Suomen biokapasiteetti ja sen kestävä ä käyttö Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen kestävän kehityksen toimikunta 4 / 2010
Suomen ekologisen jalanjäljen ja biokapasiteetin kehitys Lähde: Global Footprint Network, 2010
Suomen biokapasiteetti (globaalihehtaaria/hlö) 2007 Viljelymaat 1,08 Metsät 8,76 Kalastusalueet 251 2,51 Rakennettu ympäristö 0,11 Yhteensä 12,5 Suomen ekologinen jalanjälki (gha/hlö) 2007 Viljelymaat 1,16 Laidunmaat 0,10 Metsät 0,11 Kalastusalueet 0,37 Rakennettu ympäristö 0,11 Hiilijalanjälki 431 4,31 Yhteensä 6,2 Lähde: Global Footprint Network, 2010
Ekologinen jalanjälki 2007 (gha/hlö) Maailma Pohjois Amerikka Etelä ja Keski Amerikka Kaikki hyvin? Eurooppa Biokapasiteetin kulutus Oseania Hiilijalanjälki Aasia Afrikka 0 2 4 6 8 10 Ekologinen jalanjälki 2007 (gha/hlö) Portugali Puola Venäjä Saksa Ruotsi Biokapasiteetin kulutus Hiilijalanjälki Suomi 0 2 4 6 8 Lähde: Global Footprint Network, 2010
Suomi Vienti Tuonti Tuotanto 12,29 gha/hlö 6,41 gha/hlö 12,54 gha/hlö KULUTUS = TUOTANTO+TUONTI - VIENTI = 6,2 gha/hlö JOS KAIKKI MAAILMAN IHMISET ELÄISIVÄT SUOMALAISTEN KULUTUSTASOLLA TARVITTAISIIN 3,4 MAAPALLOA Lähde: Global l Footprint Network, 2010
Biokapasiteetin ja ekologisen jalanjäljen Switzerland Sweden erotus (gha/hlö) EU 2007 Ekologinen reservi + Ekologinen vaje - United Kingdom Ukraine Spain Slovenia Slovakia Serbia Russian Federation Romania Portugal Poland Norway Netherlands Moldova Macedonia TFYR Lithuania Latvia Italy Ireland Hungary Greece Germany France Finland Estonia Denmark Czech Republic Croatia Bulgaria Bosnia and Herzegovina Belgium Belarus Austria Albania Lähde: Global Footprint Network, 2010 (8,0) (6,0) (4,0) (2,0) 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0
Maailman biokapasiteetti ja sen kulutus 2007 Rakennettu maa Kalastusalueet Metsämaat Laidunmaat Biokapasiteetti (punainen) Käyttö (sininen) Viljelymaat 0 02 0,2 04 0,4 06 0,6 08 0,8 1 12 1,2 14 1,4 16 1,6 Glogaalihehtaaria / hlö Euroopan biokapasiteetti i i ja biokapasiteetin i i kulutus 2007 Rakennettu maa Kalastusalueet Metsämaat Laidunmaat Biokapasiteetti (punainen) Kulutus (sininen) Viljelymaat 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 1,6 2.12.2 2010 Globaalihehtaaria / hlö
Metsiemme käytön näkymiä vuoteen 2020 mennessä Metsäbiomassan lisäys energiatuotantoon t t - risupaketti : 8,5 milj. m3 / vuosi lisäys (nyk. 5 milj. m3 /vuosi) - 3 uutta biojalostamoa : 6 milj. m3 / vuosi (?) Metsäteollisuuden puun käyttö (?) - Eräs näkemys: kotimainen ainespuun käyttö pysyy samalla tasolla kuin 2005-2008 (tekeminen vähenee, mutta tuonti korvautuu kotimaisella puulla), 57 milj. m3 - jäteliemien käyttö energiatuotannossa vähenee (42,5 TWh vuonna 2007) - puurakentaminen lisääntyy? 2010 2.12.2
Mitä tapahtuu jos alamme käyttää aikaisemmin hyödyntämättömiä metsäjakeita (kannot, hakkuutähteet ja harvennuspuut) ja ainespuun käyttö säilyy entisellään? Suomen kasvihuonekaasupäästöt ja hiilinielu 100 Päästöt 80 60 ekv Tg CO2 40 20 0 20 40 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 60 Vuodet Hiilinielu Hiilinielu, monimuotoisuus ja ravinnetase heikkenevät Saavutettava nettokasvihuonekaasupäästö jää selvästi nykyisin uskottua pienemmäksi TUTKIMUKSELLA ON TODELLA KIIRE!
Ekologisesti kestävästi lisättävän bioenergiapotentiaalin määrä (MtOE) 2010-2030 eri Euroopan maissa Slovakia Slovenia Poland Latvia Lithuania Hungary Estonia Czech Republic United Kingdom Sweden Portugal Netherlands Italy Ireland Arviointikriteerinä luonnon monimuotoisuuden i heikkeneminen i H Suomen erityispiirteinä: - hidas kasvu S d - metsiemme jo olemassa oleva intensiivinen hyödyntäminen France Finland Spain Denmark Germany Belgium Austria 5 0 5 10 15 20 Lähde: EEA 7/2006
BIOKAPASITEETIN KESTÄVÄN KÄYTÖN SUURET LINJAUKSET - Suomalaiset vähentävät kulutuksen ekologista jalanjälkeään jälk ää - Metsäteollisuuden biomassaintensiivisyys vähenee (uudet tuotteet esim. nanosellu) 2010 2.12.2
BIOKAPASITEETIN KESTÄVÄN KÄYTÖN AVAINPERIAATTEET - energiansäästö ja energiatehokkuus - hiilivarastojemme säilyttäminen (ja jopa kasvattaminen) - mahdollisimman hiilineutraalien biomassojen energiakäyttö - ravinnetaseista huolehtiminen (kohti suljettuja ravinnekiertoja) - puurakentaminen - kasvisruoan osuuden kasvattaminen - ruokahävikin minimointi (nyt hukkaa jopa 10-20 %) - tuotetaan vähemmästä biomassasta enemmän arvoa 2010 2.12.2