PARIKKALAN KUNTA KULTTUURISTRATEGIA 2014-2016. Eeva Paakkinen 2013

PARIKKALAN KUNTA KULTTUURISTRATEGIA 2014-2016 Eeva Paakkinen 2013 [Parikkalan kunnan kulttuuristrategia käsittelee kunnallisen kulttuuritoimen, kansalaisopiston ja kirjaston tehtäviä kuntalaisten hyvinvoinnin lisääjänä ja kulttuuripalvelujen tarjoajana. Kulttuuristrategia käsittelee myös kulttuurityön merkitystä kotiseudun ja perinteen vaalijana sekä kulttuurityön tavoitteita ja vaikutuksia. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää riittävää resursointia sekä yhteistyötä kunnan muiden toimialojen ja kolmannen sektorin kanssa.] Sivistyslautakunta 9.10.2013 41

Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 VAPAAN SIVISTYKSEN TULOSALUEEN PALVELUT PARIKKALAN KUNNASSA NYKYTILAN KUVAUS... 2 2.1 Yleinen kulttuuritoimi... 2 2.2 Kaakon kansalaisopisto... 5 2.3 Parikkalan kirjasto... 6 3 VAPAAN SIVISTYKSEN ARVOT... 7 4 NYKYTILAN ANALYYSI JA TULEVAISUUDEN HAASTEET... 8 4.1 Toiminnalliset tavoitteet ja painopistealueet... 9 4.2 Kehittämisideat... 9 5 KULTTUURISTRATEGIAN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET... 10 6. KULTTUURISTRATEGIAN SEURANTA JA ARVIOINTI... 10 7. YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT... 10 TAUSTAMATERIAALI / LÄHTEET... 11

painopistealueina ovat perinteisten kulttuuritapahtumien järjestäminen 1 JOHDANTO Yleinen kulttuuritoimi, kansalaisopisto ja kirjastopalvelut muodostavat yhdessä nuorisotyön ja liikuntapalvelujen kanssa vapaan sivistyksen tulosalueen Parikkalan kunnassa. Sivistyslautakunnan hyväksymät nuoriso- ja liikuntastrategiat vuosille 2013-2016 on laadittu erikseen. Tulosalueen vastaavana toimii sivistyslautakunnan alaisuudessa kulttuuripäällikkö, joka vastaa palveluiden hallinnoinnista ja toiminnan järjestämisestä. Kulttuuristrategiassa on otettu huomioon Parikkalan kuntastrategian linjaukset ja kunnan kehitysvisiot vuoteen 2017 saakka. Kehitysvisiossa mainitaan kunnan tavoitteiksi olla muun muassa vilkas, palveleva, viihtyisä, joustava ja uudistuskykyinen itsenäinen kunta. Parikkalan sivistyspalvelujen strategisessa suunnitelmassa yleisen kulttuuritoimen tehtävänä on kuntalaisten henkisen hyvinvoinnin lisääminen, kotiseudun ja perinteen vaaliminen sekä kulttuuripalveluiden tasapuolinen tarjoaminen. Tavoitteena on tuottaa musiikki-, teatteri- ja muita taide-esityksiä kaikille kuntalaisille tasapuolisesti. Toiminnan sekä yhdistysten järjestämien tapahtumien tukeminen. Kaakon kansalaisopiston tehtävänä on tarjota Parikkalan kunnan alueella yleissivistävää koulutusta ja harrastusmahdollisuuksia elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Kirjastotoimen tarkoitus on elinikäisen oppimisen periaatetta noudattaen tukea toiminnallaan kuntalaisten, kesäasukkaiden ja muiden kirjastonkäyttäjien tiedonsaantia, osaamista, hyvinvointia ja viihtymistä. Kunnassa toimii kolme kirjastoa; pääkirjaston lisäksi ovat sivukirjastot Saarella ja Uukuniemellä. Kulttuuristrategian valmistuminen oli kirjattu taloussuunnitelmaan sitovaksi tavoitteeksi vuodelle 2013, ja sen on laatinut kulttuuripäällikkö Eeva Paakkinen. Organisaatiomuutoksen myötä strategiassa on aiheellista ottaa huomioon myös kansalaisopiston ja kirjaston toiminta. Strategian valmisteluun ovat osallistuneen kirjastonjohtaja Erkki Sirniö ja opistosihteeri Sirpa Tiainen. Kulttuuristrategian ensimmäinen luonnos esiteltiin lokakuussa 2013 sivistyslautakunnalle kommentointia ja muutosehdotuksia varten, ja strategia otetaan käyttöön vuoden 2014 aikana. 1

