PELAAJAPOLKU D1 - C2



Samankaltaiset tiedostot
PELAAJAPOLKU E1 - D2

PELAAJAPOLKU F1 - E2

PELAAJAPOLKU C1 - B HARJOITUSRYHMÄT JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO VALMENNUS/TAVOITTEET TESTAUS KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN)

PELAAJAPOLKU Kiekkokoulu - F2

Urheilutoimintalinjaus. Valmennuspäällikkö Niklas Lundman

EVU Ikävuodet / Teema Luistelu koulu 3-6v G-Juniori F-Juniori E-Juniori

KARHU-KISSAT. Pojasta Pelimieheksi

URHEILUTOIMINTA. Helsingin Jääkiekkoklubin (HJK) urheilutoiminnan linjaus on luotu antamaan suuntaa ja ohjaamaan joukkueiden toimintaa.

URHEILU- TOIMINNAN LINJAUS

Yksilökeskeinen valmennusfilosofia. - Kokonaisvaltainen valmennus

Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle!

Luistelu/kiekkokoulu 3-7vuotiaat

AC Kajaani valmennuslinja 2017

K3 ryhmä VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY

VALMENTAMINEN LTV

URHEILUTOIMINNAN LINJAUS

Valmennuslinja. Kultsujuniorit

E08-IKÄLUOKKA KAUSISUUNNITELMA

Kausisuunnitelma K1 ryhmä VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

Rangers Ahmat pojat -04

Kausisuunnitelma K2 ryhmä VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Henkilökohtaiset lajitaidot:

Vihdin Taitoluistelijat ry

Vaasan Sportin Juniorit Pelaajapolku

Hockey Club Nokia ry

Teema / Ikävuodet Iso tavoite

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS

Kauden painopisteet Jokipojat kausi

K1E ryhmä VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY

Pelicans SB Pelaajapolku

K1A ryhmä VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY

PELAAJA-ARVIOINTI MAAJOUKKUE Suomen Jääkiekkoliitto 1

BJR F2 (05) Vanhempainkokous

SUOMALAINEN MAALIVAHTIPELI Suomen Jääkiekkoliitto / Hannu Nykvist 1

AHMAT URHEILUTOIMINNAN LINJAUS

Janakkalan Janan D-tytöt

IKÄ KEHITYSTAULUKKO MITEN HARJOITELLAAN

Littoisten Työväen Urheilijat ry. Valmennuksen linjaukset

B-Juniorit. Pelaajien roolittaminen, voiton tavoittelu Itseohjautuvuus lajitaitojen kehittämiseen

LAJITAI- DOT. Luistelu eteen ja taakse -luistelupotku. Kaarreluistelu. Pysähtyminen

Harjoittelun painopistealueet

VPS-JUNIORIT ry. VALMENNUSLINJA

Kauden Pelicans D2-07 Lahti Turkoosi vanhempainkokous Taitovalmentajan/Valmennusvastaavan terveiset (Urheilutoiminta) 10.9.

D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Pelinopettaminen. Juniori KalPa ry PELAAMINEN PELAAMISTA TUKEVAT LAJITEKNIIKAT

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. TEKNISET TAIDOT syöttäminen - sisäteräsyöttö

Urapolku-työkalu kilpailu-uran suunnittelu

Nokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

Suomen Salibandyliitto Valmennuskoulutusjärjestelmä Tason I Salibandyvalmentajakoulutus SBV1

Jokaisella Suomalaisella jääkiekkoilijalla on mahdollisuus kilpailla aikuisena maailman parhaan jääkiekkoilijan tittelistä niin halutessaan Suomi

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja

Terveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli

SUOMEN JÄÄKIEKKKOLIITON VALMENTAJAKOULUTUSJÄRJESTELMÄ Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1

JYVÄSKYLÄN MAALIVAHTIVALMENNUS

VALMENTAJIEN KOULUTUS

Nuorten maajoukkueohjelma

Auran Palokunnan Urheilijat

Urheiluakatemia. Tavoitteet:

PELAAJAPOLKU FORTUNA RY. Fortuna ry

Lepo Kestovoima 1,5-2h Lepo Lihaskunto 1h30min Tekniikka 1,5-2h 1. ver, aitakävelyt koordinaatiot 2. PK intervalleilla: 3x4x200m 65% käv.

