TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2010-2013
Ilmatieteen laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma 2010-2013 SISÄLLYS 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 2 2 VISIO 7 3 TOIMINTA-AJATUS 7 4. ARVOT 7 5. STRATEGISET TAVOITTEET 8 5.1. Tuotokset ja laadunhallinta 8 5.2. Toiminnallinen tehokkuus 10 5.3. Henkisten voimavarojen hallinta 11 6. LAITOKSEN TÄRKEIMMÄT KEHITTÄMISHANKKEET 11 7. LAITOKSEN VOIMAVARAT JA RAHOITUS 15 8. TULOSALUEIDEN TAVOITTEET JA VOIMAVARAT 16 8.1. SÄÄ JA TURVALLISUUS 16 8.2. TUTKIMUS JA MENETELMÄKEHITYS 18 8.3. HALLINTO JA ESIKUNTA 29
2 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Yleistä Ilmatieteen laitoksen toiminta-alueella kysyntä kasvaa monista syistä. Ilmastonmuutos edellyttää edelleen uutta osaamista ja tutkimusta sekä siitä tiedottamista. Yhteiskunnan sääherkkyys lisää tarvetta tuottaa tietoa ja palveluja epäedullisten vaikutusten minimoimiseksi. Yhteiskunnan turvallisuutta edistäville palveluille on myös kasvava tarve. Ilmatieteen laitoksen kyky ympärivuorokautiseen palvelutoimintaan on erityisvahvuus. Valtionhallinnon muutokset tuovat toisaalta haasteita voimavarojen käytölle. Tuottavuusohjelma edellyttää henkilösupistuksia. Ohjelman toteuttaminen on varsin haasteellista, kun samaan aikaan laitoksen palvelujen ja osaamisen kysyntä on jatkuvasti kasvanut. Sektoritutkimusjärjestelmän uudelleenjärjestelyt vaikuttavat rahoitusrakenteeseen. Palvelukeskuskehitys edellyttää toiminnan osittaista ulkoistamista hallinnollisten tehtävien osalta. Merentutkimuslaitoksen fysikaalisten toimintojen yhdistäminen Ilmatieteen laitokseen on merkittävä muutos, joka mahdollistaa entistä laadukkaampien meriturvallisuuspalvelujen tuottamisen sekä tuo uusia mahdollisuuksia muun muassa ilmastonmuutostutkimukselle. Muutoksella saavutetaan merkittäviä synergiaetuja, mutta etenkin alkuvaiheessa tarvitaan lisäpanostusta kehitystyöhön. Tutkimuksen muutostarpeet Tutkimustoiminnan painopistealueet ovat sää- ja turvallisuus, ilmastonmuutos ja sen yhteiskunnalliset vaikutukset, ympäristö ja terveys, kaukokartoitus ja avaruus sekä muuttuva Itämeri. Tutkimustoimintaa toteutetaan yhteiskunnan tarpeiden mukaan muuttuvilla tutkimusohjelmilla. Uusi hallitusohjelma tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia ja haasteita laitoksen tutkimustoiminnalle. Hallitus on laatimassa tulevaisuusselontekoa, joka sisältää pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian sekä sopeutumistoimia. Ilmatieteen laitos osallistuu tulevaissuusselonteon tuottamiseen omalla osaamisalueellaan. Ilmatieteen laitoksen tehtävä on globaalien ja alueellisten mallien avulla tuottaa tietoa Suomea ja koko maailmaa odottavista taloudellisia ja inhimillisiä tappioita aiheuttavista muutoksista. Tämä työ hyödyttää yhteiskuntaa laaja-alaisesti huomioiden eri hallinnonalojen sekä elinkeinoelämän tarpeet. Muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksia liikennesektorille ei tunneta tällä hetkellä riittävän hyvin. IL on valmis ottamaan vetovastuun adaptaatiostrategian tuottamisesta. Ilmatieteen laitos on Suomen johtava ilmastonmuutoksen asiantuntija kattaen menneen ja tulevan ilmaston sekä sään ääri-ilmiöt. Laitos panostaa tutkimustoiminnassaan ilmastomallitukseen sekä kasvihuonekaasujen ja hiukkasten tutkimukseen. Tutkimus pohjautuu muun muassa Suomessa, Kiinassa, Intiassa, Venäjällä ja Etelämantereella kansainvälisenä yhteistyönä toteutettaviin tutkimusohjelmiin. Lisäksi laitos panostaa entistä enemmän eri yhteiskunnan sektoreiden palvelemiseen ilmastonmuutoksen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin ja niiden taloudellisten vaikutusten arviointiin liittyvissä asioissa. Useat Suomeen kohdistuvat vaikutukset ovat seurausta ilmastonmuutoksen vaikutuksista kansainvälisesti. Myös näistä pyritään tuottamaan tietoa suomalaisille toimijoille yhteistyössä kansainvälisten ja kotimaisten kumppanien kanssa.
3 Laitoksen tutkimustoiminta evaluoitiin vuonna 2007 ja todettiin pääosin erittäin korkeatasoiseksi. Tuloksena saatiin myös näkemyksiä muutostarpeista, jotka otetaan huomioon organisaatiota uudistettaessa. Laitoksen ilmastomallitustyötä tehostetaan ja fokusoidaan vastaamaan paremmin yhteiskunnan kasvavaan kysyntään. Uusien energiamuotojen ja liikenteen päästöt ovat muutostilassa, minkä vuoksi myös tarve ilmakemialliselle ja vaikutusosaamiselle lisääntyy. Liikenteen päästöjen arvioinnin merkitys kasvaa mm. tie- ja yhdyskuntasuunnittelussa. Meriliikenteen päästöt ja niiden vaikutukset tunnetaan varsin huonosti, ja laitos panostaa tähän tulevaisuudessa. Tuulienergian lisääntyvä tuotanto Suomessa kasvattaa tutkimuksen ja konsultointipalveluiden tarvetta. Itämeren nopeasti kasvava liikenne lisää ilmanpäästöjä, onnettomuusriskejä ja tarvetta varmistaa hätätilannevalmiuksia. Uudet kansainväliset ohjelmat luovat mahdollisuuksia laajentaa satelliittiinstrumenttihankkeisiin liittyvää osaamista perinteisistä avaruuden ja keski-ilmakehän tutkimuksesta myös troposfäärin ja biosfäärin havainnointiin. Kasvualoja ovat erityisesti lumen ja jään kaukokartoitus sekä troposfäärin ilmanlaatu ja napa-alueiden sääolosuhteet. Suomen kansainvälistä asemaa parannetaan kumppanuuksien ja omien investointien kautta. Suomella on erityisosaamista arktisen ilmakehän ja avaruus-ilmakehävuorovaikutuksen tutkimuksessa. Suomen infrastruktuuri alalla on kansainvälisesti merkittävä. Tätä mahdollisuutta tulee hyödyntää tehokkaasti. Jo laukaistujen avaruuslaitteiden dataa hyödynnetään korkeatasoisessa avaruustutkimuksessa. Laitos tukee kansainvälisesti korkeatasoisten osaamiskeskittymien edelleen kehittymistä muun muassa Helsingin Kumpulassa, Kuopiossa ja Lapissa. Laitoksen osaamista hyödynnetään yhteistyössä yritysten kanssa kansainvälisissä kehitys- ja konsultointihankkeissa. Laitoksen osaamispääoma on merkittävä menestystekijä suomalaisille sää- ja kaukokartoitusalan yrityksille. Valtion sektoritutkimuksen uudelleenorganisointi vaikuttaa rahoitusmahdollisuuksiin. Ilmatieteen laitos on tähän asti menestynyt erinomaisesti kansainvälisestä ja kansallisesta tutkimusrahoituksesta kilpailtaessa. Laitos pyrkii jatkossakin uudistamaan tutkimustoimintaansa, jotta yhteiskunnan muuttuneisiin tiedontarpeisiin voidaan vastata. Tämä on tärkeää valtion uutta tilaaja-tuottaja-mallia silmällä pitäen. Merentutkimuslaitoksen tiettyjen toimintojen yhdistäminen Ilmatieteen laitokseen tuo uusia mahdollisuuksia mutta myös haasteita Suomen ympäristökeskuksen kanssa tehtävälle yhteistyölle, sillä tutkimusalus Arandan kehittäminen tehokkaana monitieteisenä tutkimusalustana edellyttää panostusta molemmilta laitoksilta. Samalla etsitään uusia mahdollisuuksia esimerkiksi Arktista merenkulkua palvelevaan tutkimukseen kansainvälisen yhteistyön kautta. Sää- ja turvallisuuspalvelut Turvallisuutta edistäville palveluille on kasvava tilaus yhteiskunnassa. Sääilmiöiden aiheuttamat taloudelliset tappiot ovat moninkertaistuneet maailmanlaajuisesti viime vuosikymmeninä yhteiskuntien sääherkkyden kasvun ja ilmastonmuutoksen vuoksi. Ilmatieteen laitoksen rooli laaja-alaisena turvallisuuspalvelujen tuottajana kasvaa. Laitoksen kyky laadukkaaseen 24- tuntiseen operatiiviseen palveluun on kansallinen erityisvahvuus. Tämä kyky laajentuu ja vahvistuu Ilmatieteen laitoksen ja Merentutkimuslaitoksen uudelleen organisoinnin kautta.