2 VAPAAN SIVISTYKSEN TULOSALUEEN PALVELUT PARIKKALAN KUNNASSA NYKYTILAN KUVAUS Vapaan sivistyksen tulosalueeseen kuuluvat vapaa-aikapalvelut, kirjastopalvelut sekä Kaakon kansalaisopisto. Tulosalueen esimiehenä ja tilivelvollisena toimii 1.10.2013 voimaan tulleen organisaatiomuutoksen jälkeen kulttuuripäällikkö, jonka työaika jakautuu yleiseen kulttuurityön, kansalaisopiston ja joidenkin kirjaston hallinnollisten tehtävien kesken. Vapaa-aikapalveluissa työskentelee lisäksi päätoiminen liikunnanohjaaja sekä nuorisotyöntekijä. 2.1 Yleinen kulttuuritoimi Laki kuntien kulttuuritoiminnasta (3.8.1992/728) määrittelee kunnan tehtäviksi kulttuuritoiminnan edistämisen, tukemisen ja järjestämisen. lisäksi kunnan tehtävänä on myös järjestää kunnan asukkaille mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla (1 ). Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan tässä laissa taiteen harjoittamista ja harrastamista, taidepalvelusten tarjontaa ja käyttöä, kotiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä (2 ). Lain tarkoittama kulttuuritoiminnan edistäminen ja tukeminen toteutuu Parikkalan kunnassa jakamalla harkinnanvaraisia avustuksia paikallisille yhdistyksille ja yhteisöille sekä yksityisille parikkalalaisille taideharrastajille. Lisäksi tuetaan Taito Etelä-Karjala ry:n käsityöneuvontaasemaa Parikkalan Käsityökeskuksella. Parikkalan kunta avustaa yhdistystä palkka-avustuksella sekä antamalla toimitilan käyttöön. Vastikkeena Taito Etelä-Karjala ry:n käsityöneuvoja huolehtii museoiden aukipitämisestä ja opastamisesta. Yleisen kulttuuritoimen rinnalla Parikkalassa on museo- ja perinnetyö, lastenkulttuuri, kotiteollisuusneuvonta ja musiikkikoulu kukin omana kustannuspaikkanaan. Museo- ja perinnetyö ylläpitää kahta museota; Kotiseutumuseo Hauta- Ollin mökki ja Meijerimuseo sijaitsevat Käsityökeskuksen pihapiirissä. Museot ovat avoinna lähinnä kesäisin, ja kävijöitä on vuosittain noin 400. Lastenkulttuurin alalla Parikkalan kunta on mukana valtakunnallisessa Taikalamppu lasten kulttuuriverkostossa yhdessä Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metkun kanssa. Taiteen perusopetukseen kuuluvaa musiikinopetusta kunta ostaa sopimusperusteisesti Imatran musiikkiopistolta. Parikkalan opetuspisteessä opiskelee 38 parikkalalaista lasta tai nuorta (tilanne syksyllä 2013). 2

