KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN- TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS- VERKOSTOSSA

KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN- TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS- VERKOSTOSSA mielenterveysseura.fi

KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN KRIISIKESKUSVERKOSTOSSA SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN LIITTOHALLITUS VAHVISTI LINJAUKSET 28.5.2013 JOHDANTO.......................................................4 1 KESKEISET KÄSITTEET............................................8 1.1 JÄRJESTÖLÄHTÖINEN KRIISI AUTTAMINEN..................................8 1.2 KRIISIAPU JA KRIISIAUTTAMINEN.............................................9 1.2.1 AMMATILLINEN KRIISITYÖ............................................9 1.2.2 AMMATILLISESTI OHJATTU KRIISITUKI...............................9 2 KRIISIKESKUSTEN ASIAKKAAT.................................. 10 3 KRIISIAUTTAMISEN EETTISET PERIAATTEET........................................ 11 3.1 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN JA TUKIHENKILÖTOIMINNAN EETTISET PERIAATTEET........................ 11 4 KRIISIKESKUSTOIMINNAN VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATIO......................... 12 4.1 KRIISIKESKUSTOIMINNAN KOORDINAATIO................................. 13 4.2 KRIISIPUHELINTOIMINNAN KOORDINAATIO............................... 13 4.3 VERKKOAUTTAMISEN KOORDINAATIO...................................... 14 5 KRIISITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUS JA TEHTÄVÄT....................................... 15 6 VAPAAEHTOISTOIMINNAN KÄYTÄNNÖT KRIISIAUTTAMISESSA............................. 16 6.1 KOULUTETTUJEN VAPAAEHTOISTEN TUKIHENKILÖIDEN TEHTÄVÄT KRIISI AUTTAMISESSA........................... 17 6.2 VAPAAEHTOISTEN TUKIHENKILÖIDEN VALINTA........................... 18 6.3 TUKIHENKILÖIDEN PERUSKOULUTUS...................................... 18 6.4 TUKIHENKILÖIDEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET....................... 19 6.5 VAPAAEHTOISTYÖN TYÖNOHJAUKSEN EETTISET PERIAATTEET..................................................... 21

7 KRIISIAPU KRIISIPUHELIMESSA................................ 22 8 KRIISIAPU VERKOSSA.......................................... 24 8.1 KRIISIAUTTAMINEN TUKINETISSÄ.......................................... 24 8.1.1 PALVELUMUODOT TUKINETISSÄ................................... 25 8.1.2 VAPAAEHTOISTYÖ TUKINETISSÄ................................... 26 8.2 KRIISIAPU OMA-APUOHJELMA SELMASSA................................. 27 8.3 ETSIVÄ PALVELUOHJAUS SUOMI24....................................... 28 9 KRIISIAPU KASVOKKAIN ASIAKAS TAPAAMISISSA........................................ 29 9.1 ASIAKKAAKSI HAKEUTUMINEN............................................. 29 9.2 KASVOKKAISEN KRIISIAUTTAMISEN TOIMINTAPERIAATTEET.............. 30 9.3 KOTIKÄYNNIT............................................................... 31 9.4 TUKIKESKUSTELUT JA HENKILÖ KOHTAISET TUKIHENKILÖT............... 31 10 KRIISIAPU RYHMISSÄ........................................... 32 10.1 TRAUMAATTISIA KRIISEJÄ KOKENEIDEN RYHMÄT........................ 32 10.2 ELÄMÄNKRIISEJÄ TAI KEHITYSKRIISEJÄ KOKENEIDEN RYHMÄT.................................................... 33 10.3 MIELENTERVEYTTÄ TUKEVAT RYHMÄT.................................... 33 11 VAPEPA TOIMINTA ELI VAPAAEHTOINEN PELASTUSPALVELU KRIISITILANTEISSA.... 34 12 TOIMINNAN TILASTOINTI, SEURANTA JA ARVIOINTI...................................................... 36 12.1 TILASTOINTI............................................................... 36 12.2 ASIAKASPALAUTE JA TYÖNTEKIJÖIDEN SEKÄ VAPAAEHTOISTEN ITSEARVIOINTI.................................. 37 12.3 PALAUTE KRIISIPUHELIMESTA............................................ 37 12.4 PALAUTE VERKKOAVUSTA................................................. 37 12.5 PALAUTE ASIAKASTAPAAMISISTA......................................... 38 12.6 PALAUTE RYHMISTÄ....................................................... 38 LIITE 1.......................................................... 39 LIITE 2......................................................... 41 LIITE 3.......................................................... 43 LIITE 4......................................................... 46