Ominaisuuksien kehittäminen

MuurY P07 Futis. Vanhempainkokous

Valmennuksen linjaus Valkeakosken Kiekko-Ahma. Päivitetty /JNy Päivitetty / MV

LAIHIAN LUJAN VALMENNUSLINJA

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 5v5 joukkueet (6-9v)

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Harjoittelu

PIRKAT PELAAJAPOLKU. Mikko Kivioja PIRKKALAN PIRKAT RY

PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset

LP Kangasala. Seuran valmennuslinjaukset F-B-ikäisille

JÄÄHARJOITTELUN LUOKITTELU JA SUUNNITTELU


Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu

JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI. Pekka Liikanen

Valmennuksen linjaus Valkeakosken Kiekko-Ahma. Päivitetty /JNy

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA!

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Maalivahtiharjoittelu PK-35. Juniorimaalivahdit: A-jun. B-jun

SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITON MAALIVAHTIVALMENTAJAKOULUTUSJÄRJESTELMÄ Suomen Jääkiekkoliitto 1

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa 8v8 joukkueet (10-13v)

Valmennuslinja. Salon Uimarit

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN

Jarmo Keränen

Lasten valmennuskoulutus uudistuu

OHJEITA VALMENTAJILLE/ JOUKKUEENJOHTAJILLE TEHTÄVÄT ENNEN FBA TAPAHTUMAA - PELAAJIEN LISÄYS - JOUKKUETAPAHTUMIEN LISÄYS (VALMENTAJA)

FC Raahe Tasoryhmät ja Tasojoukkueet

GrIFK valmentaja-info Syksy 2012 Torstaina

Lentopalloilijan harjoittelu

C Huhti-Touko-kesäkuu

1. TOIMINTA-AJATUS JOUKKUEENJOHTO Joukkueenjohtaja Huoltaja 5

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia. Kuntotestauspäivät Sami Kalaja

Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle!

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

Transkriptio:

HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU D1 - C2 D1 KAKSI RYHMÄÄ, PUNAINEN/VALKOINEN C2 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 3 4 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA (E) 15+2 PELAAJAA/JOUKKUE D1 TASOJOUKKUEET AAA, AA, A C2 TASOJOUKKUEET PUNAINEN/VALKOINEN VALMENNUS/TAVOITTEET KOULUTETTU VV+OHJAAJAT (LTV1, LTV2, HKV, NVK) C2 KILPAILULLINEN TAVOITE VALTAKUNNAN SARJASSA D1 KILPAILULLINEN TAVOITE VALTAKUNNAN SARJASSA TAVOITTEENA YKSILÖN KEHITTÄMINEN, YKSILÖN HUOMIOIMINEN TESTAUS D1 KASVA URHEILIJAKSI -TESTIT, LAJITESTIT C2 JÄÄKIEKKOLIITON TESTIPATTERI/ MUOKATTU

Fyysismotoristen ominaisuuksien kehitysvaiheet Murrosikä alkaa. Lihassolujen määrä ei juurikaan lisäänny syntymän jälkeen, mutta niiden kokoa voidaan kasvattaa Lihassolujen kasvu merkittävää vasta murrosiän jälkeen -> Massaa eli kovaa perusvoimaharjoittelua vasta murrosiän jälkeen Hermotusta voidaan parantaa => Kestovoimaharjoittelua ennen murrosikää Pitkät luut (esim. raajojen luut) kasvavat voimakkaasti ja ovat hauraita => saattavat ylikuormittua kovassa rasituksessa Vältä yksipuolista harjoittelua! Kasvuhormonin ja testosteronin eritys lisääntyy! Kasvupyrähdyksen huippuvaihe ajoittuu pojilla keskimäärin ikävuosien 13-15 välille Massaa lisäävä voimaharjoittelun vaikutus parhaimmillaan noin vuosi kasvun huippuvaiheen jälkeen Sydämen koko, supistusvoima ja iskutilavuus suurenevat kehon massan kasvun myötä ja säännöllisellä sydäntä kuormittavalla liikunnalla voidaan tehostaa normaalin kasvun vaikutuksia Aerobinen liikunta luo pohjan myöhemmälle tehoharjoittelulle Aerobista liikuntaa joka päivä! Sisäelimet kehittyvät voimakkaasti murrosiässä => ennen murrosikää painota maitohapottomia harjoituksia Maitohapollisia harjoituksia ei tarvitse pelätä => tulee mm. pelien yhteydessä Huolehdi liikkuvuusharjoittelusta erityisesti kasvupyrähdyksen aikana!