4 Tarve datan ja tuotteiden maksuttomuudelle on lisääntymässä. Laitoksen data- ja tuotepolitiikka arvioidaan uudelleen ottaen huomioon yhteiskunnalliset hyödyt sekä taloudelliset reunaehdot. Meriliikenne kasvaa Itämerellä ja Suomenlahdella jopa ennakoitua nopeammin, jolloin myös öljy- ja kemikaalihaverien ympäristöriskit kasvavat. Venäjän kasvavan öljynviennin lisäksi liikenteen kasvua ennakoivat myös EU:n liikennepolitiikka ja -strategiat. Kasvava liikenne edellyttää uusia toimenpiteitä liikenteen turvallisuuden, sujuvuuden ja taloudellisuuden parantamiseksi esimerkiksi entistä paremman sää-, jää- ja meritiedon tuottamisessa. Ilmatieteen laitoksen haasteena on kehittää merenkulun tarpeisiin entistä parempia informaatio- ja ennustuspalveluja sekä avovesi- että talvikausiksi. Meriveden korkeuden ennusteita tarvitsevat sekä merenkulku että rannikkorakentaminen. Säävaihtelut aiheuttavat jatkuvasti erityisesti talvella merivedenkorkeuden vaikeasti ennakoitavia vaihteluita, joilla voi olla laajoja taloudellisia vaikutuksia. Pelastuslaitosten toiminnassa on reaaliaikaisen vedenkorkeustiedon käyttö lisääntynyt ja tarve ennusteisiin kasvanut. Muuttunut väyläsyvyyksien ilmoituskäytäntö on lisännyt myös merenkulkijoiden tarvetta useamman päivän vedenkorkeusennusteille. Laitos tehostaa tuote- ja mallimenetelmäkehitystään, jotta sää- ja meripalvelut voidaan tuottaa entistä laadukkaammin ja tehokkaammin. Haasteena on varmistaa, että sää- ja meripalvelun käytössä on aina uusimmat menetelmät. Laitoksella on myös käytössä huomattava määrä erilaisia malleja, joten on olemassa tarve yhteiselle mallikehitysalustalle. Jatkossa mallikehitystyötä eri tarpeita varten koordinoidaan voimakkaasti ja mallien määrää vähennetään päällekkäisyyksiä poistamalla. Tavoitteena on kohdistaa mallikehitystyötä palvelemaan koko yhteiskunnan etua ja saavuttaa kansainvälisesti nykyistä merkittävämpi asema malliosaamisessa kattaen säänennustuksen, merentilan ennustuksen, ilmakemialliset mallit, satelliitti- ja säteilynkuljetusmallit sekä ilmastomallit ja biogeokemialliset mallit. Nopeasti kehittyvien sääilmiöiden ennakointiin tarvitaan toisaalta pienimittakaavaisia, nykyistä useammin ajettavia malleja, joilla voidaan tuottaa nykyistä tarkempia paikallisia ennusteita. Toisaalta tarvitaan niin sanottua parviennustustekniikkaa hyödyntäviä malleja esim. sään ääri-ilmiöiden todennäköisyyksien arviointiin. Suomen pohjoisen sijainnin vuoksi erityishaasteena on kehittää mallien kykyä ennustaa lumipeitteisten alueiden sääsuureita nykyistä tarkemmin. Ilmatieteen laitoksen sääpalvelut tuotetaan nykymenetelmillä tehokkaasti verrattuna useimpiin maihin. Ottamalla käyttöön uusia, enemmän automaatioon perustuvia tuotantotapoja ja yhdistämällä samantyyppisiä tuotantotehtäviä voidaan sääpalveluiden tuotantoa tehostaa entisestään ja tarjota asiakkaille myös uusia palveluita. Laitoksen tehtävä on vastata Suomen sääpalveluista myös poikkeusolosuhteissa. Siksi palveluiden tuottamiseen tarvittavan henkilöstön osaamista on kehitettävä myös tilanteisiin, joissa automaatiota ei voida täysimittaisesti hyödyntää. Sää-, meri- ja ilmastopalvelut tuottavat merkittäviä taloudellisia hyötyjä yhteiskunnalle. On osoitettu, että sääpalveluihin ja ilmakehätutkimukseen sijoitetut varat yhteiskunta saa moninkertaisesti takaisin elinkeinotoiminnan säästöinä. VTT:n Ilmatieteen laitoksen palveluista tekemän vaikuttavuustutkimuksen mukaan sääpalvelujen suurimpia hyötyjiä on liikenne: parantunut turvallisuus ja väylien kunnossapito sekä tehostunut logistiikka tuottavat joka vuosi yli 100 miljoonan euron hyödyt. Jalankulkijoille ja pyöräilijöille sääpalvelut voivat tuottaa 100 miljoonan euron vuosittaiset hyödyt kevyen liikenteen alueiden parantuneen talvihoidon ja
5 liukastumistapaturmien vähenemisen myötä. Talonrakennus ja kiinteistöhallinnan toimialan samoin kuin energiantuotannon arvioidaan saavuttavan sääpalveluiden ansioista vuosittain noin 10 miljoonan euron kustannussäästöt. Maatalouden hyötyjen arvioidaan olevan 30 miljoonaa euroa vuodessa. Saman selvityksen mukaan palvelujen edelleen kehittäminen lisäisi hyötyjä niin, että yksi säätietopalveluihin sijoitettu euro vuodessa toisi jopa kymmenen euron edestä erilaisia lisähyötyjä. Talvimerenkulun palveluiden on arvioitu tuottavan yhteiskunnallista lisäarvoa vuosittain laivaliikenteelle 20-30 miljoonaa euroa ja havereiden ehkäisyssä ainakin 2 miljoonaa euroa. Sää-, meri- ja ilmastoaihepiiri on saamassa lisähuomiota sekä Suomen että kansainvälisten rahoittajien kehitysyhteistyöhankkeissa. Suomen Ilmatieteen laitos on sää- ja ilmastoalan kehitys- ja konsultointitoimintojen johtavia toimijoita koko maailmassa. Laitos on yhteistyössä alan yritysten kanssa toteuttanut hankkeita yli 80 maassa viime vuosikymmeninä. Laitos osallistuu aktiivisesti alan toimintoihin myös tulevina vuosina. Uutena haasteena on kehittää laitoksen potentiaalia myös meriosaamisen konsultoinnin alalla. Sääpalvelumenetelmien ja tekniikan kehitys mahdollistaa nykyistä monipuolisempien palveluiden tarjoamisen lentoliikenteelle. Uudenlaisilla tuotteilla lentoyhtiöt voivat säästää kustannuksia. Myös Puolustusvoimilla on tarve hyödyntää sääpalveluita nykyistä laajemmin toiminnassaan. Suomen puolustusvoimat on suuntautumassa yhä enemmän myös kansainväliseen toimintaan. Ilmatieteen laitos mukauttaa alueelliset toimintonsa vastaamaan puolustusvoimien tarpeisiin. Pohjoismaiset ilmailulaitokset tiivistävät yhteistyötä yhteisen konsortion muodossa. Myös lentosääpalveluja tuottavien toimijoiden yhteistyömahdollisuuksia kartoitetaan parhaillaan. Ilmatieteen laitos päättää suunnittelukaudella mahdollisista strategisista liittoumista suomalaisen yhteiskunnan edut huomioiden. IL:n operatiivinen ympärivuorokautinen valmius ja korkea varautumisaste poikkeustilanteiden toimintaan luo pohjan tukea ja varoittaa eri viranomaisia sekä säähän liittyvien että muiden luonnononnettomuuksien tapauksessa. Viranomaisten tilannekuvajärjestelmät kehittyvät nykyisellään nopeasti ja sääilmiöihin liittyvä sisällöntuotantotarve kasvaa jatkuvasti. Tarve seurata myös muita kuin säästä aiheutuvia luonnononnettomuuksia ja toimia niissä asiantuntijana lisääntyy edelleen. Merellisten turvallisuuspalveluiden ja sääpalveluiden yhdistäminen synnyttää uusia viranomaisille, liike-elämälle ja suurelle yleisölle tarkoitettuja palveluja. Tuottavuus Julkiseen talouteen Suomessa ja Euroopassa kohdistuu voimakkaita muutospaineita, jotka edellyttävät vahvaa tuottavuuden nostamista. Tuloskeskeisen toimintakulttuurin kehittämistä jatketaan ja yhteistyötä lisätään sekä laitoksen sisällä että ulkopuolisten kumppaneiden kanssa. Valtion palvelukeskuksia aletaan käyttää soveltuvin osin suunnitellun aikataulun mukaisesti. Omia säähavainto- ja tutkimuspalvelukeskuksia tarjotaan laajempaan yhteiskunnan käyttöön. Henkilömäärää on sitouduttu vähentämään edellisen tuottavuusohjelman mukaisesti 32 henkilötyövuotta vuoteen 2011 mennessä. Tästä tavoitteesta suunnittelukaudella on toteutettavana vielä 14 henkilötyövuotta. Uutena tuottavuustavoitteena suunnittelukaudella vähennetään lisäksi 12 henkilötyövuotta. Tavoite on haastava, sillä samanaikaisesti laitoksen palvelujen kysyntä kasvaa ja lisäksi EU-lainsäädännöstä on odotettavissa velvoitteita, joiden täyttäminen edellyttää lisäresursseja. Erityisesti ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten tutkimus sekä kasvava turvallisuuspalvelujen tarve edellyttävät lisäpanostuksia henkilöstöön.
