Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Opetusministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan vuonna myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti. S e l v i t y s o s a : Talousarvioesityksen lähtökohdat Opetusministeriö toteuttaa hallituksen koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan virastojen ja laitosten sekä toimialan yhteisöjen kanssa. Hallinnonalan arvoja ovat sivistys, tasa-arvo, luovuus ja hyvinvointi. Talouden kestävä kasvu sekä Suomen henkinen ja aineellinen hyvinvointi rakentuvat olennaisesti sivistyksen varaan. Hallinnonalan toimintaympäristö Kansainvälisen talouden kehityksen myötä maailmantalouden suhdanteet ulottuvat vahvasti Suomeen. Tutkimuksen, innovaatioiden ja tuotekehittelyn sekä osaamisen merkitys korostuu osana globaalia kilpailukykyä. Yhteiskunta kansainvälistyy ja maahanmuuttajaväestön osuus kasvaa. Peruskouluikäisten määrä vähenee. Lukioon ja ammatilliseen peruskoulutukseen siirtyvän ikäluokan koko pysyy vielä vuosina ja 21 nykytasolla. Perusopetuksen päättävien hakeutuminen on viime vuosina suuntautunut aikaisempaa useammin ammatilliseen koulutukseen. Korkea-asteelle siirtyvien ikäluokassa ei vielä tapahdu muutoksia. Ikäluokkien kehityssuunnat ovat erilaisia eri alueilla. Muutokset edellyttävät koulutukselta ja tutkimukselta korkeaa laatua, koulu-, oppilaitos- ja koulutuksen järjestäjä- sekä korkeakouluverkon rakenteellista kehittämistä ja koulutusjärjestelmän tehostamista. Erityisenä haasteena koulutusjärjestelmälle on maahanmuuttajien määrän kasvu. Hallinnonalan yhteiskunnallinen vaikuttavuus Koulutus- ja tiedepolitiikka Korkea sivistystaso sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on turvattava koko maassa. Tavoitteena on väestön koulutus- ja osaamistason kohottaminen siten, että koulutustaso lähestyy maailman kärkeä. Aikuiskoulutusta tehostamalla voidaan pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä. Opetuksen ja tutkintojen korkea laatu on koulutuksen vaikuttavuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden edellytys. Erityisenä painopisteenä on perusopetuksen ja korkeakoulutuksen sekä tutkimuksen laadun kehittäminen. Tavoitteena on, että perusopetuksen oppimistulokset ovat parhaiden joukossa kansainvälisissä vertailuissa suurten opetusryhmien määrä perusopetuksessa vähenee korkeakoulujen opiskelija-opettajasuhde paranee ja tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus vahvistuu. Korkeakoulujen opiskelija (FTE) 1) -opettajasuhde Ammattikorkeakoulut Yliopistot 25 17,7 14,3 26 17,8 14,3 arvio 17,8 14,3 1) Laskennallinen kokopäiväinen opiskelijamäärä (FTE, full time equivalent) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

28 arvio 17,8 14,3 arvio 17,7 14,2 Tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus 25 26 28 arvio arvio T&K-menojen BKT-osuus (%) 3,48 3,45 3,7 3,8 Tutkimushenkilöstön osuus työllisistä (%) 2,4 2,4 2,4 2,4 Tieteelliset julkaisut miljoonaa asukasta kohden (kpl) 1 6 1 6 1 7 1 8 Suomen Akatemian myöntövaltuus (milj. ) 176 25,6 245,6 258,5 Suomen Akatemian tutkimusvirat 286 3 37 321 Tohtorintutkinnot 1 422 1 49 1 59 1 594 Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tehostetaan toimia koulutuksesta valmistumisen nopeuttamiseksi, koulutuksen työelämävastaavuuden vahvistamiseksi ja ilman ammatillista koulutusta jäävien osuuden vähentämiseksi. Lisäksi kootaan ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoa ammattiopistostrategian mukaisesti, toteutetaan ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus ja kehitetään ennakointia. Opintotuki edistää tasa-arvoisia koulutusmahdollisuuksia ja osaavan työvoiman saatavuutta. Tavoitteena on, että perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta välittömästi jatko-opintoihin siirtyvien osuus nousee tutkinnon suorittamiseen käytetty aika lyhenee ja koulutuksen läpäisy paranee korkeakoulututkinnon suorittamisikä laskee tutkinnon suorittaneiden työllistyminen paranee ja vuosittain koulutukseen osallistuvien osuus työikäisestä aikuisväestöstä on vähintään 6 % vuonna 212. Perusopetuksen suorittaneiden välitön sijoittuminen koulutukseen (%) 2) 25 26 28 arvio tavoite Ammatilliseen koulutukseen sijoittuneet 4,7 41,9 43,7 44,5 perustutkintoon johtava koulutus 39,4 4,1 41, 41,5 valmistavat koulutukset 3) 1,3 1,8 2,7 3, Lukiokoulutukseen sijoittuneet 53,3 51,1 5, 5,5 Perusopetuksen lisäopetukseen sijoittuneet 3, 2,5 3, 3, peruskouluissa 2,5 2, 2,5 2,5 kansanopistoissa,5,5,5,5 Tutkintoon johtavat koulutukset yhteensä 92,7 91,2 91, 92, Lisäopetus ja valmistavat koulutukset yhteensä 4,3 4,3 5,7 6, Yhteensä 97, 95,5 96,7 98, 2) Lähde: Tilastokeskus. Ammatilliseen koulutukseen valmistavia koulutuksia koskeva luku on vuoden 25 osalta arvio. Kansanopistoissa järjestettävää perusopetuksen lisäopetusta koskevat luvut ovat arvioita sekä vuodelta 25 että 26. 3) Sisältää vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen, talouskouluopetuksen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan kokeilukoulutuksen (ammattistartin). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen (%) 4) 24 25 26 28 arvio tavoite Ylioppilastutkinto 71,4 72,3 75, 74, työllistyneet 3,2 3,1 3, 28, jatko-opintoihin siirtyneet 41,2 42,2 45, 46, Ammatillinen perustutkinto 73,4 75,5 77, 77,5 työllistyneet 63,4 66,3 68, 68,5 jatko-opintoihin siirtyneet 1, 9,2 9, 9, Ammatti- tai erikoisammattitutkinto 85, 86,6 88,5 89, työllistyneet 74,7 76,2 78 78,5 jatko-opintoihin siirtyneet 1,3 1,4 1,5 1,5 Ammattikorkeakoulututkinto 88,3 88,7 89,3 89,3 89,8 työllistyneet 84,7 85,2 86,1 85,7 86,2 jatko-opintoihin siirtyneet 3,6 3,5 3,7 3,6 3,6 Yliopistotutkinto 89,3 88,8 89,9 9, 9, työllistyneet 84,9 84,4 85,5 85,5 85,5 jatko-opintoihin siirtyneet 4,4 4,4 4,4 4,5 4,5 Tohtorintutkinto työllistyneet 83,7 83,5 82,4 84, 84,5 Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikä (mediaani) 5) 25 26 28 arvio tavoite Ammattikorkeakoulututkinto 25,1 25,2 25, 24,9 Ylempi korkeakoulututkinto 27,3 27,4 27,2 27,1 Keskeyttäminen 6) 25 26 28 arvio tavoite Lukio 2, 2,1 2, 2, Ammatillinen peruskoulutus 9,5 9,5 8,5 8, Ammattikorkeakoulu 6,4 6,9 6,3 6,2 Yliopisto 4,7 5, 4,2 4,2 Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään edelleen duaalimallin pohjalta, joka perustuu toisistaan poikkeaviin tutkintoihin ja tehtäviin. Tavoitteena on kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen sekä osaamistasoltaan vahvemmat 4) Lähde: Tilastokeskus. Kuvaa työllistymisen ja jatko-opintoihin sijoittumisen tilannetta vuoden lopussa. Tarkastelussa ovat kyseisen vuoden heinäkuun loppuun mennessä ja kolmen edeltävän vuoden aikana suoritetut tutkinnot. 5) Lähde: Tilastokeskus. Ammattikorkeakoulujen osalta nuorten koulutus. 6) Lähde: Tilastokeskus. Syyskuussa opiskelleiden tilanne seuraavan vuoden syyskuussa. Kokonaan opintonsa keskeyttävät, jotka eivät sijoitu muuhun koulutukseen. Mukana vain opetushallinnon alainen koulutus. Ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta, oppisopimuskoulutusta eikä ammatillisissa erityisoppilaitoksissa järjestettävää koulutusta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

