2010 2014 Starttiverstas -hanke 3
SISÄLTÖ STARTTIVERSTAS STARTTI OMAAN ELÄMÄÄN... 6 STARTTIVALMENNUKSEN TAVOITTET JA MENETELMÄT... 8 Sosiaalipedagoginen näkökulma... 8 Ratkaisukeskeinen työskentelytapa... 10 Yksilövalmennus käytännössä Starttiverstaalla...11 Starttivalmennuksen prosessi...13 Ryhmävalmennus... 17 Ryhmävalmennuksen sisällöt...18 Ryhmävalmennus kuntouttavana työtoimintana... 18 Starttipäivät... 19 Vuositilastoja ryhmävalmennuksesta... 22 TAVOITELTAVIA TULOKSIA JA NÄKÖALOJA... 23 Kohderyhmän nuoret voimavaroja ja hidasteita... 25 Hidasteita... 26 Voimavaroja ja näköaloja... 28 MITÄ REPUSSA STARTTIVALMENNUKSEN JÄLKEEN?... 29 VERKOSTO- JA SIDOSRYHMÄ YHTEISTYÖ JA STARTTIVERSTAS HANKKEEN JÄRJESTÄMÄT KOULUTUKSET...31 Verkostoyhteistyö Starttiverstaalla...31 Yhteistyökäytännöt... 32 Koulutukset...33 Starttiverstaan yhteistyötahot... 35 Valtakunnallinen starttivalmennusyhteistyö... 36 ARTIKKELI: STARTTIVALMENNUS MAASEUTUALUEELLA... 38 4
Johdatus seudulliseen starttivalmennustyöhön...38 Seudullinen verkostotyö...38 Työmenetelmät...41 Nuorten määrä, sukupuoli ja ikä...42 Nuoren ohjautuminen eteenpäin...42 Haasteet seututyössä...46 VERKOSTOITUMISEN KEINOT JA HYÖTY NUORELLE, VERKOSTOLLE JA VALMENTAJALLE... 49 LÄHTEET... 51 5
Starttiverstas-hanke oli osa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallinnoimaa Nuorten tuki hanketta. Hanketta rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto, ELY-keskus ja toiminta-alueen kunnat; Joensuu, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi. STARTTIVERSTAS STARTTI OMAAN ELÄMÄÄN Kun Nuori tarvitsee erityistä tukea arjenhallintaansa ennen muuhun valmennukseen, koulutuksen tai työelämän suuntaan siirtymistä, voidaan hänelle tarjota starttivalmennusta. Joensuun Nuorisoverstas ry:n Starttiverstas-hanke tarjosi starttivalmennusta 60 nuorelle vuodessa Joensuun, Polvijärven, Outokummun ja Liperin alueella. Nuoret kävivät Starttiverstaan toimintavuosien 2010 2014 aikana läpi yhteensä 270 yksilövalmennussopimuksen alaista starttivalmennusjaksoa. Osa nuorista kävi useamman jakson eri aikoina, mutta suurin osa tästä määrästä oli eri henkilöitä.
Ohjaamo 17 Työvoiman palvelukeskus Joensuun Nuorisoverstas Etsivä nuorisotyöntekijä Mielenterveyskeskus 21 22 19 22 TE-toimisto 53 Aikuissosiaalityö 69 Taulukko 1. Mistä nuoret ovat ohjautuneet. Taulukossa näkyy koko Starttiverstaan yksilövalmennusjaksoille ohjautuneiden nuorten määrä. Starttiverstas tarjosi palveluita 16 vuotta täyttäneille alle 29-vuotiaille työttömille ja/tai tulottomille nuorille ja nuorille aikuisille. Starttiverstaalle ohjautuneiden nuorten keski-ikä oli 21 vuotta. Hankkeen alkuaikoina nuoria ohjautui Joensuussa eniten TE-toimistosta ja Sosiaalitoimistosta. Starttiverstaan toiminnan edetessä ja kehittyessä nuoria ohjautui useammalta taholta: esimerkiksi Nuorisoverstaalta, Ohjaamosta, Etsivästä nuorisotyöstä, mielenterveyspalveluista, asumispalveluista ja Työvoiman palvelukeskuksesta. Seudulla (Okuli ja Polvijärvi) nuorten ohjautuminen oli alusta asti hieman eri tavalla järjestetty kuin Joensuussa. Hankkeen alussa nuoret ohjautuivat lähes aina sosiaalitoimen kautta. Seudulle syntyi toimintamalli, jossa eri tahojen toimijat kävivät läpi palveluissa olevia nuoria, joista sitten kukin tarpeen mukaan ohjattiin eteenpäin, esimerkiksi Starttiverstaan asiakkuuteen.