Väestörekisterin mukaan (taulukko 1) kunnassa on eniten työikäisiä ja yli 64 -vuotiaita, mikä pyritään huomioimaan toimintaa järjestettäessä. Lastenkulttuuriin erityisesti panostaminen (n. 7 / alle 18 v.) on kuitenkin perusteltua, koska myös kulttuuritoimella voidaan katsoa olevan kasvattamisen ja sivistämisen tehtävä. Taulukko 1: Väestön ikärakenne Ikä Miehet Naiset Yhteensä 0-12 259 224 483 13-18 157 165 322 19-29 244 192 436 30-63 1289 1123 2412 yli 64-vuotiaat 838 1068 1906 5559 Yleisen kulttuuritoimen järjestämiä tapahtumia on vuosittain 30 50, joista noin puolet on suunnattu lapsille tai nuorille. Lasten ja nuorten kulttuuritarjonta tapahtuu ensisijaisesti kouluaikoina, jolloin tapahtumalle saadaan maksimaalinen osallistujamäärä. 3 Taulukko 2. Järjestetyt kulttuuritapahtumat / kävijämäärät vuosina 2009 2013. Vuosi Musiikki/ Juhlat Elokuvat Muut Yht. taide 2009 19/ 1306 7/ 1510 18/ 1236 13/ 1133 57/ 5185 2010 20/ 2146 5/ 458 22/ 1437 3/ 328 50/ 4639 2011 13/1531 3/1030 14/771 3/240 33/ 3572 2012 11/ 1334 3/ 932 11/697 6/584 31/ 3547 2013* 12/1112 6/2140 19/ 1512 2/ 79 46/4843 * arvio marraskuu 2013 Kulttuuritoimella ei ole omia toimitiloja. Sisäisiä vuokrakustannuksia aiheutuu Käsityökeskuksen toimitiloista ja museorakennuksista. Kulttuuritapahtumia ja tilaisuuksia järjestetään yleensä kunnan omissa toimitiloissa Harjulinnassa, koulujen tai seurakunnan tiloissa. Kulttuuritoimi on osaltaan vastannut myös Parikkalan kesäteatterin kustannuksista. Mainittuja toimitiloja sekä työapua annetaan ulkopuolisten järjestämiin kulttuuritapahtumiin. Kesäteatterin rakennus ja maa-alue vuokrattiin syksyllä 2013 Parikkalan teatteriyhdistys ry:lle.

Talous Yleisen kulttuuritoimen sekä kulttuuritoimen vastuualueeseen kuuluvien muiden kustannuspaikkojen toimintakulut viimeisimmän tilinpäätöksen mukaan käyvät esille seuraavasta taulukosta: Taulukko 3. Toimintakulut 2012. Kustannuspaikka Toimintakulut Tulot Yleinen kulttuuritoimi 35.768 1.680 Lasten kulttuuri 5.110 2.457 Perinne- ja museotyö 4.065 14.102 Kotiteollisuusneuvonta 35.603 Musiikkikoulu 29.897 Kustannukset ovat pysytelleet menneinä suunnittelukausilla samalla tasolla; vaihtelua ovat aiheuttaneet henkilöstökustannukset tai erilaiset hankkeet ja painopistealueet. Esimerkiksi Uukuniemen (2008-2009) ja Saaren (2010-2011) historiankirjoitushankkeet ovat olleet viime vuosina suurin yksittäinen menoerä, mutta esimerkiksi vuonna 2012 toivat myös tuloja hieman yli 14.000 euroa. Sidosryhmät Oman organisaation sisällä tärkeimmät yhteistyökumppanit kulttuuritoimelle ovat vapaa-aikapalveluissa työskentelevät ohjaajat; monet tapahtumista valmistellaan ja toteutetaan yli toimialarajojen. Lastenkulttuurin alueella koulut ja päivähoito muodostavat suurimman asiakaskunnan. Myös kansalaisopisto taideaineiden opetuksen järjestäjänä sekä aikuisten ja lasten taideharrastuksen mahdollistajana on merkittävä kulttuuritoimija kunnassa. Kunnan tekniseen toimeen kulttuuritoimella on asiakassuhde; kaikesta teknisen toimen palveluista sekä tilojen käytöstä maksetaan. Taito Etelä- Karjala voidaan myös katsoa sisäiseksi yhteistyökumppaniksi, koska kunnan tuki yhdistyksen toiminnalle on voimakas. Organisaation ulkopuolisen sidosryhmän ytimen muodostavat seurakunta ja paikkakunnan yhdistykset. Musiikkikoulun palvelut hankitaan ostopalveluna ja sopimusperusteisesti Imatran musiikkiopistolta. Parikkalan kunta on yhdessä Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metkun kanssa valtakunnallisessa Taikalamppu lastenkulttuuriverkostossa, jonka tarkoituksena on kehittää ja tukea lastenkulttuuria maakunnassa. 4