6 Laitoksen kumppanuuksia korostava strategia antaa hyvät mahdollisuudet toiminnalle myös tulevaisuudessa, kun perusrahoituksesta siirrytään enenevässä määrin kilpailtuun rahoitukseen ja voimavaroja suunnataan yhä enemmän elinkeinoelämää palvelevaan tutkimukseen. Myös hallitusohjelmassa korostetaan tiede- ja teknologianeuvoston linjausten mukaisesti strategisia huippuosaamisen keskittymiä yhteistyössä yrityssektorin kanssa. Ilmatieteen laitos tähtää toiminnassaan kestävän kehityksen ja alueellisen tasapainon edistämiseen. Periaatteena on toiminnan kehittäminen alueellisista lähtökohdista luomalla kansainvälisesti merkittäviä osaamiskeskittymiä. Tässä toiminnassa laitos noudattaa hallitusohjelman linjauksia, joissa pyritään vahvistamaan alueiden innovaatioperustaa sekä elinkeinoelämän ja koulutus- ja tutkimusyhteisöjen yhteistyötä. Arktiseen tutkimuskeskukseen sijoitetut kansainvälisesti korkeatasoiset satelliittidatakeskuksen vastaanotto- ja asiakaspalvelutoiminnot palvelevat useita suomalaisia ja kansainvälisiä asiakkaita. Kuopion yksikön kehittämistä ympäristötutkimuksen alalla jatketaan. Myös merentutkimuksen alalla pyritään kehittämään osaamiskeskittymä. Sääpalveluprosessin ja tuotantovälineiden uudistuessa sääpalveluiden tuottavuus paranee. Tämän johdosta voidaan resursseja suunnata uudelleen mm. kehitystoimintaan. Henkilöstö ja toimintaympäristö Ilmatieteen laitoksen henkilöstön työtyytyväisyys on viime vuosina kasvanut ja ylittänyt selvästi sille asetetun tavoitetason. Tyytyväisimpiä on oltu työn sisältöön ja haasteellisuuteen. Myös johtamisen ja tiedonkulun osa-aluilla on tapahtunut myönteistä kehitystä. Laitoksen nykyinen henkilöstö on osaavaa ja asiantuntijavaltaista. Uutena haasteena on säilyttää hyvä työtyytyväisyyden ja motivaation taso uudessa organisaatiorakenteessa. Väestön ikärakenteen muuttuessa pätevän henkilöstön saatavuus vaikeutuu. Laitos pyrkii varmistamaan osaamistasonsa säilymisen jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä henkilöstön uudistumiseen keskittyvällä koulutuksella, toimivalla henkilö- ja tehtäväkierrolla sekä kansainvälistymisellä. Laitos tukee määräaikaista työskentelyä kansainvälisissä tehtävissä sekä pyrkii lisäämään kansainvälisten osaajien työskentelyä Suomessa. Myös henkilöstön työmotivaatiota, hyvinvointia ja työssä jaksamista edistetään. Henkilöstön osaamisen hallintaa kehitetään ydinosaamismäärittelyn ja sitä tukevien järjestelmien avulla. Tulevaisuuden asiantuntija- ja esimiesosaamista valmennetaan laajoin koulutuskokonaisuuksin. Laatujärjestelmä laajennetaan laitoksen kaikkiin palvelutoimintoihin. Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen muodostama ilmakehän ja avaruuden osaamiskeskittymä on kansainvälisesti merkittävä ja tuottaa lisäarvoa suomalaiselle yhteiskunnalle mukaan lukien yritykset. Yhteistyötä lisätään entisestään ilmastomallituksen, havaintotoiminnan ja kaukokartoitustutkimuksen aloilla. Perusrahoitteisen toiminnan sopeuttamisessa tuottavuusohjelman mukaisesti hyödynnetään henkilöstön luonnollista poistumaa. Voimakas riippuvuus ulkopuolisesta rahoituksesta ja juuri toteutettu määräaikaisen henkilöstön laajamittainen vakinaistaminen voivat myös johtaa muiden henkilöstön vähentämiskeinojen käyttöön mahdollisessa huonossa rahoitustilanteessa. Myös meteorologin tuotantoympäristöä, tuotantoautomaatiota, vuorojärjestelmää, tehtävänjakoa yksiköiden kesken sekä verkkotyömenetelmiä kehitetään. Laitos tiivistää yhteistyötä muiden Suomen säähavainnontuottajien kanssa mahdollisen säähavaintopalvelukeskuksen muodossa.
