Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Opetusministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan vuonna 28 myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat sekä ammattikorkeakoulujen valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti. S e l v i t y s o s a : Talousarvioesityksen lähtökohdat Opetusministeriö toteuttaa hallituksen koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan virastojen ja laitosten sekä toimialan yhteisöjen kanssa. Hallinnonalan arvoja ovat sivistys, tasa-arvo, luovuus ja hyvinvointi. Talouden kestävä kasvu sekä Suomen henkinen ja aineellinen hyvinvointi rakentuvat olennaisesti sivistyksen varaan. Hallinnonalan toimintaympäristö Kansainvälisen talouden kehityksen myötä maailmantalouden suhdanteet ulottuvat entistä vahvemmin myös Suomeen. Tutkimuksen, innovaatioiden ja tuotekehittelyn sekä huippuosaamisen merkitys korostuu osana globaalia kilpailukykyä. Työelämä muuttuu yhä korkeampaa osaamista vaativaksi. Kansainvälistymisen myötä suomalainen yhteiskunta muuttuu aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monimuotoisemmaksi. Peruskouluikäisten määrän väheneminen pienentää perusopetuksen oppilasmäärää. Työvoiman saatavuus vaikeutuu. Kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Keskeisiä haasteita ovat työurien pidentäminen ja maahanmuuttajien kotouttaminen. Alueellisen kehityksen haasteena on tasa-arvoisten koulutus-, kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen turvaaminen koko maassa. Hallinnonalan yhteiskunnallinen vaikuttavuus Koulutus- ja tiedepolitiikka Koulutus- ja tiedepolitiikalla vahvistetaan Suomen kilpailukykyä ja hyvinvointia edistävää osaamista. Kehittämisen erityisinä painopisteinä ovat perusopetuksen laadun parantaminen, koulutuksesta valmistumisen nopeuttaminen ja ilman ammatillista koulutusta jäävien osuuden vähentäminen, ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus ammatillisen liikkuvuuden parantamiseksi, koulutuksen ennakoinnin uudistaminen ja koulutuksen työelämävastaavuuden parantaminen, strategisten huippuosaamisen keskittymien luominen, ja yliopistojen perusrahoituksen vahvistaminen, yliopistojen opetuksen ja tutkimuksen laadun kehittäminen ja innovaatioyliopiston käynnistäminen. Opintotuen kehittämisellä edistetään suunnitelmallista ja päätoimista opiskelua ja opintoaikojen lyhenemistä. Oppilaitosverkon ja koulutuspalvelujen sopeuttamista väestökehitykseen edistetään. Kunta- ja palvelurakenteen ja valtionosuusjärjestelmän muutoksessa huolehditaan koulutuspalvelujen saatavuuden ja laadun turvaamisesta tarvittaessa lainsäädäntöä tarkentamalla. Arvioidaan valtionosuusuudistuksesta johtuvat tarpeet kehittää ohjausjärjestelmää. Korkeakoulusektoreiden välistä työnjakoa kehitetään niiden lainsäädännössä määriteltyjen perustehtävien pohjalta. Sektoritutkimuksen ja korkeakoulujen yhteistyötä vahvistetaan ja opetusministeriön toimenpideohjelmaa tutkijankoulutuksen ja -uran kehittämiseksi vuosille toteutetaan. Tutkijankoulutuksen ja -uran kehittämisessä otetaan huomioon sukupuolten välinen tasa-arvo. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn vahvistaminen edellyttää järjestäjäverkon rakenteellista kehittämistä ammattiopistostrategian mukaisesti tavoitteena alueellisesti tai muutoin vahvojen ammattiopistojen verkko. Tavoitteena on, että vähintään 97 prosenttia peruskoulun päättävistä aloittaa samana vuonna lukiossa, ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa tai perusopetuksen lisäopetuksessa vuonna 28, koulutuksen keskeyttäminen vähenee ja läpäisy paranee, korkeakoulutuksen aloittamisikä (mediaani) on 2 vuotta vuonna 28 ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisikä on 24 vuotta ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisikä on 26 vuotta vuonna 212, vuosittain koulutukseen osallistuvien osuus työikäisestä aikuisväestöstä on vähintään 6 prosenttia vuonna 212 ja että tohtorin tutkintojen määrä on 1 6 tutkintoa vuonna 28. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan myös sukupuolen mukaan. Koulutustakuu: perusopetuksen suorittaneiden välitön sijoittuminen koulutukseen (tavoite) Ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen sijoittuneet, % 37, 38,4 39,4 4, Lukiokoulutukseen sijoittuneet, % 55,1 54,1 53,3 54, Perusopetuksen lisäopetukseen sijoittuneet, % 2,4 2,5 2,5 3, Sijoittuneet yhteensä, % 94,5 95, 95,1 97, Sijoittuneiden määrä Tutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäminen (%) 1) (tavoite) Lukiokoulutus 2, 1,9 2, 1,8 Ammatillinen peruskoulutus 2) 1,2 9,7 9,5 8, Ammattikorkeakouluopinnot 6,2 6,3 6,4 6,2 Yliopistokoulutus 4,5 4,3 4,7 4,2 Korkeakoulututkinnon suorittajien keski-ikä (mediaani) (tavoite) Ammattikorkeakoulututkinto 3) 25, 25,1 25,1 25, Ylempi korkeakoulututkinto 27,3 27,3 27,3 26,8 Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen (%) 4) (tavoite) 1) Opetushallinnon alainen koulutus. Syyskuussa opiskelleiden tilanne seuraavan vuoden syyskuussa. Kokonaan opintonsa keskeyttävät, jotka eivät sijoitu muualle koulutusjärjestelmään. 2) Tilasto ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta, oppisopimuskoulutusta eikä erityisoppilaitoksissa järjestettävää koulutusta. 