JÄNGENOJAN PERUSKUIVATUS OJITUSSUUNNITELMA RAAHE (PATTIJOKI)
LIITELUETTELO 1. Kustannusarvio 2. Yleiskartta 3. Valuma-aluekartta 4.1 Suunnitelmakartta 5. Uoma 1, pituusleikkaus 5.2 Uoma 2, pituusleikkaus ja uoman siirto 6. Uoma 1, poikkileikkauksia 6.2 Uoman 1 ja 2 poikkileikkauksia
1 JÄNGENOJAN PERUSKUIVATUS RAAHE OJITUSSUUNNITELMA 1. Hakemus ja asiankäsittely Maveplan Oy on sopinut Raahen Jokelanperän ja Olkijoen tilusjärjestelyalueen uusjakoon liittyvästä Jängenojan kunnostamissuunnitelman laatimisesta. Maveplan Oy on suorittanut uoman maastotutkimukset ja laatinut suunnitelman. Suunnitelman karttapohjat ja uomien leikkauskuvat on laatinut ins. AMK. Satu Miettinen. Hankkeen maastotutkimukset on suoritettu pääosin v. 2015. Maastomittaukset on suorittanut salaojateknikko Jarmo Nissinen. Tämä suunnitelman sisältää Jängenojan alaosan uomien suunnittelun. Kuivatushyötyalueen kokonaispinta-ala on 60,27 ha. 2. Hankkeen sijainti ja yleiskuvaus Hanke sijaitsee Raahen kaupungin, Pattijoen Jokelanperällä. Jängeo-oja sijaitsee Pattijoen valuma-alueella (84.090). Kunnostettavien uomien pituus on yhteensä noin 3,1 km. Jängenojaoja laskee Pattijokeen. Pattijoki laskee mereen n. 7 km päässä Jängenojan ja Pattijoen yhtymäkohdasta. Hankealueen pellot sijaitsevat Jängenojan ja sen sivuhaaran varrella. Hyötyalue koostuu pääosin pelto- alueista. Hankealueen läheisyydessä ei ole pohjavesi- tai suojelualueita. Jängenoja laskee Pattijokeen, jossa esiintyy purotaimenta. Hankkeeseen kuuluva uoma on osittain tukkoinen ja mataloitunut. Alavimmat peltoalueet kärsivät vajaasta kuivatuksesta. Nykyiset uomien ylityspaikat ovat osittain nykyisille maatalouskoneille liian kapeita ja virtaamille aukkokooltaan liian pieniä. 3. Varhaisemmat vaiheet Jängenoja on vanha kaivettu kuivatussuunnitelma, johon peltoalueen kuivatusvedet on johdettu.
2 4. Nykyinen kuivatustilanne Uoma mataloitunut ja liettynyt ja pellot ovat painuneet sekä uoman luiskiin on kasvanut virtausta haittaavaa puustoa ja pensaikkoa. Tukkopaikat aiheuttavat uomassa haitallista padotusta. Em. syistä johtuen alavimmat peltoalueet kärsivät kuivatushaittaa etenkin ylivirtaama aikoina. Hankealueen pellot on nykyisin osittain salaojitettu ja hankealueelle tullaan laatimaan uusia salaojasuunnitelmia. 5. Hankkeen tarkoitus Hankkeen tarkoituksena on saada alueen peltolohkoille salaojituksen vaatima kuivavara ja parantaa uomien vedenjohtokykyä. Lisäksi hankkeen tarkoituksena on parantaa peltoalueiden viljeltävyyttä rumpu- ja ojajärjestelyillä. Hankkeen toimenpiteillä varmistetaan toimivat kuivatusedellytykset alueen maataloudelle. 