7 Ilmatieteen laitos edistää kestävää kehitystä myös omissa toimitiloissaan kiinnittämällä erityistä huomiota mm. jätteiden kierrätykseen ja energian säästämiseen. Laitokselle on myönnetty Green Office -sertifikaatti. 2. VISIO Ilmatieteen laitos - eurooppalaisen ilmakehä- ja meriosaamisen edelläkävijä. Vision toteutuminen edellyttää panostusta tuloksellisuuteen ja kilpailukykyyn, voimavarojen tehokasta käyttöä ja oikeaa suuntaamista, osaavan henkilöstön jatkuvaa kehittymistä sekä tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen ja henkilöstövoimavarojen turvaamista. 3. TOIMINTA-AJATUS Ilmatieteen laitos tuottaa laadukasta havainto- ja tutkimustietoa ilmakehästä ja meristä. Tämän osaamisensa laitos yhdistää palveluiksi, joita se tuottaa tehokkaasti yleisen turvallisuuden edistämiseksi sekä ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin lisäämiseksi. Ilmatieteen laitos havainnoi ilmakehän fysikaalista tilaa, kemiallista koostumusta ja sähkömagneettisia ilmiöitä havainnoi merten ja erityisesti Itämeren fysikaalista tilaa tuottaa tietoa ja palveluja ilmakehän ja merien menneestä, nykyisestä ja tulevasta tilasta tekee korkeatasoista tutkimusta meteorologian, meritieteen, ilmanlaadun, avaruusfysiikan, kaukokartoituksen ja geomagnetismin alueilla harjoittaa asiantuntijapalveluihin erikoistunutta liiketoimintaa kilpailukykyisesti Suomessa ja ulkomailla osallistuu aktiivisesti kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön tiedottaa aktiivisesti ilmakehään, meriin ja avaruuteen liittyvistä asioista ennakoi muutoksia ja reagoi nopeasti ympäristön muutoksiin ja muuttuviin odotuksiin. Toiminta-ajatuksen käytännön toteutuksessa laitos keskittyy seuraaville painopistealueille: sääja turvallisuus, ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen, ympäristö ja terveys, kaukokartoitus ja avaruus sekä muuttuva Itämeri. 4. ARVOT Ilmatieteen laitoksen arvot ovat: osaaminen rohkeus rehti meininki
8 5. STRATEGISET TAVOITTEET 5.1. Tuotokset ja laadunhallinta Tavoite: Laitoksen tieteellinen ja menetelmäosaaminen kehittyy kansainväliselle huipputasolle ja tuottaa kasvavaa lisäarvoa suomalaiselle yhteiskunnalle. Kriittiset menestystekijät Huippuosaaminen ja uusiutuminen Loppukäyttäjä- ja asiakastietoisuus läpi organisaation Projektiosaaminen tutkimuksessa ja palvelujen kehitystyössä Yhteistyön syventäminen asiakas- ja rahoittajatahojen kanssa Oikeiden kumppaneiden valinta Osaamisen aktiivinen ja systemaattinen tuotteistaminen ja markkinointi Kansainvälinen johtajuusasema Toimenpiteet Yhteistyötä lisätään yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa osaamis- ja palvelukeskuksien kehittämisessä sekä yhteisprofessuureissa. Laitos on aktiivisesti mukana EU:n alan tutkimusohjelmissa ja hakee strategisissa hankkeissa johtajuusroolia. Ilmastonmuutoksen ja sen yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimukseen panostetaan lisää voimavaroja. Laitos on mukana keskeisissä ilmakemiaan, meritieteeseen, ilmastoon ja pohjoiseen meteorologiaan liittyvissä satelliittiohjelmissa. Arktinen ilmastonmuutostutkimus pidetään maailman kärkitasolla. Laukaistujen avaruuslaitteiden datalla tehdään kansainvälistä kärkitason tutkimusta. Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston sekä alan yritysten muodostamasta ilmakehä- ja ympäristöosaamiskeskuksesta muodostuu johtava eurooppalainen toimija, joka mahdollistaa lisääntyvän rahoituksen hankinnan. Kansainvälisiä konsultointihankkeita toteutetaan yhteistyössä yritysten ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Syvennetään yhteistyötä sää- ja meripalveluiden tuottamisessa valittujen kansainvälisesti korkeatasoisten sisarlaitosten kanssa. Kotimaisten kumppanien kanssa tuotetaan tietopalveluja. Erityisesti liikenteen palveluja lisätään. Ilmatieteen laitoksen tutkimuksesta ja sen tuloksista viestitään aktiivisesti eri sidosryhmille. Varmistetaan, että Suomella on keskeinen rooli Euroopan operatiivisissa ilmakehä- ja meritoiminnoissa.
9 Tavoite: Laitoksen osaaminen ja kehitetyt uudet palvelut vähentävät vaarallisten sääja luonnonilmiöiden aiheuttamia taloudellisia tappioita entistä tehokkaammin ja kasvattavat yhteiskunnan kustannustehokkuutta sekä sisäistä turvallisuutta Suomessa. Kriittiset menestystekijät Korkeatasoisen tiedon ja palvelujen joustava saatavuus ja käytettävyys Palveluiden systemaattinen tuotteistus ja joustava tuotekehitys Tutkimus-tuotekehitys- palveluprosessin toimivuus Huipputason malli- ja menetelmäosaaminen Asiakkuuksien hallinta Kyky muuntautua ja laajentua Toimenpiteet Sääilmiöiden sekä sää-, meri- ja ilmastopalvelujen taloudelliset vaikutukset selvitetään ja tuetaan hallitusta ilmastomuutoksen sopeutumisohjelman laatimisessa. Sää-, meri- ja turvallisuuspalveluja kehitetään vastaamaan ilmastonmuutokseen sopeutumisen asettamiin haasteisiin. Luonnononnettomuuksien tilannekuvaseurantaa ja ajankohtaista tiedottamista laajennetaan vähitellen kattamaan sään ja meren ääri-ilmiöitä sekä muita luonnononnettomuuksia. Säänennustus- ja varoitusjärjestelmää kehitetään vastaamaan entistä paremmin yhteiskunnan ja viranomaisten tarpeita. Ennustejakson pituutta sääennusteissa kasvatetaan asteittain hyödyntäen myös todennäköisyyspohjaiset ennustemenetelmät ja meren pidemmälle aikavälille ulottuva ennustettavuus. Kansallisten sääennusteiden laadun seurantaa monipuolistetaan kattamaan kaikki ennustetuotteet ja koko Suomi. Kehitetään kykyä ennustaa lentoliikenteen kannalta tärkeitä säätekijöitä paitsi lentokentille myös alueellisesti. Merten ja erityisesti Itämeren olojen ennustus- ja varoitusjärjestelmää kehitetään vastaamaan entistä paremmin yhteiskunnan ja viranomaisten tarpeita. Ennusteiden laadun seurantaa monipuolistetaan kattamaan kaikki ennustetuotteet. Kehitetään merellisiä operatiivisia palveluja ja yhdistetään ne sää- ja ilmasto- ja havaintopalveluiden kanssa. Kehitys tapahtuu myös yhteistyössä SYKEn kanssa (esim. Algaline -konsortiossa). Kehitetään kykyä ennustaa laivaliikenteen kannalta tärkeitä säätekijöitä paitsi satamille ja väylille myös alueellisesti. Kehitetään laskentamenetelmiä liikenteen ja energiatalouden ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Julkisten verkkopalvelusivujen tietosisältöä laajennetaan merkittävästi ajantasaisten sää-, meri- ja ilmastotietojen osalta. Uusitaan säätutkia ja näiden uuden sukupolven tutkien avulla kehitetään uusia tuotteita.
10 Säätiedon tuotantoprosessi uudistetaan ja resurssien käyttöä rationalisoidaan. Vapautuvia resursseja kohdennetaan malli- ja menetelmäkehitystyöhön. Parannetaan tuotteiden ja tiedon käytettävyyttä korkeatasoisilla teknologia- ja tietoturvakäytännöillä. 5.2. Toiminnallinen tehokkuus Tavoite: Kokonaistuottavuus kasvaa suunnittelukauden aikana noin 2% vuodessa. Kriittiset menestystekijät Rahoituskanavien tehokas hyödyntäminen ja potentiaalisten uusien rahoituslähteiden identifiointi Toimivien mittareiden edelleen kehittäminen Hinnoittelu- ja maksupolitiikan terävöittäminen Työn ja resurssien kohdentaminen valituille toiminnan painopistealueille Synergiaetujen hyödyntäminen Prosessilähtöisen toiminnan kehittäminen Asiakaslähtökohtaisuus tehokkuuden ja tuottavuuden kehittämisessä Toimenpiteet Laitos toteuttaa valtion tuottavuusohjelman mukaiset sopeutukset perusrahoitetussa toiminnassa. Laitos selvittää mahdollisuudet saada lisäresursseja ilmastonmuutoksen tutkimukseen ja vaaraa aiheuttavien sää- ja luonnonilmiöiden varoituspalveluihin. Havaintotoiminnan kustannustehokkuutta ja palvelukykyä nostetaan uudella havainto- ja ICT-teknologialla Havaintotoiminnassa saavutetaan laivahavaintoja lukuun ottamatta lähes 100 prosentin automaatioaste. Yhteistyökumppanien havaintoverkostoja hyödynnetään tehokkaasti. Toimintoja ulkoistetaan valtion palvelukeskuksiin ja rutiinilaboratoriopalveluja hankitaan mahdollisuuksien mukaan kilpailluilta markkinoilta. Tuloja kasvatetaan tuottavilla hankkeilla. Sää-. meri- ja turvallisuuspalveluissa otetaan käyttöön laatujärjestelmä suunnittelukauden alussa.