3) Nuorten koulutus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Ylioppilastutkinto 83,3 83,6 84,3 85, Ammatillinen perustutkinto 72,3 73,4 75,5 77, Ammatillisen lisäkoulutuksen tutkinto 84,9 85, 88,3 88,5 Ammattikorkeakoulututkinto 86,9 87,4 88,1 89, Yliopistotutkinto 5) 92,4 91,1 92,1 92,3 Tohtorintutkinto 91,9 91, 91,4 92,3 Opiskelijat ja tutkinnot 6) (arvio) Esiopetus opiskelijamäärä Perusopetus uudet opiskelijat päättötodistuksen saaneet opiskelijamäärä Lukiokoulutus uudet opiskelijat suoritetut ylioppilastutkinnot 7) opiskelijamäärä Ammatillinen peruskoulutus 8) uudet opiskelijat suoritetut tutkinnot opiskelijamäärä 9) Ammatillinen lisäkoulutus 1) uudet opiskelijat suoritetut tutkinnot opiskelijamäärä oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa opiskelijamäärä oppisopimuskoulutuksessa 11) Ammattikorkeakoulujen perustutkinnot 12) aloittaneet suoritetut tutkinnot opiskelijamäärä josta ulkomaalaiset opiskelijat Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 4) Kuvaa työllistymisen ja jatko-opintoihin sijoittumisen tilannetta vuoden lopussa. Tarkastelussa ovat kolmen edeltävän vuoden aikana suoritetut tutkinnot. 5) Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 6) Opetushallinnon alainen koulutus. Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen uusia opiskelijoita, perusopetuksen päättötodistuksen saaneita ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen tutkinnon suorittaneita sekä ulkomaalaisia opiskelijoita koskevat luvut ovat vuoden 26 osalta arvioita. Esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen sekä oppisopimuskoulutuksena järjestetyn perus- ja lisäkoulutuksen opiskelijamäärät ovat valtionosuusjärjestelmän mukaisia opiskelijamääriä. 7) Ei sisällä IB-lukioiden eikä Reifeprüfung-tutkintoja. 8) Sisältää ammatilliseen perustutkintoon johtavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen sekä opetussuunnitelmaperusteisen että näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen. 9) Sisältää myös muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat. 1) Sisältää ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon johtavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen. 11) Valtionosuusrahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä sisältäen myös muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 aloittaneet suoritetut tutkinnot opiskelijamäärä Yliopiston perustutkinnot 13) uudet opiskelijat suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot opiskelijamäärä josta ulkomaalaiset opiskelijat Yliopiston tohtorintutkinnot suoritetut tutkinnot opiskelijamäärä josta ulkomaalaiset opiskelijat Taide- ja kulttuuripolitiikka Taide- ja kulttuuripolitiikalla edistetään kansallisesti ja kansainvälisesti luovuutta, kulttuurista moninaisuutta, tasaarvoa, hyvinvointia ja kulttuurista yhteiskuntakehitystä. Varaudutaan väestön ikärakenteen ja muiden muutosten aiheuttamiin vaikutuksiin taiteen ja kulttuurin palveluissa. Tavoitteena on varmistaa luovuuden edellytysten ja kulttuuristen oikeuksien toteutuminen sekä taiteen ja kulttuurin laatu ja saatavuus. Taiteellisen ja muun luovuuden edellytysten parantaminen Vahvistetaan taiteellisen ja muun luovuuden edellytyksiä, osaamista ja kehittymistä yhteiskunnassa. Kulttuuripalveluiden ja ammatillisen taiteen korkea laatu turvataan parantamalla tekijöiden ja palveluiden tuottajien toimintaedellytyksiä. Tekijänoikeusjärjestelmän toimivuutta kehitetään ja siihen liittyvää osaamista lisätään. Kulttuuriperinnön säilyttäminen, suojelu ja aktiivisen käytön vahvistaminen Kulttuuriperinnön säilyttämistä ja digitaalista tallentamista sekä saatavuutta tietoverkkojen kautta parannetaan. Kulttuurin muistiorganisaatioita ja niiden verkostoitumista kehitetään. Taiteen, kulttuurin ja tiedon saatavuuden, saavutettavuuden sekä osallistumisen edistäminen Taiteen ja kulttuurin infrastruktuurin ylläpitoa kehitetään taiteenaloittain, alueellisesti ja paikallisesti. Taiteen ja kulttuurin monipuolista tarjontaa ja saatavuutta parannetaan. Kirjastojen ja museoiden roolia lähipalveluina sekä oppimisen, tietohuollon ja kulttuurin monipalvelujärjestelmänä vahvistetaan. Taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta sekä etnisten ryhmien ja vammaisten osallistumismahdollisuuksia ja omaehtoisen kulttuuritoiminnan edellytyksiä lisätään. Lasten ja nuorten taiteen ja kulttuuripalvelujen edistäminen Edistetään lasten ja nuorten taidetta, lapsille ja nuorille suunnattuja kulttuuripalveluja sekä luovaa toimintaa. Kehitetään lasten ja nuorten turvallista mediaympäristöä. Luovien alojen vahvistaminen Luovien alojen, kuten kulttuuriteollisuuden ja taiteen toimialojen, kehittämistoimet muotoillaan vastaamaan toimintaympäristön muutoksia. Vahvistetaan kulttuuripoliittisin toimin kulttuuristen sisältöjen tuotekehitystä, tuetaan kulttuuriyritysten liiketoiminta- ja tekijänoikeusosaamisen kehittämistä sekä alan yrittäjien verkostoitumista ja yhteistyötä muiden toimialojen kanssa. Kulttuuriviennin edistäminen Parannetaan taiteen ja kulttuurin toimialojen yritystoiminnan ja kansainvälisille markkinoille pääsyn edellytyksiä edistämällä toimijoiden kansainvälistymisvalmiuksia ja -verkostoja sekä kehittämällä yhteistyössä muiden toimialojen kanssa kulttuurimatkailun osaamis- ja tietopohjaa sekä verkottumista. 12) Lähde AMKOTA-tietokanta. 