ja vaikuttavammat korkeakouluyksiköt. Yliopistojen rakenteita kehitetään ja taloudellista ja hallinnollista autonomiaa vahvistetaan. Hallitus turvaa taloudelliset ja rakenteelliset edellytykset tehdä laadukasta, monialaista perus- ja soveltavaa tutkimusta ja vahvistaa talouden innovaatiokapasiteettia strategisilla osaamispanostuksilla. Tavoitteena on, että opetuksen ja tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus vahvistuvat korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy ja korkeakoulujen tuloksellisuus paranee. Korkeakoulujen toiminnan tuloksellisuus 23 25 arvio Tieteelliset julkaisut/opetus- ja tutkimushtv (YO) 1,53 1,66 1,73 7) 1,78 Tohtorintutkinnot/professori (YO),57,63,67,69 Ylemmät kk-tutkinnot/opetushenkilökunta (YO) 1,45 1,53 1,67 1,74 AMK-perustutkinnot/päätoim. opettaja (AMK) 3,5 3,5 3,5 3,5 Korkeakouluopiskelijoiden liikkuvuus 26 28 arvio arvio Kv-opiskelijavaihto, yli 3 kk, kpl (YO) 9 294 9 254 1 4 11 Kv-opiskelijavaihto, yli 3 kk, kpl (AMK) 7 243 7 18 7 5 8 Kv-opettaja/tutkijavaihto, yli 1kk, kpl (YO) 1 685 1 718 1 8 1 85 Kv-opettaja- ja asiantuntijavaihto, yli 1kk, kpl (AMK) 19 12 13 14 Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat (YO) 5 434 6 6 8 7 4 Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat (AMK) 4 595 5 4 5 7 6 Pätevän ja osaavan opetushenkilöstön saatavuus tulee varmistaa. Tässä tarkoituksessa huolehditaan opettajankoulutuksen riittävyydestä, parannetaan opettajien mahdollisuuksia jatkuvaan osaamisen kehittämiseen sekä parannetaan opettajien työolosuhteita. Tavoitteena on, että opettajien kelpoisuustilanne paranee ja halukkuus hakeutua opettajankoulutukseen säilyy niin, että hakijoita luokanopettajakoulutukseen on vuosittain 5. Opettajien kelpoisuus 8) 25 28 arvio tavoite Yleissiv. koulutuksen opettajista kelpoisia, % 88 88 89 Amm. peruskoulutuksen opettajista kelpoisia % kelpoisia % 76,4 77 78 Asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan myös sukupuolen mukaan. 7) Vuoden, opetus- ja tutkimushenkilöstössä kaikki rahoituslähteet. 8) Päätoimiset opettajat Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

Opiskelijat ja tutkinnot 23 24 25 26 (arvio) Esiopetus opiskelijamäärä 59 85 58 4 57 94 57 93 57 51 57 Perusopetus uudet opiskelijat 61 3 59 83 57 55 58 57 65 56 5 päättötodistuksen saaneet 6 83 63 83 63 76 66 65 57 65 opiskelijamäärä 583 13 581 8 578 11 568 72 56 61 54 Lukiokoulutus uudet opiskelijat 42 61 4 59 39 55 39 4 37 6 35 suoritetut ylioppilastutkinnot 9) 35 18 34 65 34 6 32 79 33 1 33 opiskelijamäärä 12 87 118 53 116 35 114 14 112 39 11 Ammatillinen peruskoulutus 1) uudet opiskelijat 6 9 6 35 61 86 64 71 68 6 7 8 suoritetut tutkinnot 36 4 36 6 37 22 37 28 39 4 4 8 opiskelijamäärä 11) 142 2 143 78 146 5 149 68 155 22 156 3 Ammatillinen lisäkoulutus 12) uudet opiskelijat 23 91 25 58 29 17 31 33 5 34 suoritetut tutkinnot 12 45 13 4 14 32 16 17 18 1 18 6 opiskelijamäärä oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa 13) 14 72 24 28 4 33 84 35 35 opiskelijamäärä oppisopimuskoulutuksessa 16 72 18 94 19 77 22 15 24 5 25 84 Ammattikorkeakoulun perustutkinnot 14) aloittaneet 32 84 32 69 33 26 32 37 32 12 32 suoritetut tutkinnot 2 5 2 67 21 14 2 77 2 57 2 6 opiskelijamäärä 96 12 116 83 116 7 115 76 114 73 114 2 josta ulkomaalaiset opiskelijat 3 48 3 73 3 93 4 6 5 4 6 2 Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot aloittaneet 31 24 63 1 38 1 6 2 4 suoritetut tutkinnot 6 18 15 18 45 opiskelijamäärä 35 61 1 5 2 7 2 7 4 Yliopiston perustutkinnot 15) uudet opiskelijat 2 94 2 97 2 786 2 15 19 648 19 6 suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot 2 883 2 717 2 913 3 814 5 879 1 suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot 12 411 12 588 12 92 13 128 13 884 14 518 opiskelijamäärä 147 85 149 167 151 3 152 164 152 198 152 josta ulkomaalaiset opiskelijat 2 89 3 48 3 221 3 619 3 9 4 3 Yliopiston tohtorintutkinnot 1 257 1 399 1 422 1 49 1 524 1 594 9) Ei sisällä IB-lukioiden eikä Reifeprüfung-tutkintoja. 1) Sisältää ammatilliseen perustutkintoon johtavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen sekä opetussuunnitelmaperusteisena että näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena. 11) Sisältää myös muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat. 12) Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot sisältävät ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen. 13) Tilastokeskuksen tiedonkeruuseen perustuva opiskelijamäärä. Osa opiskelijamäärän lisäyksestä johtuu vuoden 24 alusta lukien tilastoinnissa tapahtuneista muutoksista. 14) Lähde AMKOTA-tietokanta, opiskelijamäärä 2.9. läsnäolevat. 15) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot, lähde KOTA-tietokanta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