11 5.3. Henkisten voimavarojen hallinta Tavoite: Ilmatieteen laitos on kilpailukykyinen työpaikka, jossa yksilöt kehittävät aktiivisesti omaa osaamistaan ja kokevat työn motivoivaksi. Yhteistyötä tehdään tuloksekkaasti sekä sisäisten että ulkoisten kumppanien kanssa. Laitoksen tuloksellisuus edustaa kansainvälistä ja kotimaista kärkitasoa. Kriittiset menestystekijät Johtamis- ja viestintäosaaminen sisäisesti, kotimaassa ja kansainvälisesti Projektiosaaminen ja tuloksellisuus Asiakas- ja asiakkuusosaaminen Hankintaosaaminen Yhteistyötaidot, joustavuus ja aktiivinen palveluasenne Osaamisen jatkuva kehittäminen Selkeät työtulosten mittarit ja kannustavat palkitsemisperiaatteet Meriosaamisen sujuva integrointi ilmakehän-meritieteen tutkimuksen ja palvelun kokonaisuuteen Toimenpiteet Laitoksen kansainvälistä asemaa vahvistetaan hakeutumalla kansainvälisiin vastuutehtäviin, rekrytoimalla kansainvälisiä huippuosaajia, tukemalla aktiivisesti henkilöstön työskentelyä ulkomailla ja kannustamalla henkilöstöä luomaan tuottavia kumppanuussuhteita. Tarvittavat ydinosaamiset määritetään. Henkilöstöä kannustetaan eri keinoin kehittämään osaamistaan tavoitteena osaamisprofiilin monipuolistuminen vastaamaan muuttuvia tarpeita. Sisäistä yhteistyötä johdetaan ja koordinoidaan entistä paremmin. Laajoja koulutusohjelmia järjestetään strategisesti tärkeiltä alueilta, kuten ääri-ilmiöistä. Tuloskeskeisen ja kilpailukykyä parantavan johtamisen aktiivista kehittämistä jatketaan Projekti- ja johtamiskoulutusohjelmat toteutetaan Sisäistä viestintää kehitetään. 6. LAITOKSEN TÄRKEIMMÄT KEHITTÄMISHANKKEET Keskeisimmät suunnittelukaudella toteutettavat kehittämishankkeet ovat seuraavat: Sääpalvelutuotannon uudistaminen Kehittämishankkeessa optimoidaan ja kehitetään laitoksen tuotantojärjestelmää. Työn tuloksena automaattisesti tuotettujen palveluiden määrä lisääntyy ja palveluiden korkeatasoinen laatu ja
12 luotettavuus paranee. Ilmatieteen laitos on alallaan edelläkävijä. Laitostason tavoitteena on maailman modernein sääpalvelujen tuotantojärjestelmä. IL:n tutkimus ja menetelmäkehitys tuottavat nykyistä tehokkaammin menetelmiä ja mallituotteita sääpalvelun tarpeisiin ja käytössä on Suomen erityisolosuhteissa hyvin toimivat mallit. Jatkossa tuotantojärjestelmällä vastataan myös merellisten palveluiden tuottamisesta. Hanke lisää Ilmatieteen laitoksen kilpailukykyä. Sää- ja turvallisuuskeskus Hankkeessa toteutetaan Ilmatieteen laitoksen Sää- ja turvallisuuskeskus. Keskuksen tehtävänä on ylläpitää tarvittavia varoitusjärjestelmiä ja luoda niitä varten ajantasainen ja ennakoiva tilannekuva. Tavoitteena on kyky ennakoida entistä nopeammin äkilliset ja tuhoa aiheuttavat sääilmiöt huomioiden asiakasryhmien erityistarpeet. Sää- ja turvallisuuskeskus tuottaa nykyistä laajemmin turvallisuuteen liittyviä palveluja liikenteen, yleisen turvallisuuden ja meriturvallisuuden aloilta sekä normaali- että poikkeusoloissa. Uudistuva sääpalvelujen tuotantojärjestelmä tuottaa Sää- ja turvallisuuskeskuksen käyttöön uudentyyppisiä, entistä pidemmälle asiakastarpeisiin räätälöityjä tuotteita (ml. merelliset palvelut). Asiakkaiden tarpeisiin vastataan myös kehittämällä järjestelmien rajapintoja yhteistyössä asiakkaiden kanssa sekä osallistumalla alan kansainväliseen kehitystyöhön. Sää- ja turvallisuuskeskus liittyy osaltaan myös Valtioneuvoston kanslian valmiusjärjestelmään. Merentutkimuslaitoksen toimintojen uudelleenjärjestely luo Ilmatieteen laitokselle mahdollisuuden tuottaa uusia yhteiskunnallisesti merkittäviä palveluja. Laitos tulee kehittämään muun muassa merenkulun ja Itämeren laivaliikenteen ohjausjärjestelmän tarpeisiin informaatioja ennustuspalveluja sekä avovesi- että talvikaudeksi ja saattamaan toimintaan merivedenkorkeuden jatkuvan varoitusjärjestelmän. Ilmastonmuutos ja sen yhteiskunnalliset vaikutukset Kehityshanke tuottaa globaalien ja alueellisten mallien avulla tietoa Suomea, lähialueita ja koko maailmaa odottavista muutoksista, erityisesti taloudellisia ja inhimillisiä tappioita aiheuttavista ilmiöistä ja muutoksista. Hanke vahvistuu merentutkijoiden panoksen avulla, sillä ilman ja meren välisillä vuorovaikutuksilla on keskeinen rooli ilmastonmuutoksessa. Tavoitteena on myös laskea ilmastonmuutoksen taloudellisia vaikutuksia. Erityisesti pyritään selvittämään ilmastonmuutoksen vaikutukset liikennesektorille, kuten liikennejärjestelmien infrastruktuurille, liikenteen sujuvuudelle ja turvallisuudelle. Kehityshankkeen tuloksena parannetaan suomalaisen yhteiskunnan sopeutumista ilmastonmuutokseen. Ilmasto ja energia Hankkeen tarkoituksena on selvittää uusiutuvan energian, kuten tuuli, aurinko ja vesivoima, potentiaali nyt ja tulevaisuudessa. Samoin selvitetään ilmastonmuutoksen vaikutukset uusiutuvaan energiaan. Ilmatieteen laitos laatii suunnittelukaudella Suomen Tuuliatlaksen, ja tuulienergiaan liittyvä tutkimus- ja konsultointityö tulee lisääntymään. Ydinvoiman lisärakentaminen Suomessa ja lähialueilla edellyttää lisäpanostuksia radioaktiivisten ja muiden päästöjen leviämislaskentaan.
13 Ajoneuvokannan ja energiantuotannon päästörakenteiden muutosten vaikutukset ilmanlaatuun Hankkeessa selvitetään dieselautokannan kasvusta johtuvien pienhiukkaspäästöjen kasvun vaikutuksia terveyteen ja ilmastoon. Ilman epäpuhtaudet aiheuttavat mm. sydän ja verisuonisekä hengityselinsairauksia ja lisäävät ennenaikaisia kuolemia. Ilmanlaatuun vaikuttavilla liikenneratkaisuilla ja yhdyskuntasuunnittelulla voidaan vähentää haitallisia terveysvaikutuksia. Hankkeessa selvitetään myös kasvavan laivaliikenteen ja sen päästöjen aiheuttamia ongelmia. Myös bioenergian lisääntynyt käyttö, kuten puun polton lisääminen, aiheuttaa ilmanlaadun huononemista. Päästö- ja leviämistutkimusten sekä pitoisuusmittausten avulla selvitetään päästötilanne ja saadaan tietoa terveys- ja ilmastovaikutustutkimukseen. Hanke toteutetaan yhteistyössä muun muassa Kansanterveyslaitoksen kanssa. Pienen mittakaavan sääilmiöiden havainnointi ja ennustaminen lähituntien aikaskaalassa Havaintotoiminnan kehittämiskohde on satelliittien, numeeristen säämallien ja tutkien parempi hyödyntäminen. Tavoitteena on tuottaa alueellisesti tarkkoja ja ajantasaisia analyysejä sekä lyhyitä ennusteita äkillisten sääilmiöiden ennakoimiseksi. Sademäärätietoa tuotetaan jatkossa nykyistä enemmän tutkamenetelmillä, mikä mahdollistaa äkillisten, tulvia aiheuttavien sateiden paremman havainnoinnin sekä myös sadeasemaverkoston karsimisen. Eri tietoja yhdistämällä saadaan kattavampia ja reaaliaikaisempia havaintoja ja voidaan optimoida maanpintahavaintoverkkoa tuottavuuden kasvattamiseksi. Lisäksi havaintoautomaation ja uuden teknologian mahdollisuudet hyödynnetään palvelun parantamiseksi ja kustannustehokkuuden nostamiseksi. Säätutkaverkoston uusintaa jatketaan tavoitteena saada koko tutkaverkoston teknologia uusittua suunnittelukauden aikana. Uudet säätutkahavainnot mahdollistavat lumi- ja vesisateiden sekä tuulien havainnoinnin entistä paremmin eri liikennetarpeita tyydyttävällä ajallisella ja paikallisella erottelukyvyllä. Kehitteillä on myös kelin äkillisen muuttumisen varoitusjärjestelmä, kuten yllättävät jäätävät sateet. Lisäksi tavoitteena on tiivistää yhteistyötä mahdollisesti palvelukeskuksen muodossa muiden havainnontuottajien kanssa Suomessa. Kotimaassa toimivia havainnontuottajia ovat mm. Ilmailulaitos, Tiehallinto, Merenkulkulaitos, Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos. Kansainvälistä yhteistyötä jatketaan ja laajennetaan EUMETNET ja EUMETSAT yhteistyöorganisaatioiden, EU:n ja WMO:n kanssa. Kansainvälisenä yhteistyönä kehitetään nykyistä säänennustusjärjestelmää täydentävä järjestelmä, joka tarkkuudeltaan vastaa liikenteen turvallisuuspalveluiden tulevaisuuden vaatimuksia. Järjestelmää voidaan soveltaa myös monissa erityispalveluissa, kuten kaupunkien ilmanlaadun, kaasujen ja radioaktiivisen aineen lähileviämisen sekä ajelehtimisarvioiden laadinnassa. Pitkälle automatisoitu, meteorologin valvonnassa ohjautuva järjestelmä ennustaa hienohilaisten ilmakehämallien avulla säässä tapahtuvat muutokset seuraavien lähituntien aikana. Tieto nopeasti muuttuvista säätekijöistä saadaan viestitettyä hälytysjärjestelmiin ja liikkuviin ajoneuvoihin entistä ajantasaisemmin, ja viranomaisasiakkaita kyetään palvelemaan entistä paremmin.