JOHDANTO Koulusurmat, perhesurmat, yksinäisyys, syrjäytyminen ja itse murhien suuri määrä kertovat karua kieltä siitä, että 2000-luvun Suomessa apua ei ole tarpeeksi ja riittävän varhain tarjolla tai sitä ei osata hakea. Suomen Mielenterveysseuran kriisi keskusverkosto tarjoaa apua ja tukea kriiseissä, lisää välittämisen kulttuuria ja mielenterveysosaamista kouluttamalla ja kokoamalla myös vapaaehtoisia auttamisen pariin. Kriisikeskustoiminnalle on ominaista, että kriisi keskuksissa ammatilliset kriisi työntekijät ja koulutetut vapaaehtoiset tekevät työtä rinnakkain. Suomen Mielenterveysseuran kriisi keskusverkostoon kuului tammikuussa 2013 19 kriisi keskusta, joita yllä pitävät paikalliset mielenterveysseurat ja Suomen Mielen terveysseura (Rovaniemellä Ensi- ja turvakotiyhdistys). Kriisi keskukset : LAPIN ENSI- JA TURVAKOTI- YHDISTYS: Lapin kriisi keskus www.lapinensijaturvakoti.fi LÄNSI-POHJAN MIELENTERVEYSSEURA: Kriisi keskus Turvapoiju, www.turvapoiju.fi OULUN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA: Oulun kriisi keskus www.oulunkriisi keskus.fi POHJOIS-KARJALAN MIELENTERVEYSSEURA KRIISITYÖN TUKENA: Joensuun kriisi keskus, www.joensuunkriisi keskus.fi SAVONLINNAN MIELEN TERVEYSSEURA: Savonlinnan kriisi keskus www.savonlinnankriisi keskus.fi KUOPION SEUDUN MIELEN TERVEYSSEURA HYVÄ MIELI RY: Kuopion kriisi keskus www.kuopionkriisi keskus.fi 4 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA JOHDANTO

MIKKELIN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA: Mikkelin kriisi keskus, www.mikkelinkriisi keskus.fi JYVÄSKYLÄN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA: Jyvässeudun kriisi keskus Mobile www.kriisikeskusmobile.fi LAKEUDUN MIELENTERVEYSSEURA: Kriisi keskus Mobile Seinäjoki www.kriisikeskussjk.fi LOUNAIS-SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA: Turun Kriisi keskus www.turunkriisi keskus.fi RAUMAN SEUDUN MIELEN TERVEYSSEURA: Rauman kriisi keskus Ankkurpaikk www.raumankriisikeskus.fi SALON MIELENTERVEYSSEURA: Salon kriisi keskus Etappi www.ssmts.fi SASTAMALAN SEUDUN MIELEN TERVEYSSEURA: Sastamalan kriisi keskus www.tukitalo.com LAPPEENRANNAN MIELENTERVEYSSEURA: Saimaan Kriisi keskus www.saimaankriisi keskus.fi TAMPEREEN MIELENTERVEYSSEURA: Kriisi keskus Osviitta www.osviitta.fi HYVINKÄÄN MIELENTERVEYSSEURA: Hyvinkään kriisi keskus, www.hymise.fi PÄIJÄT-HÄMEEN MIELENTERVEYSSEURA: Lahden Seudun Kriisi keskus www.lahdenkriisi kekus.fi VIHDIN MIELENTERVEYSSEURA: Vihdin kriisi keskus www.vihdinmielenterveysseura.fi/ kriisikeskus SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA: SOS-kriisi keskus, Helsinki www.mielenterveysseura.fi 5

KUVA 1. KRIISIKESKUSVERKOSTON HISTORIA SUOMEN MIELENTERVEYS- SEURA (perustettu 1897) KRIISIKESKUSTOIMINTA KÄYNNISTYY LISÄÄ KRIISIKESKUKSIA PUHELINAUTTAMINEN MOBILE-PROJEKTI TUKINET SOS-PALVELU, HELSINKI KRIISIKESKUSPROJEKTI 10 KRIISIKESKUSTA 12 MOBILE-TUKIASEMAA, SOS-AUTO VERKOSTO VAKIINTUU 18 KRIISIKESKUSTA, 50 000 ASIAKASTA VUODESSA 1970 1980 1990 2000 2009 Ensimmäinen kriisi keskus, SOS-kriisi keskus, aloitti toimintansa 1.4.1970 nimellä SOS-palvelu, itsemurhien ehkäisykeskus. 1990-luvun aikana perustettiin mm. Mobile-projektin puitteissa useita kriisikeskuksia eri puolille Suomea. Osa niistä jäi elämään osaksi mielen - terveys seuralaista kriisi keskustoimintaa, osa siirtyi kuntien ylläpitämiksi. Kriisi auttaminen elää ajassa. Matkan varrella mukaan on tullut asiakastapaamisten ja puhelinauttamisen lisäksi ryhmätoiminta, intensiivikurssit ja nettiauttaminen. 6 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA JOHDANTO