STARTTIVALMENNUKSEN TAVOITTET JA MENETELMÄT Starttivalmennuksen tavoitteena on kartoittaa ensin nuoren työ- ja toimintakyky ja edellytykset osallistua muihin palveluihin, ja tukea häntä arjenhallintaan liittyvissä asioissa. Starttivalmennuksen pääasialliset työmuodot Starttiverstaalla olivat yksilövalmennus ja ryhmävalmennus. Valmennusjakson aikana pyrittiin löytämään nuorelle sopivin valmennuksen tai tukipalvelun muoto. Starttivalmennus on kokonaisvaltainen prosessi, jossa lähdetään liikkeelle nuoren yksilöllisen elämäntilanteen ja valmiuksien selvittämisestä, ja päädytään pienin askelin omien voimavarojen löytämiseen ja sosiaaliseen vahvistumiseen. Riittävä aikaresurssi on keskeisessä roolissa starttivalmennusprosessissa. Luottamuksen rakentuminen ja riittävän kattava elämäntilanteen kartoitus mahdollistavat prosessin etenemisen. Starttivalmennuksen aikataulusta voidaan sopia nuoren kanssa. Starttiverstaalla tapaamisia sovitaan aluksi 1-2 viikossa. Kokonaiskestoltaan valmennus voi olla yksilöllisesti hyvinkin erilainen. Starttiverstaalla oltiin keskimäärin noin 9 kk, mutta lyhimmillään starttivalmennus kesti yhden kuukauden, ja pisimmillään eripituisina jaksoina puolitoista vuotta. Sosiaalipedagoginen näkökulma Nykypäivänä syrjäytymisestä puhuttaessa yksilön ja yhteiskunnan välisten siteiden heikkoutta tarkastellaan pääasiassa yhteiskunnan kannalta. Tämä näkyy siinä, kuinka etuliite sosiaalinen ymmärretään. Sosiaalinen tarkoittaa syrjäytymisen yhteydessä erityisesti yhteiskunnan kannalta tarkasteltua yksilön ja yhteiskunnan välistä suhdetta. Yhteiskuntakeskeisyys sosiaalisuudessa tulee esille myös puhuttaessa syrjäytymisen vastakohdasta, sosiaalisesta osallisuudesta tai sosiaalisesta integraatiosta. Sosiaalisesta syrjäytymisestä puhuttaessa viitataan yleensä aina myös vastakohtaan sosiaaliseen osallisuuteen tai sosiaaliseen integraatioon.
Sosiaalisuuden määrittyminen yhteiskunnalliseksi näkyy sen ymmärtämisessä, mistä syrjäydytään ja vastaavasti mihin tulee olla osallinen tai integroitua. Syrjäytymisen on esimerkiksi nähty merkitsevän syrjäytymistä yhteiskunnan valtavirrasta ja sosiaalinen osallisuus on määritelty pyrkimykseksi uudelleen integroida tai lisätä marginalisoituneiden ryhmien osallistumista yhteiskunnan valtavirtaan. Sosiaalityön näkökulmasta, voidaan sanoa, että yhteiskuntakeskeisen sosiaalisen syrjäytymisen lisäksi tulee ottaa huomioon ihmisten arkielämä ja yksilöiden hyvinvointi syrjäytymisen ymmärtämisen lähtökohtana. Sosiaalityö toimii yhteiskunnan valtavirrasta sivuun joutuneiden ja valtavirrassa elävien rajapinnalla. Tällä rajapinnalla sosiaalityön ei tule toimia yksinomaan yhteiskuntakeskeisistä lähtökohdista, vaan myös yksilöiden ja perheiden arkielämän ja hyvinvoinnin lähtökohdista. Keskeinen kysymys syrjäytymisen perustaville määreille on, mistä syrjäydytään, kun syrjäydytään. Edellä mainittiin syrjäytymisen merkitsevän syrjäytymistä yhteiskunnan valtavirrasta. Yhteiskunnan valtavirran sijasta voidaan puhua myös yhteiskunnallisesta normaaliudesta. Yhteiskunnan normaalius kertoo ehkä esimerkiksi valtavirran kaltaista neutraalia ilmaisua osuvammin siitä, mistä syrjäydytään. Yksilöä yhteiskuntaan yhdistävä side määrittyy siteeksi yhteiskunnan normaalisuuteen ja syrjäytymisen perustavaksi määreeksi tulee yhteiskunnallisesta normaaliudesta sivuun joutuminen. Tarkasteltaessa syrjäytymisen käsitettä sosiaalipedagogisesta viitekehyksestä, jossa syrjäytyminen käsitteellistyy sosiaaliseksi ja kasvatukselliseksi ilmiöksi. Sosiaalipedagogisen ajattelun ja toiminnan peruskysymys koskee yhteiskunnallisen toimintakyvyn, osallisuuden, osallistumisen ja riittävän elämänhallinnan saavuttamista, eli toisin sanoen syrjäytymisen välttämistä. Syrjäytymisen prosessin sanotaan olevan ylisukupolvista, johon liittyy usein kotiolojen epävakautta lapsuudessa, esimerkiksi vanhempien runsasta päihteiden käyttöä ja perheen aikuisjäsenten vaihtumista. Melko