Taide- ja kulttuuripolitiikka Taide- ja kulttuuripolitiikalla edistetään luovuutta, kulttuurista moninaisuutta, perusoikeutta taiteen vapauteen sekä kieleen ja kulttuuriin, hyvinvointia ja tasa-arvon kehittymistä yhteiskunnassa. Päämääränä on luoda sekä kansallisesti että kansainvälisesti suotuisat toimintaedellytykset taiteen ja kulttuurin toimijoille, edistää kulttuuripalveluiden saatavuutta ja luoda kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet monipuolisiin ja laadukkaisiin taide-elämyksiin, vahvistaa luovan talouden, kulttuurin tuotannon, yritystoiminnan ja viennin kehittymistä sekä edistää kulttuurin tuntemusta ja kulttuurista osaamista yhteiskunnassa. Vaikuttavuustavoitteet: Taiteellisen ja muun luovuuden edellytysten parantaminen Vahvistetaan taiteellisen ja muun luovuuden edellytyksiä, osaamista ja kehittymistä yhteiskunnassa. Kulttuuripalveluiden ja taiteen korkea laatu turvataan parantamalla tekijöiden ja palveluiden tuottajien toimintaedellytyksiä. Tekijänoikeusjärjestelmän toimivuutta kehitetään ja siihen liittyvää osaamista lisätään. Kulttuuriperinnön säilyttäminen, suojelu ja aktiivisen käytön vahvistaminen Kulttuuriperinnön säilyttämistä sekä kulttuuriaineistojen digitointia ja digitaalista saatavuutta tietoverkkojen kautta parannetaan. Kulttuurin muistiorganisaatioita ja niiden verkostoitumista kehitetään. Taiteen, kulttuurin ja tiedon saatavuuden, saavutettavuuden sekä osallistumisen edistäminen Taiteen ja kulttuurin perusrakenteen ylläpitoa kehitetään taiteen- ja toimialoittain, alueellisesti ja paikallisesti. Taiteen ja kulttuurin monipuolista tarjontaa, saatavuutta ja saavutettavuutta parannetaan. Kirjastojen ja museoiden roolia kansalaisten oppimisen, tietohuollon ja kulttuurin lähi- ja peruspalveluina vahvistetaan. Vähemmistöjen ja vammaisten osallistumismahdollisuuksia ja kulttuuritoiminnan edellytyksiä lisätään. Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia vahvistavia toimintamuotoja arvioidaan ja edistetään. Kulttuurituotannon, -viennin ja luovien alojen edistäminen Vahvistetaan luovan talouden kehittymistä tukemalla luovien alojen sisältötuotantoa, yrittäjyyttä, kansainvälisille markkinoille pääsyn edellytyksiä ja kulttuurivientiä. Tuetaan liiketoiminta- ja yrittäjäosaamista, tuottaja- ja manageriosaamista, tekijänoikeusosaamista sekä tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa. Eräitä taide- ja kulttuurialojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvaavia tunnuslukuja 26 tavoite Teatteri- ja orkesterilain piiriin kuuluvien teattereiden ja Kansallisteatterin katsojat, 1 henk. 2 698 2 768 2 6 Teattereille myönnetyt henkilötyövuodet 16) 2 469 2 469 2 469 Museoiden kävijämäärät valtionosuuden piirissä ja muissa päätoimisesti hoidetuissa museoissa, 1 henk. 4 528 4 546 4 6 Museoille myönnetyt henkilötyövuodet 1 158 1 158 1 158 Sinfoniaorkesterien 17) ja Kansallisoopperan kuulijat, 1 henk. 96 96 1 15 Orkestereille myönnetyt henkilötyövuodet 1 33 1 33 1 33 Kotimaiset pitkien elokuvien ensi-illat 11 14 11 Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateatterissa, 1 henk. 929 1 514 1 5 Yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 kpl 12 579 1 863 1 5 Pää- ja sivukirjastojen määrä 858 837 837 Fyysiset kirjastokäynnit, 1 kpl 59 526 57 272 57 Kirjastojen verkkokäynnit, 1 kpl 37 652 4 16) Valtionosuuden perusteena käytetyt laskennalliset henkilötyövuodet. 17) Sisältää kaksi valtionosuusjärjestelmään kuulumatonta orkesteria. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