Vuonna 2005 Suomen Mielen terveysseuran valtuusto hyväksyi kriisi työn rajaukset, joissa selkiytettiin erityisesti koulutettujen vapaa ehtoisten ja ammatillisten kriisi työntekijöiden rooleja ja tehtäviä mielen terveysseuralaisessa kriisi työssä. Vuonna 2006 määriteltiin yhteistyössä RAY:n kanssa, minkälainen toiminta kriisi keskuksissa on mahdollista rahoittaa raha-automaattiavustuksilla ja minkälainen toiminta luetaan liiketoiminnaksi tai kuntien järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaksi. Tämän 2013 valmistuneen kriisi auttamista koskevan linjauksen tavoitteena on kirkastaa avun tarvitsijoille, tekijöille, rahoittajille ja lahjoittajille sekä vapaa ehtois toiminnasta kiinnostuneille, mitä kriisi keskuksissa tehdään ja miten toimitaan sekä vahvistaa kriisi keskusverkoston tunnettuutta ja tiivistää yhteistyötä. Toimintamuodot vaihtelevat kriisi keskuksittain toiminta-alueen tarpeiden ja resurssien mukaan, joten kaikkia tässä linjauksessa kuvattuja toimintoja ei ole kaikissa kriisi keskuksissa. Linjauksen valmisteli työryhmä, jonka kokoonpano oli seuraava: Työryhmän puheenjohtaja Kaija Nojonen, SMS hallituksen jäsen ja Tampereen mielenterveysseuran puheenjohtaja, jäseninä Tuija Hauvala, johtaja Jyväskylän kriisi keskuksesta Mobilesta, Sinikka Kaakkuriniemi, järjestöjohtaja Suomen Mielenterveysseuran kansalaistoiminnoista, Maarit Kuntola, johtaja Saimaan kriisi keskuksesta Lappeenrannasta, Seppo Lind, johtaja kriisi keskus Osviitasta Tampereelta, Eeva Suonpää, johtaja Sastamalan Seudun Mielenterveysseurasta ja sihteerinä Outi Ruishalme, johtaja SOS-kriisi keskuksesta Suomen Mielenterveysseuran liittohallitus vahvisti nämä linjaukset 28.5.2013 ja ne on lähetetty tiedoksi ja huomioonotettaviksi kaikille kriisi keskuksia ylläpitäville mielenterveysseuroille. 7

1 KESKEISET KÄSITTEET 1.1 JÄRJESTÖLÄHTÖINEN KRIISI AUTTAMINEN Järjestölähtöinen kriisiauttaminen termin toi kriisikeskustoiminnasta käytävään keskusteluun RAY:n Pekka Mykrä. Käsitettä käytetään erottamaan Ray- avustuskelpoinen toiminta muusta toiminnasta eli kuntien järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvasta toiminnasta ja kilpailulain alaisesta toiminnasta. Järjestölähtöiselle kriisiauttamiselle on luonteenomaista, että siinä auttamisessa toimivat ammattilaiset ja koulutetut vapaaehtoiset rinnakkain. Toiminta ei ole voittoa tuottavaa, eikä sillä korvata kuntien järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaa toimintaa eikä aiheuteta kilpailuhaittaa palveluita myyville yrityksille. Kriisiapu voi olla kriisiapua kriisipuhelimessa, verkossa, kasvokkain asiakas tapaamisissa, ryhmissä sekä kuntoutuskursseilla. Se voi olla myös vapaa ehtoisen antamaa kriisiapua esimerkiksi tukikeskusteluissa tai henkilökohtaisissa tuki suhteissa. 8 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA 1 KESKEISET KÄSITTEET

1.2 KRIISIAPU JA KRIISIAUTTAMINEN Kriisiauttaminen kriisikeskuksissa on keskusteluapua puheli mitse, kasvokkain ja ryhmissä. Verkossa kriisiapua annetaan kirjoittaen. Oma-apuohjelma SELMAssa asiakas työstää traumaattista kokemusta itsenäisesti ohjelmaan viikoittain avautuvia tehtäviä tehden ja tekstejä lukien. 1.2.1 AMMATILLINEN KRIISITYÖ Kriisikeskusverkostossa palkatut kriisityöntekijät tekevät ammatillista kriisityötä. Jokaisessa kriisikeskuksessa tulisi olla vähintään kaksi kriisityöntekijää, jolla on tehtävän edellyttämä korkeakoulutasoinen koulutus ja soveltuvuus kriisityöhön. Kriisityöntekijät tekevät kriisityötä ja ohjaavat vapaaehtoisia. Kriisityössä tuetaan asiakasta selviytymään kriisistä tai muuten vaikeasta elämäntilanteesta. 1.2.2 AMMATILLISESTI OHJATTU KRIISITUKI Tehtävään koulutetut vapaaehtoiset tukihenkilöt tarjoavat kriisikeskuksissa ammatillisesti ohjattua kriisitukea ja käyvät tukikeskusteluja asiak kaiden kanssa. Kriisituki on asiakkaan voimavaroja tukevaa, empaattista asiakkaan kuuntelemista ja keskustelua asiakkaan kanssa. Ammatillinen ohjaus tarkoittaa, että kriisikeskuksessa kriisityöntekijät ohjaavat ja tuke vat vapaaehtoisten toimintaa ja huolehtivat auttamisen laadusta ja vapaa ehtoisten hyvinvoinnista järjestämällä vapaaehtoisille purkukeskuste luja, työnohjausta, koulutusta ja kehityskeskusteluja. 9