usein tämä epävakaus heijastuu lapsen elämänhallintaan ja koulunkäyntiin, joka näkyy oppimis- ja sopeutumisvaikeuksina. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi tarvitaan yksilöllisiä syrjäytymiskehityksen eri vaiheisiin soveltuvia pedagogisia interventioita. Huomion tulisi kiinnittyä myös ylisukupolviseen, edellisen sukupolven kautta tapahtuvaan vaikuttamiseen ja syrjäytymistä ehkäisevän perhetyön kehittämiseen. Yhteisöllisiä, toiminnallisia ja elämyksellisiä toimintamuotoja ja niiden soveltamista pidetään sosiaalipedagogisessa viitekehyksessä keskeisinä lasten ja nuorten kanssa tehtävässä, sosiaalisia tarkoitusperiä toteuttavassa kasvatustyössä. Ratkaisukeskeinen työskentelytapa Ratkaisukeskeinen ajattelu- ja työtapa on maanläheinen ja myönteinen tapa kohdata erilaisia inhimillisen elämän haasteita ja pulmatilanteita. Ratkaisukeskeisessä ajattelussa ja työskentelytavassa pyritään keksimään luovia ratkaisuja korostamalla toiveikkuutta, voimavaroja, edistystä ja yhteistyötä. Ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneelle työlle on ominaista: Asiakaslähtöisyys, jossa asiakas voi olla esim. yksilö, perhe, ryhmä tai työyhteisö. Nuori asettaa itse omat tavoitteensa sen sijaan, että joutuisi hyväksymään asiantuntijoiden määrittelemät tavoitteet. Tavoitelähtöisyys ja tulevaisuussuuntautuneisuus. Keskusteluissa painopiste on tavoitteissa ja siinä miten nuori voi ne saavuttaa. Voimavarakeskeisyys. Tutkitaan ja hyödynnetään nuoren kykyjä, taitoja ja osaamista käsillä olevan pulman ratkaisemisessa tai tavoitteiden saavuttamisessa. Menneisyyttä tarkastellaan pikemminkin voimavarana.
Poikkeuksien ja edistyksen huomioiminen. Tutkitaan erityisesti niitä aikoja ja hetkiä, jolloin vaikeudet ovat paremmin hallinnassa tai jokin tavoite toteutuu vaikkakin osin. Tärkeää on kartoittaa tavoitteen suuntaan tapahtuvaa edistystä. Myönteisyys, luovuus, leikillisyys ja huumori. Tämä työmuoto tukee nuoren vahvoja puolia. Uusien näkökulmien syntymisen lisäksi oleellista on ideoida ja testata vuorovaikutussuhteessa erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Yhteistyö ja kannustus. Nuoren verkostot ja läheiset nähdään voimavarana ja pulmia voidaan ratkoa yhteistyössä heidän kanssaan. Tärkeä osa työtä on aito myönteinen palaute sekä ansion ja kiitosten jakaminen edistyksestä eri osapuolille. Yksilövalmennus käytännössä Starttiverstaalla Kun nuori ohjautui Starttiverstaalle, lähettävän tahon yhteydenotossa sovittiin tapaaminen hänen kanssaan. Kohdatun nuoren kanssa kartoitettiin oikeaa palvelua alkuhaastattelulla. Jos valmentaja ja nuori katsoivat, että Starttiverstas on oikea paikka, solmittiin yksilövalmennussopimus, jossa määriteltiin valmennukselle tavoitteet ja aikataulu. Muussa tapauksessa nuorelle etsittiin muu palvelu saattaen vaihtaen -periaatteella. Nuoren suostumuksella ilmoitettiin lähettävälle taholle asiakkuuden tavoitteista ja aikataulusta. Yksilövalmennuksessa tapaamisia oli 1-2 kertaan viikossa, ja valmennuksen kokonaiskesto oli yleensä 3-9 kuukautta. Valmennuksessa edettiin asetettujen tavoitteiden mukaan. Yksilövalmennuksen edetessä tavoitteita tarkasteltiin, ja tarvittaessa niitä muutettiin. Valmennukseen liittyi usein toiminnallisuutta. Nuoren kanssa voitiin toiveiden ja tavoitteiden mukaan esimerkiksi laittaa ruokaa tai harrastaa liikuntaa, kädentaitoja tai kulttuuria. Toiminnallisuuden menetelmin tuettiin aktivoitumista, arjen sujumista ja liikkeellelähtöä. Valmentajan rooli oli kulkea rinnalla valmennuk-
sen aikana ja saada nuori motivoitumaan ja ottamaan vastuuta asioidensa hoitamisesta. Yksilövalmennuksen keinoin pyrittiin muutokseen myös näköalattomuudessa koulutuksen ja työelämän suuntaan. 1494 1089 884 605 303 25 68 73 48 152 195 154 Nuoren tapaamiset Ryhmävalmennus Verkostotapaamiset 2011 2012 2013 2014 Taulukko 3. Nuoren tapaamiset tarkoittavat yksittäisen nuoren ja valmentajan kohtaamista valmennustilanteessa - yksilö- tai ryhmävalmennustapaamisessa. Ryhmävalmennus tarkoittaa ryhmävalmennuksen tapaamiskertoja per vuosi. Verkostotapaamiset tarkoittavat nuoren valmennukseen ja asioiden hoitoon liittyviä verkostotapaamisia. * Yllä olevan kaavion Nuorten tapaamisia osiossa vuoden 2011 tilastoon ei ole laskettu ryhmiin osallistuneista nuorista tapaamiskertaa koko vuoden osalta.