14 Keskitetty mallikehitysalusta Hankkeen avulla pyritään saamaan Ilmatieteen laitos kansainväliseen kärkijoukkoon ilmakehämallituksen alalla. Tavoitteena on laatia laitokselle mallistrategia ja politiikka. Mallikehitystyötä rationalisoidaan vähentämällä malleja ja optimoimalla kehitysresursseja. Säänennustus-, ilmasto-, ilmanlaatu-, satelliitti- ja tutkasovelluksissa pyritään mahdollisuuksien mukaan käyttämään yhteisiä malleja ja mallitekniikoita. Suunnittelukauden alussa hankitaan aiempaa tehokkaampi supertietokone, mikä mahdollistaa alueellisesti tarkempien ennusteiden ja todennäköisyysennusteiden tuottamisen. Lisäksi näin parannetaan tuotannon tehokkuutta sekä tarjotaan myös entistä paremmat mahdollisuudet ilmastomallien ja ilmanlaatumallien käytölle. Mallikehityksessä keskitytään kehittämään mallien kykyä ennustaa Suomen olosuhteissa laitoksen asiakkaiden kannalta tärkeitä sääsuureita entistä paremmin. Tällöin erityisinä kehityskohteina ovat etenkin malleista saatavan todennäköisyystiedon hyödyntäminen sääpalveluissa ja lentosääpalvelun kannalta tärkeiden sääsuureiden ennustuskyvyn parantaminen. Merentutkimus Merentutkimusta kehitetään tiiviisti Ilmatieteen laitoksen resursseja ja osaamista hyödyntäen ja samalla vastataan monipuolisemmin kansainvälisiin ja kansallisiin haasteisiin ja velvollisuuksiin. Erityisesti Itämeren jää-, aallokko-, vedenkorkeus- ja virtausolojen perustutkimukseen panostetaan niitä koskevien palveluiden kehittämiseksi. Aallokkoennusteita parannetaan erityisesti Suomenlahdella. Havaintotoimintaa kehitetään ja integroidaan synergiseksi kokonaisuudeksi. Ilmastonmuutokseen liittyvä tutkimustyö keskittyy varsinkin seuraaviin aihepiireihin: 1) merten tilan havainnointi ja ennustaminen, 2) valtamerien ilmastovaikutukset ja 3) ilmastonmuutokseen sopeutuminen Itämerellä. Tutkimustietoa käytetään laajasti YKn ilmastopaneelin, Arktisen neuvoston ja Itämeren suojelukomission ilmastonmuutoksen arviointiraporteissa sekä taustatietona hallitustenvälisen meritieteellisen neuvoston (IOC) työssä. Valtamerten rooli hiilidioksidinieluna ja lähteenä vaikuttaa voimakkaasti tulevaisuutta kuvaaviin ilmastomalleihin. Tähän rooliin vaikuttavia tekijöitä voidaan tehokkaasti tutkia myös Itämerellä. Laitos pyrkii hyödyntämään suomalaisen merentutkimuksen uudelleenorganisoinnissa muodostuneita mahdollisuuksia meri-ilmakehävuorovaikutukseen ja hiilidioksidivuohon liittyvissä tutkimuksissa. Arktisen merenkulun potentiaali ja alueen luonnonvarojen hyödynnettävyys on myös tutkimuksen ja kehittämistyön kohteena. Johtamisen kehittäminen Laitoksen sisäisenä kehityshankkeena jatketaan johtamisosaamisen ja -toimintatapojen kehittämistä. Hankkeen tavoitteena on lisätä kaiken toiminnan tuloksellisuutta, kasvattaa kehitys- ja tutkimustyön tavoitteellisuutta ja tehokkuutta sekä edistää kansainvälistä menestymistä. Myös tulevan esimiessukupolven sekä asiantuntijahenkilöstön valmentamiseen panostetaan. Kehityshankkeessa keskitytään erityisesti seuraaviin osa-alueisiin: Projektien hallinta ja projektijohtaminen Prosessiosaaminen: ydinprosessien määrittely ja erityisesti strategiaprosessin hallinta Esimiestyön kehittäminen: hyvä henkilöstöjohtaminen ja tuloskeskeisyys
15 Vuorovaikutus-, viestintä- ja kumppanuusosaaminen Suomessa ja kansainvälisesti. 7. LAITOKSEN VOIMAVARAT JA RAHOITUS Ilmatieteen laitoksen voimavarat ja rahoitus perustuvat nettobudjetointiin. Nettomäärärahaan sisältyy Merentutkimuslaitokselta siirtyvien toimintojen rahoitusta 4,19 miljoonaa euroa. Tulorahoituksen kasvuksi on arvioitu 1,25 miljoonaa euroa, johon sisältyy 0,6 milj. euroa arvioituja vuokratuloja vapautuvista toimitiloista. Merentutkimuslaitokselta siirtyvien henkilöiden vaikutuksena IL:n henkilömäärää on kasvatettu 50 henkilötyövuodella. 2009 2010 2011 2012 2013 Menot (1000 euroa) Palkat 30 039 29 319 29 004 29 004 28 869 Kulutusmenot 21 547 22 966 23 466 24 156 24 156 Investoinnit 4 800 4 076 3 000 2 946 2 946 Menot yhteensä 56 386 56 361 55 470 56 106 55 971 Tulot (1000 euroa) Maksullinen palv. 11 650 11 710 11 710 11 710 11 710 Yhteisrah.sopimustutk. 4 090 4 090 4 090 4 090 4 090 Tulot yhteensä 15 740 15 800 15 800 15 800 15 800 Rahoitus (1000 euroa) Tulorahoitus 15 740 15 800 15 800 15 800 15 800 Nettomääräraha 40 646 40 561 39 670 40 306 40 171 Rahoitus yhteensä 56 386 56 361 55 470 56 106 55 971 Henkilöstö (htv) Tulorah.henkilöstö 157 157 157 157 157 Perusrah.henkilöstö 430 414 407 407 404 Henkilöstö yhteensä 587 571 564 564 561 henkilömuutos/v -16-7 0-3 Henkilöstömenoja alennetaan luonnollista poistumaa ja tehtäväkiertoa hyväksikäyttäen samalla rakenteita kriittisesti tarkastellen. Tuottavuusohjelmassa aikaisemmin asetetusta 32 henkilötyövuoden vähennyksestä suunnittelukaudelle jää vähennettävää 14 henkilötyövuotta. Uusia aikaisempiin kehyksiin kuulumattomia vähennyksiä on lisäksi suunniteltu 12 henkilötyövuotta. Luvussa on otettu huomioon ulkopuolisesta rahoituksesta sekä uusista tehtävistä arvioidut hyvitykset. Vuoden 2010 huomattava vähennys johtuu suunnitelmista ulkoistaa laboratoriotoiminta osana valtion ympäristölaboratoriotoiminnan uudelleenjärjestämistä, mikä merkitsee 9 henkilötyövuoden vähenemistä Ilmatieteen laitoksesta. Laitos pyrkii ostamaan palvelut kilpailluilta markkinoilta. Säätiedon uuden tuotantojärjestelmän käyttöönoton myötä voidaan vapauttaa resursseja tuotekehitys- ja tutkimustyöhön. Kansainväliset jäsenmaksut nousevat suunnittelukaudella yhteensä 3,5 milj. euroa. Tuottavuustavoitteiden toteuttaminen on haasteellista ilmastonmuutostutkimukseen, sää- ja turvallisuuspalveluihin, ilmanlaatudirektiivin toteuttamiseen sekä merentutkimukseen tarvittavien lisäresurssien vuoksi.
