K13. Hanke: Kiiskilän uusjako Valtaojahanke vaihe 2. Kunta: Sievi U Putousporras ja kiveys uoman alkuun

Transkriptio

1 K98 K14 K50 K K111 K81 K96 K6 K108 K85 K120 K K124 K3 K7 K44 K K57 K92 K K K K52 K11 K K96 K134 K K128 K K K141 K K K K K119 K136 K147 K26 K K155 K K Rumpu As.Ru 600x12000 Uoma K35 K Uoma Rumpu As. Ru 1400x Putousporras 0+00 Putousporras ja kiveys uoman alkuun K viljelystien rumpu As.Ru 600x10000 K89 K Muutos Hanke: Kiiskilän uusjako Valtaojahanke vaihe 2 Toim. No: Peruskuivatussuunnitelma Uomat: Sisältö: U22-23 Kuivatuskartta K44 Kunta: Sievi PL KUOPIO Puh Päiväys Suunn. Markus Niemelä Salaojateknikko Mk: 1:5000 Koordinaatisto: ETRS-TM35FIN Korkeusjärjestemä N-2000 Tark. Seppo Hihnala

2 Kiiskilän uusjako Peruskuivatushanke 2 uomat Tn:o Kunta: Sievi

3 Sisällysluettelo 1 Hakemus ja asian käsittely 2 Hankkeen sijainti ja yleiskuvaus 3 Maastotutkimukset 4 Nykyinen kuivatustilanne ja suunnitellut toimenpiteet 5 Kuivatettava alue 6 Hankkeen tarkoitus 7 Hankkeen vesioikeudellinen määrittely 8 Suunnitelman pääperusteet 9 Hyötyalue 10 Valuma-alueet ja virtaamat 11 Yhteenveto kaivumassoista 12 Rummut 13 Putkiojat 14 Putousportaat pohjapadot ja laskeutusaltaat 15 Raivaukset 16 Kaivumaiden sijoittelu ja käsittely 17 Ympäristötoimenpiteet 18 Vesiensuojelu ja pohjavesialueet 19 Vahingot ja haitat 20 Ojituskustannukset 21 Hyödyn arvio, kustannusten osittelu ja kannattavuus 22 Osallistumisvelvollisuus 23 Uomien ja rakennelmien kunnossapito 24 Hankkeen toteuttaminen Liitetiedostot Sijaintikartta Yleis- ja Valuma-aluekartat Kuivatuskartat 1 kpl Piuusleikkaukset 2 kpl Pokkileikkaukset 2 Putousportaan periaatekuva Kustannusarvio yhteenveto kustannuksista

4 1 Hanke ja asian käsittely Maveplan Oy on saanut Sievin Kiiskilän uusjakoalueen peruskuivatussuunnitelman laadittavakseen vuonna Suunnittelualue on rajattu tarjouspyynnön ja toimitusinsinöörin, sekä toimitsijoiden kanssa pidetyissä palavereissa. Suunnittelun aloituspalaveri on pidetty jolloin läsnä on ollut myös Ely-keskuksen edustaja. Suunniteltavia uomien osalta rajausta on tarkennettu myöhemmin toimitusinsinöörin kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen. Tämä suunnitelma sisältää vaiheen 1 peruskuivatussuunnitelman täydentämisen. Hankkeen maastotutkimukset on tehty vuonna Maastotutkimukset on suorittanut salaojateknikko Markus Niemelä. Suunnittelun on suorittanut salaojateknikko Markus Niemelä ja insinööri Seppo Hihnala. Tämä suunnitelma sisältää uomien 22 ja 23 suunnittelun. 2 Hankkeen sijainti ja yleiskuvaus Hanke sijaitsee Sievin Kiiskilän kylällä. Uomat 22 laskee vetensä Vääräjokeen. Uoma 22 on alaosaltaan Puronojaa (400 m ). 3 Maastotutkimukset Kartta-aineistona on käytetty maanmittauslaitoksen tietokannasta saatavaa peruskartta ja ilmakuva aineistoa. Maanmittauslaitokelta on myös saatu vanha ja uusi raja-aineisto. Peltojen hyötyaluekorkeudet on saatu maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta jonka paikkansapitävyyttä on kontrolloitu salaojasuunnittelun yhteydessä kerätyllä GPS mittauksella hajapistein. Maastotutkimuksissa kartoitettiin uoman pohjakorkeudet ja maanpinnan korkeudet uoman vieressä. Lisäksi mitattiin vesipintojen ja rumpujen korkeudet ja arvioitiin rumpujen kunto ja käyttökelpoisuus. Maaljit arvioitiin pääosin kenttätukimusten yhteydessä sekä salaojasuunnitelmien ja GTK:n aineiston perusteella. Mittaukset suoritettiin pääosin gps-mittauksena. Suunnitelmat on tehty ETRS35 koordinaatistoon ja N2000 tasoon. 4 Nykyinen kuivatustilanne ja suunnitellut toimenpiteet Kuivatusalueella 13 Kuivavara on huono tukkeutuneiden ojien vuoksi. Uomat kaivetaan osittain uuteen paikkaan uusjaon uuden llohkojaotuksen vuoksi. Uoman uusi paikka vähentää myös Puronojan tulvimisesta aiheutuvia haittoja.