Verkostoyhteistyöllä on keskeinen merkitys starttivalmennuksessa. Verkostossa tärkeitä ovat esimerkiksi sosiaalityö, TE-palvelut ja muut viranomaistahot, työpajat, terveyspalvelut ja asumispalvelut. Starttivalmennuksessa ajatellaan, että nuoren jatkopolku löytyy parhaiten juuri monialaisen verkoston tukeminen. Yhteistyössä verkostonsa kanssa nuori saa asioihinsa parasta asiantuntemusta ja pystyy etenemään tavoitteidensa mukaan. Verkoston kanssa pystyttiin olemaan yhteistyössä nuoren suostumuksella ja tieto siirtyi asiaankuuluvalla tavalla. Alaikäisten kohdalla myös vanhemmilta pyydettiin suostumus toimintaan osallistumiseen. Vanhemmat olivat muussakin kuin alaikäisten tapauksessa osa verkostoa, mikäli nuori niin halusi. Starttivalmennuksen prosessi Starttiverstaalla valmennusjakso oli yleensä pituudeltaan 3-9 kk yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Starttivalmennus koostui kolmesta eri vaiheesta, joista jokainen oli kestoltaan 1-3kk. Starttivalmennusjakson tavoitteina olivat motivaation herättäminen, näköalojen lisääminen ja jatkopoluissa pysyminen.
Ohjaavat tahot: TE-toimisto TYP Sosiaalityö Etsivät Nuorisoverstas Ohjaamo Kuraattorit & opot MT-palvelut Asumispalvelut Sukulaiset & ystävät + muut nuorten palvelut Starttivalmennusprosessi Sitouttaminen 1-3 kuukautta tavoitteet tutustuminen elämäntilanteen kartoitus omat toiveet tavoitteiden asettaminen virastoasioiden kuntoon laitto luottamuksen rakentaminen toiminnallisuus Väliarvio tarpeet Osallistaminen 1-3 kuukautta Väliarvio Toiveet toiminnallisuus esim. pienryhmässä sosiaalinen vahvistuminen viikko- ja vuorokausirytmin tukeminen arjen realisointi Voimaantuminen & jatkopolut 1-3 kuukautta Arvio & palaute verkostotyö väliarviointi: tilaanteen ja tavoitteiden tarkastelu, realistisuus Konkreettisen jatkopolun löytäminen + Jatkoseuranta tilanteen ja tarpeen mukaan Jatkopolut: Työkokeilu Kuntouttava työtoiminta Nuorisoverstas Ohjaamo Koulutus Palkkatukityö Taulukko 4. Starttivalmennusprosessi. Seuraavaksi tekstissä prosessin vaiheet tarkemmin kuvattuina.
Sitouttaminen (1-3kk) - tutustuminen - elämäntilanteen kartoitus - omat toiveet - tavoitteiden asettaminen - virastoasioiden kuntoon laitto - luottamuksen rakentaminen - toiminnallisuus Osallistaminen (1-3kk) - toiminnallisuus pienryhmässä - sosiaalinen vahvistuminen - viikko- ja vuorokausirytmin tukeminen - arjen realisointi Voimaantuminen ja jatkopolut (1-3kk) - itsenäinen harrastaminen - omatoiminen virastoasiointi ja asioista huolehtiminen ajallaan - arjenhallinnan vahvistuminen
- tulevaisuuden näköalojen lisääntyminen - motivaatio oman elämän hallintaan - realistinen jatkopolku 2011 2012 2013 2014 Yksilövalmennus 933 813 927 447 Lyhytkestoiset 49 45 69 13 Peruuntuneet 177,5 288 401 165 Taulukko 5. Nuorten yksilölliset tapaamiset ja peruuntuneet tapaamiset tunteina. Yksilövalmennustapaamiset tarkoittavat Starttiverstaan varsinaisessa asiakkuudessa olleiden nuorten tapaamisia eli yksilövalmennussopimuksen alaisia tapaamisia. Lyhytkestoiset tapaamiset olivat luonteeltaan palveluohjauksellisia yhteensä alle 7 tuntia kestäneitä valmennuksia. Peruuntuneet tapaamiset tarkoittivat yksilövalmennuksessa olleiden nuorten ilman syytä, tai jälkeenpäin selvitettyjä tapaamisen peruuntumisia.