2.2 Kaakon kansalaisopisto Kansalaisopistojen toimintaa säätelee laki vapaasta sivistystyöstä (21.8.1998/632). Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasaarvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. Vapaan sivistystyön oppilaitoksella tulee olla toiminnasta vastaava rehtori. Organisaatiouudistuksen myötä Kaakon kansalaisopiston rehtorin tehtävät sisältyvät kulttuuripäällikön virkaan. Opistolla on myös opistosihteeri, joka käyttää työajastaan 50 % kansalaisopiston tehtäviin. Päätoimisia opettajia ei ole vaan kaikki kansalaisopistossa opettavat 23 opettajaa ovat tuntiopettajia, jotka palkataan lukuvuodeksi tai tietyn kurssin ajaksi. Toimitiloina käytetään pääsääntöisesti kunnan omia tiloja, joista aiheutuu sisäisiä vuokrakuluja. Kansalaisopiston ylläpitäminen ei ole kunnille lakisääteistä, mutta opetuksen järjestäminen on luvanvaraista. Luvan myöntää hakemuksen perusteella opetus- ja kulttuuriministeriö. Kaakon kansalaisopiston järjestämän koulutuksen tavoitteena on tukea kuntalaisten omaehtoista oppimista, kansalaisvalmiuksien kehittymistä ja aktiivista kansalaisuutta sekä antaa mahdollisuuksia kulttuurin harrastamiselle. Opisto järjestää koulutusta, joka painottuu taito- ja taideaineisiin, kieliin, tietotekniikkaan sekä terveyttä edistäviin aineisiin. Lukuvuonna 2013 14 Kaakon kansalaisopistossa toimii 40 opetusryhmää, joihin ilmoittautuneita opiskelijoita on 1139. Ns. nettoopiskelijoita on 632, joista noin 80 % on naisia. Suurimman opiskelijaryhmän muodostavat työssä käyvät, joita on 45 % opiskelijoista. Lasten ja nuorten (6-15 vuotiaat) osuus opiskelijoista on noin 13 %. Kansalaisopistot saavat lain perusteella toimintaansa laskennallista valtionosuutta 57 %, jota jaetaan opetustuntien mukaisessa suhteessa. Kansalaisopistot saavat periä asiakkailtaan kohtuullista maksua. Kansalaisopiston toimintakulut vuoden 2012 tilinpäätöksessä ovat 192.610 euroa, ja opintomaksuista muodostuvat tulot 16.938 euroa. 5

2.3 Parikkalan kirjasto Kuntien yleisien kirjastojen kirjasto- ja tietopalveluista säädetään kirjastolaissa (1998 / 904). Kirjastojen pääasiallisena tehtävänä on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen sekä tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen. Lain mukaan kunta voi järjestää kirjasto- ja tietopalvelut itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Parikkalan kirjastopalveluihin kuuluvat Parikkalan pääkirjasto sekä Saaren ja Uukuniemen sivukirjastot. Lisäksi kirjasto toimittaa siirtokirjakokoelmat terveyskeskukseen, palvelutaloille sekä Kirjolan koululle. Pääkirjasto on avoinna joka arkipäivä, Saaren kirjasto neljänä, ja Uukuniemen kirjasto kahtena päivänä viikossa. Lainaus- ja kävijämäärät ovat pysytelleet viime vuosina samalla tasolla. Seuraavassa taulukossa on vuoden 2012 tunnuslukuja: Taulukko 4. Parikkalan kirjastopalvelujen tilastoja 2012. Parikkala Saari Uukuniemi Yhteensä Lainaukset 38 241 12 485 4694 55 420 Kävijät 28 946 8697 2003 39 676 Henkilöstösuunnitelman mukaisesti kirjastolla on kirjastonjohtajan lisäksi kirjastosihteeri, kaksi kirjastovirkailijaa ja yksi kirjastojärjestelijä. Kirjaston toimintakulut vuoden 2012 tilinpäätöksessä ovat 380.953 euroa, ja toimintatuottoja 4.280 euroa. Kirjaston muista palveluista eniten käytettyjä ovat lehtilukusalit. Sanomalehtiä tulee yhteensä noin 30 ja erilaisia aikakauslehtiä noin 130. Muita oheispalveluja ovat kaukolainojen välitys, maksuttomat internetkoneet yleisön käyttöön sekä kopiointipalvelut. Kirjastojen tiloja voi varata muun muassa kokouskäyttöön tai näyttelytiloiksi maksutta. Saaren kirjastossa on lisäpalveluna Rantamajan ja uimahallin yksityissaunan vuokraus. Kirjasto tekee paikallista yhteistyötä koulujen kanssa muun muassa tiedonhaun opetuksessa ja luokkien kirjastovierailujen yhteydessä. Kirjolan koululla on kirjaston ylläpitämä kirjakokoelma. Maakunnallista yhteistyötä tehdään maakuntakirjaston sekä muiden Etelä-Karjalan kirjastojen kanssa Heili-kimppaan liittymisen myötä. Heili-kimppa mahdollistaa yhteisen aineistotietokannan, aineistojen sisäiset kuljetukset ja yhteisen kirjastokortin. Valtakunnallisella tasolla Parikkalan kirjastopalvelut osallistuu yhteisen valtakunnallisen tietokannan ylläpitoon. 6

