTÖMYYDEN KESTO Liiton ansiosidonnainen tai Kelan peruspäiväraha 0-500 maksupv Työmarkkinatuki alkaa Kunnan osavastuu (50%) työmarkkinatuesta alkaa, kun työttömyys on kestänyt 300 maksupv 500pv 1500pv =1000pv tmt Kunta vastaa puolesta työmarkkinatuen ja toimeentulotuen kustannuksista, kun työtön on saanut työmarkkinatukea 300pv. Yli 1000 päivää työmarkkinatukea saavasta kunta vastaa 70%.
YLI 300 PÄIVÄÄ TYÖMARKKINATUKEA SAANUT ESIMERKKIHENKILÖ = pitkäaikaistyötön Aktiivituki (työkokeilussa/kuntouttavassa oleva) Tuloina tmt + ttt Tulot: Työmarkkinatuki Asumistuki 290,00 (Kelasto, KA) YHT. 854,00 Menot: Vuokra 500,00 (arvio) Perusosa 485,50 YHT. 985,50 Erotus: 131,50 (ttt), josta 564,00 (21,5pv, veroton) Passiivituki Kunnan kannalta vastaava tilanne + kunta maksaa 50% työmarkkinatuen bruttosummasta 705,20 = 352,60 ja 50% toimeentulotuesta = 65,75 KUNTA MAKSAA YHTEENSÄ 418,35 /KK KUNTA MAKSAA 50% = 65,75 tmt=työmarkkinatuki Ttt=toimeentulotuki
YLI 300 PÄIVÄÄ TYÖMARKKINATUKEA SAANEET YHTEENSÄ, ESIMERKKILASKELMA Aktiivituki 2015 sakkolistalla olevia työmarkkinatuen saajia Pielavedellä 70 Kaikki kuntouttavassa työtoiminnassa tai työkokeilussa: -ei kuntaosuutta 352,60 /hlö/kk +toimeentulotukimenot 65,75 /hlö/kk Säästö kuntaosuudesta 24 682 -toimeentulotukimenot 4 602,50 Säästö kuukaudessa 20 079,50 Passiivituki Jos passiivilistalla sama määrä 70 Kaikki toimenpiteiden ulkopuolella: +kuntaosuus 352,60 /hlö/kk +toimeentulotukimenot 47,96 /hlö/kk Kuntaosuus -24 682 Toimeentulotukimenot -4 602,50 Menot kuukaudessa -29 284,50
TYÖMARKKINATUEN KUNTAOSUUS /VUOSI ESIMERKKILASKELMA Työmarkkinatuen kuntaosuudesta /pv /kk (21,5pv) /12kk Työmarkkinatuki, perusosa 32,80 705,20 8 462,40 Kunnan osuus työmarkkinatuesta 16,40 352,60 4 231,20 Passiivilistalla 70 hlöä (< 1000pv) 2 296 49 364 592 368 Kunnan osuus 1 148 24 682 296 184 JOS kaikki passiivilistalta saa toimeentulotukea 131,50 /kk 9 205 110 460 Kunnan osuus, tt-tuki (50%) 4 602,50 55 230 Kunnan kustannus yhteensä 29 284,50 351 414 TYÖTTÖMYYDEN KUSTANNUKSET YLITTÄVÄT TYÖLLISTÄMISEEN SUUNNATUT VARAT HUOMATTAVASTI. TYÖLLISTÄMINEN ON SIIS TYÖTTÖMYYTTÄ KANNATTAVAMPAA!
Asiakkaan näkökulmasta kuntouttava työtoiminta ja palkkatyö Aktiivituki (työtoiminnassa oleva) Tuloina tmt + ttt + kulukorvaus, joka ei vähennä tt-tukea Tulot: Työmarkkinatuki Asumistuki 290,00 (Kelasto, KA) YHT: 854,16 + kulukorvaus 144,00 (16pv) Menot: Vuokra 500,00 (arvio) Perusosa 485,50 564,16 (21,5pv, veroton) YHT: 985,50 Erotus: 131,34 (tt-tukena) = 1 129,50 Palkkatulot työsuhteessa Brutto 1500 /kk Verot -15% Netto 1275 /kk vaikutus asumistukeen, työmatkakustannukset, muut menot Onko työn vastaanottaminen tarpeeksi motivoivaa?
TYÖLLISTÄMISJÄRJESTYS KUNTATALOUDEN NÄKÖKULMASTA Tulottomat (Pielavedellä aikuisia alle 10) Työmarkkinatuen passiivilistan asiakkaat (ei työkokeilussa/kuntouttavassa) Nuoret työttömät Toimeentulotukiasiakkaat Muut pitkään työttömänä olleet TYÖPAJAN TEHTÄVÄ KUNNAN NÄKÖKULMASTA ON PIENENTÄÄ TYÖTTÖMYYDEN KUNNALLE AIHEUTTAMIA KUSTANNUKSIA: Asiakkaan aktivointi, elämänhallinta, tuki, valmennuspalvelut Syrjäytymisen ja työttömyyden pitkittymisen ennaltaehkäisy Koulutukseen ohjaaminen Asiakkaalle työnhakuvalmiudet, työelämän pelisäännöt haltuun Työpaikan löytyminen tai muu suunnitelman mukainen positiivinen tulos
TYÖLLISYYDEN HOIDON BUDJETTI Työllisyyden hoitoon suunnattuja varoja tarkastellaan usein yksioikoisesti. Usein kuntien maksama työmarkkinatuen kuntaosuus/vuosi on pääasiallisin työllistämisbudjetin määrittäjä Seuraavassa toisenlaista ajattelua..