Ryhmävalmennus Yhteisöllisyydellä ja vertaisryhmän tuella on työpajatyöskentelyssä suuri merkitys. Starttiverstaalla tapahtuvan ryhmävalmennuksen tavoitteina oli nuoren elämänhallinta-, opiskelu- ja työelämätaitojen selkiyttäminen, vahvistaminen ja ylläpitäminen yksilö- ja ryhmätyömenetelmin. Nuorten valmennuksen tavoitteina oli koulutus- ja työelämäpolkujen selkeytyminen. Päivittäisessä toiminnassa pyrittiin takaamaan jokaiselle nuorelle onnistumisen kokemuksia sekä mahdollisuus vaikuttaa toiminnan sisältöön ja toteutustapaan, joiden kautta nuoren itsetunto vahvistui. Valmennuksen perustana oli yksilöllisyys ja luovien ratkaisujen löytäminen nuoren omista edellytyksistä ja tarpeista lähtien. Ryhmävalmennuksen epävirallisemmassa ympäristössä asioiden oppiminen tapahtui ennen kaikkea toiminnan ja kokemusten kautta. Toiminnalla pyrittiin nuoren motivaation ja aktiivisuuden lisääntymiseen sekä oman tulevaisuuden selkeytymiseen ja suunnitteluun. Starttiverstaan kokemusten mukaan tarve ryhmämuotoisen valmennuksen järjestämiselle, starttivalmennusnuorille, on suuri. Moni nuori ei ole valmis lähtemään jatkopoluille muutaman kuukauden yksilövalmennuksen jälkeen ja tarvitsee pidemmän ja tiiviimmän valmennusjakson. Pelkkä yksilövalmennus ei kaikille riitä, vaan he tarvitsevat säännöllisempää arki- ja vuorokausirytmin harjoittelua matalan kynnyksen toiminnassa, ohjatussa ympäristössä. Ryhmävalmennuksessa vuorokausi- ja arkirytmi selkeytyy ja sitä harjoitellaan konkreettisesti. Myös kodista liikkeelle lähtöä on hyvä harjoitella ja saada osallistumisen ja osallisuuden kokemuksia. Sosiaalisen vahvistumisen kannalta säännöllinen ryhmävalmennus tukee starttivalmennusnuorien tavoitteisiin pääsemistä.
Arjenhallinnan taitojen lisääntyminen, tulevaisuuden näköalojen selkeytyminen sosiaalinen vahvistuminen ja säännöllisempi useampana päivänä liikkeelle lähtö vahvistaa starttivalmennusnuorten matkaa koulutuksen ja työelämän suuntaan. Ryhmävalmennuksen sisällöt Starttiverstaalla ryhmävalmennus perustui toiminnallisuuteen ja osallistumisen kautta arjen taitojen vahvistumiseen. Ryhmävalmennus koostui samoista arjenhallintaa tukevista elementeistä kuin yksilövalmennus. Sisältöinä ryhmävalmennuksessa olivat kädentaidot, omien vahvuuksien kartoittaminen, liikunta, terveelliset elämän tavat, ravitsemus, kulttuuri, koulutus- ja työelämätaitojen ja -markkinatiedon lisääminen mm. tutustumiskäyntien kautta. Ryhmävalmennuksessa pyrittiin tuomaan nuorille uusia kokemuksia ja näin jalkautuminen erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin edisti tavoitteiden saavuttamista (mm. kirpputorikäynnit, museovierailut, kirjasto). Myös eri alojen asiantuntijavierailijoita hyödynnettiin nuorten omien toiveiden ja tarpeiden mukaan. Ryhmävalmennuksessa nuori eteni Starttiverstaan prosessikuvauksen mukaisesti. Nuoret saivat myös yksilövalmennusta ryhmävalmennuksen ohella. Näin nuorilla oli mahdollisuus keskustella oman valmentajansa kanssa ja hoitaa samalla akuutteja asioitaan. Jatkopolkuja mietittiin hyvissä ajoin ennen valmennussopimuksen päättymistä yhdessä nuoren kanssa. Ryhmävalmennuspäiviin sisältyivät nuoren kuntoutumista ja valmentautumista tukevat omat käynnit esimerkiksi TE-toimistossa tai mielenterveyspalveluissa. Ryhmävalmennus kuntouttavana työtoimintana Joensuun kaupungin määritelmän mukaan kuntouttava työtoiminta on mielekästä, toimintakykyä ja osaamista edistävää tekemistä ja sitä järjestetään 17 65-vuotiaille pitkään työttömänä olleille henkilöille. Kuntouttavan työtoiminnan suunnittelussa otetaan huomioon henkilön omat toiveet,