16 Investointimenot pyritään pitämään sellaisella tasolla, että välttämättömät korvausinvestoinnit voidaan toteuttaa. Säätutkaverkoston uusimiseen on suunniteltu lisämäärärahaa vuosille 2009 ja 2010 yhteensä 2,6 milj. euroa. Vuonna 2013 suurteholaskentajärjestelmän uusimiseen tarvitaan lisää 2,3 miljoonaa euroa. Investointi on esitetty erillisessä kehittämissuunnitelmassa. Em. netto- ja tulorahoituksen lisäksi laitoksella arvioidaan olevan suoraa ulkopuolista rahoitusta mm. Suomen Akatemialta, TEKESiltä sekä muilta ministeriöiltä yhteensä keskimäärin 1,2 miljoonaa euroa vuosittain pääasiassa projektiluonteisia tutkimuksia varten. Henkilöstöä tällä rahoituksella arvioidaan palkattavan vuosittain noin 30 henkilötyövuotta vastaava määrä. 8. TULOSALUEIDEN TAVOITTEET JA VOIMAVARAT 8.1. SÄÄ- JA TURVALLISUUS 8.1.1. Strategiset linjaukset Ilmatieteen laitoksen tehtävänä on tuottaa yleisen turvallisuuden ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten kannalta tärkeitä sää-, meri- ja ilmastopalveluja. Keskeisiä tuvallisuussääpalveluja ovat 1-10 vuorokauden sääennusteet ja säähän liittyvät varoitukset. Suuri osa palveluista annetaan ilmaiseksi viranomaisille ja kansalaisille. Siviili-ilmailulle ja puolustusvoimille sääpalvelut tuotetaan sopimuspohjaisesti noudattaen julkisoikeudellista hinnoittelua. Lisäksi laitos tuottaa maksullisia, eri asiakasryhmille räätälöityjä erikoissääpalveluja. Yhteiskunnan ja erityisesti sen sähköisen infrastruktuurin herkkyys myrskyjen, rankkasateiden ja tulvien aiheuttamille vahingoille on kasvussa. Sää-, meri- ja ilmastoriskeihin varautuminen edellyttää ajantasaista seuranta- ja varoitusjärjestelmää, jonka kautta tiedotetaan ja varoitetaan etenkin kotimaassa ja lähialueilla esiintyvistä ääri-ilmiöistä. Tilannekuvaseuranta tulee jatkossa kattamaan merkittävät luonnon ääri-ilmiöt myös maailmanlaajuisesti. Sää- ja turvallisuuskeskus ylläpitää ja kehittää ihmisille ja omaisuudelle vaaraa aiheuttavien sääilmiöiden tilannekuva- ja varoitusjärjestelmää siten, että ennakkotiedot ja varoitukset voidaan monipuolisesti ja ajantasaisesti välittää sähköisten tiedotusvälineiden kautta väestölle. Varoitusjärjestelmää kehitetään yhteistyössä muiden asiantuntijalaitosten ja viranomaisten kanssa niin, että tiedotteissa kerrotaan myös sään ääri-ilmiöiden seurannaisvaikutuksista, kuten vaarallisesta ajokelistä, tulvista sekä olosuhteista merellä. Sään ääri-ilmiöiden sekä häiriö- ja onnettomuustilanteiden varalta pidetään ympärivuorokautinen valmius. Vaaraa aiheuttavasta säästä tiedottavaa palvelua, joka jo kokeilujaksolla vv. 2005-2007 saavutti laajan kiinnostuksen viranomaiskumppanien keskuudessa, kehitetään vastaamaan entistä paremmin yhteiskunnan ja viranomaisten palvelutarpeita. Sää- ja turvallisuuskeskus ylläpitää myös valmiutta normaaliajan häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalle. Erityisen kehittämisen kohteena on vaarallisten tai haitallisten aineiden sekä radioaktiivisen päästön leviämiseen liittyvä palveluvalmius. Palvelujen kehittämisessä on tärkeää tutkimustulosten hyödyntäminen, palveluiden laadun ja vaikuttavuuden arviointi sekä uuden kustannustehokkuutta lisäävän tuotantojärjestelmän ja - tavan käyttöönotto. Asiakas- ja tilaajalähtöisyys korostuu entisestään. Resursseja yhdistämällä ja paremmin koordinoimalla voidaan toimintaa suunnata entistä enemmän palvelujen kehittämiseen ja asiakasyhteistyöhön. Osaamispohjaa kehitetään jatkuvan koulutuksen ja kansainvälisen
17 yhteistyön kautta. Tavoitteena on laatujärjestelmän käyttöönotto koko palveluorganisaatiossa sekä uuden teknologian tehokas ja innovatiivinen hyödyntäminen. Maksulliset erityissääpalvelut on laitoksessa eriytetty omaksi yksiköksi kilpailuneutraliteetin turvaamiseksi. Tällä sektorilla haasteena on vastata kasvavaan kysyntään sekä säilyttää edelläkävijän rooli uuden teknologian käyttöönottajana. Teknologiaosaamisen lisäksi hyödyntämällä laajaa asiantuntijaosaamistaan laitos voi saavuttaa kilpailuetua myös kansainvälisillä markkinoilla. Kumppanuuksiin ja konsultoivaan myyntiin panostaminen edellyttää syvällistä asiakkaiden toimialojen ja liiketoiminnan ymmärtämystä. Sääpalvelujen tuotantojärjestelmän uudistus mahdollistaa kilpailuedun myös sääennusteiden laadussa. Maksullisia erityissääpalveluja voidaan tuottaa myös Suomen lähialueille. Laitos tekee yhteistyötä alan yritysten kanssa globaalisti sääpalvelujärjestelmien ja konsultoinnin aloilla. Lähivuosina on mahdollista laajentaa alan kansainvälistä toimintaa. Tämä edellyttää oikeiden kumppanuuksien löytämistä, oikeiden sektoreiden valintaa sekä kansainvälisen osaamisen kehittämistä. Palvelujen laatu ja tuottavuus paranee hyödyntämällä entistä enemmän sähköisiä palveluja ja integroimalla palveluprosessit selkein rajapinnoin asiakkaiden prosesseihin. Tavoitteena on, että Ilmatieteen laitoksen tietovarastot ja sähköiset verkkopalvelut vastaavat kansallisia ja kansainvälisiä tietotarpeita. Tätä tukemaan käynnistetään suunnittelukauden alussa keskeisten tietovarastojen uusimishanke. Laitoksella on Suomen ilmastoon ja säähän liittyvä datakeskus, jossa kaikki merkittävä tieto on talletettu helposti käytettäviin, varmennettuihin ja kansainvälisiin standardeihin perustuviin tietovarastoihin. Merkittävä tietojärjestelmähanke on turvata Kumpulan kampuksella suurteholaskentakapasiteetti tutkimukselle ja sääpalvelun tuotantoajoille. Suunnittelukauden alussa vuonna 2009 otetaan käyttöön lisää suurteholaskentakapasiteettia, joka uusitaan vuonna 2013 käyttöön otettavalla uudella järjestelmällä, mikäli siihen saadaan lisärahoitusta. Tehokkaalla laskentakapasiteetilla mahdollistetaan alueellisesti tarkemmat ennusteet sekä todennäköisyysennusteet. Valtionhallinnon tavoitteena on lisätä tuottavuutta ja turvallisuutta keskittämällä ja standardoimalla palveluja. Ilmatieteen laitos on aktiivisesti mukana valtion yhteisissä kehittämishankkeissa ja yhteishankinnoissa. Sekä havainto- että tietoteknisessä toiminnassa haetaan synergiaetuja muiden vastaavien toimijoiden kanssa. Suomen tutkimusretkien toteutus Etelämantereella jatkuu suunnittelukaudella. Samoin jatketaan ympärivuotisten automaattisten mittausten kehittämistä Aboa-tutkimusasemalla ja yhteistyötä Argentiinan kanssa Marambion asemalla. Etelämanner-logistiikkaan käytettävissä olevaan määrärahaan esitetään jatkossa korotusta, koska viimeisen kymmenen vuoden aikana yleinen kustannustaso on noussut merkittävästi. Erityisesti on kallistunut laivojen ja lentokoneiden käyttö. Suunnittelukaudella varojen käyttöä suunnataan ensisijaisesti Etelämannersopimusjärjestelmän ja lain määrittämiin toimintoihin. Suunnittelukaudella 2010 2013 toteutetaan kaksi tieteellistä tutkimusmatkaa, josta toinen painottuu ympärivuotisten mittausten tekniseen tukemiseen.