2 KRIISIKESKUSTEN ASIAKKAAT Järjestölähtöistä kriisiapua tarjotaan yksilöille, pariskunnille, perheille ja ryhmille sekä kantasuomalaisille että uussuomalaisille. Järjestölähtöinen kriisiapu on julkisia palveluja täydentävää. Osalla kriisikeskuksista on mahdollista käyttää tulkkipalveluja maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kanssa. Kriisikeskusten tarjoaman avun ja tuen lähtökohtana on asiakkaan koke ma kriisi. Asiakkaat ovat traumaattisen tapahtuman kokeneita tai elämänkriisissä tai vaikeassa elämäntilanteessa ja tarvitsevat kriisiapua, ohjausta, tukea oman läheisverkoston aktivointiin tai kannattelua odottaessaan hoitoon tai kuntoutukseen pääsyä. 10 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA 2 KRIISIKESKUSTEN ASIAKKAAT

3 KRIISIAUTTAMISEN EETTISET PERIAATTEET 3.1 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN JA TUKIHENKILÖTOIMINNAN EETTISET PERIAATTEET Suomen Mielenterveysseura on hyväksynyt toiminalleen eettiset periaatteet. Niiden pohjalta on laadittu vapaaehtoiseen tukihenkilötoimintaan eettiset periaatteet. Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunta, jonka perustajajäsen Mielenterveysseura on, on määritellyt ja ylläpitää puhelin ja verkkoauttamisen eettisiä periaatteita. Liitteet 1, 2 ja 3. 11

4 KRIISIKESKUS- TOIMINNAN VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATIO Järjestölähtöistä kriisikeskustoimintaa koordinoi Suomen Mielenterveys - seura. Koordinoinnista vastaa seuran kriisikeskustoiminnan koordinaattori, yhteistyössä kriisipuhelintoiminnan ja verkkokriisityön päälliköiden sekä mielenterveysseurojen vapaaehtois- ja yhdistystoimintaa tukevien Kansalaistoimintojen koordinaattoreiden kanssa. Koordinaation tavoitteena on tukea ja palvella kriisikeskuksia, edistää kriisikeskusverkoston yhteistyötä, laatua ja jatkuvaa kehittämistä, koota tietoa kriisiauttamisesta valtakunnallisesti ja alueellisesti sekä tiedottaa avunsaannin mahdollisuuksista ja auttamisen toteutumisesta. 12 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA 4 KRIISIKESKUS TOIMINNAN VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATIO

4.1 KRIISIKESKUSTOIMINNAN KOORDINAATIO Koordinaatio sisältää: kriisikeskusjohtajien / toiminnasta vastaavien yhteystietojen ylläpidon Kriisikeskusjohtajien työkokoukset 4 krt / vuodessa Kriisiauttamisen linjausten ja toimintaperiaatteiden toteutumisen seurannan Verkoston kriisityöntekijöille kriisityön koulutuksen, jossa työntekijät perehtyvät mielenterveysseuralaiseen järjestölähtöiseen kriisiauttamiseen Kolmen vuoden välein kriisikeskuspäivät, joissa kriisityöntekijät ja vapaaehtoiset tukihenkilöt yhdessä käsittelevät ajankohtaisia aiheita Yhteisen nettipohjaisen kriisikeskuksille maksuttoman tilastointijärjestelmän, josta kriisikeskukset saavat raportit omasta toiminnastaan kuukausittain ja seuralta valtakunnalliset raportit Yhtenäisen seuranta- ja arviointijärjestelmän Seuran kehittämiskoordinaattorin tuen kriisikeskusten vapaaehtoisille Aluekoordinaattorien järjestämät alueelliset neuvottelupäivät kriisikeskusten työntekijöille yhteistyössä kriisikeskusverkoston kanssa 4.2 KRIISIPUHELINTOIMINNAN KOORDINAATIO Koordinaatio sisältää: Päivystyskalenterin ylläpidon. º Päivystyskalenterin avulla varmistetaan, että kriisipuhelimessa on sen aukioloaikoina riittävästi päivystäjiä. º Kukin toiminnassa mukana oleva kriisikeskus /seura sitoutuu sovittuihin päivystysaikoihin ja muutoksista neuvotellaan hyvissä ajoin koordinaattorin kanssa. º Poikkeustilanteita varten luodaan varajärjestelmät Toimintaperiaatteiden toteutumisen seurannan 13