Fyysismotoristen ominaisuuksien kehitysvaiheet Herkkyyskaudet ja harjoittelun painopisteet C2 Liikenopeus, kimmoisuus, nopeusvoima, lihaskestävyys, aerobinen kestävyys, nostotekniikat, kehonhallinta, maitohapoton nopeuskestävyys Muista monipuolistaa harjoitteita liiketekijöiden avulla Herkkyyskaudet ja harjoittelun painopisteet D1 Koordinaatio, liikkuvuus, tasapaino, ketteryys, nopeus, välineen hallinta Kuntopiirit, kuntopallon heitot, keppijumpat (nostotekniikat), keskivartalon stabiliteetti Muista monipuolistaa harjoitteita liiketekijöiden avulla

Psyykkisten ja sosiaalisten ominaisuuksien kehitysvaiheet C1 Minäkuva vahvistuu ja varmistuu. Nuori on altis ulkoisille vaikutteille => ryhmä vie mukanaan (hyvässä ja pahassa) Psyykkisten ja sosiaalisten ominaisuuksien kehitysvaiheet D2 Tilan hahmottaminen alkaa Murrosiän seurauksena identiteetin haku alkaa => epävarmuus omasta itsestä Tunnemaailma aaltoilee => vaikeasti ymmärrettävää käytöstä ja mustavalkoista ajattelua Ajattelun taidot kehittyvät merkittävästi Johdonmukainen ajattelu ja syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen kehittyvät => omien tekojen vaikutusten ymmärtäminen

Psyykkisten ja sosiaalisten ominaisuuksien kehitysvaiheet D1 Tasapainoinen, aktiivinen, sosiaalinen ja kiinnostunut monista asioista Osalla lapsista murrosiän ensi piirteet => tunneskaala laajenee ja tunteet heittelevät merkittävästi => halu olla välillä lapsi, välillä itsenäinen nuori Yhteistyön merkitys kasvaa Samaa suokupuolta olevien idolien merkitys korostuu (esimerkin voima!) Halu tuntea itsensä hyväksytyksi, tarpeelliseksi, osaavaksi ja luotettavaksi Vastuunkantokyky vaihtelee, auktoriteettejä vastustetaan (kyseenalaistetaan) => säännöistä muistuttaminen Ikätoverien välillä merkittäviä fyysisiä eroja => kömpelyys ja epävarmuus itsestä => huomioi ja mahdollista onnistuminen elämykset Sukupuolivietti kasvaa => kilpailee harrastuksen kanssa huomiosta Huomioi lapsen tarpeet, kysele ja kuuntele! Psyykkisten ja sosiaalisten ominaisuuksien kehitysvaiheet C2 Kehitys valmentamisen kannalta: Murrosiän hektisin aika -= voimakas pyrkiminen itsenäistymiseen => tunteiden heittely, rajojen kokeilu ja auktoriteettien vastustaminen Ikätovereiden tuella ja hyväksynnällä suuri merkitys => jengiytyminen mahdollista Fyysiset ja psyykkiset erot yksilöiden välillä suuria => huomioi harjoittelussa ja kilpailuissa (eriyttäminen ja yksilölliset harjoitusohjelmat) Minäkuva vahvistuu ja lopulta varmistuu => tunnetilojen säätelyn oppiminen ja keskittyminen harjoitteluun ja otteluihin hyvällä tasolla Urheilullisuuden merkityksen ymmärtäminen ja tavoitteellisuus kasvaa => tavoitteen saavuttamiseksi ollaan valmiita tekemään myös töitä! Kysy, kuuntele, ymmärrä ja auta urheilijaa löytämään itse itsensä