6. Hankkeen vesioikeudellinen määrittely Hankkeessa on kysymys vesilain 5 luvun mukaisesta ojittamisesta. Suunnitelma vahvistetaan uusjaon yhteydessä. 7. Suunnitelman pääperusteet Maanmittauslaitoksen ja suunnittelijan kesken on sovittu tutkittavasta ja perattavasta uomasta. Uoma on suunniteltu salaojitussyvyyttä vastaavaksi. Uomia, joihin on suunniteltu kunnostuksia, on 2 kpl. Putkituksia ei tehdä. Uomaan 1 tehdään yksi linjauksen muutos, joilla parannetaan peltolohkojen käyttöä. Avouoman kunnostusta suoritetaan n. 3,1 km. Nykyiset rummut ovat pääosin vanhoja rumpuja/siltoja, joiden pituus on usein nykyiselle konekalustolle liian lyhyt, lisäksi rumpujen kunto on heikentynyt. Rummut uusitaan suunnitelmassa esitetyllä tavalla. Rikkoutuvat salaojien laskuaukot korjataan. 8. Hyötyalue Hyötyalueeksi on rajattu se alue, joka kärsii vajaasta kuivatuksesta ja jolle hankkeesta koituu hyötyä. Peltoalueilla hyötyrajan korkeus on määritelty ottamalla salaojituksen vaatima kuivavara 140 cm kesäaikaista vedenkorkeutta ylemmäksi ja lisäämällä siihen sivukaltevuuden vaatima etäisyyslisä 20 cm/100 m sekä maanpinnan kuluminen ja painuminen. Hyötyalueeseen on rajattu myös uomaan rajoittuvia peltoalueita, joiden kuivatustilanne varmistuu kunnostuksen yhteydessä.
3 Jos yläpuolisten peltoalueiden viljelyedellytykset paranevat kuivatuksen johdosta, rajataan hyötyraja peltokuvion reunaan saakka. Hyötyalueen kokonaispinta-ala on 60,27 ha, josta peltoa 57,49 on ha ja metsää 2,78 ha. Alue, joka voidaan toteuttaa erillisenä muista alueista riippumatta, muodostaa kuivatusalueen. Hyötyalue käsittää kaksi (2) kuivatusaluetta (K= Kuivatusalue ). Kuivatusalue Hyötyalue (ha) K1 41,86 K2 18,51 Yhteensä 60,27 Kuivatusalueilla maalaji on pääasiassa Hietaa/Hiesua. Kuivatuskartta on liitteenä 4.1. 9. Maastotutkimukset Kartta-aineistona on käytetty maanmittauslaitoksen peruskarttaa. Lisäksi on hyödynnetty maanmittauslaitoksen tekemää korkeusmallia. Maastotutkimuksissa kartoitettiin uomat. Mittaukset suoritettiin GPS-mittauksena. Rummut mitattiin ja kartoitettiin. Tutkimustiedot on esitetty N2000 korkeusjärjestelmässä. 10. Uomat ja vedenkorkeudet Uoman tutkimuksissa v. 2015 suoritettiin myös uoman vedenkorkeuden mittauksia. Uoman pituus- ja poikkileikkaukset on esitetty liitteissä. 11. Valuma-alueet ja virtaamat Jängenojan kokonaisvaluma-alue on noin 8,27 km 2. Uoma, pl valuma-alue (km 2 ) mitoitusvaluma 1/20 (l/s*km 2 ) mitoitusvirtaama (m 3 /s) 1/0+00 8,27 180 1,49 2/1+50 2,22 165 0,36 12. Suunnitellut avouomien perkaukset Avouoma on suunniteltu kerran 20 vuodessa toistuvan ylivirtaaman (HQ 1/20) mukaan. Mitoituksessa on huomioitu myös alueen salaojituksen asettamat vaatimukset sekä työn toteuttamiseen vaikuttavat seikat.