5 Uoman 22 Alaosaa oikaistaan hieman pellon kohdalla kaivamalla toispuoleisesti mutkaisen uoman sisäkaarteiden puolelta. Puronojan metsäisellä alueella uoma kaivetaan toispuoleisena kaivuna. Hankkeen toteuttaminen mahdollistaa tehokkaamman kuivatuksen alueella ja sitä kautta luo paremmat edellytykset peltojen viljelylle. 5 Kuivatettava alue Perkauksen piiriin kuuluvalla alueella on hyötyalueeseen rajattu peltoa 40 ha (hyötyalue). Pellot ovat aktiivisessa viljelykäytössä. Alueen pellot ovat tärkeitä viljelyalueita alueen maatiloille. 6 Hankkeen tarkoitus Hankkeen tarkoituksena on parantaa peltoalueen nykyistä kuivatustilannetta ja poistaa tai vähentää etenkin sateisina aikoina pienestä kuivavarasta ja tulvimisesta aiheutuvia ongelmia. Uomat perataan salaojituksen vaatimaan syvyyteen. Hankeen tarkoituksena on myös Vääräjoen korkeasta vedenpinnasta aiheutuvien haittojen rajoittaminen mahdollisimman pienelle alueelle. Lisäksi tarkoituksena on mukauttaa uomaverkosto uuteen tilusrakenteeseen. Hanke vähentää myös pelloilta tulevaa ympäristökuormitusta parantamalla kasvien edellytyksiä käyttää ravinteita ja tätä kautta huuhtoutumat vähenevät. 7 Hankkeen vesioikeudellinen määrittely Hankkeessa on kysymys vesilain 5 luvun mukaisesta ojittamisesta. Hanke toteutetaan uusjakohankkeena. 8 Suunnitelman pääperusteet Maanmittauslaitoksen toimitusinsinöörin, toimitsijoiden ja Maveplan Oy:n kesken on sovittu tutkittavista ja perattavista uomista. Uomat on suunniteltu salaojasyvyyttä vastaavaksi. Hanke sisältää avo-uomien perkausta 1598 m. Uomat 22 ja 23 kaivetaan pääosin uuteen paikkaan. Nykyiset rummut ovat pääosin vanhoja huonokuntoisia betoni tai teräsrumpuja, jotka ovat osaksi lyhyitä nykyisille koneille. Rummut uusitaan hankkeen toimesta suunnitelman mukaisesti. Alueella ei ole yleisiä teitä. Rumpuina voidaan käyttää teräs, muovi tai betonirumpuja. Pituusleikkauksiin on merkitty uusien rumpujen vaadittava rumpukoko. Liittymärumpujen ja lohkon välisten rumpujen osalta voidaan rummun asennuskohtaa tarvittaessa muuttaa.