18 8.1.2. Voimavarat 2009 2010 2011 2012 2013 Menot (1000 euroa) Palkat 14 355 14 175 13 995 13 995 13 950 Kulutusmenot 7 159 7 159 7 159 7 159 7 159 Investoinnit 4 000 3 276 2 200 2 146 2 146 Menot yhteensä 25 514 24 610 23 354 23 300 23 255 Tulot (1000 euroa) Maksullinen palv. 9 270 9 330 9 330 9 330 9 330 Yhteisrah.sopimustutk. 50 50 50 50 50 Tulot yhteensä 9 320 9 380 9 380 9 380 9 380 Henkilöstö (htv) Tulorah.henkilöstö 85 85 85 85 85 Perusrah.henkilöstö 196 192 188 188 187 Henkilöstö yhteensä 281 277 273 273 272 henkilömuutos/v -4-4 0-1 8.2. TUTKIMUS JA MENETELMÄKEHITYS 8.2.1. Strategiset linjaukset Ilmatieteen laitos tekee kansainvälisesti korkeatasoista huippututkimusta valitsemillaan painopistealueilla. Laitoksen tavoitteena on kuulua johtavien eurooppalaisten tutkimuslaitosten joukkoon ilmastonmuutoksen, ilmakehän rakenteen ja koostumuksen, meritieteen, kaukokartoituksen ja avaruustutkimuksen aloilla. Erityisesti panostetaan ilmastonmuutostutkimukseen, jonka tarve yhteiskunnassa kasvaa. Ilmatieteen laitoksen tutkimuksellinen huippuosaaminen siirretään korkeatasoisiksi, kustannustehokkaiksi ja kilpailukykyisiksi palveluiksi, joita hyödynnetään sekä laitoksen omassa palvelutuotannossa että asiakkaille räätälöidyissä palvelukokonaisuuksissa. Laitos kehittää uusia palvelumuotoja, jotka parantavat liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta sekä yleistä turvallisuutta. Laitos kehittää myös palveluja ja menetelmiä, joiden avulla voidaan vähentää ilman epäpuhtauksien aiheuttamia terveys- ja ympäristöhaittoja. Yhteistyö laajenee kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Kumpulan kampuksella suhteita tiivistetään Helsingin yliopiston laitosten kanssa. Tieteellinen kumppanuus vahvistaa kansainvälisen tason huippuosaamista ja organisaatioiden välinen yhteistyö tuo kustannussäästöjä. Ilmatieteen laitoksen tutkimus- ja palvelutuotanto-osaamista hyödynnetään toiminnallisissa osaamis- ja palvelukeskuksissa. Palveluja tarjotaan kansallisille ja kansainvälisille markkinoille yhteistyössä kotimaisten korkean teknologian yritysten ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Ilmatieteen laitoksen ilmakehän, meren ja yläilmakehän havaintojärjestelmät ovat korkeatasoisia ja täydentävät kansainvälisiä havaintoverkostoja. Uusien havaintomenetelmien ja laitteiden kehittämiseen panostetaan. Mallikehitystyötä koordinoidaan ja fokusoidaan tavoitteena saavuttaa valituilla erityisalueilla kansainvälisen huippuosaamisen taso.
19 Ilmatieteen laitoksen laaja-alainen osaaminen ja osaamisen laajeneminen meritieteen alalle antavat hyvät lähtökohdat osallistua ympäristö- ja energia-alan kansainvälisiin tarjouskilpailuihin sekä julkisrahoitteisiin ja kaupallisiin hankkeisiin. Kansainvälisissä kehitysja konsultointihankkeissa panostetaan uusien EU-maiden, Venäjän ja Itä-Euroopan maiden sekä Afrikan, Aasian ja Amerikan kehitysmaiden kasvavien markkinoiden hyödyntämiseen. Ilmatieteen laitoksen osaamispääoma on tärkeä menestystekijä alan suomalaisille yrityksille, ja yhteistyö on kansantaloudellisesti arvokasta. Kansainvälisiin ja kansallisiin meriturvallisuuteen liittyviin haasteisiin Ilmatieteen laitos vastaa panostamalla jää-, aallokko-, vedenkorkeus- ja virtausolojen tutkimukseen ja niitä koskevien palvelujen kehittämiseen. Ilmatieteen laitos on laajasti mukana suomalaisessa tutkijakoulutuksessa. Laitos osallistuu Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikköön sekä viiteen opetusministeriön organisoimaan tutkijakouluun. Tutkijakoulut kattavat laitoksen toimialan laajasti: Ilmankoostumuksen ja ilmastonmuutoksen, Ympäristöterveyden, Tähtitieteen ja avaruusfysiikan, Sähkömagnetiikan sekä Kaukokartoituksen tutkijakoulut tuottavat ilmakehä- ja avaruustieteisiin koulutettuja tohtoreita ja väitöskirjoja. Suunnittelukaudella jatketaan ja edelleen vahvistetaan yhteistyötä eri yliopistojen kanssa myös tutkijakoulujen puitteissa ja kehitetään valmiuksia meritieteeseen liittyvän tutkijakoulun muodostamiseksi. Tutkimuksen ja menetelmäkehityksen tulosalueelle on lisäksi sijoitettuna konsultointipalvelut - toimintayksikkö, joka vastaa koko talon asiantuntijaosaamisen hyödyntämisestä kaupallisia sekä kehitysyhteistyönä toteutettavia konsultointihankkeita koordinoimalla ja toteuttamalla. Suomella on laaja-alaista ja pitkäaikaista kokemusta sää- ja ilmastoalan kehityshankkeiden toteuttajana. 1980-luvulta lähtien on hankkeita on toteutettu yli 80 maassa, osin yhteistyössä suomalaisten yritysten kanssa. Ala on myös osa Suomen ulkopolitiikkaa ja tukee IL:n roolia kansainvälisesti merkittävänä toimijana. Hankkeiden avulla parannetaan eri maiden kykyä luoda ennakkovaroitusjärjestelmiä sekä tuetaan ilmastonmuutokseen sopeutumista. Globaalin havainto- ja telekommunikaatiojärjestelmän toimivuus on tärkeää myös Suomen sääpalvelujen laadun kannalta sekä suomalaisen alan teollisuuden kannalta. Ilmatieteen laitoksen tutkimuksen painopistealueet ovat: Sää ja turvallisuus, Ilmastonmuutos ja sen yhteiskunnalliset vaikutukset, Ympäristö ja terveys, Kaukokartoitus ja avaruus sekä Muuttuva Itämeri Painopistealueet ovat laajoja kokonaisuuksia, joilla on tärkeä vaikutus suomalaiselle yhteiskunnalle, kilpailukyvylle ja tieteelle. Tutkimus ja menetelmäkehitys -tulosalue muodostuu seitsemästä määräaikaisesta tutkimusohjelmasta ja konsultointiyksiköstä, jotka muodostetaan tutkimus- ja kehitystarpeiden mukaisesti. Tutkimusohjelmat toteuttavat painopistealueita oheisen taulukon mukaisesti.