3 VAPAAN SIVISTYKSEN ARVOT Parikkalan kunnan järjestämien kulttuuri- ja sivistyspalvelujen tulee olla kaikkien saavutettavissa. Palveluiden saavutettavuutta voidaan parantaa poistamalla osallistumisen esteitä, muun muassa taloudellisia ja fyysisiä tekijöitä. Yleisen kulttuuritoimen järjestämät tilaisuudet ovat osallistujille edullisia, ja erityisesti lapsille ja nuorille kohdistettuna, yleensä kokonaan maksuttomia. Lisäksi huomioidaan mahdollisuuksien mukaan tarjonnan kohdistaminen koko kunnan alueelle. On kuitenkin tarkoituksenmukaista järjestää toimintaa siellä missä on tapahtumiin soveltuvia tiloja. Kulttuuritoimi vaalii perinteitä, kotiseutuhenkeä ja paikallista kulttuuria mutta elää mukana ajan hengessä. asiakaslähtöisyys. Opetustarjontaa on eri puolilla kuntaa, lisäksi hajaasutusalueilla ryhmien vähimmäiskoko on viisi opiskelijaa kun se kunnan keskustassa on seitsemän henkilöä. Vapaan sivistyksen tulosalueen palvelut toteuttavat kunnan kehitysvision määreitä. Joustavassa, palvelevassa ja virkeässä kunnassa tulee olla kulttuurin peruspalveluja saatavilla kunnan koko ja olosuhteet huomioon ottaen. Kirjasto, kansalaisopisto ja yleinen kulttuuritoimi edistävät viihtymistä, hyvinvointia sekä aktiivista kansalaisuutta tarjoamalla laadukkaita ja helposti saavutettavia palveluja. Kirjaston peruspalvelut, kuten lainaus omista kokoelmista tai tiedonhakuja lukusalipalvelut säilytetään maksuttomina, mikä tukee tasavertaisuuden periaatetta. Tavoitteena on myös kolmen kirjaston säilyttäminen. Kansalaisopiston kurssimaksut pidetään kohtuullisina, ja lisäksi jatketaan opintosetelien käyttöä, mikäli opetushallitus jatkossakin määrärahaa myöntää. Kansalaisopiston palvelujen arvoina ovat saavutettavuus ja 7