Liikuntapolitiikka Liikuntatoimen tehtävänä on liikuntaa edistämällä tukea väestön hyvinvointia ja terveyttä koko elämänkaaren aikana. Eettiset ja yhteiskuntavastuulliset arvot ohjaavat toimintaa. Väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Aktivoidaan riittämättömästi liikkuvia säännölliseen liikkumiseen. Erityisiä kohderyhmiä ovat lapset ja nuoret, ikääntyneet sekä keski-ikäiset miehet. Hillitään ylipainoisuuden kasvua liikunnan avulla. Liikkumisympäristöt otetaan huomioon yhdyskuntasuunnittelussa. Tavoitteita toteutetaan terveyttä edistävän liikunnan ohjelmilla, tukemalla liikunta- ja muiden järjestöjen toimintaa sekä laajoja väestöryhmiä palvelevien liikuntapaikkojen rakentamista. Yhteiskunnallisen osallisuuden ja osallistumisen vahvistaminen Aktivoidaan paikallistasoista toimintaa kehittämällä vapaaehtoistoimijoiden koulutusta ja suuntaamalla tukea liikuntaseurojen toimintaan sekä kuntien ja seurojen yhteistyöhön. Kehitetään koulutustoiminnan sisältöä ja laatua lasten ja nuorten, terveyttä edistävän liikunnan, kilpa- ja huippu-urheilun sekä kansalaistoiminnan tarpeisiin. Edistetään maahanmuuttajien kotoutumista liikunnan avulla. Kansainväliseen menestykseen tähtäävän sekä eettisesti ja yhteiskuntavastuullisesti toimivan huippu-urheilun tukeminen Parannetaan huippu-urheilun toimintaedellytyksiä tukemalla valmennustoimintaa, vammaishuippu-urheilun integrointia, antidopingtoimintaa sekä urheilun suurtapahtumien haku- ja järjestelyedellytyksiä. Edistetään kumppanuuksia yhteiskuntavastuullisen huippu-urheilun tukemiseksi. Liikunnan tunnuslukuja 26 tavoite Terveytensä kannalta riittävästi (2 krt/vko) liikkuvat 15 64-vuotiaat, % 18) miehet 62,8 67,5 68 naiset 65,7 72,8 73 Nuorisotyö ja -politiikka Opetusministeriön vastuulla olevan lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman tavoitteina ovat lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen, lasten ja nuorten osallistumisen lisääminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Ohjelmaa toteuttamalla voidaan vähentää korvaavien erityispalvelujen tarvetta. Nuorisolain (72/26) mukaisesti nuorisotyön ja -politiikan tavoitteet sijoittuvat kolmelle tulosalueelle: nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistäminen, nuorten sosiaalinen vahvistaminen sekä nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen. Samalla toimeenpannaan hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa nuorisotyön alueella. Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tukeminen Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tavoitteena on kehittää nuorten tavoitteellista toimintaa yhteiskunnassa. Aktiivista kansalaisuutta edistetään luomalla edellytyksiä jokaiselle nuorelle omaan harrastukseen, yhteisön jäsenyyteen ja yhteiskuntaan vaikuttamiseen. Nuorten osallistumis-, vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmiä kehitetään. Tavoitteena on, että nuoret äänestävät valtakunnallisissa vaaleissa yhtä aktiivisesti kuin muu väestö. Nuorten sosiaalinen vahvistaminen Nuorille suunnataan elämäntaitoja parantavia toimenpiteitä. Nuorten työpajatoiminnan tavoitteena on nuorten arjen- ja työelämävalmiuksien vahvistaminen sekä nuorisotyöttömyyden vähentäminen. Pajatoiminnan tehoa lisätään etsivän työparitoiminnan avulla. Ehkäisevällä päihde- ja huumetyöllä vähennetään nuorten huumeiden ja alkoholin käyttöä ja kokeilua. 18) Lähde: 26 ja Kansanterveyslaitos, (AVTK), OPM Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen Nuorten kasvu- ja elinoloja parannetaan tehostamalla valtioneuvoston nuoriin kohdistuvaa sukupolvipolitiikkaa tavoitteena nuorten elinolojen saattaminen samalle tasolle muiden väestöryhmien kanssa. Huolehditaan vuonna valmistuneen valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanosta, seurannasta ja arvioinnista. Seurataan nuorten elinoloja nuorten elinolotiedostojen avulla. Nuorisotyön tunnuslukuja 26 tavoite Nuorten aktiivinen kansalaisuus Nuorisotoimialan tuetut järjestöt (lkm) 13 15 17 Jäseniä järjestöissä (hlöä) 85 85 85 Nuorten työpajatoiminta Pajat, lkm 21 21 23 Nuoret pajoissa, lkm/vuosi 7 1 8 81 8 5 Koulutukseen, työhön tai muuhun ohjattuun toimintaan sijoittuneet, % 7 7 7 Nuorisotyöttömät, lkm 26 5 22 2 19 Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut Kuntia palvelujen piirissä (lkm) 157 23 25 Nuoret palvelujen piirissä (%) 6 77 9 Valtionosuusmäärärahat opetusministeriön hallinnonalalla (1 euroa) 28 varsinainen 28/ tilinpäätös talousarvio esitys muutos 29.1.3 Yleissivistävä koulutus 1 85 18 1 964 779 2 2 213 37 434 29.1.34 Koulurakentaminen 47 7 57 4 55 7-1 7 29.2.3 Ammatillinen koulutus 526 434 561 346 62 975 59 629 29.3.3 Vapaa sivistystyö 142 77 152 219 157 223 5 4 29.3.31 Ammatillinen lisäkoulutus 116 13 126 474 134 441 7 967 29.3.32 Oppisopimuskoulutus 126 663 127 63 125 156-1 97 29.3.51 Ammatilliset erikoisoppilaitokset 16 949 18 945 19 665 72 29.4.3 Ammattikorkeakoulut 362 45 373 589 39 74 17 115 29.8.3 ja 52 Kirjastot 11 956 115 189 119 613 4 424 29.8.31 ja 52 Teatterit ja orkesterit 46 665 56 972 67 873 1 91 29.8.32 ja 52 Museot 19 354 25 192 3 845 5 653 29.8.33 Kuntien kulttuuritoiminta 5 541 5 563 5 588 25 29.8.34 Kirjastorakentaminen 6 1 5 7 5 4-3 29.9.5 ja 52 Liikunnan koulutuskeskukset 14 677 15 973 16 452 479 29.9.5 Kuntien liikuntatoimi 16 772 16 996 18 794 1 798 29.91.5 Kuntien nuorisotyö 7 14 7 272 7 539 267 Yhteensä 3 228 351 3 63 672 3 778 181 147 59 Arvio valtionosuuksien jakautumisesta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