Vastaajan oppaan ja perehdytyksen toimintaa aloittaville kriisikeskuksille ja seuroille Valtakunnallisen seminaarin toimijoille joka toinen vuosi Nettipohjaisen tilastointiohjelman ja tunnusten hallinnoinnin Älysarjan ja tunnusten hallinnoinnin Ohjausta ja neuvontaa Vuosittaiset kokoontumiset (aluefoorumit) puhelin- ja verkkokriisityön alueellisille työryhmille (aluekoordinaattorit) Avustukset valtakunnallisessa kriisipuhelimessa toimiville 4.3 VERKKOAUTTAMISEN KOORDINAATIO Koordinaatio sisältää: Päivystyskalenterin ylläpidon verkkokriisikeskuksen livepäivystyksistä. º Päivystyskalenterin avulla varmistetaan, että livepäivystysaikoina mielen terveysseuralaisessa Tukinet-työssä on riittävästi vastaajia. º Kukin toiminnassa mukana oleva kriisikeskus sitoutuu tiettyihin päivystys aikoihin ja muutoksista neuvotellaan hyvissä ajoin koordinaattorin kanssa. º Poikkeustilanteita varten luodaan varajärjestelmät Net tuki -vastaajien määrän koordinoinnin, jotta palvelussa pystytään vastaamaan luvatun 5 päivän kuluessa asiakkaan viestiin Selma -oma-apuohjelman tutoreiden valmennuksen ja koordinoinnin Verkossa tehtävän etsivän työn koordinoinnin ja valmennuksen Toimintaperiaatteiden toteutumisen seurannan (Vastaajan oppaan) Koulutusmallin verkkotyöhön osallistuville vapaaehtoisille Valtakunnallisen seminaarin toimijoille joka toinen vuosi Nettipohjaisen tilastointiohjelman Ohjausta ja neuvontaa Vuosittaiset kokoontumiset (aluefoorumit)puhelin- ja verkkokriisityön alueellisille työryhmille (aluekoordinaattorit) 14 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA 4 KRIISIKESKUS TOIMINNAN VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATIO

5 KRIISITYÖN- TEKIJÖIDEN KOULUTUS JA TEHTÄVÄT Kriisityöntekijältä edellytetään sosiaali- ja terveysalan korkeakoulututkintoa, vankkaa osaamista kriisityöstä sekä soveltuvuutta kriisityöhön. Kriisikeskusten vahvuus on moniammatillisessa ja monipuolisessa kriisityön osaamisessa. Kriisityöntekijöitä koskevat työntekijöihin liittyvät säädökset ja työehtosopimukset. Suurin osa kriisikeskuksista noudattaa Sosiaalialan järjestöjä koskevaa työehtosopimusta. Se on yleissitova ja sen allekirjoitusosapuolina ovat Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry ja Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliitto ry. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisina kriisityöntekijöitä sitoo vaitiolovelvollisuus sekä lastensuojelu- ja rikoslain mukainen ilmoitusvelvollisuus. Kriisityöntekijän tehtäviin kuuluu kriisityö eri muodoissaan ko. kriisikeskuksen käytäntöjen mukaisesti sekä vapaaehtoisten ohjaaminen. Kriisityöntekijän tehtävän hoitamisessa säännöllinen työnohjaus ja täydennyskoulutus ovat välttämättömyys, josta työnantaja huolehtii. Selkeä tehtävä ja yhteiset läpinäkyvät toimintakäytännöt tukevat työhyvinvointia vaativassa kriisityössä. 15

6 VAPAAEHTOIS- TOIMINNAN KÄYTÄNNÖT KRIISIAUTTAMISESSA Koulutetut vapaaehtoiset tukihenkilöt voivat toimia ammattihenkilöiden / tukihenkilövastaavien ohjaamina ja tukemina kriisityössä kriisikeskuksissa ja paikallisissa mielenterveysseuroissa. Kaikilla kriisiasiakkaita kohtaavilla vapaaehtoisilla tukihenkilöillä tulee olla Suomen Mielenterveysseuran mallin mukainen tukihenkilön peruskoulutus. Kriisityön linjausten mukainen koulutus, työnohjaus sekä purkumahdollisuus järjestetään paikallisen mielenterveysseuran toimesta. Suomen Mielenterveysseuran kansalaistoimintojen linja järjestää valtakunnallisia ja alueellisia jatko- ja lisäkoulutuksia esimerkiksi ryhmänohjaajille, tukiohjaajille ja työnohjaajille sekä perehdytyksiä uusille toimintaan mukaan tuleville seuroille. 16 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA 6 VAPAAEHTOIS TOIMINNAN KÄYTÄNNÖT KRIISIAUTTAMISESSA