4 Uoman mitoituksessa on huomioitu lisäksi maalajien asettamat vaatimukset uomien pituus- ja luiskankaltevuudelle sekä pohjanleveydelle. Avouomien kaivumassat jakaantuvat seuraavasti: Uoma Pituus(m) Massat (m 3 ktr) H/Mr massat 1 2645 4540 1(siirto) 180 1500 2 480 760 3305 6800 Nykyisen uoman(t) perkausalueella massapoistuma on keskimäärin n. 1,7 m3ktr/jm. Massapoistuma on kokonaisuudessaan uomansiirto mukaan lukien noin 2,0 m 3 ktr/jm. Perattavan uoman varrella sijaitsevien viljelysteiden kohdalla uoma perataan siten, että tien paikka ei muutu. Kaivutyöt on suoritettava mahdollisimman kuivana aikana. Ylivirtaama-aikoina ei kaivutöitä saa suorittaa. Uoman 1 plv. 7+70-10+00 suoritetaan linjauksen muutos. Uoman kaivu toispuoleisena suoritetaan plv. 0+00 2+45 sekä plv. 22+30-28+70. Uoman loppusiivouskaivu suoritetaan noin 1 vuoden päästä varsinaisesta kaivusta. Linjauksen muutoskohtaan (alapäähän) asennetaan kiveysvahvistus. Linjauksen muutos kaivetaan pellonpuolelle. Vanha linjaus täytetään kaivumassoilla. 13. Raivaukset Ennen uoman kaivutyötä suoritetaan kaivun, koneen kulun ja kaivumaiden sijoittelun vaatimat raivaukset. Raivaus käsittää puuston ja pensaikon poistoa noin 1,6 ha alueella. Yksittäisiä puita voidaan jättää maisemapuiksi kaivumaiden levityspuolelle. Raivattu ja työalueen läheisyyteen kasattu puusto jää maanomistajalle. Hankkeen toimesta voidaan sopia puun jatkokäytöstä. Metsäalueilla risut jätetään kaivumassojen alle. Peltoalueilla risut ajetaan läjitysalueelle tai esim. murskataan. 14. Kaivumaiden sijoitus ja käsittely Uomaa kaivettaessa eloperäiset ja hienojakoiset kivennäismassat levitetään peltoalueilla enintään 30 cm kerrokseen.. Halkaisijaltaan yli 30 cm suuruiset kivet, kannot, louhintamassat sekä karkeat kivennäismassat ajetaan läjitysalueille tai vähäisemmät määrät metsäalueille tasattavien kaivumassojen yhteyteen. Levitetyt kaivumassat kalkitaan käyttäen kalkkia 20 000 kg/ha.
5 Kaivumassoja ei saa sijoittaa ennen levitystä 3 m lähemmäs luiskan reunaa (sortumavaara). Metsien kohdalla kaivumassat tasataan ja noin 20 50 m välein jätetään taustavesien laskuaukot. Sivulta tulevien ojien päät aukaistaan. Kaivumassojen sijoittelu on merkitty suunnitelmakarttaan rasterimerkinnällä. 15. Arvio ympäristövaikutuksista 15.1 Alueen suojeluarvot Jängenojan on vanha perattu valtaoja. Kunnostettava perattu uoma sijaitsee lähes kokonaan peltoalueella. Uoman läheisyydessä ei ole suojelualueita. Jängenoja laskee Pattijokeen. Pattijoessa esiintyy purotaimenkanta, jota on elvytetty istutuksin. Kohdassa 17. on esitetty hankkeen vesiensuojeluun liittyviä toimenpiteitä. 15.2 Arvio perkauksen happamuusvaikutuksista Hankealuetta ympäröivällä lähialueella ei ole todettu Gtk:n yleiskartoituksen näytepisteissä happamia sulfaattimaita. Aluemaisen tasoluokituksen mukaan happamien sulfaattimaiden esiintyminen on hyvin pieni. Toimenpidealue on varsin pieni Pattijoen valuma-alueeseen nähden. Hankealueen kaivumassat kalkitaan käyttäen kalkkia 20 t/ha. Uomien kaivusyvyys on nykyisen uoman linjauksilla vähäinen, huomioiden kuitenkin kuivatuksen vaatima minimikuivatussyvyys. Linjauksen muutoksella uomasyvyys ovat pääosin nykyisen pääuoman syvyydellä. Jängenojan kokonaisvaluma-alue on 8,27 km2. Pattijoen valuma-alue on Jängenojan liittymäkohdan alapuolella n. 111 km2. Jängenojan kokonaisvaluma-alue on n. 7,5 % Pattijoen valuma-alueesta uomien liittymäkohdan alapuolella. Pattijoen kokonaisvalumaalue on 141 km2. Jängenojan kaivettava osuus on uoman kokonaisvaluma-alueeseen nähden pieni ja uomien syvennystarve vähäinen, joten voidaan olettaa, että perkauksen johdosta ja Gtk:n kartoitukseen nähden mahdollisen sulfaattimaan vaikutus jää Pattijokeen vähäiseksi. 16. Ympäristötoimenpiteet Työn aikana hankkeen alueella liikkuminen tapahtuu pääosin uoman reunoja pitkin. Peltoalueilla kaivumassat levitetään ja metsäalueilla tasataan maastoon soveltuvaksi.