6 Uomat on mitoitettu kerran 20 vuodessa sattuvan ylivirtaaman (HQ 1/20) mukaan. Mitoituksessa on huomioitu alueen maalajien ja salaojituksen asettamat vaatimukset. Luiskien kaltevuuteen on vaikuttanut veden nopeus ylivirtaamilla, maalaji ja kaivusyvyys. Uoman 22 (puronoja) alaosalla uoma pohjataan ja luiskataan toispuoleisesti aina sisäkurvin puolelta. Mikäli oja sijaitsee tien laidassa ei tienpuoleista luiskaa kaiveta. 9 Hyötyalue Hyötyalueeksi on määritetty alue, joka kärsii vajaasta kuivatuksesta ja joka saa kuivatuksesta hyötyä. Hyötyalue on pääosin rajattu lohkon rajojen mukaisesti koska koko lohko hyötyy teknisen hyödyn kautta ojituksesta. Peltoalueilla hyötyrajan korkeus on määritetty ottamalla salaojituksen vaatima kuivavara 140 cm kesäaikaista vedenkorkeutta ylemmäksi ja lisäämällä siihen sivukaltevuuden vaatima etäisyyslisä 20cm/100m, sekä maanpinnan kuluminen ja painuminen. Kesäaikainen vedenkorkeus on määritetty lisäämällä määräävään ojanpohjaan 20 cm. Alavilla alueilla on hyötyraja määritelty sen mukaan, missä tulvahaitan määrän on katsottu pienenevän. Alueella on yksi kuivatusalue. Kuivatusalue hyötyalue (ha) K13 38 Maalaji on pääasiassa silttiä. Uoman 22 alaosalla on syvempänä silttimoreenia. 10 Valuma-alueet ja virtaamat Uoma, pl valuma alue km 2 mitoitusvitaama l/s* km 2 Mitoitusvirtaama m 3 /s Yhteenveto kaivumassoista Maamassat muodostuvat pääosin kivennäismassoista. Läjitysalueista on sovittava ennen kaivutöiden aloittamista. Suunnitelmassa on esitetty ohjeelliset maamassojen levityspuolet. Kaivumassoja ei saa ennen levitystä sijoittaa alle 3 m päähän uoman reunasta.

7 Yhteenveto kaivumassoista ja metreistä K13 Uoma m3ktr avo-uomaa m yht Uomia syvennetään 0,0-1.5 metriä ja pohjan leveytenä käytetään 0,6-1.0 metriä. Luiskankaltevuus on 1:2 ja teiden puoleiset luiskat jätetään pääosin koskemattomaksi. Toispuoleista kaivua suoritetaan noin 650 metrin matkalla. Massapoistuma vaihtelee välillä 0-10 m 3 /m. Avouomien kokonaismäärä on 1598 metriä. Kaivettava kokonaismassamäärä on m 3 Keskimääräinen massapoistuma 6,3 m 3 /m. Massojen ohjeelliset kaivu ja levityspuolet on merkitty suunnitelmakarttaan rasteroinnilla. 12 Rummut U Tuplarumpu metästie As. 1400x10000 U peltorumpu As. 600x12000 U viljelystie rumpu as 600*10000 Rummuilla 600 mm upotussyvyys 50 mm, 1400mm upotussyvyys 200 mm. Rummut asennetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti. Rumpuina voidaan käyttää teräs, muovi tai betonirumpuja. Liittymärumpujen ja peltorumpujen sijaintia voidaan muuttaa tarvittaessa. 14 Putousportaat U Putousporras U Putousporras ja Kiveys uoman alkuun Mahdolliset luiskan tuennat ja avo-uomien liittymien kiveykset tehdään suodatinkankaalla ja murskeella tai luonnonkivellä samaan tapaan kuin putousportaidenkin tuenta. Sellaiset avouomien ja valtaoja liittymäkohdat, joissa on merkittävä korkeusero ja sivu omasta virtaa vettä on tuettava kiveyksellä.

