LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ Lapin maaseutufoorumi Rovaniemi 9.11.2010 Leena Rantamäki-Lahtinen ja Hilkka Vihinen LATU-hanke / MTT Taloustutkimus
Nykytila ja tulevaisuudennäkymiä Taustalla LATU-hanke (Lapin maaseudun tulevaisuus muutosjoustavassa yritystoiminnassa) Maatalous ja sen tukivirrat Suomessa Maatalouden muutos Lapin maatalous Johtopäätökset
Suomen maaseututyypit 2006 Kaupunki (58) Kaupunkien läh. maaseutu (89) Ydinmaaseutu (142) Harvaan asuttu maaseutu (143) Lähde: Malinen, P. Kytölä, L., Keränen, H. & Keränen, R. (2006). Suomen maaseututyypit 2006. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 7/2006.
Suomen aktiivimaatilojen sijainti vuonna 2005 1 PISTE = 1 MAATILA Raaka-aineiston lähde: Tike. Kartta on tehty MTT:ssä.
Maatalouden tulotukien (tässä maatalouden suorat tuet, ympäristötuki ja luonnonhaittakorvaus) kohdentuminen kokonaisuudessaan v.2000 2006
Maatalouden tulotukien (tässä maatalouden suorat tuet, ympäristötuki ja luonnonhaittakorvaus) kohdentuminen maatilaa kohden v. 2000 2006
Maatalouden rakenne- ja investointitukien kohdentuminen v. 2000-2006
Maaseudun kehittämishanke- ja yritystukien kohdentuminen v. 2000-2006 TUET KOKONAISUUDESSAAN TUET MAASEUTUASUKASTA KOHDEN
Maatalouden muutos Suomessa Maataloustuotanto on keskittynyt sekä alueellisesti että tilakohtaisesti Myös tuotantosuunnat keskittyvät alueellisesti Rakenne- ja investointituet kohdentuvat erityisesti tuotantovolyymiltään merkittävimmille alueille, joten tuotanto tulee myös tulevaisuudessa keskittymään entisestään sekä alueellisesti että tilakohtaisesti Kotieläintuotannossa voi jo nähdä Väli-Suomessa klusterin, jolla on seurauksia sekä elinkeinon kehittämismahdollisuuksien, yrittäjyyden tukemisen että esimerkiksi ympäristövaikutusten kannalta
EU:n maatalouspolitiikan trendit 1. Markkinalähtöisyyden korostaminen maataloustuen irrottaminen tuotannosta Interventio- ja kiintiöjärjestelmistä luopuminen 2. Tukea maksetaan maatalouden tuottamista julkishyödykkeistä ja palveluista ruokaturva, elintarvikkeiden turvallisuus, tuotantoeläinten hyvinvointi, peltojen kasvukunto, maaseutumaisema, luonnon monimuotoisuus, virkistysmahdollisuudet, ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen julkishyödykkeet voimakkaasti sidoksissa paikallisiin olosuhteisiin 3. Maatalouden rahoitusosuus EU:n budjetista pienenee rahoituksen kokonaismäärä ja sen kohdentaminen paineet markkina- ja tilatuen leikkaamiseen
CAP-keskustelu nyt: Kaikissa maissa suoran tulotuen laskentaperusteet samalle viivalle Tuen alueellinen räätälöinti Monivaikutteisuudesta julkishyödykkeisiin miten määritellään ja hinnoitellaan? Kenelle maksetaan? Lyhyet ruokaketjut lähiruoka, laatu Sallitaan enemmän vaihtelua tilarakenteessa tukea myös hyvin pienille tiloille (Puola, Romania) LEADER-toimintatavan vahvistaminen Maaseudun kehittämisen Uudet haasteet : biodiversiteetti, vesi, uusiutuva energia ja ilmastonmuutos
Lapin maatalous
Lapin maatiloille osoitettu kysely 2010 Kyselylomake lähetettiin kaikille Lapin aktiivimaatiloille (N=1 795) Vastausprosentti 28 Vastaajista 85 % miehiä Vastaajien keski-ikä 52 vuotta Vastaajien joukko kuvaa Lapin maatilojen rakennetta 12.11.2010
Vastaajat ikäluokittain kpl 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 alle 35 v 35-44 v 45-54 v 55-64 v 65 v ja yli ikäluokka