6.1 KOULUTETTUJEN VAPAAEHTOISTEN TUKIHENKILÖIDEN TEHTÄVÄT KRIISI AUTTAMISESSA Kriisipuhelinpäivystys Verkkoauttaminen Tukikeskustelut kasvokkain asiakkaiden kanssa asiakastapaamisissa Ryhmänohjaus kriisityön ammattilaisen parina Vertaisryhmäohjaus tukihenkilöparin kanssa Kotikäynnit kriisityön ammattilaisen kanssa Henkilökohtaisena tukihenkilönä toimiminen Koulutetut vapaaehtoiset tukihenkilöt voivat ammattilaisten ohjauksessa käydä asiakkaiden kanssa tukikeskusteluja. Koulutettu vapaaehtoinen tukihenkilö keskustelee asiakkaan kanssa hänen tilanteestaan puhelimitse, verkossa tai kasvokkain. Tukikeskustelu sisältää 1 5 asiakaslähtöistä keskustelua asiakkaan kokemasta kriisistä, elämäntilanteesta ja kokemuksista. Vapaaehtoinen tukihenkilö ottaa vastaan asiakkaan kokemuksen aktiivisesti kuunnellen ja kartoittaa kysellen asiakkaan tilannetta, ajatuksia ja tuntemuksia. Vapaaehtoinen tukihenkilö ei tulkitse tai esitä teorioita asiakkaan tilanteesta. Vapaaehtoinen ei ota kantaa ideologisiin esim. uskontoon tai politiikkaan, mutta voi miettiä vaihtoehtoja asiakkaan tilanteeseen yhdessä asiakkaan kanssa ja kertoa mielipiteensä eri vaihtoehdoista asiakkaan niin halutessa. Keskeistä tukikeskustelussa on aktiivinen kuuntelu, puhutun vastaanotto myötäeläen ja tiedon jakaminen avun lähteistä ja palveluista. Henkilökohtaisena tukihenkilönä toimiminen tarkoittaa tapaamisia asiakkaan arjessa kriisityön jatkona. Tukisuhteesta tehdään määräaikainen sopimus. Vapaaehtoinen tukihenkilö voi pyytää tukea kriisityöntekijältä tai siirtää asiakkaan kriisityöntekijälle. 17

Vapaaehtoiset tilastoivat käymänsä keskustelut / tapaamiset / ryhmät. Vapaaehtoinen tukihenkilö käsittelee käymiään tukikeskusteluja kriisityöntekijän kanssa käytävissä purkukeskusteluissa ja työnohjauksessa. 6.2 VAPAAEHTOISTEN TUKIHENKILÖIDEN VALINTA Osallistujat tukihenkilön peruskoulutukseen valitaan kokeneen tukihenkilön ja kriisityöntekijän / tukihenkilötyön koordinaattorin / vapaaehtoisen tukihenkilövastaavan haastattelun perusteella. Haastattelussa selvitetään tukihenkilötyön / kriisityön luonnetta sekä vapaaehtoistoimintaan pyrkivän elämäntilannetta ja sopivuutta tehtävään. Vapaaehtoistoimintaan ei valita henkilöitä, joilla on omassa elämässään meneillään kriisi tai jotka ovat kokeneet kriisin hiljakkoin. Haastattelussa kuullaan tukihenkilökoulutukseen hakeutuvan odotuksia ja käsityksiä tukityöstä / kriisityöstä. Vapaaehtoisella tulee olla realistinen kuva tukityön vaatimuksista ja mahdollisuus sitoutua toimintaan sovitussa määrin ja tavalla sekä osallistua säännölliseen työnohjaukseen, kehityskeskusteluihin ja lisäkoulutukseen. Haastattelussa selvitetään tukityöhön liittyvä vaitiolovelvollisuus ja toiminnan eettiset periaatteet sekä se, minkälaista sitoutumista vapaaehtoisilta edellytetään. 6.3 TUKIHENKILÖIDEN PERUSKOULUTUS Vapaaehtoiset tukihenkilöt koulutetaan Suomen Mielenterveys seuran koulutusmallin mukaisesti ja heille annetaan koulutuksesta todistus. Todistusta ei voi saada, mikäli poissaoloja koulutuksesta on yli 10 % läsnä olotunneista, tai lyhyempiä poissaoloja ei ole korvattu kouluttajien kanssa sovitulla tavalla. Koulutus on edellytys vapaaehtoisena tukihenkilönä toimimiselle. Koulutuksen kuluessa sekä kouluttajat että koulutettavat arvioivat soveltuvuutta vapaaehtoiseen tukihenkilötoimintaan. 18 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA 6 VAPAAEHTOIS TOIMINNAN KÄYTÄNNÖT KRIISIAUTTAMISESSA

6.4 TUKIHENKILÖIDEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET Vapaaehtoisilla tukihenkilöillä on oikeus välittömään keskusteluun ammattilaisen kanssa asiakkaan kanssa käydyn tukikeskustelun jälkeen työnohjaukseen kerran kuukaudessa. Työnohjaajana toimii työn ohjaajakoulutuksen/vapaaehtoistoiminnan työnohjaajakoulutuksen saanut henkilö, jolla on tarvittavat tiedot vapaaehtoistyön erityis piirteistä ja kontekstista sekä niiden asettamista vaatimuksista työnohjaukselle maksuttomiin lisäkoulutuksiin ajankohtaisista aiheista 2 4 kertaa vuodessa saada uuteen tehtävään ryhtyessään siihen pätevöittävä jatkokoulutus, esim. ryhmänohjaajakoulutus kahdenkeskiseen kehityskeskusteluun yhdistyksen edustajan kanssa vuosittain osallistua lakisääteisiin, suunnitelmallisiin ja säännöllisiin riskien arviointeihin vapaaehtoistyössä (työturvallisuuslaki 738/2002), maallikkoauttamisen erityislaatua kunnioittaviin koulutuksiin, työnohjaukseen ja tukeen sekä osaavaan vapaaehtoistyön johtamiseen saada osaamiseensa ja ajankäyttömahdollisuuteensa sopiva tehtävä puhelin- ja verkkoauttamisen ohjeiden puitteissa itse määritellä, miten julkisesti tehtävässään toimii kulukorvauksiin Seuralaisen käsikirjan ohjeiden mukaan mahdollisuuteen tulla kuulluksi ja toimia aloitteellisesti yhdistyksen jäsenyyden, tukihenkilö-/vapaaehtoistoimikunnan, kehityskeskusteluiden ja suorien yhteydenottojen kautta 19

Vapaaehtoisilla tukihenkilöillä on velvollisuus toimia Suomen Mielenterveysseuran, tukihenkilötoiminnan sekä puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden mukaan noudattaa tukihenkilötyön toimintaperiaatteita ja saamiaan ohjeita omasta ammatillisesta koulutuksestaan riippumatta allekirjoittaa vaitiolositoumus ja noudattaa sitä myös toiminnasta luopumisen jälkeen osallistua säännölliseen työnohjaukseen, lisäkoulutuksiin ja kehityskeskusteluihin toimia ammatillisesti ohjatussa vapaaehtoisessa kriisityössä / tukihenkilötyössä kriisikeskuksen / paikallisen mielenterveysseuran kanssa sovitussa määrin ja tavalla tilastoida puhelut / tapaamiset / ryhmäkokoontumiset tuettavien kanssa suostua siihen, että vapaaehtoistoimintaa johtavat ja ohjaavat henkilöt tarkkailevat tehtävän suorittamista ja laatua, ja tarvittaessa puuttuvat asiaan jäädä tarvittaessa tauolle tai lopettaa vapaaehtoisena toimimisen Vapaaehtoistyöntekijöiden turvallisista työskentelyolosuhteista ja hyvinvoinnista sekä tukityön laadusta vastaa paikallisen mielenterveysseuran hallitus. Käytännössä vapaaehtoisista ja vapaaehtoistyön laadusta huolehtiminen on delegoitu yhdistyksen vapaaehtoisille, tukihenkilövastaaville tai palkatuille työntekijöille, joiden toimenkuvaan tehtävä kuuluu (palkattu tukihenkilövastaava). Valitun henkilön osaaminen, ehtiminen ja mielenkiinto tehtävään on varmistettava ja tarjottava hänelle tehtävässä tarvittava tuki. Eri tehtävien ja toimintojen vastuuhenkilöiden on oltava kaikkien vapaaehtoisten tiedossa. 20 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA 6 VAPAAEHTOIS TOIMINNAN KÄYTÄNNÖT KRIISIAUTTAMISESSA

6.5 VAPAAEHTOISTYÖN TYÖNOHJAUKSEN EETTISET PERIAATTEET Mielenterveysseuran vapaaehtoistyön työnohjaus on luottamuksellista ja avointa suhteessa sekä työnohjauksen tilanneeseen mielenterveysseuraan että tukihenkilöihin. Työnohjaajaa sitoo vaitiolovelvollisuus tilaajan ja tukihenkilöiden kertomiin asioihin. Vapaaehtoistyön työnohjaaja kunnioittaa tukihenkilöiden maallikkoauttamisen osaamista ja auttaa tukihenkilöä löytämään oman ainutkertaisen tapansa ja kykynsä toimia tukijana. Työnohjaaja toimii työnohjaustilanteessa niissä rajoissa, jotka tukihenkilöt asettavat, mutta on kokonaan vastuussa omasta ohjaustyöstään. Työskentely lähtee tukihenkilöiden ja ryhmän tarpeista. Työnohjaaja antaa tietonsa ja kokemuksensa tukihenkilöiden käyttöön ja luottaa heidän kehittymismahdollisuuksiinsa. Työnohjaaja jättää riittävästi tilaa tukihenkilöiden kasvuun, liikkumiseen ja jopa kunnialliseen peräytymiseen. Vapaaehtoistyön työnohjaaja on lojaali sekä ohjattaville tukihenkilöille että mielenterveysseuralle ja sen perustehtävälle ja toimintaperiaatteille. Työnohjaaja ei kilpaile paikallisyhdistyksen hallinnon kanssa. Työnohjaaja kunnioittaa mielenterveysseurassa tapahtuvaa kehittämistyötä ja sitä tekeviä ihmisiä. 21

