Eduskunnan puhemiehelle



Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin perusideana on ns. vapaan kilpailun lisääminen yritysten voittojen kasvattamiseksi. Lehtitietojen mukaan Suomi on liikenneministereiden kokouksessa maanantaina 17.6.2002 Luxemburgissa edustanut suorastaan "ultrauusiliberaalia" linjaa direktiiviluonnosta käsiteltäessä. Suomen liikenne- ja viestintäministerin Kimmo Sasin omaksumaa linjaa ei voi kuin ihmetellä. Onhan direktiiviluonnoksen pelätty mahdollistavan jopa laivayhtiöiden ns. oman huolintatoiminnan. Se voisi tarkoittaa jopa sitä, että merimiehet pantaisiin satamaan tultaessa ahtaajiksi. Tästä taas aiheutuisi satamissa suuri turvallisuusriski, sillä ahtaajan työ on pitkälle koneistettua ja vaativaa ammattityötä. Suomen hallituksen tuleekin jatkossa EU-päätöksiä tehtäessä selkeästi torjua uhka siitä, että satamista tulisi jatkossa jonkinlainen turvaton "villi länsi". Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy varmistaakseen sen, ettei EU:n käsittelyssä oleva direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä uhkaa satamien turvallisuutta ja ahtaajien ammattikuntaa? Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2002 Esko-Juhani Tennilä /vas Versio 2.0

Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 619/2002 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy varmistaakseen sen, ettei EU:n käsittelyssä oleva direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä uhkaa satamien turvallisutta ja ahtaajien ammattikuntaa? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Direktiivillä pyritään varmistamaan mahdollisimman oikeudenmukainen markkinoille pääsy satamapalveluihin. Nykyiset käytännöt joissakin satamissa ovat johtaneet siihen, että satamapalvelujen käyttäjät ja potentiaaliset satamapalvelujen tarjoajat ovat valittaneet tapauksista, joissa niiden mukaan on rikottu yhteisön perustamissopimuksen palvelujen tarjoamisen vapautta ja palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevia sääntöjä. Markkinoille pääsyyn on katsottu kuuluvan myös ns. omahuolinta, eli sataman asiakkaalla tulee halutessaan olla oikeus tuottaa itse tarvitsemiaan palveluja aina kun tämä on mahdollista. Direktiivi ei missään tapauksessa heikennä satamien työturvallisuutta. Jos palveluntarjoaja tai omahuolinnan harjoittaja haluaa pysyvästi tai tilapäisesti toimia yhteisön alueella sijaitsevassa satamassa, se on velvollinen noudattamaan sen maan lainsäädäntöä ja vastaamaan sen velvoitteisiin. Työntekijöitä ja laitteita koskevat vaatimukset ovat turvallisuuden ja ammattitaidon takeena. Moottorityökoneiden käyttö edellyttää kuljettajilta ajokorttia ja laitteilta säännöllisiä katsastuksia. Koneiden ja laitteiden valmistusta säätelevät lisäksi kansainväliset standardit. Jos markkinoille pääsy edellyttää toimiluvan, potentiaalisten palveluntarjoajien on direktiivin säännösten mukaan täytettävä kaikki toimivaltaisen viranomaisen asettamat toimiluvan myöntämiseen liittyvät vaatimukset. Direktiivissä on lueteltu ne asiat, joita nämä vaatimukset voivat koskea. Näihin kuuluvat mm. palveluntarjoajan ja sen henkilöstön ammattipätevyys, laitteiden, varusteiden ja henkilöiden turvallisuus sekä työllisyys- ja sosiaaliset kysymykset. Omahuolinnasta direktiivissä todetaan, että siinä olevat säännökset eivät millään tavalla vaikuta kansallisten työllisyyttä ja sosiaalisia kysymyksiä koskevien määräysten soveltamiseen. Edellytyksenä on, että ne ovat yhteisön lainsäädännön sekä yhteisön ja asianomaisen jäsenvaltion kansainvälisten velvoitteiden mukaisia. Lisäksi omahuolintaa harjoittavan tulisi direktiivin säännösten mukaan käyttää omaa vakituista maissa olevaa henkilöstöään ja/tai laivassa olevaa miehistöään. Tällä halutaan ehkäistä epäsäännöllisen tai satunnaisen työvoiman käyttö omahuolinnassa. Suomessa ahtaustoiminnassa toimivat pääsääntöisesti ammattiahtaajat, jotka saavat siitä pääasiallisen vuositulonsa. Joissakin tapauksissa on kuitenkin luontevaa, että myös laivan oma miehistö voi tehdä lastinkäsittelytyöt. On otettava huomioon, että alusteknologia on kehittynyt niin, että perinteisiä ahtauspalveluja ei enää aina tarvita. Omahuolintakäytäntö vaihtelee Suomessa satamittain. Nykyisinkin on aluksia, jotka harjoittavat omahuolintaa myös ahtaustoiminnassa. Satamien työturvallisuutta Suomi voi direktiivin voimaan tultua edelleen edistää omalla kansallisella lainsäädännöllään. 2