4 NYKYTILAN ANALYYSI JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Nykytilan analyysi ja tulevaisuus kartoitetaan nelikenttäanalyysin avulla. Vahvuudet ja heikkoudet muodostavat nelikentän yläosan, joka kuvaa nykytilaa ja sisäisiä tekijöitä. Alaosan muodostavat mahdollisuudet ja uhat, jotka kuvailevat tulevaisuutta ja ulkoisia tekijöitä. Vasemmalla ovat myönteiset asiat ja oikealla kielteiset / kehitettävät asiat. Seuraavaan taulukkoon on koottu sekä yleisen kulttuuritoimen aluetta että kansalaisopistoa ja kirjastopalveluita kuvaavia tekijöitä. Nelikenttäanalyysi on valmisteltu työryhmässä, johon kuuluivat kirjastonjohtaja, opistosihteeri ja kulttuuripäällikkö. Vahvuudet - Osaava, sitoutunut, ammattitaitoinen ja palveleva henkilöstö. - palvelujen saavutettavuus - opiston paikallisuus (ko*) - kokenut opetushenkilökunta (ko) - motivoituneet ja sitoutuneet opiskelijat (ko) - hyvä yhteistyö sidosryhmiin - kuuluminen maakunnallisiin yhteistyöverkostoihin Mahdollisuudet - Maakunnallinen yhteistyö - Paikallinen yhteistyö - sisäinen koulutus -> sijaisuudet mahdollisia (* kansalaisopisto) Sisäiset tekijät Heikkoudet Ulkoiset tekijät - henkilöstömäärä niukka - sivukylillä ei omia toimintatiloja tapahtumille - vähän tarjontaa alle kouluikäisille - kirjaston oheistapahtumia vähän - tiedottaminen opintoryhmistä siirtynyt verkkoon (sekä heikkous että vahvuus) Uhat - kunnan yleinen taloustilanne - yhdistystoiminnan kuihtuminen - kunnan väkiluvun väheneminen vaikuttaa suoraan asiakas- ja osallistujamääriin - osallistujien passivoituminen - valtionosuusjärjestelmän muuttuminen (ko) - opetushenkilökunnan ammatillisen osaamisen ylläpitäminen 8

4.1 Toiminnalliset tavoitteet ja painopistealueet TAVOITE TOIMENPIDE MITTARIT Tasapuolisten edellytysten luominen Paikallisen ja omaleimaisen kulttuurin edistäminen Verkostoyhteistyön, elinikäisen oppimisen ja aktiivisen kansalaisuuden lisääminen Kuntalaisia huomioivat palvelut ja alhaiset käyttömaksut Yhdistysten tapahtumien avustaminen Kulttuuritapahtumien järjestäminen Käsityökeskuksen ja museoiden avoinna pitäminen Oma kirjasto ja kansalaisopisto Osallistuminen maakunnalliseen ja valtakunnalliseen lastenkulttuuriverkostoon ja Heili-kimppaan Tapahtumia/ vuosi Osallistujia/ vuosi Myönnetyt avustukset / vuosi Tapahtumat / vuosi Kävijöitä / vuosi Lainausmäärät Netto-opiskelijat Verkostopalaverit / vuosi Oma rahoitusosuus Määrä / vuosi Vuosittain laadittavan talousarvion suunnittelun yhteydessä asetettavat toiminnalliset tavoitteet ja mittarit muodostuvat strategian mukaisesti. Tavoitteiden toteutumista seurataan sivistyslautakunnassa. 4.2 Kehittämisideat Vapaan sivistyksen järjestämien toimintojen ja tapahtumien laadusta ei tarvitse tinkiä. Yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa tulee kehittää edelleen kaikilla toimialoilla. Vapaa-aikatoimessa työmäärän ja ajan jakautuminen tarvittaessa kaikille työntekijöille on ensiarvoisen tärkeää. Kulttuuripäällikön työpanos jakautuu kulttuuritoiminnan järjestämisen lisäksi myös vapaa-aikatoimen kokonaisuuden hallintaan, joten hyvien käytäntöjen luominen takaa toiminnan sujuvuuden. Kansalaisopiston osalta on tärkeää, että luodaan innovatiivinen oppimisilmapiiri, johon on mahdollista päästä kehittämällä sekä opetustarjontaa että opettajien ammatillista osaamista. Lisäksi kaikki mahdolliset valtion ym. tarjoamat mahdollisuudet lisärahoitukseen on käytettävä hyväksi. Taiteen perusopetus Yhdistysten ja yhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö Imatran musiikkiopiston opetuspiste Parikkalassa Yhteiset tapahtumat / vuosi Oppilaita / vuosi Kirjastopalveluissa pidetään henkilöstön osaaminen tehtävien tasalla. Lisäksi kehitetään oheispalveluja, jotka mahdollisesti laajentavat myös kirjaston käyttöä. 9