Eriyttäminen D1 - C2 Eri kehitysvaiheiden vuoksi eriyttäminen on välttämätöntä, jotta jokainen pystyy kehittymään maksimaalisesti suhteutettuna omaan taitotasoonsa! Eriyttämisessä valmentajan mielikuvitus rajana Harjoittelussa Tasoryhmät harjoittelevat keskenään/vastakkain. Esim. rastiharjoittelussa erilaiset vaatimukset Peliosuuksissa tasoryhmiin jako => tasaiset pelit ja sopiva haasteellisuus Yksilöllisiä teemoja pelaajille, esim. yksi laukoo vain oikeaan yläkulmaan jne. Pelipaikkakohtainen harjoittelu Turnauksissa/peleissä Tasaisten pelien hakeminen rinnakkaisedustusta hyväksi käyttäen Joukkuejako pelaajien kehitystarpeen/vahvuuksien mukaan. Esim. jos pallollinen peli vahvuus, mutta fyysinen kehitys ei vielä muiden tasolla => pelaaja joukkueeseen, jossa pallollisen pelin kehittäminen mahdollista Yksilöllisiä teemoja pelaajille. Esim. yksi pelaaja harjoittelee keskustaan ajoa kämmenellä, yksi pelaaja koko ajan kiekollisena liikkeellä jne. Vakiintuneet tasojoukkueet. Kierrätys joukkueissa taitotason/kehitysvaiheen mukaan

HERKKYYSKAUDET LAJITAIDOT Luistelu, Liikkeestä laukominen ja syöttäminen Kiekon kuljettaminen ja kiekonhallinta Pelitilanneroolit: KAIKKI PELITILANNEROOLIT Vartalokontakti Kiilaaminen/Ohjaaminen luistelusta (angling) Kamppailutilanteessa vartalon asento (kolmio) Mailapaine (tuikkaaminen/mailan nostaminen) KASVATUKSELLISET TAVOITTEET D1 Motivointi ja ohjaaminen omatoimiseen harjoitteluun (riittävä liikkumisen määrä) Ravinto, lepo, lihashuolto Yleisestä hygieniasta huolehtiminen Ilmoitus poissaoloista sovitulla tavalla Kiusaamista ei suvaita Kielenkäyttö Joukkueen pelisääntöjen opettelu Siisteydestä huolehtiminen pukuhuoneissa yms. KASVATUKSELLISET TAVOITTEET C2 Päihteistä informointi Omatoimisen harjoittelun tiedostamisen merkitys Koulun ja jääkiekon yhdistäminen Toisten kunnioitus (tuomarit, vastustajat, pelikaverit, vanhemmat) Kielenkäyttö Joukkueen pelisääntöjen noudattaminen

Fyysiset C2 Liikenopeus Kimmoisuus Nopeusvoima Lihaskestävyys Aerobinen kestävyys (PK-lenkit) Kehonhallinta Maitohapoton nopeuskestävyys Nostotekniikat Fyysiset D1 HERKKYYSKAUDET Koordinaatio Liikkuvuus Tasapaino Ketteryys Nopeus Lihaskestävyys Keskivartalon hallinta Nostotekniikat Kuntopallon heittotekniikat Kehittäminen kuntopiirien, askeltikkaiden, kuntopallojen, keppijumppien, kisojen yms. avulla Monipuolistetaan harjoitteita liiketekijöillä (suunta, tila, taso, aika, voima, suhde) LIIKETEKIJÄT D1 - C2 Aika tarkoittaa liikesuoritukseen käytettyä aikaa: hitaasti, nopeasti Taso tarkoittaa korkeutta, jolla liike suoritetaan: päin-, selin- ja kyljinmakuu, ryömiminen, konttaus, kyykyssä olo, päkiöillä olo yms. TAKTISET Joukkuetaktiikoiden perusteiden kehittäminen Valmius monipuoliseen pelitilannepelaamiseen, pelaaminen eri rooleissa Kiertävät pelipaikat PAHP/HAHP-perusteet PAPP/HAPP-perusteet