Taustatietoa tiloista 85 % tiloista perinteisiä maatiloja 89 omisti itse tilansa, 11 % vuokrasi kokonaan tai osittain Keskimääräiset pinta-alat keskiarvo kokonaispinta-ala, ha 218,22 peltoa, ha 28,06 omaa peltoa, ha 18,92 metsää, ha 166,26
Tuloksia I: Lappilaisten maatilayritysten nykytila
Perustietoja tuotantosuunnittain maa- ja puutarhatalouden osuus Tuotantosuunta n Liikevaihto 2009 euroa htv 2009 peltoala, ha toimeentulosta. % % monialaisia maito 167 145 2 42 87 32 muu nautakarja, lihanauta 58 112 1,6 45 71 32 lammas ja vuohi 23 44 1,4 22 47 39 pienet nurmitilat 108 6 0,8 10 22 42 isot nurmitilat 75 61 1 22 33 70 muu kasvintuotanto 13 33 0,7 15 32 15 muut 25 29 1 9 34 44 yhteensä 469 85 1,5 28 58 41
Taloudellinen menestyminen Tilojen välillä isoja eroja kannattavuuden suhteen 18 % arvioi maatilayrityksensä kannattamattomaksi 14 % arvioi kannattavuuden niin hyväksi, että oli tyytyväinen siihen. Niissä yrityksissä, joiden toiminta oli kannattavaa ja yrittäjä oli tyytyväinen, vastaajalla oli useammin - maatalousalan koulutus, - yrityksen liikevaihto ja henkilöstömäärä oli suurempi - yrityksen liikevaihto oli kasvanut vuosina 2007 2009 enemmän kuin kannattamattomissa tai erittäin kannattamattomissa yrityksissä.
Resurssit vs. menestyminen Vuonna 2009 heikosti kannattaneita tiloja (n = 67) verrattiin niihin tiloihin, jotka olivat olleet kannattavia ja omistaja oli ollut tyytyväinen kannattavuuteen ( n = 55). Heikosti kannattaneilla oli käytössään vähäisemmät voimavarat kuin hyvin kannattaneilla useimpien asioiden suhteen. Suurimmat erot ryhmien välillä: - käytössä oleva teknologia - pääoma - yrittäjien ammattitaito - liiketoimintaosaaminen - jaksaminen
Tuloksia II: toimintaympäristön muutos
Mahdollisuudet Lähiruuan arvostuksen kasvu 43 113 185 85 Venäjän markkinat 17 27 208 117 13 Pohjoismaiden markkinat 13 46 229 87 8 Elintarviketuotannon laatuvaatimukset 4 32 241 97 13 Kotieläinten hyvinvoinnin vaikutukse t 6 34 217 110 20 Matkailu- ja lomaasuminen 9 30 234 90 27 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % erittäin kielteinen vaikutus kielteinen vaikutus ei vaikuta myönteinen vaikutus erittäin myönteinen vaikutus
Uhat Palvelujen keskittyminen 72 164 131 25 4 Maailmankaupan vapautuminen 67 128 172 18 3 Väestön ikääntyminen 43 198 140 113 Fossiilisten polttoaineiden loppuminen 38 169 152 16 5 Ilmastonmuutos 16 81 228 58 6 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % erittäin kielteinen vaikutus kielteinen vaikutus ei vaikuta myönteinen vaikutus erittäin myönteinen vaikutus
Toimintaympäristön arviointi Saan tarvitsemaani neuvontaa ja apua yritykseni kehittämiseen 23 50 121 166 48 Lähiruokamarkkinoille on hyvät edellytykset tällä alueella 57 95 140 85 33 Alueen yrityksillä on hyvin toimiva yhteistyö 27 91 179 90 21 Oman kuntani elinkeinopolitiikka tukee maatalouden harjoittamista 45 81 104 143 42 EU:n ja Suomen maatalouspolitiikan ennakoitavuutta pitäisi parantaa. 47 38 115 251 EU:n ja Suomen maatalouspolitiikka pitäisi räätälöidä paremmin alueellisesti. 512 52 140 207 Maatalouden ympäristötukipolitiikka soveltuu Lapin oloihin 48 127 96 111 36 En pidä siitä, jos tuet tulevat olevaan merkittävä osa tilani tulonmuodostusta 61 74 101 106 74 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % täysin eri mieltä osittain eri mieltä ei samaa eikä eri mieltä osittain samaa mieltä täysin samaa mieltä