5 KULTTUURISTRATEGIAN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET 7. YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT Strategian toiminnallisten tavoitteiden toteuttaminen edellyttää vuosittain tehtävää painopistealueiden tarkastelua ja määrärahojen varaamista talousarvioon. Kuluvalle suunnittelukaudelle ei ole tulossa suuria hankkeita. Kuitenkin, säilyttämällä kulttuuri-, kirjasto- ja kansalaisopistopalveluihin käytettävät määrärahat ennallaan, voidaan lisätä kuntalaisten henkistä hyvinvointia ja pitää yllä aktiivista kansalaistoimintaa. 6. KULTTUURISTRATEGIAN SEURANTA JA ARVIOINTI Kulttuuristrategian seuranta on sivistyslautakunnalla. Lautakunta seuraa tavoitteiden toteutumista sekä arvioi vaikutuksia. Lautakunta voi näiden pohjalta laatia ehdotuksia kulttuurityöhön tehtävistä toimenpiteistä. Toiminnasta vastaava kulttuuripäällikkö on myös omalta osaltaan vastuussa tavoitteiden toteutumisesta. Kulttuuri- ja sivistyspalvelut ovat tärkeitä kuntalaisten elämänlaadun edistäjiä, ja niillä taataan kuntalaisten sivistykselliset perusoikeudet. Kunta voi järjestää palvelut itse tai hankkia niitä ostopalveluna. (OKM). Parikkalan kunnan kulttuuristrategian tarkoituksena on antaa suuntaviivat ja työvälineitä tuleville vuosille palveluja suunniteltaessa ja kehitettäessä. Vapaan sivistyksen tulosalueen palvelut ovat suoraa ja näkyvää palvelua kuntalaisille. Panostus lasten ja nuorten harrastustoimintaan, työikäisten sekä ikääntyvien liikunta- ja muihin harrastusmahdollisuuksiin kannattaa, koska ne vaikuttavat positiivisesti elämänlaatuun ja kuntalaisten kokemuksiin osallisuudesta. Parikkalan kunnan tavoitteena on järjestää ja tuottaa itse tässä kulttuuristrategiassa käsitellyt kirjasto-, kansalaisopisto- sekä yleisen kulttuuritoimen palvelut. Näin varmistetaan palveluiden pysyminen asiakaslähtöisinä, joustavina sekä paikalliset olot huomioonottavina. Tarvitaan myös paljon yhteistyötä eri tahojen ja toimijoiden kanssa, jotta moninaisuus ja tasavertaisuus kulttuuripalveluissa voidaan säilyttää. Yhdistyksiä ja kansalaisjärjestöjä tukemalla ja niiden avulla voidaan sivistyspalvelut toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla. 10

TAUSTAMATERIAALI / LÄHTEET Kirjastolaki 4.12.1998/904. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980904?search%5btype%5d =pika&search%5bpika%5d=kirjastolaki Laki kuntien kulttuuritoiminnasta 3.8.1992 /728. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920728 Laki vapaasta sivistystyöstä 21.8.1998/632 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980632 OKM. Kulttuuritoiminnan muutostilanteet kunnassa. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 5/2013. Opetusministeriö http://www.minedu.fi/opm/julkaisut/2006/taiteen_ja_kulttuurin_saavut ettavuus_opetusministerion_toimenpid Parikkalan kunta. Parikkalan kunnan strategia vuosille 2013 2017. www.parikkala.fi Parikkalan kunta, 2012. Parikkalan kunnan nuorisostrategia 2013 2016. Toim. Pajari, Paula & Kuosa, Elisa. Valtioneuvoston selonteko kulttuurin tulevaisuudesta. http://www.minedu.fi/opm/julkaisut/2011/valtioneuvoston_selonteko_ kulttuurin_tulevaisuudesta?lang=fi&extra_locale=fi 11