Kunnat ja kuntayhtymät 2 485 83 2 795 617 2 99 199 113 582 Kunnat 1 367 27 1 537 589 1 6 59 62 47 Kuntayhtymät 1 118 626 1 257 28 1 39 14 51 112 Yksityiset 742 521 835 55 868 982 33 927 Vuoden valtionosuusprosentti on opetus- ja kirjastotoimessa 41,89. Luvun 28.9 perusteluihin viitaten valtionosuuksissa on otettu huomioon kuntien valtionosuuslain mukainen osuus verotuloihin perustuvista valtionosuuksien tasauslisistä ja -vähennyksistä. Tasausten perusteella on tehty 1 261 euron vähennys momentille 29.1.3 ja 75 euron vähennys momentille 29.8.3. Tasauserien yhteisvaikutus pääluokan 29 osalta on nettomäärältään -1 336 euroa. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat Arpajaislain (147/21) mukaisesti raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuotto käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Veikkausvoittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön sektoreilla. Arpajaislain mukaan em. pelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön asianomaisen tilikauden voittoa sekä voittovaroista myönnetyistä lainoista kertyviä kuoletuksia ja korkoja vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtion talousarvioon. Veikkaus Oy:n varsinainen tuottoarvio vuodelle on 414, milj. euroa eli 1,5 % enemmän v. 28 talousarvioon verrattuna. Tämän lisäksi yhtiön jakamattomien voittovarojen rahastosta puretaan edunsaajien käyttöön 17 milj. euroa, jolloin veikkausvoittovarojen kokonaismäärä vuodelle on 431 milj. euroa. Tämä on 4,691 milj. euroa vähemmän kuin kehyksessä 13.3.28 päätettiin. Vähennys on kohdennettu edunsaajien kesken jakosuhdelain mukaisesti. Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentilta 29.6.53 tieteen tukemiseen 81,3 milj. euroa, momentilta 29.8.52 taiteen tukemiseen 191,9 milj. euroa, momentilta 29.9.5 liikunnan tukemiseen 116,1 milj. euroa ja momentilta 29.91.5 nuorisonkasvatustyön tukemiseen 41,8 milj. euroa. Lisäksi taiteen osalta noudatetaan raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton käyttämisestä annetun lain (154/21, muut. 1191/25) 2 :ssä tarkoitettujen veikkausvoittovarojen tuotosta rahoitettavien kirjaston valtionosuuksien siirtoa, joka on enintään 11 % eli 13,1 milj. euroa vuonna. Viimeinen jakosuhdelain mukainen kirjastojen valtionosuuksien siirto toteutuu vuonna 21. Tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen määräksi luvuissa 29.6, 8, 9 ja 91 vuodelle ehdotetaan 966,1 milj. euroa, mistä 431, milj. euroa eli 44,6 % myönnetään veikkausvoittovaroista. Veikkausvoittovarat ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa 22 TP 23 TP 24 TP 25 TP 26 TP TP 28 TA TAE Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus 8, 86,6 87,3 89,8 9,8 11,6 115,2 119,6 veikk.varat 35,5 58,6 59, 48,5 39,9 36,5 24,7 13,1 budj.varat 44,5 28, 28,3 41,3 5,9 74,1 9,5 16,5 Tiede 188,9 21,5 239,9 239,8 261,3 27,6 283,7 326,5 veikk.varat 76,2 75,8 75,7 75,7 79,5 76,6 77,1 81,3 budj.varat 112,7 134,7 163,8 164,1 181,8 194, 26,6 245,2 Taide 222,2 228, 243,2 26, 274,3 281,6 311,2 348,5 veikk.varat 144,2 13,1 128,6 136,8 15,4 152,3 164,5 178,8 budj.varat 78, 97,9 114,6 123,2 123,9 129,3 146,7 169,7 Liikunta 84,4 85,8 9, 93,1 99,1 11,4 16,9 119,4 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

veikk.varat 83,3 83,9 88,1 9, 97,8 1,1 14,1 116,1 budj.varat 1, 1,9 1,9 3,1 1,3 1,3 2,8 3,3 Nuoriso 22, 22,3 3,8 34,3 39,9 42,7 47,1 52,2 veikk.varat 2,3 2,7 28,6 31,5 35,2 36, 37,5 41,8 budj.varat 1,6 1,6 2,2 2,8 4,7 6,7 9,6 1,4 Veikkausvoittovarat yhteensä ilman kirjastoa 339,2 348,4 351,4 334, 362,9 365, 383,2 417,9 Veikkausvoittovarat yhteensä 359,5 369,1 38, 382,5 42,8 41,5 47,9 431, Eräisiin käyttötarkoituksiin varatut määrärahat veikkausvoittovaroista ja muilta talousarvion momenteilta (euroa) Veikkausvoittovarat Yleiset budjettivarat Yhteensä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot 2 42 2 649 5 69 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat 58 5 169 941 228 441 Valtionosuus ja -avustus teattereille ja orkestereille 37 878 29 995 67 873 Valtionosuus ja -avustus museoille 18 47 12 438 3 845 Valtionosuus ja -avustus kirjastoille 13 12 16 493 119 613 Entistämis- ja korjausavustukset xxx 1 164 xxx Taiteen keskustoimikunnan, taidetoimikuntien ja alueellisten taidetoimikuntien toimintamenoihin ja taiteen edistämiseen xxx 5 17 xxx EU:n kulttuuripääkaupunki -hanke 1 2 3 Liikunnan koulutuskeskukset 16 36 3 316 19 622 Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ja syrjäytymisen ehkäisy 1 6 1 373 11 973 Kirkollisasiat Opetusministeriön toimialaan kuuluvat evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä muut uskonnolliset yhdyskunnat. Lisäksi toimialaan kuuluu hautaustoimen yleinen järjestäminen, jossa lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen. Tavoitteena on turvata suotuisat toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle kirkolle, ortodoksiselle kirkkokunnalle ja muille uskonnollisille yhdyskunnille ja edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hallinnonalan tietohallinto Opetusministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian 26 215 toteuttamista jatketaan. Tietohallintostrategian linjausten mukaisesti opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin yhteistä tietopohjaa vahvistetaan ja uudet palvelut toteutetaan sähköisinä. Hallinnonalalla siirrytään hallinnon sisäisessä ja virastojen välisessä toiminnassa yksinomaan sähköiseen asiointiin ja sähköiseen hallintoon. Tietohallinnon kustannustehokkuutta parannetaan edelleen. Keskeisiä keinoja ovat yhteisten palvelujen ja muiden resurssien käytön lisääminen ja yhteistyö hankintojen toteuttamisessa. Tietohallintostrategian mukaisia hankkeita vuonna ovat sähköisen asianhallinnan hankkeiden toteuttaminen, hallinnonalan yhteisen tietovaraston kehittäminen ja sähköisten aineistojen pitkäaikaissäilytykseen liittyvät hankkeet. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

Tuottavuusohjelman vaikutukset Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Hallitusohjelman mukaan valtion tuottavuusohjelmaa tarkistetaan siten, ettei se heikennä yliopistokoulutuksen laatua sekä tieteen ja tutkimuksen vaikuttavuutta. Tuottavuusohjelman toimenpiteitä selvitetään yksityiskohtaisemmin asianomaisten lukujen yhteydessä. Opetusministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna on 39 henkilötyövuotta. Tuottavuusohjelman mukaiset henkilötyövuosivähennykset opetusministeriön hallinnonalalla vuonna Opetusministeriö -6, Opetushallitus -12,4 Valtion yleissivistävät oppilaitokset -,8 Valtion ammatillinen koulutus -,6 Yliopistot -25, Harjoittelukoulut -16,2 Suomen Akatemia -4, Arkistolaitos -3, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus -2,4 Varastokirjasto -,6 Valtion taidemuseo -6,8 Museovirasto -4, Näkövammaisten kirjasto -3, Yhteensä -39,8 Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa) 28 varsinainen talousarvio esitys 29.1.34 Valtionosuus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) yleissivistävän koulutuksen perustamishankevaltuus 45, 41, laajuuksien vahvistamisvaltuus 55, 55, 29.3.52 Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) perustamishankevaltuus 1, 1, laajuuksien vahvistamisvaltuus 1,5 1,5 29.6 Tiede tutkimushankevaltuus 245,6 258,5 29.8.34 Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha) perustamishankevaltuus 4,5 4,5 laajuuksien vahvistamisvaltuus 4, 3,5 29.8.7 Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) kalustamis- ja varustamisvaltuus 2,9-29.8.75 Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) perusparannus- ja pienhankevaltuus 2, 1,6 Hallinnonalan määrärahat vuosina v. tilinpäätös 1 v. 28 varsinainen talousarvio 1 v. esitys 1 Muutos 28 1 % 1. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 284 367 279 233 215 815-63 418-23 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