Tuloksia III: tulevaisuuden ennakointi tilatasolla
Tulevaisuuden ennakoinnin vaikeus osaamisen kehittäminen ja työkyky 32 111 187 63 6 tuotantoteknologian valinnat ja investoinnit 42 144 146 56 4 markkinatilanne EU:ssa 106 152 124 151 markkinatilanne kotimaassa 37 145 165 45 5 markkinatilanne paikallisesti 30 112 179 71 10 tukimäärät 75 163 129 42 5 tukipolitiikka yleisesti 110 174 97 29 3 tuotantokustannukset 53 176 123 57 3 maatalouden kokonaistuotto 54 147 146 64 4 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % erittäin vaikeaa melko vaikeaa ei vaikeaa, ei helppoa melko helppoa erittäin helppoa
Joka kolmannella tilalla pitkän tähtäimen tulevaisuuden suunnittelua ei juurikaan tehty. Noin joka viides tila suunnitteli asuinrakennuksen peruskorjausta, täydennyskoulutukseen hakeutumista tai tuotantorakennuksen laajentamista. Vaikka tarvetta lisämaalle ja resursseille on, pullonkaula on niiden saatavuus. Viljelijöillä oli tarvetta lisäpellolle, mutta ei mahdollisuuksia vuokrata tai ostaa. Viljelystä luopuvatkaan eivät tarjoa maata myytäväksi. Kolmannes viljelijöistä oli sitä mieltä, että tilan jatkaja voisi tulla suvun ulkopuolelta, noin kaksi kolmannesta piti tärkeänä, että jatkaja tulee suvusta.
Tuotannon jatkamissuunnitelmat 55 % vastanneista maitotiloista aikoi jatkaa maidontuotantoa tulevaisuudessakin melko varmasti tai täysin varmasti. 66 % naudanlihantuotantoa tai emolehmätuotantoa päätuotantosuuntanaan harjoittavista yrityksistä aikoi naudanlihantuotantoa tai/ja emolehmätuotantoa. Noin 75 % pienten ja 80 % isompien nurmitilojen viljelijöistä aikoi melko tai täysin varmasti jatkaa nurmiviljelyä tulevaisuudessa. Monilla jatkavilla nurmitiloilla oli aikomus harjoittaa myös muuta toimintaa, kuten porotaloutta, bioenergian tuotantoa tai perunan viljelyä.
Johtopäätöksiä I Maataloustuotanto keskittyy alueellisesti ja tilakohtaisesti koko maassa Maatalouspolitiikan kansallinen osa on alueellisesti tasapainottavaa Mutta myös investoinnit keskittyvät alueellisesti, mikä viittaa tuotannon keskittymisen jatkumiseen Lapissa tunnistetaan toiminnan haasteita, mutta perusvire suurella osalla tiloista positiivinen sekä tyytyväisyyttä oman tilan kannattavuuteen että tulevaisuudenuskoa Monialaisuuden yleisyys viittaa muutosjoustavuuteen Toisaalta, lappilaisilla tiloilla on tarvetta lisämaahan, mutta sitä ei tule riittävästi vuokralle eikä myyntiin Huolestuttavan paljon tiloja, joilla ei tehdä vuosikausiin lainkaan investointeja tekee jatkamisen vaikeaksi tai mahdottomaksi
Johtopäätöksiä II Liiketoimintaosaaminen, ammatillinen osaaminen ja jaksaminen ovat menestyksen kriittisiä tekijöitä Nuoret arvostavat ajankäytön hallintaa Tilat tarvitsevat yhä räätälöidympää neuvontaa ja välineitä yrityksen kehittämiseen Kiinnostusta ryhtyä yrittäjäksi maaseudulla on, samoin on käyttämättömiä resursseja (tyhjiä kiinteistöjä, tiloja ilman jatkajaa), mutta nämä eivät nykyisellään kohtaa Kolmannes viljelijöistä valmis siihen, että tilan jatkaja tulisi suvun ulkopuolelta - välineitä tähän? Kunnilta puuttuu maaseutustrategia miten hyödynnetään resurssit, joiden varaan maaseutuyrittäjyys rakentuu Maakunnan, talousalueen ja lähitalousalueen kokonaistarkastelu paljastaa potentiaaleja ja toistaiseksi käyttämättömiä resursseja
Mahdollisuuksien maaseutu