8 15 Raivaukset Ennen uomien kaivutyötä suoritetaan kaivun, koneen kulun ja kaivumaiden sijoittelun vaatimat raivaukset. Raivaus sisältää puuston ja pensaikon poistoa noin 1,2 ha alueella. Kaivumaiden ohjeelliset sijoituspuolet on merkitty suunnitelmakarttaan. Raivausleveys on 12-20m laidasta mitaten ojan koosta riippuen. Raivattu puusto jää maanomistajalle. Hyötypuusto katkotaan määrämittaiseksi. Energiapuu ajetaan maanomistajan osoittamaan paikkaan. 16 Kaivumaiden sijoittelu ja käsittely Uomasta tulevat maamassat levitetään peltoalueilla 0, 2 0,3 m kerrokseksi tai ajetaan peitettävien uomien täyttöihin. Sarkaojiin, vanhojen rajaojien peittoihin ja pellontasaukseen ajettavien massojen ajosta vastaa maanomistaja ja kuormauksesta hanke. Kiviset maat ajetaan hankkeen toimesta läjitysalueille, samoin kantoisten maiden poisajosta vastaa hanke. Yksittäisten pienten kivien keräyksestä sekä kantojen risunjuurien poiskuljettamisesta vastaa maanomistaja. Metsäosuuksilla massat tasataan ja jätetään noin m välein aukkoja jos pintavedet laskevat avouomaan päin. Kaivumassoja ei saa läjittää ennen levitystä 3 m lähemmäs uoman reunaa. Kaivumassojen ohjeellinen sijoittelu on merkitty suunnitelmakarttaan rasterimerkinnällä. Mikäli oja on metsän ja pellon rajalla kiviset ja kantoiset maat pyritään sijoittamaan metsän puolelle, jos se ei aiheuta maisemahaittaa. 17 Ympäristötoimenpiteet ja happamet sulfaattimaat Työn aikana hankkeen alueella liikkuminen tapahtuu pääosin uomien reunoja pitkin. Peltoalueilla, metsissä ja läjitysalueilla maamassat tasataan maaston soveltuviksi. Uoman 22 alaosaa tulee tehdä työnaikainen pato esim risuista jolloin se toimii työnaikaisena laskeutusaltaana. Alue ei sijaitse happaman sulfaattimaan riskialueella. Kalkkia käytetään kaivumassojen neutralointiin tn/ha 18 Vesiensuojelu ja pohjavesialueet

9 Uomien luiskien kaltevuudeksi on suunniteltu kyseisen maalajin vaatima luiskan kaltevuus. Uomien pituussuunaiset kaltevuudet on suunniteltu mahdollisimman pieniksi, rakentamalla putousportaita, jolloin veden virtausnopeus py syy mahdollisimman pienenä. Luiskien liettymisen estämiseksi luiskiin kylvetään nurmiseos. Uomiin rakennetaan putousportaita luvussa 14 esitettyihin paikkoihin. Kiiskilän alueella sijaitsee kaksi Lähteenkankaan ja Pitkäkankaan pohjavesialueet. Nyt suunnitellut uomat eivät sijaitse pohjavesialueella. Kaivutyöt on suoritettava mahdollisimman kuivana aikana, jolloin kiintoaineskulkeutumat ovat mahdollisimman pieniä. 19 Vahingot ja haitat Hankkeesta ei arvioida koituvan ympäristölle mainittavaa haittaa. Niiltä osin, kuin se on kuivatuksen kannalta mahdollista, on pyritty käyttämään siivouskaivua, toispuoleista kaivua ja tulvatasanteita. Kaivutyön aikana voi alapuolisella uomien ja joen osalla esiintyä veden tilapäistä samentumista. Uoman levenemisistä aiheutuvia menetyksiä ei ole arvioitu suunnitelmassa. Mikäli tiestölle aiheutuu vahinkoa, on rakentaja velvollinen korjaamaan tien entisen veroiseksi, tai korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Hankkeen toimesta kaivutöitä joudutaan suorittamaan alueilla, jotka eivät kuulu kuivatushyötyalueeseen. Näillä uoman osilla raivaus ja kaivutöistä sovitaan ojitusyhtiön ja maanomistajien kesken. Hyötyalueen ulkopuolisista töistä ja alueiden käytöstä ei ole esitetty laskennallisia korvauksia. Ennen kaivutöiden aloittamista alueella esiintyvät vesijohdot ja kaapelit, pyykit ja laskuaukot on merkittävä. Rikkoutuvat laskuaukot on korjattava. Laskuaukkokaivot säilytettään happamuushaittojen vähentämiseksi. Työalueilla ei ole havaittu paikkatietoikkunasta tarkastettaessa suojelu eikä muinaimistokohteita. 20 Ojituskustannukset Kustannukset muodostuvat perattavien uomien raivauksista, kaivu-, levitys- ja tasaustöistä, rummuista. Yleiskustannuksiin on sisällytetty myös suunnitelmiin sisältymättömät uoman tukemiset ja mahdolliset säilytettävien rumpujen korjaukset tai uusimiset. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat alv24% yht Hankkeen tarkempi kustannusarvio on liitteenä