7 KRIISIAPU KRIISIPUHELIMESSA Valtakunnallinen kriisipuhelin tarjoaa keskusteluapua kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa oleville. Kriisipuhelimessa päivystävät koulutetut vapaaehtoiset tukihenkilöt sekä kriisityöntekijät. Puhelinkeskustelussa soittajan tilannetta kuunnellaan ja hänen kanssaan keskustellaan siitä, mikä soittajan tilannetta voisi helpottaa ja edistää ongelmien ratkeamista. Tarvittaessa soittaja ohjataan palvelujen piiriin kriisikeskuksiin tai muualle. Osalla soittajista elämäntilanne on hyvin vaikea eikä muutoksen aikaansaaminen vaikuta mahdolliselta. Silloin soittajaa kannatellaan jaksamaan tilanteessaan eteenpäin varmistamalla, että hän tulee kuulluksi ja saa jakaa kokemustaan myötätuntoisen kuulijan kanssa. Kriisipuhelinpäivystyksessä noudatetaan PuhEet neuvottelukunnan laatimia toimintaperiaatteita. (liite 3) Kriisipuhelinpäivystystä tehdään kriisikeskusten ja paikallisten seurojen tiloissa, joissa on rauha käydä puhelinkeskusteluja soittajien kanssa ilman, että ulkopuoliset kuulevat keskusteluja. Päivystäjä ei ole yksin päivystäessään vaan paikalla on kriisityöntekijä tai toinen vapaaehtoinen ja takapäivystys on järjestetty. 22 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA 7 KRIISIAPU KRIISIPUHELIMESSA

Päivystäjä vastaa puheluun: kriisipuhelimessa vapaaehtoinen tai kriisityöntekijä. Kriisipuhelimessa asiakkaiden on mahdollista puhua nimettömänä. Soittajien puhelinnumero ei näy vastaajalle eikä soittajan tarvitse kertoa kuka on ja mistä soittaa. Puhelinsoitoista tilastoidaan puhelun jälkeen yhteydenoton syy ja soittajan taustatietoja (mm. ikä, sukupuoli, työelämä status) mikäli ne tulevat puhelussa esille. Koulutetuille vapaaehtoisille tukihenkilöille, jotka toimivat kriisipuhelimessa päivystäjinä järjestetään purkukeskustelu päivystys ten jälkeen sekä työnohjauksia ja koulutuksia säännöllisesti. 23

8 KRIISIAPU VERKOSSA 8.1 KRIISIAUTTAMINEN TUKINETISSÄ Tukinet on Sastamalan seudun mielenterveysseuran tuottama tekninen alusta, jossa on käyttäjinä useita valtakunnallisia ja paikallisia järjestöjä. Suomen Mielenterveysseuran kriisikeskusverkoston kriisikeskukset tekevät Tukinet -alustalla kriisiauttamista, jonka sisältöä koordinoi SOS-kriisikeskus. Asiakas saa tiedot koko Tukinetin toimintaperiaatteista palvelun etusivulta. 24 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA 8 KRIISIAPU VERKOSSA

8.1.1 PALVELUMUODOT TUKINETISSÄ YKSILÖ- ASIAKKAAT AVOIMET RYHMÄT TEEMA- RYHMÄT Asiakkaan yhteydenotto mahdollinen riippumatta paikasta tai kellonajasta. Palaute asiakkaalle nopeaa, mutta ei välitöntä 1.1 Net tuki (määräaikainen, kahdenkeskinen tukisuhde) 1.2 2.2 Avoimet ryhmät Liveryhmät (Vapaa aihe, ohjattuja, lukeminen ei edel- (Vapaa aihe) lytä asiakkaan kirjautumista) 1.3 Teemaryhmät (Aihe etukäteen valittu, ohjattuja) Tietopalvelut avoinna 24h/7 (lukeminen ei edellytä asiakkaan kirjautumista) Reaaliaikaiset verkkokriisi- Tausta ja tuki palvelut, avoinna etukäteen sovittuina aikoina 2.1 Kipparointi/ Net tuki live nettitutor (kertaluonteinen Live-palvelussa kahden keskinen takapäivystys tukikeskustelu) 2.3 Liveryhmät (Avoimet /suljetut, Aihe etukäteen sovittu, ohjattuja) Ryhmiin liitetty taustatuki (Liveryhmissä takapäivystys, jos vapaaehtoisten vastuulla) Ryhmiin liitetty taustatuki (Liveryhmissä takapäivystys, jos vapaaehtoisten vastuulla) 25