v. tilinpäätös 1 v. 28 varsinainen talousarvio 1 v. esitys 1 Muutos 28 1 % 1. Opetusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 24 11 25 853 26 387 534 2 2. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 19 21 2 749 21 85 336 2 3. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 26 8 3 8 777 477 6 21. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) 5 686 4 686 4 686 22. Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v) 13 63 14 563 14 563 29. Opetusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 135 983 135 135 5. Eräät avustukset (kiinteä määräraha) 485 585 585 51. Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha) 2 341 2 571 2 615 44 2 (62.) EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus opetusministeriön osalta (arviomääräraha) 72 54 64 786-64 786-1 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (siirtomääräraha 2 v) 1 959 2 14 2 117-23 - 1 (7.) Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) 1 1. Yleissivistävä koulutus 1 96 876 2 87 11 2 129 377 42 366 2 1. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 44 414 47 96 54 592 6 686 14 2. Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) -27 6 2-4 - 67 2. Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 9 249 16 299 16 149-15 - 1 3. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 1 85 18 1 964 779 2 2 213 37 434 2 34. Valtionosuus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 47 7 57 4 55 7-1 7-3 51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) 521 621 721 1 16 2. Ammatillinen koulutus 563 66 6 24 633 86 33 62 6 1. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 32 31 34 434 8 425-26 9-76 2. Työpaikalla tapahtuva oppiminen (siirtomääräraha 2 v) 3 26 3 26 3 26 21. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 1 899 1 434 1 434 3. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 526 434 561 346 62 975 59 629 11 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

v. tilinpäätös 1 v. 28 varsinainen talousarvio 1 v. esitys 1 Muutos 28 1 % 3. Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö 465 419 458 642 472 734 14 92 3 2. Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v) 14 428 14 29 15 359 1 15 8 21. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 2 927 9 34 1 14 8 9 3. Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 142 77 152 219 157 223 5 4 3 31. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha) 116 13 126 474 134 441 7 967 6 32. Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha) 126 663 127 63 125 156-1 97-2 (34.) Valtionavustus aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaan (siirtomääräraha 3 v) 35 51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 16 949 18 945 19 665 72 4 52. Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 1 1 1 53. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) 9 578 9 428 9 786 358 4 4. Ammattikorkeakouluopetus 367 783 378 542 395 657 17 115 5 2. Ammattikorkeakoululaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) 3 31 2 95 2 95 21. Ammattikorkeakoulujen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 2 68 2 3 2 3 3. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 362 45 373 589 39 74 17 115 5 5. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 1 49 541 1 485 49 1 792 437 36 947 21 1. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 296 263 1 358 388 1 423 14 64 752 5 2. Kansalliskirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 13 277 13 5 14 337 837 6 3. Harjoittelukoulujen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 73 184 75 93 77 72 1 169 2 4. Yliopistojen palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 5 2. Yliopistolaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) 26 817 32 699 22 888-9 811-3 21. Valtion rahoitus julkisoikeudellisina laitoksina toimivien yliopistojen maksuvalmiuden ja käyttöpääoman turvaamiseksi (siirtomääräraha 2 v) 5 5 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

v. tilinpäätös 1 v. 28 varsinainen talousarvio 1 v. esitys 1 Muutos 28 1 % 87. Valtion rahoitus Aalto-korkeakoulun pääomaan (kiinteä määräraha) 2 2 6. Tiede 27 61 283 739 326 496 42 757 15 1. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 32 325 34 79 36 183 2 14 6 2. Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 14 446 18 449 21 124 2 675 14 3. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 746 2 66 2 649-11 - 4. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 526 1 55 1 588 38 2 2. Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen (siirtomääräraha 2 v) 15 1 5-5 - 5 5. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomääräraha 3 v) 13 55 137 433 169 941 32 58 24 53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha) 76 62 77 148 81 256 4 18 5 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) 12 282 12 32 13 75 1 385 11 7. Opintotuki 737 41 836 459 869 173 32 714 4 1. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 625 665 685 2 3 52. Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki (arviomääräraha) 31 43 2 9 25 5 4 6 22 55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha) 644 984 75 5 774 594 24 94 3 57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha) 23 746 25 4 27 3 1 9 7 58. Avustus vuokrakustannusten korvaamiseen (siirtomääräraha 2 v) 4 268 4 294 4 494 2 5 59. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuki (arviomääräraha) 31 989 34 7 36 6 1 9 5 8. Taide ja kulttuuri 392 276 426 383 467 765 41 382 1 1. Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 372 5 82 5 17 88 2 2. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 17 329 17 298 18 29 911 5 3. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 823 2 398 2 68 282 12 4. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 17 57 18 198 18 872 674 4 5. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 7 37 7 134 6 974-16 - 2 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

v. tilinpäätös 1 v. 28 varsinainen talousarvio 1 v. esitys 1 Muutos 28 1 % 6. Kansallisen audiovisuaalisen arkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 511 4 553 5 311 758 17 7. Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 56 583 612 29 5 8. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 87 843 968 125 15 3. Valtionosuudet ja -avustukset yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 74 451 9 478 16 493 16 15 18 31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 13 812 19 444 29 995 1 551 54 32. Valtionosuudet ja -avustukset museoille (arviomääräraha) 4 47 6 785 12 438 5 653 83 33. Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimintaan (arviomääräraha) 5 541 5 563 5 588 25 34. Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha) 6 1 5 7 5 4-3 - 5 36. Euroopan kulttuuripääkaupunki 211 - hankkeen avustus (siirtomääräraha 2 v) 2 2 4. Korvaus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle (arviomääräraha) 23 252 252 5. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) 1 487 1 325 1 325 51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha) 1 997 11 88 13 16 2 72 19 52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha) 188 8 189 2 191 886 2 686 1 53. Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha) 16 795 17 542 18 458 3 54. Valtionavustus Suomen Kansallisteatterin peruskorjauksen lainanhoitokuluihin (kiinteä määräraha) 3 627 3 816 3 746-7 - 2 55. Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen (kiinteä määräraha) 2 2 56. Kulttuuriviennin edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 8 8 7. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) 1 11 2 145 2 5 355 17 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v) 589 739 589-15 - 2 75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) 2 77 4 4 3 78-62 - 14 95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha) 17 17 9. Liikuntatoimi 11 441 16 818 119 398 12 58 12 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