6 Läjitysalueille siirrettävät kaivumassat muotoillaan ja tasataan. Hankealueella työkalustolla liikkuminen ja töiden suorittaminen on pyrittävä tekemään tarpeetonta haittaa aiheuttamatta. Mikäli haittoja aiheutuu, on ne korjattava tai korvattava haitan kärsijälle. 17. Vesiensuojelu Uoman luiskien kaltevuudeksi on suunniteltu kyseisen maalajin vaatima luiskan kaltevuus eri kaivusyvyyksillä. Uomien pituussuuntaiset kaltevuudet on suunniteltu pääosin nykyisten uomakaltevuuksien mukaisiksi vähäisestä kaivusyvyydestä johtuen. Perattavan uoman molemmin puolin tulee perustaa vähintään 1 m levyinen kasvillisuuden peittämä suojakaista. Kaivutyöt tulee suorittaa mahdollisimman kuivana aikana, jolloin kiintoaineskulkeumat ovat mahdollisimman vähäiset. Olosuhteiden salliessa uomat perataan ensisijaisesti ylhäältä alaspäin. Uomaan tehdään kaivujen ajaksi uoman reunoilta kaadetuista risuista virtaushidasteita (risupatoja) soveltuviin kohtiin n. 200 m välein, joilla vähennetään kiintoaineksen etenemistä uomassa. Uomien toispuoleisilla kaivuilla vähennetään kiintoainesten irtoamista uoman luiskista. Kaivettujen uomien luiskien yläosaan (keskimääräisen vesirajan yläpuolelle) ja suojakaistan alueelle kylvetään soveltuva siemenseos. Siemennyksellä luodaan luonnonmukaisempi ja vakaampi luiskapinta. Lähialueelle on suunniteltu myös uusjaon toimesta Huopakinojan ja Kerosenojan peruskuivatus, jotka laskevat Pattijokeen. Hankkeiden kaivutyöt tulisi pyrkiä toteuttamaan eriaikaisesti. Uomien kaivumassat kalkitaan käyttäen kalkkia 20 t /ha. 18. Sillat ja rummut A. Yleiset tiet Vesilain 5 luvun 13 :n mukaan yleisen tien silta tai rumpu perustuksineen on tienpitäjän tehtävä ja kunnossapidettävä. B. Yksityiset tiet Yksityistien sillat ja rummut on vesilain mukaan ojitushankkeen toimesta uusittava vähintään entisen veroiseksi. Sillan ja rummun kunnossapitäminen on tienpitäjän asia. Yksityisteiden sillat ja rummut uusitaan / kunnostetaan hankkeen toimesta suunnitelmassa esitetyllä tavalla.