koulutus- ja työhistoria sekä työ- ja toimintakyky. Tavoitteena on motivoida, ylläpitää ja parantaa valmentautujan työ- ja toimintakykyä sekä parantaa toimintaan osallistuvan elämänhallinnantaitoja. Kuntouttava työtoiminta antaa työkokemusta työtehtävistä, työyhteisön jäsenenä olemisesta ja työelämän pelisäännöistä. Toiminta perustui aktivointisuunnitelmaan ja siinä huomioitiin valmentautujan sekä työtoimintapaikan tarpeet. Sopimuksen kesto oli 3-24 kuukautta, enintään 230 päivää vuodessa. Valmentautujat osallistuivat toimintaan yhdestä viiteen päivänä viikossa ja neljästä kahdeksaan tuntia päivässä. Kuntouttavan työtoiminnan ajalta nuori vuoden 2013 alusta oli oikeutettu työmarkkinatukeen ja sen lisäksi hän sai ylläpitokorvausta läsnäolopäiviltä. Starttipäivät Joensuun kaupungin aikuissosiaalityön kanssa sovittiin kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä hankkeessa. Hankkeen kohderyhmälle järjestettiin ryhmävalmennusta kahtena tai kolmena päivänä viikossa Joensuussa. Niissä oli mahdollisuus käydä kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella. Ryhmävalmennuspäivät olivat nimeltään Starttipäiviä, koska ryhmä-termi ei ollut suosittu
nuorten parissa. Tavoitteena niissä oli arjenhallinnan vahvistaminen, sosiaalisten taitojen kohentaminen sekä tulevaisuuden näköalojen lisääntyminen. Päivät sisälsivät muun muassa kädentaitoja, liikuntaa, kulttuuria ja ruuanlaittoa. Toiminnan sisältöön vaikuttivat myös nuorten omat toiveet ja tarpeet. Päivien aikana oli mahdollisuus ruokailuun tai välipalaan. Starttipäiviin pystyi osallistumaan myös ilman kuntouttavan työtoiminnan sopimusta, Nuorisoverstaan omalla yksilövalmennussopimuksella. Starttipäiviin osallistuivat nuoret, joilla oli kuntouttavan työtoiminnan sopimus, saivat osallistumispäivältä yhdeksän euron toimintarahan tai ylläpitokorvauksen perustoimeentulon lisäksi. Vuoden 2013 alusta alkaen lainsäädännön muututtua, nuorten oli mahdollista hakea työmarkkinatukea kuntouttavan työtoiminnan ajalta. Kuntouttavan työtoiminnan mukaan nuoret saivat myös bussikortin tai lippuja kulkemiseen. Tämä motivoi nuoria osallistumaan Starttipäivien toimintaan. Ryhmävalmennuksen järjestäminen kuntouttavana työtoimintana tuntuisi olevan paras vaihtoehto toimenpiteeksi starttivalmennuksessa. Myös valtakunnallisesti starttivalmennus nähdään enemmän kuntouttavana työtoimintana kuin esimerkiksi työkokeiluna. Starttivalmennusnuoret ovat työelämään kuntoutuvia ja tarvitsevat paljon tukea valmennusprosessin aikana. Sitoutuminen toimenpiteisiin on haastavaa ja poissaolot ovat hyvin tyypillisiä. TE-toimiston tarjoama työkokeilu olisi hyvä jatkopolku kuntouttavan työtoimintajakson jälkeen, kun nuorella on jo paremmat voimavarat sitoutua vaativampiin toimenpiteisiin. Kuntouttavan työtoiminnan etuna on, että siihen osallistuminen ei kuluta nuoren rajallisia työkokeilupäiviä. Kuntouttava työtoiminta mahdollistaa rahallisen korvauksen (ylläpitokorvaus) toimintapäiviltä sekä korvauksen matkoista, joka osaltaan voivat toimia motivoivana tekijänä ryhmävalmennukseen osallistumiselle. Starttipäivistä kerättiin palautetta erillisellä palautelomakkeella, jonka päiviin osallistuneet nuoret täyttivät siirtyessään jatkopoluille.
Starttipäivärunko PÄIVÄN ALOITUS: aamukahvi, päivän lehti kuulumiset,toiveet TOIMINTA: kädentaidot, liikunta, kulttuuri, tutustumiskäynnit ym. RUUANVALMISTUS JA RUOKAILU YKSILÖVALMENNUS ASIAT: toimeentulotukihakemust en täyttö, TEtoimistokäynnit, mielenterveyspalvelut ym. PÄIVÄN LOPETUS: palaute, toiveet, seuraavan kerran suunnittelu Starttipäivät aloitettiin yhteisellä kahvitteluhetkellä, jossa nuorilla oli mahdollisuus kertoa kuulumisensa, lukea päivän sanomalehti ja esittää toiveita toiminnan suhteen. Jokainen nuori laittoi omalla vuorollaan ruokaa ja yhteinen ruokailu rytmitti päivää varsinaisen toiminnan lisäksi. Nuoret saivat hoitaa yksilövalmennusasioitaan päivän aikana nuorten, ryhmän ja yksilövalmentajien aikataulujen mukaan. Palautetta toiminnasta kyseltiin suullisesti ja ajoittain kirjallisesti. Starttipäivien vetovastuu järjestettiin siten, että jokainen Joensuun yksilövalmentaja vastasi vuorollaan Starttipäivien toiminnasta. Vastuussa oleva valmentaja suunnitteli päivän ohjelman, vastasi tarvittavista hankinnoista ja siitä, että kaikilla nuorilla oli tekemistä koko päivän ajan. Nuoret ilmoittivat poissaoloistaan omalle yksilövalmentajalle ja oma yksilövalmentaja huolehti muistutussoitoista. Vastuussa olevalla valmentajalla oli apunaan toinen valmentaja, joka tarvittaessa toimi sijaisena. Tämän käytännön kautta oli myös mahdollista ottaa paremmin huomioon nuorten yksilölliset tarpeet ja toiveet, esimerkiksi kaikkien ei tarvinnut osallistua liikuntaan.