YLEISTÄ TYÖTTÖMYYDEN KUSTANNUKSISTA Nuorten työkyvyttömyyden kustannukset syntyvät menetetystä työpanoksesta sekä hoito- ja etuuskuluista 30-vuotiaan jäädessä työkyvyttömyyseläkkeelle menetetyn työpanoksen arvo on yli 1,5 miljoona euroa. Vuonna 2008 työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden lähes 4000 16-24-vuotiaan työpanoksen menetyksestä aiheutuu 6,6 miljardin euron tappio. Laskelmien vertailukohtana ovat 65 ikävuoteen ulottuvat työurat. Menetetyn työpanoksen lisäksi hoitokustannukset olivat 2,5 miljardia euroa. Vuonna 2008 ennenaikaiselle eläkkeelle jääneiden 16-35-vuotiaiden yleisin syy oli nuoren masennus tai muu mielenterveyden ongelma. Mielenterveyshäiriöiden aiheuttama työpanoksen menetys oli 4,7 miljardia euroa em. 6,6 miljardista eurosta.
ARVIOITA TYÖTTÖMYYDEN KUSTANNUKSISTA Eri laskelmien mukaan syrjäytyneen nuoren hintalappu liikkuu 1-1,8 miljoonan euron välillä, lähteestä riippuen. (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, opetus- tai sosiaali- ja terveysministeriö, Valtiotalouden tutkimuslaitos ym.) Valtiontalouden tarkastusviraston selonteon mukaan, että yhden syrjäytyneen takia menetetään noin miljoona euroa, josta kansantuloon kohdistuu 700 000 ja julkiseen talouteen 430 000, jos syrjäytyminen kestää koko työiän eli noin 40 vuotta. Kansantulon menetys=tuotantopanos, joka jää saamatta, koska syrjäytynyt ei tee töitä. Julkisen talouden menetys=koostuu työmarkkinatuesta, toimeentulotuesta ja asumistuesta sekä saamatta jääneet verotulot
TYÖTTÖMYYDEN KUSTANNUSLASKELMA (P. Tiainen) Työvoima- ja elinkeinokeskuksen erikoissuunnittelijan Pekka Tiaisen ja valtiontalouden tarkastusviraston laskelmien mukaan: 1 työtön maksaa yhteiskunnalle 18 000 /vuosï 1 nuoren työttömyys ja syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle 700 000, jos työttömyys alkaa alle 25- vuotiaana ja jatkuu 60 ikävuoteen saakka Pitkäaikaistyöttömyys lisää loppusummaa n. 400 000
KUNTIEN OSUUKSIA Kunnat maksoivat Kelalle helmikuussa 2015 12,7 miljoonaa euroa enemmän rahoitusosuutta työmarkkinatuesta, kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2014 helmikuussa kuntien maksuosuus Kelalle oli 18,7 miljoonaa euroa, mutta vuonna 2015 summa oli noussut jo 31,4 miljoonaan euroon (+68%). Pielavedellä maksettiin vuonna 2014 186 520, vuonna 2015 326 368 (+75%) TYÖPAJOILLA ON MERKITTÄVÄ ROOLI KUSTANNUSTEN ALENTAJANA, SYRJÄYTYMISEN EHKÄISIJÄNÄ JA TYÖLLISTYMISEN EDISTÄJÄNÄ SEKÄ YKSILÖN ETTÄ TALOUDEN NÄKÖKULMASTA
ELMERIN TARINA Elmeri on olemassa oleva, Kysterin alueella asuva n. 40-vuotias mies. Päihteiden käyttö on kuulunut elämään varhaisesta aikuisuudesta alkaen. Elmerin runsas päihteiden käyttö aiheuttaa huomattavia terveydellisiä haittoja ja Elmeri käyttääkin paljon terveydenhuollon palveluja Kys poliklinikka-käynnit Kys osastohoidot Ambulanssimatkat Taksimatkat TK osasto ja päivystys-käynnit 6.3.2013-29.11.2013 (n. 9kk) terveydenhuollon kustannukset olivat arviolta noin. 45 000, jotka eivät näy kunnan päihdehuollon menoissa vaan hukkuvat terveydenhuollon menoihin. NÄMÄ OVAT ASIOITA, JOIHIN MONITAITOSILLA TARTUTAAN ERITOTEN PÄIHDEASIAKKAIDEN KOHDALLA. SÄÄSTÖT KUNNALLE SAATTAVAT OLLA SADOISSA TUHANSISSA!
Mari Ahonen-Walker mari.ahonen-walker@tpy.fi 010 2762724 Ulla Mänttäri-Tikka ulla.manttari-tikka@nuorisoverstas.fi 050 492 3306 Titta Raitanen titta.raitanen@monitaitoset.fi 044 2973 619 3.5.2016 www.tpy.fi