13) Lähde KOTA-tietokanta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Eräitä taide- ja kulttuurialojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvaavia tunnuslukuja toteutuma toteutuma arvio Teatteri- ja orkesterilain piiriin kuuluvien teattereiden ja Kansallisteatterin katsojat, 1 henk Teattereille myönnetyt henkilötyövuodet 14) Museoiden kävijämäärät valtionosuuden piirissä ja muissa päätoimisesti hoidetuissa museoissa, 1 henk Museoille myönnetyt henkilötyövuodet Sinfoniaorkesterien 15) ja Kansallisoopperan kuulijat, 1 henk Orkestereille myönnetyt henkilötyövuodet Kotimaiset pitkien elokuvien ensi-illat Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateatterissa, 1 henk Yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 kpl Sivukirjastojen määrä Liikuntapolitiikka Liikuntatoimen ensisijaisena tavoitteena on edistää liikuntaa. Liikunnan edistämisen avulla tuetaan väestön hyvinvointia ja terveyttä koko elämänkaaren aikana. Väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Aktivoidaan riittämättömästi liikkuvia säännölliseen liikkumiseen kaikissa ikäryhmissä, hillitään väestön ylipainoisuuden kasvua liikunnan avulla sekä otetaan huomioon liikkumisympäristöt yhdyskuntasuunnittelussa. Tavoitetta toteutetaan terveysliikuntaa edistävillä ohjelmilla sekä tukemalla liikuntajärjestöjen toimintaa ja laajoja väestöryhmiä palvelevaa liikuntapaikkarakentamista. Yhteiskunnallisen osallisuuden ja osallistumisen vahvistaminen Tuetaan paikallistasoisten vapaaehtoistoimijoiden koulutuksen kehittämistä osana liikunnan koulutusjärjestelmää. Kehitetään koulutustoiminnan laatua ja sisältöä lasten ja nuorten, terveysliikunnan sekä kilpa- ja huippu-urheilun tarpeisiin. Kansainväliseen menestykseen tähtäävän sekä eettisesti ja yhteiskuntavastuullisesti toimivan huippu-urheilun tukeminen Huippu-urheilun toimintaedellytyksiä parannetaan tukemalla valmennusjärjestelmien kehittämistä ja valmennuksen tehostamista, vammaishuippu-urheilun integrointia, antidoping -toimintaa sekä urheilun suurtapahtumien haku- ja järjestelyedellytyksiä toteutuma ennuste arvio Terveytensä kannalta riittävästi (2 krt/vko) liikkuvat vuotiaat, % miehet naiset ) Valtionosuuden laskennan perusteena myönnetyt laskennalliset henkilötyövuodet. 15) Sisältää kaksi valtionosuusjärjestelmään kuulumatonta orkesteria. 16) Lähde: 25 ja 26 Kansanterveyslaitos, 28 (AVTK), OPM Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 toteutuma ennuste arvio Kaikki miehet naiset Nuorisotyö ja -politiikka Nuorisolain (72/26) mukaisesti nuorisotyön ja -politiikan tavoitteet sijoittuvat kolmelle tulosalueelle: nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistäminen, nuorten sosiaalinen vahvistaminen sekä nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen. Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tukeminen Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tavoitteena on kehittää nuorten tavoitteellista toimintaa yhteiskunnassa. Aktiivista kansalaisuutta edistetään luomalla edellytyksiä jokaiselle nuorelle omaan harrastukseen, yhteisön jäsenyyteen ja yhteiskuntaan vaikuttamiseen. Tavoitteena on, että nuoret äänestävät valtakunnallisissa vaaleissa yhtä aktiivisesti kuin muu väestö. Nuorten sosiaalinen vahvistaminen Nuorille suunnataan elämäntaitoja parantavia toimenpiteitä. Sosiaalinen vahvistaminen on kohdennettua yhteisöllistä toimintaa, joka keskittyy syrjäytymisen riskiryhmissä oleviin nuoriin. Nuorten työpajatoiminnan tavoitteena on nuorten arjen- ja työelämävalmiuksien vahvistaminen sekä nuorisotyöttömyyden vähentäminen. Ehkäisevällä päihde- ja huumetyöllä vähennetään nuorten huumeiden ja alkoholin käyttöä ja kokeilua. Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen Nuorten kasvu- ja elinoloja parannetaan tehostamalla valtioneuvoston nuoriin kohdistuvaa sukupolvipolitiikkaa tavoitteena nuorten elinolojen saattaminen samalle tasolle muiden väestöryhmien kanssa. Huolehditaan vuonna 27 valmistuneen valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanosta, seurannasta ja arvioinnista. Seurataan nuorten elinoloja nuorten elinolotiedostojen avulla. Nuorten elinoloindikaattorit toteutuma toteutuma arvio Nuorten työpajatoiminta Pajat, lkm Nuoret pajoissa, lkm/vuosi Koulutukseen, työhön tai muuhun ohjattuun toimintaan sijoittuneet, % Nuorisotyöttömät, lkm Valtionosuusmäärärahat opetusministeriön hallinnonalalla varsinainen varsinainen 27/28 tilinpäätös talousarvio talousarvio muutos Yleissivistävä koulutus Koulurakentaminen Ammatillinen koulutus Vapaa sivistystyö ) Lähde: 25 6 Kansallinen liikuntatutkimus, Suomen Gallup 26, OPM Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Ammatillinen lisäkoulutus Oppisopimuskoulutus Ammatilliset erikoisoppilaitokset Ammattikorkeakoulut ja 52 Kirjastot ja 52 Teatterit ja orkesterit ja 52 Museot Kuntien kulttuuritoiminta Kirjastorakentaminen ja 52 Liikunnan koulutuskeskukset Kuntien liikuntatoimi Kuntien nuorisotyö Yhteensä Arvio valtionosuuksien jakautumisesta Kunnat ja kuntayhtymät (77 %) Kunnat Kuntayhtymät Yksityiset (23 %) Vuoden 28 valtionosuusprosentti on opetus- ja kirjastotoimessa 41,89. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kuntien valtionosuuslainsäädännön muuttamiseksi. Luvun 28.9 perusteluihin viitaten valtionosuuksissa on otettu huomioon kuntien valtionosuuslain mukainen osuus verotuloihin perustuvista valtionosuuksien tasauslisistä ja -vähennyksistä, siirtymätasauksista sekä kuntajaon muutoksista aiheutuvista valtionosuusmenetysten korvauksista. Tasausten perusteella on tehty euron lisäys momentille ja 334 euron lisäys momentille Tasauserien yhteisvaikutus pääluokan 29 osalta on nettomäärältään euroa. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat Veikkaus Oy:n tuottoarvio vuodelle 28 on 47,9 milj. euroa. Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentilta tieteen tukemiseen 77,1 milj. euroa, momentilta taiteen tukemiseen 189,2 milj. euroa, momentilta liikunnan tukemiseen 14,1 milj. euroa ja momentilta nuorisonkasvatustyön tukemiseen 37,5 milj. euroa. Taiteen osuudesta ehdotetaan käytettäväksi jakosuhdelain mukaisesti kirjastojen valtionosuuksien kattamiseen noin 24 milj. euroa, mikä on noin 22 % kirjastojen valtionosuuksista. Tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen määräksi luvuissa 29.6, 8, 9 ja 91 vuodelle 28 ehdotetaan 864, milj. euroa, mistä 47,9 milj. euroa eli 47,2 % myönnetään veikkausvoittovaroista. Arpajaislain (147/21) mukaisesti raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuotto käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Veikkausvoittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön sektoreilla. Arpajaislain mukaan em. pelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön asianomaisen tilikauden voittoa sekä voittovaroista myönnetyistä lainoista kertyviä kuoletuksia ja korkoja vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtion talousarvioon. Talousarviossa noudatetaan raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton käyttämisestä annetun lain (154/21, muut. 1191/25) 2 :ssä tarkoitettujen veikkausvoittovarojen tuotosta rahoitettavien kirjaston valtionosuuksien määrää, joka on enintään 22 % vuonna 28. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 Veikkausvoittovarat ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa 21 TP 22 TP 23 TP 24 TP 25 TP 26 TP 27 TA 28 TA Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus 82,7 8, 86,6 87,3 89,8 9,8 111, 115,2 veikk.varat 67,2 35,5 58,6 59, 48,5 39,9 36,5 24,7 budj.varat 15,5 44,5 28, 28,3 41,3 5,9 74,5 9,5 Tiede 179,7 188,9 21,5 239,9 239,8 261,3 27,5 283,7 veikk.varat 75,9 76,2 75,8 75,7 75,7 79,5 77,3 77,1 budj.varat 13,8 112,7 134,7 163,8 164,1 181,8 193,2 26,6 Taide 29,9 222,2 228, 243,2 26, 274,3 28,3 311,2 veikk.varat 137,3 144,2 13,1 128,6 136,8 15,4 152,3 164,5 budj.varat 72,6 78, 97,9 114,6 123,2 123,9 128,3 146,7 Liikunta 81,6 84,4 85,8 9, 93,1 99,1 11,5 16,9 veikk.varat 8,7 83,3 83,9 88,1 9, 97,8 1,2 14,1 budj.varat,9 1, 1,9 1,9 3,1 1,3 1,3 2,8 Nuoriso 21,1 22, 22,3 3,8 34,3 39,9 4,8 47,1 veikk.varat 2,3 2,3 2,7 28,6 31,5 35,2 36,1 37,5 budj.varat,8 1,6 1,6 2,2 2,8 4,7 4,7 9,6 Veikkausvoittovarat yhteensä ilman kirjastoa 361,1 339,2 348,4 351,4 334, 362,9 363,3 383,2 Veikkausvoittovarat yhteensä 381,4 359,5 369,1 38, 382,5 42,8 42,4 47,9 Eräisiin käyttötarkoituksiin varatut määrärahat veikkausvoittovaroista ja muilta talousarvion momenteilta (euroa) Veikkausvoittovarat Yleiset budjettivarat Yhteensä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat Valtionosuus ja -avustus teattereille ja orkestereille Valtionosuus ja -avustus museoille Valtionosuus ja -avustus kirjastoille Entistämis- ja korjausavustukset Taiteen keskustoimikunnan, taidetoimikuntien ja alueellisten taidetoimikuntien toimintamenoihin ja taiteen edistämiseen Liikunnan koulutuskeskukset Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ja syrjäytymisen ehkäisy Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 Kirkollisasiat Opetusministeriön toimialaan kuuluvat evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä muut uskonnolliset yhdyskunnat. Lisäksi toimialaan kuuluu hautaustoimen yleinen järjestäminen, jossa lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen. Tavoitteena on turvata suotuisat toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle kirkolle, ortodoksiselle kirkkokunnalle ja muille uskonnollisille yhdyskunnille ja edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hallinnonalan tietohallinto Opetusministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian toteuttamista jatketaan. Tietohallintostrategian linjausten mukaisesti opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin yhteistä tietopohjaa vahvistetaan ja uudet palvelut toteutetaan sähköisinä. Hallinnonalalla siirrytään kaikessa hallinnon sisäisessä ja virastojen välisessä toiminnassa yksinomaan sähköiseen asiointiin ja sähköiseen hallintoon. Tietohallinnon kustannustehokkuutta parannetaan edelleen. Keskeisiä keinoja ovat yhteisten palvelujen ja muiden resurssien käytön lisääminen ja yhteistyö hankintojen toteuttamisessa. Käynnistettäviä ja jatkettavia tietohallintostrategian mukaisia hankkeita vuonna 28 ovat: sähköisen asianhallinnan hankkeet, hallinnonalan yhteisen tietovaraston kehittäminen ja sähköisten aineistojen pitkäaikaissäilytykseen liittyvät hankkeet. Tuottavuusohjelman vaikutukset Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Hallitusohjelman mukaan valtion tuottavuusohjelmaa tarkistetaan siten, ettei se heikennä yliopistokoulutuksen laatua sekä tieteen ja tutkimuksen vaikuttavuutta. Tuottavuusohjelman toimenpiteitä selvitetään yksityiskohtaisemmin asianomaisten lukujen yhteydessä. Opetusministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 28 on 32 henkilötyövuotta. Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa) varsinainen varsinainen talousarvio talousarvio Valtionosuus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) yleissivistävän koulutuksen perustamishankevaltuus 51, 45, laajuuksien vahvistamisvaltuus 6, 55, Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) perustamishankevaltuus,8 1, laajuuksien vahvistamisvaltuus 1,5 1, Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) vuokrasopimusvaltuus 4, Tiede tutkimushankevaltuus 225,29 245, Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) vuokrasopimusvaltuus, Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 perustamishankevaltuus 4,4 4,5 laajuuksien vahvistamisvaltuus - 4, Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) kalustamis- ja varustamisvaltuus - 2, Toimitilojen ja kiinteistöjen perusparannukset, käyttö ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) perusparannus- ja pienhankevaltuus 1,6 2, Hallinnonalan määrärahat vuosina v. 26 tilinpäätös 1 v. 27 varsinainen talousarvio 1 v. 28 varsinainen talousarvio 1 Muutos % 1. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot Opetusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) (2.) Kehittämistoiminta (siirtomääräraha 3 v) Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Eräät kopiointi- ja käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 2 v) Opetusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Eräät avustukset (kiinteä määräraha) Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha) EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus opetusministeriön osalta (arviomääräraha) Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) (7.) Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) Yleissivistävä koulutus Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

11 v. 26 tilinpäätös 1 v. 27 varsinainen talousarvio 1 v. 28 varsinainen talousarvio 1 Muutos % 34. Valtionosuus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) Ammatillinen koulutus Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Työpaikalla tapahtuva oppiminen (siirtomääräraha 2 v) Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) (76.) Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 3 v) Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v) Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha) Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha) (34.) Valtionavustus aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaan (siirtomääräraha 3 v) Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) Ammattikorkeakouluopetus Ammattikorkeakoululaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) Ammattikorkeakoulujen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 v. 26 tilinpäätös 1 v. 27 varsinainen talousarvio 1 v. 28 varsinainen talousarvio 1 Muutos % 3. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Yliopisto-opetus ja -tutkimus Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kansalliskirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Harjoittelukoulujen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Yliopistojen palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Yliopistolaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) Tiede Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen (siirtomääräraha 2 v) Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomääräraha 3 v) Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha) Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) Opintotuki Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki (arviomääräraha) Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha) Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha) Avustus vuokrakustannusten korvaamiseen (siirtomääräraha 2 v) Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuki (arviomääräraha) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 v. 26 tilinpäätös 1 v. 27 varsinainen talousarvio 1 v. 28 varsinainen talousarvio 1 Muutos % 8. Taide ja kulttuuri Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kansallisen audiovisuaalisen arkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtionosuudet ja -avustukset yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Valtionosuudet ja -avustukset museoille (arviomääräraha) Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimintaan (arviomääräraha) Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha) Korvaus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle (arviomääräraha) Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha) Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha) Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha) Valtionavustus Suomen Kansallisteatterin peruskorjauksen lainanhoitokuluihin (kiinteä määräraha) Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen (kiinteä määräraha) Kulttuuriviennin edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 8 8 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 v. 26 tilinpäätös 1 v. 27 varsinainen talousarvio 1 v. 28 varsinainen talousarvio 1 Muutos % 7. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v) Toimitilojen ja kiinteistöjen perusparannukset, käyttö ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha) Liikuntatoimi Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha) Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille (kiinteä määräraha) Nuorisotyö Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha) Nuorten työpajatoiminta ja ehkäisevä huumetyö (siirtomääräraha 2 v) Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä ) T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / 2 7 v p ) s e l v i t y s o s a : Täydentävässä talousarvioesityksessä opetusministeriön hallinnonalan valtionosuudet on mitoitettu ottaen huomioon tarkistettuun kustannustason muutosarvioon perustuva valtioneuvoston talousarvioehdolla antama asetus valtionosuuden perusteena käytettävistä opetus- ja kirjastotoimen keskimääräisistä yksikköhinnoista vuonna 28 (99/27). Kansanopistojen, kesäyliopistojen, valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten, opintokeskusten, ammatillisten erikoisoppilaitosten, teattereiden, orkestereiden ja museoiden tarkistetuissa yksikköhinnoissa vuodelle 28 on otettu vastaava muutos huomioon. Kustannustason muutosarvion tarkistus perustuu siihen, että kuntien valtionosuuksien laskennan perusteena oleva kustannustason täysimääräinen tarkistus on noussut,5 prosenttiyksiköllä 5,2 prosenttiin kunta-alan arvioitua suuremmasta ansiotason noususta johtuen. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Valtion talousarvioesityksessä ehdotetaan opetusministeriön hallinnonalalle noin miljoonan euron määrärahoja. Lisäystä kuluvaan vuoteen on noin 414 miljoonaa euroa. Koulutus- ja tiedepolitiikan painopisteitä vuonna 28 ovat koulutuksen ja tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, osaavan työvoiman varmistaminen ja korkeakoulujen kehittäminen. Hallituksen esityksessä arvioidaan, että suomalaista koulutuspolitiikkaa tehdään tilanteessa, jossa tutkimuksen, innovaatioiden ja tuotekehittelyn sekä huippuosaamisen merkitys korostuu osana globaalia kilpailukykyä. Valiokunta pitää myönteisenä, että opintorahaa korotetaan 15 prosentilla kaikilla koulutusasteilla syyslukukaudella 28, ja opiskelijan omia tulorajoja korotetaan 3 prosentilla vuoden 28 alusta lukien. Ammatillisen peruskoulutuksen laajentaminen 2 2 opiskelijalla on tarpeellinen toimenpide samoin kuin oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen lisääminen 2 1 opiskelijalla yhteensä 27 1 opiskelijaan. Valiokunnan mielestä on hyvä, että täydentävässä talousarvioesityksessä kohdennetaan lisävoimavaroja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja työllistymisen edistämiseen. Lisävoimavaroilla muun muassa laajennetaan ammattistartti- 18) Sisältää Suomen Akatemian tutkimusmäärärahojen lisäyksen vaikutuksen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 kokeilua, käynnistetään laajennetun työssäoppimisen kokeilu ammatillisessa koulutuksessa ja kehitetään tuettua oppisopimusopiskelua. On tärkeää pyrkiä saamaan entistä useampi nuori koulutukseen ja töihin. Huomattavaa on, että opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia lisätään enemmän kuin aiemmin arvioitiin. Uuden indeksitarkistuksen perusteella niiden kokonaislisäys on noin 23 miljoonaa euroa. Keskimääräiset yksikköhinnat nousevat todellisia kustannuksia vastaavalle tasolle, mikä parantaa merkittävästi koulujen, oppilaitosten ja kulttuurilaitosten toimintaedellytyksiä. Valiokunta on kuitenkin huolissaan etenkin teattereiden, museoiden ja orkestereiden valtionosuuksien kohdentumisesta kunnissa. Valiokunnan saaman tiedon mukaan monet kunnat vähentävät omaa rahoitusosuuttaan kulttuurilaitoksille, kun valtionosuudet kasvavat. Valiokunta huomauttaa, että valtionosuuksien korotukset ovat tarkoitetut vahvistamaan teattereiden, museoiden ja orkestereiden toimintaa. Valiokunta pitääkin välttämättömänä, että kunnat omalta osaltaan osallistuvat näiden toimintojen vahvistamiseen eikä korotuksia tule käsitellä yleiskatteellisina kuntien taloudessa. Hallituksen esitys täydentäväksi talousarvioksi on valiokunnan mielestä erittäin myönteinen ja samalla myös välttämätön korjaus veikkausvoittovarojen jakoon. Palauttamalla eräiden valtionavusteisten taidelaitosten toimitilavuokrat ja Kansallisteatterin peruskorjauksen lainanhoitomenot rahoitettavaksi kokonaisuudessaan yleisistä budjettivaroista turvataan hyvät mahdollisuudet toteuttaa tuloksellista kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikkaa koko vaalikauden ajan. Tärkeää on erityisesti noudattaa sitä periaatetta, että veikkausvoittovarat käytetään siihen, mihin ne arpajaislain ja veikkausvoittovarojen jaosta annetun lain mukaan ovat tarkoitetut eli edunsaajien varsinaisen toiminnan tukemiseen. Edunsaajien kannalta määrärahojen mitoituksessa on myös merkityksellistä, että edunsaajat voivat suunnitella toimintaansa pitkäjänteisesti. Täydentävän talousarvioesityksen johdosta edunsaajille jaettavat määrärahat lisääntyvät 1,338 miljoonalla eurolla. 1. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot S e l v i t y s o s a : Opetusministeriö vastaa osana valtioneuvostoa koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan kehittämisestä ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Ministeriö edistää sivistystä, luo edellytyksiä osaamiselle, elinikäiselle oppimiselle ja luovuudelle sekä kansalaisten osallistumiselle ja hyvinvoinnille. Opetusministeriön toimintaprosessit ja niille asetetut tavoitteet edistävät koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toimialan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden toteutumista. Opetusministeriön tuotoksia ja laadunhallintaa, toiminnallista tehokkuutta sekä henkisten voimavarojen hallintaa ja kehittämistä koskevat tulostavoitteet perustuvat useilta osin opetusministeriön kehittämisohjelmaan Opetusministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat tulostavoitteet: Tuotokset ja laadunhallinta 1. Opetusministeriön toiminnan laatu on korkeatasoista. Jatketaan laadunvarmistuksen ja riskienhallinnan kehittämistä. 2. Opetusministeriön strateginen toiminta on toimintaympäristön muutoksia ennakoivaa ja ministeriön toimialaa tehokkaasti ohjaavaa. Opetusministeriön strategia 22 valmistuu. Käynnistetään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman, kulttuuripolitiikan strategian, lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman sekä kansallisen liikuntaohjelman toimeenpano. 3. Tiedolla johtaminen tukee opetusministeriön päätöksentekoa, strategista toimintaa ja yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Kehitetään tieto- ja tilastotuotantoa sekä sektoritutkimusta ja tuotetaan politiikkaanalyyseja yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista. 4. Opetusministeriön lainsäädäntötyö täyttää valtioneuvoston asettamat laatuvaatimukset. Jatketaan lainsäädäntötyön suunnitelmallisuuden, seurannan, yhteistyön ja osaamisen kehittämistä. 5. Opetusministeriön ja sen hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta on selkeää ja tehokasta. Jatketaan ministeriön tulosjohtamisen kehittämistä sekä toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelun uudistamista. 6. Opetusministeriön toimialan ohjaus edistää yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteutumista. Käynnistetään toimialan ohjauksen kehittämisprojekti. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 Toiminnallinen tehokkuus 7. Opetusministeriön toiminta on tehokasta. Toteutetaan opetusministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelmaa. Opetusministeriö siirtyy Valtiokonttorin palvelukeskuksen asiakkaaksi vuoden 29 loppuun mennessä. Toteutetaan hankintaja toimitilastrategioita. Opetusministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian toteuttamista jatketaan tavoitteena siirtyä vuonna 21 pääsääntöisesti sähköisiin asianhallinnan prosesseihin, joita ovat lausuntoasiat, tulosohjaus ja valtionavustusasiat. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 8. Aloitetaan uudistetun henkilöstöohjelman toimeenpano. 9. Opetusministeriön henkilöstöä kehitetään niin, että se pystyy vastaamaan toimintaympäristön haasteisiin ministeriön kehittämisohjelman mukaisesti. Erityisesti pyritään turvaamaan organisaation uudistumiskyky ja vahvistamaan osaamista hallinnonalan ohjauksessa sekä alan uusimman tiedon soveltamisessa. Henkilöstötavoitteet toteutuma toteutuma tavoite Opetusministeriö Henkilötyövuodet Työtyytyväisyysindeksi vähintään 3,4 3,4 3,4 Johtajuusindeksi vähintään 3,5 3,5 3,5 1. ( ) Opetusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Opetusministeriöön voidaan perustaa ylijohtajan virka. Määrärahaa saa käyttää myös lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman palkkaus-, matka-, kokous-, koulutus- ja tiedotus- sekä muihin vastaaviin toimintamenoihin. Toiminnan menot ja tulot S e l v i t y s o s a : Ylijohtaja toimisi vuoden 28 alusta lukien perustettavan hallinto-osaston päällikkönä. Osana opetusministeriön organisaation uudistamista on tarkoitus yhdistää hallintoyksikkö, talousyksikkö ja tietopalveluyksikkö hallinto-osastoksi. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon kuuden henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi varsinainen toteutuma budjetoitu talousarvio Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Virka- ja työehtosopimus 1 6 Lisäys 1 htv (ylijohtaja) 117 Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ml. 2 htv 231 Siirto 4 htv momentilta (valtiosihteerit ja sihteerit) 32 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

17 Siirto momentilta (Valtioneuvoston tietohallintoyksikön tuottamien palvelujen ostaminen) 22 Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman palkkaus- ja muut kustannukset (2 htv) (kertamenoa 3 euroa) 46 Siirto 1 htv momentille (taidetoimikunnat) -44 Siirto momentille (kulttuuritilastot) -1 Tuottavuustoimet (-6 htv) -264 Kertaluonteiset erät -121 Muut muutokset 1 Yhteensä T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / 2 7 v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys 1 6 euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu valtion virka- ja työehtosopimuksesta. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : L e h t i - j a d o k u m e n t t i k u v a a j i e n h i s t o r i a l- l i s e s t i a r v o k k a i d e n k u v i e n k u v a - a r k i s- t o n k ä y n n i s t ä m i n e n. Valiokunta kiinnitti vuoden 26 talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä huomiota siihen, että monien yksityisten lehtikuvaajien hallussa on arvokasta, mutta lajittelematonta kuva-aineistoa. Tällä hetkellä ongelmana on, että yksittäisten kuvaajien ottamaa arvokasta kuva-aineistoa tuhoutuu, kun tallennusta ei ole järjestetty. Suomesta puuttuu historian järjestelmällinen tallennus visuaalisessa muodossa, vaikka maailma on muuttunut visuaaliseksi. Tarkoitus oli, että asia selvitetään vuonna 26, mutta selvitys ei ole vieläkään valmistunut. Valiokunta kiirehtii selvityksen valmistumista ja siitä aiheutuvia toimenpiteitä välittömästi historiallisesti arvokkaiden lehtikuvien säilyttämiseksi. 28 talousarvio IV lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) oppimateriaalin kehittämiseen, 2) enintään 8 euroa ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalin tuotannon hintojen alentamiseen ja 3) 258 euroa avustuksena saamelaiskäräjille jaettavaksi saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen. S e l v i t y s o s a : Opetushallituksen tehtävänä on vastata toimialaansa kuuluvan koulutuksen kehittämisestä, edistää koulutuksen tuloksellisuutta ja kansainvälistymistä, seurata koulutuksen järjestämistä sekä huolehtia erikseen säädetyistä tehtävistä. Opetusministeriö asettaa Opetushallitukselle seuraavat tavoitteet: Koulutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta edistetään kehittämällä tulevaisuuden oppimista, oppimisympäristöjä sekä elinikäistä oppimista monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Hyvinvointia, osallisuutta, oppilas- ja opiskelijahuoltoa, erityisopetusta sekä opintojen ohjausta kehitetään. Eri koulumuotojen yhteistyötä tiivistetään. Oppimispolkuja kehitetään joustaviksi. Kehitetään suomenruotsalaista koulutusta ottaen huomioon kulttuuri-identiteettiin kasvamisen erityistarpeet ja tasavertaiset koulutusmahdollisuudet. Lisätään ruotsinkielen opiskelun kiinnostavuutta ja selvitetään voimassaolevan kielilainsäädännön tavoitteiden ja ruotsinkielen opetuksen tarjonnan suhde. Tuetaan koulutuksen järjestäjiä kieltenopetusstrategian kehittämisessä. Edistetään koulutusjärjestelmän tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta tuottamalla seuranta-, tutkimus- ja arviointitietoa koulutuksen kehittämisen tueksi. Koulutuksen laadunhallintaa ja tietoperustaisen johtamisen edellytyksiä parannetaan kehittämällä tietotuotantoa ja laadunhallinnan menetelmiä. Kehitetään koulutusjärjestelmän ylläpitoa ja kehittämistä tukevien kansallisten palveluiden kustannustehokkuutta, kohdentuvuutta, kattavuutta ja laatua valtion tuottavuusohjelman mukaisesti. Tuetaan koulutuksen järjestäjiä yhteistyön kehittämisessä. Vastataan EU:n ohjelmakauden projektien hallinnoinnista. Toiminnallinen tehokkuus Määritellään keskeiset asiakaspalveluprosessit ja varmistetaan palvelujen saatavuus ja riittävyys. Voimavaroja keskitetään ydintehtävien hoitamiseen. Tuottavuuden lisäämiseksi käynnistetään sähköisen hallinnon kehittämisohjelma. Valtiokonttorin palvelukeskuksen asiakkaaksi siirtymistä valmistellaan. Kehitetään tuloksellisuuden laskentatoimen mittareita ja raportointia. Maksullisen palvelutoiminnan kautta Opetushallitus tarjoaa tukeaan opetussektorin toiminnan ajankohtaisiin Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

18 Opetushallituksen suoritteet, kpl kehittämishaasteisiin. Liiketaloudellisesti hinnoiteltuja tuotteita ja palveluita ovat koulutus- ja konsultointipalvelut, lausunnot, arviointituotteet ja -palvelut, vähälevikkisten oppikirjojen tuotanto ja myynti sekä muu maksullinen julkaisutuotanto. Julkisoikeudelliset suoritteet on määritelty asetuksessa 121/26, joiden lisäksi Opetushallitus toteuttaa aikuisten näyttötutkintotoimintaa tutkintomaksuina kerättävillä tuloilla. Tuotokset ja laadunhallinta toteutuma toteutuma arvio tavoite 1. Viranomaissuoritteet Opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet ja niiden muutokset Ammatillinen koulutus/yleissivistävä koulutus 5/- 4/1 6/2 3/- Näyttötutkinnon perusteet ja niiden muutokset Oppimistulosten arviointi Maksullisen palvelutoiminnan suoritteet Julkisoikeudelliset suoritteet Opetushallinnon tutkinto Päätös korkeakoulututkinnon tunnustamisesta Valtion kielitutkinnot Aikuiskoulutuksen näyttötutkintojen tutkintomaksut (kpl) Liiketaloudelliset suoritteet Koulutettavapäivät Aikuiskoulutuksen näyttötutkintojen järjestämisedellytysten arviointi Tilatut konsultoinnit ja arvioinnit Myydyt julkaisut ja oppimateriaalituotteet Ulkomaisten tutkintojen vastaavuuslausunnot Opetushallituksen itsearviointiprosessia jatketaan. Toteutetaan asiakastyytyväisyyskysely ja laaditaan toiminnan laadun kehittämissuunnitelma. Henkilöstövoimavarat Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tavoitteena on toteuttaa vuonna 27 laaditun henkilöstösuunnitelman mukaiset toimenpiteet Kestävä johtaminen -hankkeen suunnitelman pohjalta. Erityisesti kehitetään johtamista ja johtamisjärjestelmiä siten, että ne tukevat mahdollisimman hyvin toiminnan tuloksellisuutta ja oppimista sekä henkilöstön hyvinvointia. Luodaan osaamisen kehittämisen ja siirtämisen menetelmiä. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon 12,4 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi toteutuma toteutuma toteutuma arvio tavoite Henkilötyövuodet (momentti ) Henkilötyövuodet (muut momentit) Määräaikaiset koko henkilöstömäärästä, % 17,7 21,2 21,5 2, 19, Työtyytyväisyysindeksi 3, ,4 3,4 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18