10 21 Hyödyn arvio, kustannusten osittelu ja kannattavuus Hyötyalue muodostuu niistä alueista joille yhteinen ojitus tuottaa hyötyä. Kustannusten osittelun Maanarvojyvä kuvaa tiluskuvion maaperän luontaisen kasvukyvyn ja viljelyarvon. Tässä osittelussa on käytetty maanarvojyvänä 0,95. Kuivatusjyvä puolestaan kuvaa maankäytön paranemista kuivatuksen ansiosta. Maiden jyväarvojen tulo, hyötyluku kuvaa tiluskuvion suhteellisen hyödyn. Hyötyluku on arvioitu kullekin kuivatusalueelle keskiarvona. Hyötyluvun arvioinnissa on huomioitu kuivatuslisä. Kuivatusalueen 13 hyötyluvun arvona käytetään 0,25 koska merkittävällä osalla alueesta kuivavara on todella pieni. Hyötyluvun ja tiluskuvion pinta-alan tulo kuvaa kuviolle tulevan hyödyn parhaana pidettävänä peltomaana. Näin saatua lukua kutsutaan muunnetuksi hehtaariksi (mha). Kuivatushyöty on laskettu kaikille hyötyrajan sisäpuolella oleville peltoalueille. Metsäalueille hyödyn on arvioitu vastaavan haittoja. Kuivatuslisää laskettaessa on käytetty kaavaa: L = (W+E)+K-M+P Jossa L = kuivatuslisä cm W = määräävä kesävesi, arvioitu tutkimustietojen perusteella tai kuivissa uomissa uoman pohja + 10 cm E = etäisyyslisä (cm) = etäisyys uomasta(m) * sivukaltevuus (20cm/100m) K = kuivavara 140 cm M = maanpinnan korkeus P = maan pinnan kuluminen (10cm) Hyötyalue muodostuu 1 kuivatusalueesta. Kuivatusalue hyötyala /hyötyl mha kustannukset hyöty hyötyluku K13 38*0,25*0,95 9, ,9 Pellon hintana laskelmassa käytetty 7000 /ha. Koko hankkeesta saatava rahallinen hyöty saadaan kun kerrotaan muunnetut hehtaarit alueen ensiluokkaisen avo-ojitetun pellon hinnalla. Tällöin hankkeen kokonaishyödyksi saadaan Jakamalla veroton kokonaiskustannus kokonaishyödyllä, saadaan koko hankkeen hyötyluvuksi 0,9. Hanketta voidaan pitää kokonaisuutena kannattavana ja tarkoituksenmukaisena. Uoman siirroista ja oikaisusuista tulevaa hyötyä ei arviossa ole otettu huomioon. Koska hanke toteutetaan uusjakohankkeena, kustannusosittelu tehdään myöhemmin, samassa yhteydessä hankeen 1 kanssa. 22 Osallistumisvelvollisuus Ojitussuunnitelman mukaan toteutettuna hanke tuottaa hyötyä kaikille kustannusosittelussa mainituille tiloille. Metsäosuuksilla katsotaan hyödyn vastaavan haittoja.