Vuositilastoja ryhmävalmennuksesta Vuonna 2010 ryhmävalmennusta järjestettiin Joensuussa ja Outokummussa. Joensuussa ryhmä kokoontui kerran viikossa keskiviikkoisin klo 12 16. Joensuussa osallistujia oli yhdestä viiteen nuorta ja niissä oli mukana myös kaksi nuorta Liperistä ja neljä nuorta Polvijärveltä. Seudulta (Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi) tulleet nuoret saivat kulkemiseen maksusitoumuksen sosiaalitoimesta. Outokummussa pienryhmä kokoontui muutaman kuukauden ajan kerran viikossa ja siihen osallistui kolme nuorta. Outokummussa järjestettiin myös liikunnallista ryhmätoimintaa yhteistyössä Ohjaamon uravalmentajan ja Nuorisoverstaan yksilö- ja työvalmentajan kanssa ja niihin osallistui nuoria Starttiverstaalta ja Nuorisoverstaalta. Toiminta tapahtui Kyykerin kylätalon liikuntasalissa. Vuonna 2011 ryhmävalmennusta toteutettiin Joensuussa ajalla 19.1. 13.7. Ryhmäkertoja oli 24 ja ryhmiin osallistui kolmetoista eri nuorta, joista kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella viisi. Ryhmätapaamisia oli kerran viikossa, kestoltaan neljä tuntia. Ryhmiin osallistui kahdesta seitsemään nuorta kerrallaan. Syyskaudella ryhmävalmennusta ei pystytty järjestämään, koska valmennuksessa olleilla nuorilla ei ollut ryhmätoiminnan tarvetta. Vuonna 2012 ryhmävalmennusta toteutettiin Starttipäivien nimellä Joensuussa 10 kuukauden ajan. Alkuvuodesta sovittiin Joensuun kaupungin kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien kanssa toimenpiteen tehokkaammasta käyttöönotosta Starttiverstaalla. Starttipäiviä oli yhteensä 81 ja niihin osallistui kaksikymmentä eri nuorta, joista kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella kahdeksan. Yhdeksän nuorta jatkoi Starttipäivissä vuonna 2013. Starttipäiviä toteutettiin kahtena tai kolmena päivänä viikossa, kestoltaan neljä tuntia ja niihin osallistui kahdesta seitsemään nuorta kerrallaan. Keskimääräinen osallistujamäärä oli neljä nuorta.
Vuonna 2013 ryhmävalmennusta toteutettiin Starttipäivien nimellä Joensuussa 9 kuukauden ajan. Starttipäiviä oli yhteensä 73 ja niihin osallistui neljätoista eri nuorta, joista kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella kolmetoista. Starttipäiviä toteutettiin kahtena päivänä viikossa, kestoltaan neljä tuntia, ja niihin osallistui kahdesta kahdeksaan nuorta kerrallaan. Vuonna 2014 ryhmävalmennusta toteutettiin Starttipäivien nimellä Joensuussa 6 kuukauden ajan. Starttipäiviä oli yhteensä 48 ja niihin osallistui kuusitoista eri nuorta, joista kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella neljätoista. Starttipäiviä toteutettiin kahtena päivänä viikossa, kestoltaan neljä tuntia ja niihin osallistui kolmesta yhdeksään nuorta kerrallaan. Koko hankkeen aikana kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella osallistui ryhmävalmennukseen 29 nuorta, joista naisia viisitoista ja miehiä neljätoista. Sopimusten kestot olivat 1-13 kk. Keskimääräinen sopimus oli kestoltaan 5 kuukautta. TAVOITELTAVIA TULOKSIA JA NÄKÖALOJA Starttivalmennuksessa tuetaan valmentautujan aktivoitumista ja motivoitumista. Tavoitteena on edetä pienin askelin kohti koulutusta ja työelämää, sekä löytää muutakin tartuntapintaa yhteiskunnan tarjoamista mahdollisuuksista. Valmentaja ja nuori luovat prosessin aikana luottamuksellisen asiakassuhteen, jossa nuoren itsetuntemus ja itseluottamus kasvavat niin, että hän pystyy yhdessä verkostonsa kanssa luomaan realistisen kuvan tilanteestaan ja mahdollisuuksistaan, ja etenemään kohti tavoitteitaan. Euroopan Unionin nuorisostrategian kaksi päätavoitetta ovat: tarjota nuorille tasavertaisempia mahdollisuuksia koulutuksessa ja työmarkkinoilla ja rohkaista nuoria aktiiviseen kansalaisuuteen ja olemaan osallisia yhteiskunnassa. Kansallisella tasolla Suomessa tätä strategiaa viedään eteenpäin Nuorten yhteiskuntatakuun voimin. Sillä halutaan ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämistä. Vuoden 2013 alusta voimaan astuneessa nuorisotakuussa
jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaa viimeistään 3 kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Matalan kynnyksen palveluilla, kuten starttivalmennuksella, voidaan katkaista alkanut syrjäytymiskierre ja tukea nuorta ottamaan ensimmäinen askel kohti arjenhallintaa ja seuraava askel kohti koulutusta ja työllistymistä. Mikäli nuoren mahdollinen syrjäytymiskierre saadaan katkaistua, voidaan nuoren omien voimavarojen käyttöönoton lisäksi pelastaa myös yhteiskunnan resursseja. Nuorten yhteiskuntakuu työryhmä arvioi, että 40000 työn ja koulutuksen ulkopuolella olevaa nuorta maksavat yhteiskunnalle noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Yhden syrjäytyneen perustoimeentulon kustannuksiksi 40 vuoden ajalta arvioidaan 750000 euroa, ja kun huomioidaan muut syrjäytymisen kustannukset, kokonaiskustannuksen on arvioitu olevan yhteiskunnalle yli 1,23 miljoonaa euroa yhden syrjäytyneen nuoren osalta. TYP 11 Palkkatyö 3 Työvoimakoulutus 6 Avoin ao/ohjaamo 23 Nuorisoverstas 26 TH/TEV Työkokeilu 21 21 Koulutus 37 0 5 10 15 20 25 30 35 40
Taulukko 6. Nuorten jatkopolkuja mihin nuoret ovat ohjautuneet valmennuksen aikana tai sen lopuksi. terapia NYT-hanke armeija päihdepalv. muutto ei tietoa/ei sitoutunut/keskeyttänyt työtön mielenterveyskeskus sairasloma/eläke äitiysloma oppisopimus iltalukio asumispalvelu palkkatuki sosiaaliohjaus KuTy 1 2 2 3 5 4 3 1 1 4 2 2 13 16 23 38 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Taulukko 7. Nuorten jatkopolkuja jatkuu. Kohderyhmän nuoret voimavaroja ja hidasteita Starttivalmennuksen kohderyhmään kuuluvat nuoret tarvitsevat vahvaa kokonaisvaltaista tukea elämäntilanteensa selvittämiseen ja tulevaisuuden suunnitelmien tekemiseen. Starttivalmennuksen asiakkaana olevat nuoret eivät yleensä vielä kykene säännölliseen toimintaan osallistumiseen, vaan vaativat aluksi vahvempaa tukea arjenhallinnan parantamiseen, elämäntilanteen kartoittamiseen ja tulevaisuuden suunnitelmien tekemiseen. Starttivalmennus tukee nuorta löytämään omat
voimavaransa ja tasapainon elämäänsä. Nuori kiinnittyy starttivalmennuksen avulla hänen suunnitelmiaan, tavoitteitaan ja unelmiaan eteenpäin vievään toimintaan. Hidasteita Kohderyhmään kuuluvilla nuorilla on usein ongelmia monilla elämän osa-alueilla ja heidän sosiaaliset verkostonsa voivat olla puutteellisia. Nuorten päivärytmi voi olla hukassa tai heillä on erilaisia riippuvuuksia, mielenterveysongelmia, oppimisvaikeuksia tai muita puutteita arjenhallinnassa. Nuorilla voi olla taloudellisia ongelmia ja hallitsematonta velkaantumista ja rikostaustaa. Heidän koulutuksensa ei vastaa työmarkkinoiden tarpeita tai peruskoulun jälkeistä tutkintoa ei ole lainkaan. Kotiin jääneet ja sinne eristäytyneet ovat myös yksi starttivalmennustoiminnan kohderyhmä. Starttivalmennus ei kuitenkaan voi korvata esimerkiksi terveyspalveluita ja starttivalmennus ei ole oikea paikka akuutin päihdeongelman tai akuuttia hoitoa vaativan mielenterveysongelman aikaan. Seuraavassa on listattu Starttiverstaan nuorien (2011-2012 valmennuksen lopettaneiden) valmennukseen liittyvien haastattelujen ja keskustelujen pohjalta etenemisen hidasteita. Otos 92 nuorta: päivärytmi hyvin usein hukassa mielenterveysongelmat (49 nuorella otoksesta kontakti mielenterveyspalveluihin) päihteet vaikuttavat arkeen (20 nuorta kertoo päihteiden käytön vaikuttavan kontakti päihdepalveluihin kahdella nuorella) kokenut koulukiusaamista (13) velka (11), ja muut taloudelliset ongelmat asunnottomuus (8)