7 Uoma Paalu Rumpu/Silta Tietyyppi Nykyinen tilanne Suunnitelma tyyppi Yleinen/ yksityinen (aukko/pituus) (aukko/pituus) 1 0+20 rumpu yleinen (ely) 1000mm,800mm 800mm vaihto 1200mm/14m 1 2+47 silta yksityinen tie bet. silta 1400mm/10m 1 7+75 rumpu ykstiyinen 500mm/6m poistetaan 1 14+41 rumpu yksityinen 800mm/5m 1000 mm/10m 1 20+52 rumpu yksityinen 1000mm/5m ei toimenpit. 1 20+92 silta yhteinen silta ei toimenpit. 1 24+58 rumpu yksityinen 800mm/6m 1000 mm/10m 1 28+86 rumpu yksityinen 400mm/9m 600mm/10m 2 0+07 rumpu yksityinen 500mm/6m 1400mm/10m 2 2+50 rumpu yksityinen uusi 800 mm/10m 2 4+84 rumpu yksityinen 500 mm 800mm/10m Suunnitelmassa esitetyt uudet rummut ovat PEH T4/T8 muovirumpuputkia. Rumpuina voidaan käyttää myös teräsputkia, joissa on riittävä suojaus happamuutta vastaan. Mikäli rumpuja siirretään esim. rajalle, määrä ja paikat on tarkistettava. 19. Vahingot ja haitat Hankkeen alueella suoritettavat työt on pyrittävä suorittamaan kaikilta osin tarpeetonta haittaa ja vahinkoa välttäen. Hankkeen alueella työkoneilla liikkuminen pyritään suorittamaan ensisijaisesti uoman varsia pitkin. Mikäli tiestölle aiheutuu vahinkoa, on rakentaja velvollisen korjaamaan tien entisen veroiseksi tai korvaamaan aiheuttamansa vahingon. 20. Ojituskustannukset Rakennustyön aikaiset ojituskustannukset muodostuvat pääosin perattavien uomien raivauksista, kaivu-, levitys-/tasaus töistä, loppusiivouskaivusta ja rumpujen uusintatöistä. Kustannukset kuivatusalueittain: Kuivatusalue Kokonaiskustannus, alv 0 % ( ) Kokonaiskustannus, sis. alv ( ) K1 59700 74028 K2 16900 20956 Yhteensä 76600 94984 Hankkeen yksityiskohtainen kustannusarvio on esitetty liitteessä 1
8 21. Hyödyn arvio ja hankkeen kannattavuus Hyötyalue muodostuu niistä maa-alueista, joille yhteinen ojitus tuottaa hyötyä. Kustannusten osittelun perusteena oleva hyöty arvioidaan kaksijyvämenetelmällä. Maanarvojyvä kuvaa tiluskuvion maaperän luontaisen kasvukyvyn ja viljelyarvon. Kuivatusjyvä puolestaan ilmaisee maankäytön parantumista kuivatuksen ansiosta. Näiden jyväarvojen tulo, hyötyluku ilmaisee tiluskuvioin suhteellisen hyödyn. Hyötyluvun ja tiluskuvion pinta-alan tulo ilmaisee kuviolle koituvan hyödyn parhaana pidettävänä kuivatettuna peltomaana. Näin saatua lukua kutsutaan muunnetuksi hehtaariksi (mha). Tarkastelussa on kuivatusjyvänä käytetty keskimäärin 0,1-0,4 ja maanarvojyvänä peltoalueilla 0,9 1,0. Peltohehtaarin hintana on käytetty 5200. Hyötyalue muodostuu kahdesta kuivatusalueesta. Kuivatusalue Pinta-ala (ha) Muunn.heht. (mha) hyöty (e) kustannukset (alv 0 %) hyötyluku K1 41,86 7,85 40820 59700 1,46 K2 18,41 6,52 33904 16900 0,50 Yhteensä 60,27 14,37 74724 76600 1,02 Lisäksi lisähyötyä koituu uoman siirrosta peltokuvioiden paranemisen seurauksena. Hyötyluku yhteensä koko alueelta 1,02. 22. Uomien ja rakennelmien kunnossapito Perustetun ojitusyhteisön on huolehdittava siitä, että peratut uomat ja tehdyt rakenteet pidetään vahvistetun suunnitelman mukaisessa kunnossa. Yksityis-, tilus-ja viljelysteiden siltojen ja rumpujen kunnossapito kuuluu tien käyttäjille. 23. Työn toteuttaminen Hanke tulisi toteuttaa roudattomana ja vähävetisenä aikana. Työn toteuttamisessa tulee huomioida erityisesti vesiensuojelulliset toimenpiteet. Työt tulee toteuttaa kaikilta osin tarpeetonta haittaa ja vahinkoa välttäen. Ennen kaivutyön aloittamista tulee työn toteuttajan selvittää ja merkkauttaa alueella olevat maakaapelit sekä vesijohto- ja viemärilinjat niistä vastaavan laitoksen toimesta. MAVEPLAN OY Oulu 6.4.2016 Suunnittelija Tarkastanut Rkm Tarmo Kämä Toimitusjohtaja DI Mika Mikkola
9