Ministerin vastaus KK 619/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 2002 Liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi 3

Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Esko- Juhani Tennilä /vänst undertecknade skriftliga spörsmål SS 619/2002 rd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att säkerställa att det i EU under behandling varande direktivet om organiseringen av hamntjänster inte utgör ett hot mot hamnarnas säkerhet och stuveriarbetarnas yrkeskår? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Syftet med direktivet är att säkerställa ett så rättvist tillträde till marknaden för hamntjänster som möjligt. Nuvarande praxis i vissa hamnar har lett till att hamnanvändare och potentiella leverantörer av hamntjänster har meddelat om fall där man ansett att man brutit mot reglerna i gemenskapens grundfördrag gällande friheten att erbjuda tjänster och den fria rörligheten av tjänster. Tillträde till marknaden har även ansetts inkludera s.k. egenhantering, dvs. en hamnanvändare bör ha rätt att alltid då detta är möjligt tillhandahålla åt sig själv de hamntjänster den behöver. Direktivet försvagar under inga omständigheter arbetssäkerheten i hamnarna. Om en leverantör av hamntjänster, eller en utövare av egenhantering, permanent eller tillfälligt vill verka i en hamn belägen inom gemenskapen, är den skyldig att efterfölja detta lands lagstiftning och svara för dess förpliktelser. Krav gällande arbetstagare och utrustning utgör en garanti för säkerhet och yrkesskicklighet. Användningen av motordrivna arbetsmaskiner förutsätter regelbundna besiktningar och körkort av förare. Tillverkningen av maskiner och utrustning regleras dessutom av internationella standarder. Om tillträdet till marknaden förutsätter ett tillstånd, bör potentiella leverantörer av tjänster uppfylla alla de av de behöriga myndigheterna fastställda kriterier anknutna till beviljandet av tillståndet. I direktivet finns uppräknade de saker som dessa kriterier kan beröra. Till dessa hör bl.a. leverantörens och dess personals yrkeskvalifikationer, anläggningarnas, utrustningens och människornas säkerhet samt arbets- och sociala frågor. Angående egenhanteringen konstateras i direktivet att dess regler på inget sätt påverkar tilllämpningen av de nationella bestämmelserna gällande arbets- och sociala frågor. Förutsättningen för detta är att dessa bestämmelser är i enlighet med gemenskapslagstiftningen samt gemenskapens och ifrågavarande medlemslands internationella förpliktelser. Dessutom bör en utövare av egenhantering enligt direktivets regler använda sin egna ordinarie personal i land och/eller besättning ombord. Med detta avser man förhindra användningen av oregelbunden eller tillfällig personal i egenhanteringen. Inom stuveriverksamheten i Finland verkar i huvudsak yrkesstuveriarbetare, vars årsinkomst till största del erhålls från detta arbete. I vissa fall är det ändå naturligt att även fartygets egen besättning kan utföra lasthanteringsarbetet. Man bör ta i beaktande att fartygsteknologin har utvecklats i den riktningen, att traditionella stuveritjänster inte alltid längre behövs. Praxisen inom egenhanteringen varierar i Finland från hamn till hamn. Även i dagsläget finns 4

Ministerns svar KK 619/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas det fartyg som utövar egenhantering också gällande lasthanteringen. Finland kan fortsättningsvis med sin egen nationella lagstiftning befrämja arbetssäkerheten i hamnarna efter att direktivet trätt i kraft. Helsingfors den 1 juli 2002 Kommunikationsminister Kimmo Sasi 5