11 Vesilain mukaan maanomistajat ovat velvollisia osallistumaan ojituksesta ja kunnossapidosta aiheutuviin kustannuksiin sen hyödyn mukaan, minkä ojittamien tuottaa kunkin maan tuottokyvyn lisäyksestä aiheutuvana arvon nousuna, riippumatta siitä onko maanomistaja liittynyt yhteisösopimukseen vai ei. 23 Uomien ja rakennelmien kunnossapito Ojitusyhteisön on huolehdittava siitä, että peratut uomat ja rakenteet pysyvät kunnossa. Yksityis tilus ja viljelysteiden siltojen ja rumpujen kunnossapito kuuluu tien käyttäjille. 24 Hankkeen toteuttaminen Rakennustyöt on mahdollisuuksien mukaan toteutettava uomien vedenkorkeuksien ollessa mahdollisimman alhaalla, jolloin vesistöhaitat ovat vähäisimmät. Toteutus syksyllä 2018 jos sääolosuhteet sen sallivat, muutoin vuonna 2019.Uomia perattaessa voidaan vanhoja rumpuja käyttää patoina, joilla hidastetaan virtausnopeutta uomassa, samaan tarkoitukseen tulee käyttää risupatoja jos virtaus työaikana on merkittävää. Suunnitelmasta pyydetään lausunto Ely-keskukselta. Ennen töiden aloittamista tulee selvittää alueella olevat vesijohdot kaapelit ja merkattava ne tarvittaessa maastoon. Ennen työn aloittamista tehdään ilmoitus Sievin ympäristösihteerille. Kalajoella Maveplan Oy Seppo Hihnala Insinööri Amk Markus Niemelä Salaojateknikko

12 Sivu 1 (3) LIITE 1 KUSTANNUSARVIO Kiiskilän uusjako Valtaojahanke 2 Tnro Sievi KUIVATUSALUE 13 Uoma m Littera Nimike Suorite- Suorite- Yksikkökus- Kustannukset yksikkö määrä tannus euroa euroa 0 Rakennuttajan kustannukset -maastotutkimus/kartoitus ja suunnittelu erä Raivaus, kasaus -pensaikko /pienpuu m , Avo-ojat (H/E- massat) - kaivu, tasaus/levitys, poisajo, m 3 ktr , Maan ajo peittoon m3ktr 1,50 0 Putousporras kpl 1 800, luiskien nurmetus m , kalkitus tn 30 41, Loppusiivous m , Rummut kpl - purkutyö kpl 2 150, Rummut 1400 asennettuna m , Rummut 600 asennettuna m , Työ- ja materiaalikustannukset yhteensä Yleiskustannukset (noin 20 %) 7666 Kustannukset yhteensä euroa (alv. 0 %) Ympäristöinvestointien osuus kustannuksista kalkitus 1230 Putousporras 800 laskeutusallas Pohjapato luiskien nurmetus 730 osuus yleiskustannuksista 552 Yhteensä 3312 Hankkeen yleiskustannuksiin on laskettu mittaus-ja paalutustyöt, työnjohto, hallinto, työmaanhuolto, vuokrauskustannukset, arvaamattomat työkustannukset, ym Arvaamattomat kustannukset sisältävät mm. mahdollisten luiskasortumien vahvistukset.

13 Sivu 2 (3) LIITE 1 KUIVATUSALUE 13 UOMA m Littera Nimike Suorite- Suorite- Yksikkökus- Kustannukset yksikkö määrä tannus euroa euroa 0 Rakennuttajan kustannukset -maastotutkimus/kartoitus ja suunnittelu erä #JAKO/0! Raivaus, kasaus -pensaikko /pienpuu m 2 0 0, Avo-ojat (H/E- massat) - kaivu, tasaus/levitys, G283 m 3 ktr , Kallion ja kivien louhinta m3ktr 0 40,00 0 Maan ajo peittoihin m3ktr 2,20 0 laskeutusallas m3ktr 2, Putousportaat kpl 1 800, Kalkitus tn 15 45, luiskien nurmetus m 555 0, Laskuaukkojen korjaus erä 0 50,00 0 Loppusiivous m 555 0, Rummut - purkutyö kpl 0 150,00 0 rumpu 1400 asennettuna m 0 550,00 0 rumpu 800 asennettuna m 0 180, Työ- ja materiaalikustannukset yhteensä 8986 Yleiskustannukset (noin 20 %) 1815 Kustannukset yhteensä euroa (alv. 0 %) Ympäristöinvestointien osuus kustannuksista kalkitus 675 Putousportaat 800 laskeutusaltaan Kaivu 0 luiskien nurmetus 389 osuus yleiskustannuksista 373 Yhteensä 2236