v. tilinpäätös 1 v. 28 varsinainen talousarvio 1 v. esitys 1 Muutos 28 1 % 5. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha) 1 99 14 65 116 82 12 17 12 52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille (kiinteä määräraha) 1 342 2 753 3 316 563 2 91. Nuorisotyö 42 686 47 16 52 162 5 56 11 5. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha) 35 963 37 483 41 789 4 36 11 51. Nuorten työpajatoiminta ja ehkäisevä huumetyö (siirtomääräraha 2 v) 6 723 9 623 1 373 75 8 Yhteensä 6 541 69 6 989 663 7 474 874 485 211 7 Henkilöstön kokonaismäärä 34 99 35 228 34 631 1. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot S e l v i t y s o s a : Opetusministeriö vastaa osana valtioneuvostoa koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan kehittämisestä ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Ministeriö edistää sivistystä, luo edellytyksiä osaamiselle, elinikäiselle oppimiselle ja luovuudelle sekä kansalaisten osallistumiselle ja hyvinvoinnille. Opetusministeriön toimintaprosessit ja niille asetetut tavoitteet edistävät koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toimialan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden toteutumista. Opetusministeriön tuotoksia ja laadunhallintaa, toiminnallista tehokkuutta sekä henkisten voimavarojen hallintaa ja kehittämistä koskevat tulostavoitteet perustuvat opetusministeriön kehittämisohjelmaan 211 ja strategiaan 22. Opetusministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat tulostavoitteet: Tuotokset ja laadunhallinta 1. Opetusministeriön toiminnan laatu on korkeatasoista. Jatketaan laadunvarmistuksen ja riskienhallinnan kehittämistä. 2. Opetusministeriön strateginen toiminta on toimintaympäristön muutoksia ennakoivaa ja ministeriön toimialaa tehokkaasti ohjaavaa. Jatketaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman, kulttuuripolitiikan strategian, lapsija nuorisopolitiikan kehittämisohjelman sekä kansallisen liikuntaohjelman toimeenpanoa. 3. Tiedolla johtaminen tukee opetusministeriön päätöksentekoa, strategista toimintaa ja yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Kehitetään tieto- ja tilastotuotantoa sekä sektoritutkimusta ja tuotetaan politiikkaanalyyseja toimialan yhteiskunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävistä asioista. 4. Opetusministeriön lainsäädäntötyö täyttää valtioneuvoston asettamat laatuvaatimukset. Kehitetään lainsäädäntötyön suunnitelmallisuutta, seurantaa ja yhteistyötä. 5. Opetusministeriön ja sen hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta on selkeää ja tehokasta. Ministeriön johtamista kehitetään. Kehysvalmistelua kevennetään. 6. Opetusministeriön toimialan ohjaus edistää yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteutumista. Jatketaan yliopistouudistuksen ja siihen liittyvän ohjausjärjestelmän valmistelua. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

Toiminnallinen tehokkuus 7. Opetusministeriön toiminta on tehokasta. Toteutetaan opetusministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelmaa. Opetusministeriö siirtyy Valtiokonttorin palvelukeskuksen asiakkaaksi 1.5.. Toteutetaan hankinta- ja toimitilastrategioita. Opetusministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian toteuttamista jatketaan tavoitteena siirtyä vuonna 21 pääsääntöisesti sähköisiin asianhallinnan prosesseihin, joita ovat lausuntoasiat, tulosohjaus ja valtionavustusasiat. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 8. Toteutetaan uudistettua henkilöstöstrategiaa. 9. Opetusministeriön henkilöstöä kehitetään niin, että se pystyy vastaamaan toimintaympäristön haasteisiin ministeriön kehittämisohjelman mukaisesti. Erityisesti pyritään turvaamaan organisaation uudistumiskyky sekä vahvistamaan osaamista hallinnonalan ohjauksessa ja alan uusimman tiedon soveltamisessa. Henkilöstötavoitteet 26 28 arvio tavoite Opetusministeriö Henkilötyövuodet 336 327 336 33 Työtyytyväisyysindeksi vähintään 3,4 3,5 3,4 3,5 Johtajuusindeksi vähintään 3,5 3,5 3,5 3,5 1. Opetusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 26 387 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman palkkaus-, matka-, kokous-, koulutus- ja tiedotus- sekä muihin vastaaviin toimintamenoihin. S e l v i t y s o s a : Toiminnan menot ja tulot (1 euroa) 28 varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 24 886 26 33 26 587 Bruttotulot 515 18 2 Nettomenot 24 371 25 853 26 387 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 727 siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 466 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 euroa) Palkkojen tarkistukset 925 Tuottavuustoimet (-6 htv) -176 Siirto momentilta 28.2.2 45 Siirto momentille 28.2.6 (Valtion IT-palvelukeskus) -25 Kertaluonteinen erä -1 Yhteensä 534 talousarvio 26 387 28 II lisätalousarvio 69 28 talousarvio 25 853 tilinpäätös 24 11 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

2. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 85 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) oppimateriaalin kehittämiseen 2) ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalin tuottamiseen 3) enintään 95 euroa vähälevikkisen oppimateriaalimyynnin liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen ja 4) 258 euroa avustuksena saamelaiskäräjille jaettavaksi saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen. S e l v i t y s o s a : Opetushallituksen roolia toimeenpano-, seuranta- ja kehittämisvirastona vahvistetaan. Opetushallitus vastaa toimialansa koulutuksen valtakunnallisten linjausten toimeenpanosta, tutkintojen ja opetussuunnitelmien perusteista, koulutuksen kehittämisestä, koulutuksen seuranta- ja oppimistulosten arviointitiedon tuottamisesta sekä yhteisistä palveluista. Opetushallitus tuottaa tietoa toimialan tuloksellisuudesta. Opetushallituksen organisaatio uudistetaan 1.1. lähtien. Opetusministeriö asettaa Opetushallitukselle seuraavat tavoitteet: Koulutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta edistetään tukemalla opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden mukaisten tietojen, taitojen ja osaamisen kehittämistä. Tuetaan koulutuksen saavutettavuuden, oppimisympäristöjen, yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin, oppilas- ja opiskelijahuollon, erityisopetuksen ja muun erityisen tuen, opintojen ohjauksen sekä oppilaiden ja opiskelijoiden osallistumisja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämistä. Tuetaan toimenpiteitä, joilla edistetään terveitä elintapoja ja pienennetään syrjäytymisen riskiä. Kehittämistyötä tuetaan opettajien, rehtoreiden ja johtajien täydennyskoulutuksella sekä kehittämishankkeilla. Viraston kehittämishankkeiden määrää vähennetään. Opetushallituksen suoritteet, kpl Kehitetään suomenruotsalaista koulutusta ottaen huomioon kulttuuri-identiteettiin kasvamisen erityistarpeet ja tasavertaiset koulutusmahdollisuudet. Tuetaan toisen kotimaisen kielen opiskelun, oppimateriaalien ja menetelmien kehittämistä. Tuotetaan koulutusta koskevaa seuranta-, tutkimusja arviointitietoa. Kehitetään päätöksentekoa ja kehittämistä tukeva tietopalvelua. Vahvistetaan ennakointitiedon tuottamista ja hyödyntämistä. Koulutustoimialan kehittämistä palvelevan tiedon levittämistä edistetään uudistamalla ja kehittämällä sähköisiä palvelumuotoja. Edistetään viraston palveluiden kustannustehokkuutta, kattavuutta ja laatua valtion tuottavuusohjelman mukaisesti. Tuetaan koulutuksen järjestäjien yhteistyötä opintotarjonnan ja opinto-ohjelmien kehittämisessä tunnistaen koulujärjestelmän eri osien ominaispiirteet ja tavoitteet. Vastataan EU:n ohjelmakauden projektien hallinnoinnista. Toiminnallinen tehokkuus Koulutustoimialan tavoitteiden toteutumisen vahvistamiseksi Opetushallituksen organisaatiota uudistetaan tukemaan ydintehtäviä ja -prosesseja. Tuottavuuden lisäämiseksi jatketaan sähköisten palveluiden kehittämistä ja varmistetaan talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien toimivuus Valtiokonttorin palvelukeskuksen asiakkuusmallissa. Kehitetään viraston toiminnan tuloksellisuutta koskevia tunnuslukuja ja raportointia. Maksullisella palvelutoiminnalla Opetushallitus tarjoaa täydentävää tukea opetussektorin toiminnan ajankohtaisiin kehittämishaasteisiin. Liiketaloudellisesti hinnoiteltuja tuotteita ja palveluita ovat koulutus- ja konsultointipalvelut, lausunnot, arviointituotteet ja -palvelut sekä maksullinen julkaisutoiminta. Vähälevikkisen oppikirjatuotannon ja myynnin toimintamallia kehitetään tuottavuuden parantamisen näkökulmasta. Julkisoikeudelliset suoritteet on määritelty asetuksessa (121/26), minkä lisäksi Opetushallitus toteuttaa aikuisten näyttötutkintotoiminnan tutkintomaksuina kerättävillä tuloilla. Tuotokset ja laadunhallinta 25 26 28 arvio tavoite 1. Viranomaissuoritteet Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18

Opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet ja niiden muutokset Ammatillinen koulutus/yleissivistävä koulutus 4/1 6/- 8/4 25/- 23/3 Näyttötutkinnon perusteet ja niiden muutokset 53 4 41 4 4 Oppimistulosten arviointi 3 3 4 3 3 Koulutustiedon latauksia koulutusnetistä (kpl) 5,4 milj. 6,4 milj. 9,2 milj. 9 milj. 1 milj. 2. Maksullisen palvelutoiminnan suoritteet Julkisoikeudelliset suoritteet Opetushallinnon tutkinto 392 357 418 33 33 Päätös korkeakoulututkinnon tunnustamisesta 497 486 554 55 55 Valtion kielitutkinnot 3 94 3 65 2 31 3 5 3 5 Aikuiskoulutuksen näyttötutkintojen tutkintomaksut (kpl) 46 342 41 73 42 555 45 5 46 Liiketaloudelliset suoritteet Koulutettavapäivät 14 153 1 563 1 28 14 2 14 2 Aikuiskoulutuksen näyttötutkintojen järjestämisedellytysten arviointi 124 172 176 17 17 Tilatut konsultoinnit ja arvioinnit 18 54 118 6 6 Myydyt julkaisut ja oppimateriaalituotteet 9 58 99 79 96 4 95 95 Ulkomaisten tutkintojen vastaavuuslausunnot 3 39 56 3 3 Henkilöstövoimavarat Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Kehitetään johtamista ja johtamisjärjestelmiä siten, että ne tukevat mahdollisimman hyvin toiminnan tuloksellisuutta. Toteutetaan tuottavuusohjelman tavoitteita tukevan henkilöstösuunnitelman mukaiset toimenpiteet. Luodaan osaamisen kehittämisen ja siirtämisen menetelmiä. 26 28 arvio tavoite Henkilötyövuodet (momentti 29.1.2) 33,6 294,7 289 277 Henkilötyövuodet (muut momentit) 51,7 38,7 49 49 Määräaikaiset koko henkilöstömäärästä, % 21,6 18,3 17 16 Työtyytyväisyysindeksi - 3,1 3,4 3,5 Sairaspoissaolot, työpäivää /htv 9 11 8,8 8,7 Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannukset työterveyshuollon kustannuksista,% 3 31 1 1 Koulutustasoindeksi 6 6,1 5,9 6 Toiminnan menot ja tulot (1 euroa) 28 varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 27 39 27 549 28 185 Bruttotulot 7 257 6 8 7 1 Nettomenot 19 782 2 749 21 85 Siirtyvät erät Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19

siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 153 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 581 Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma,liiketaloudelliset suoritteet, vähälevikkinen oppimateriaalituotanto (1 euroa) 28 varsinainen talousarvio esitys Maksullisen toiminnan tuotot 1 114 95 1 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 2 84 1 75 1 95 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -97-8 -95 Kustannusvastaavuus, % 53 54 51 Hintatuki 97 8 95 Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen 1 1 1 Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma,muut liiketaloudelliset suoritteet (1 euroa) 28 varsinainen talousarvio esitys Maksullisen toiminnan tuotot 3 24 3 15 3 15 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 2 358 2 258 2 258 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 846 892 892 Kustannusvastaavuus, % 136 14 14 Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma,julkisoikeudelliset suoritteet (1 euroa) 28 varsinainen talousarvio esitys Maksullisen toiminnan tuotot 2 58 2 4 2 4 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 2 3 2 4 2 4 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 28 Kustannusvastaavuus, % 19 1 1 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 euroa) Palkkojen tarkistukset (missä kertaluonteista vähennystä 182 euroa) 584 Siirto momentilta 28.1.1 (4 htv) 22 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2