14 Sivu 3 (3) LIITE 1 Yhteenveto kaivumassoista, metreistä ja kustannuksista K13 Uoma m 3 ktr avo-uomaa m Putki-ojaa Kust yht Kustannukset sis.ymp sis alv 24% Ympäristöinvestoinnit 5548 Ojametrit 1598 m

15 +110 Uoma 22 Uoma 23 Rumpukoko 1400mm Rumpukoko 600mm Rumpukoko 600mm :100 Joen tulvimen haittaa alueen kuivatusta F=15.0 km2 Hq=2.5m3/s v=0.88 m/s t=0.96 m A=2.84m Rumpu As. Ru 1400x Putousporras F=0.65 km2 Hq=0.15m3/s v=0.26 m/s t=0.41 m A=0.58m Rumpu As.Ru 600x Uoma 22b viljelystien rumpu As.Ru 600x :100 Putousporras ja kiveys uoman alkuun F=0.07 km2 Hq=0.02m3/s v=0.15 m/s t=0.15 m A=0.14m2 Maanpinta Vesipinta +95 i= lk=1:2 pl=1.0 Kaivu sisäkaarteen puolelta i=0.002 lk=1:2 pl=1.0 toispuoleinen kaivu toispuoleinen kaivu kaivu molemmin puolin kaivu molemmin puolin 2000 m3ktr 1900 m3ktr 3200 m3ktr 3000 m3ktr i= lk=1:2 pl= : i= lk=1:2 pl= Maanpinta Vesipinta i= lk=1:2 pl= : Vanha uoma Vanha uoma TSV TSV Ojan syvyys Paalutus Ojan syvyys Paalutus Muutos Hanke: Kiiskilän uusjako Valtaojahanke vaihe 2 Toim. No: Peruskuivatussuunnitelma Uomat: U22-23 Sisältö: Pituusleikkaukset Mk: 1:5000 Kunta: Sievi PL KUOPIO Puh Päiväys Suunn. Markus Niemelä Salaojateknikko Koordinaatisto: ETRS-TM35FIN Korkeusjärjestemä N-2000 Tark. Seppo Hihnala

16 Uoma 22a Paalu :100/1:100 Paalu :100/1:100 Paalu :100/1: Paalu :100/1:100 Paalu :100/1:100 Paalu :100/1:100 Peltotie Paalu :100/1:100 Paalu :100/1:100 Paalu :100/1:100 metsätie Uoma 22b Paalu :100/1:100 Paalu :100/1:100 Paalu :100/1:100 Paalu :100/1:100 Paalu :100/1:100 Muutos Hanke: Kiiskilän uusjako Valtaojahanke vaihe 2 Kunta: Sievi PL KUOPIO Päiväys Puh Suunn. Markus Niemelä Salaojateknikko Toim. No: Peruskuivatussuunnitelma Uomat: Sisältö: Poikkileukkaukset Mk: U :200 Koordinaatisto: ETRS-TM35FIN Korkeusjärjestemä N-2000 Tark. Seppo Hihnala Ins. AMK

17 U22 U23 Toim. No: Peruskuivatussuunnitelma Hanke: Kiiskilän uusjako Valtaojahanke vaihe 2 Kunta: Sievi PL KUOPIO Päiväys Puh Suunn. Markus Niemelä Salaojateknikko Sisältö: Sijaintikartta Mk: 1:40000 Koordinaatisto: ETRS-TM35FIN Korkeusjärjestemä N-2000 Tark. Seppo Hihnala Ins. AMK

18 2 2 F23=0.07km F22=15km Muutos Toi m.no: Peruskui vatussuunni tel ma Hanke:Ki i ski l än uusj ako Val taoj ahanke vai he 2 Si säl tö: Val uma-al ueet Mk: 1 : Kunta:Si evi PL KUOPI O Puh Koordi naati sto: Päi väys ETRS-TM35FI N Suunn. Korkeusj ärj estemä N-2000 Tark. Ma k e ä Mar r ku us sn Ni i eme mel l ä Seppo Hi hnal a Sal aoj atekni kko I ns.amk