TELIASONERAN VUOSIKERTOMUS 2002 Seuraavaksi:
Sisältö 2 Vuosi lyhyesti 4 Toimitusjohtajan katsaus 8 Strateginen suunta ja yhdistymisen taustaa 14 TeliaSonera Sweden 18 TeliaSonera Finland 22 TeliaSonera Norway, Denmark, Baltic 26 TeliaSonera International 32 Vastuunjako, ohjaus ja valvonta 38 Hallitus 39 Yhtiön johto 40 TeliaSoneran osake 44 Hallituksen toimintakertomus 47 Taloudellinen katsaus 55 Konsernitilinpäätös sis. liitetiedot IAS 94 Konsernitilinpäätös sis. liitetiedot ÅRL 108 Emoyhtiön tilinpäätös sis. liitetiedot 121 Voitonjakoehdotus 122 Tilintarkastuskertomus 123 Kahdeksan vuoden katsaus 125 Yhteystiedot TeliaSonera on Pohjoismaiden ja Baltian johtava televiestintäyritys. Yhtiö tarjoaa asiakkailleen matkaviestintä-, Internet- ja datapalveluja sekä kiinteän verkon puhelupalveluita. TeliaSonera on Suomen ja Ruotsin suurin, Norjan toiseksi suurin ja Tanskan neljänneksi suurin matkaviestinoperaattori. Yhtiöllä on vahva asema myös Virossa, Latviassa ja Liettuassa, joissa se omistaa osuuksia johtavista matkaviestinoperaattoreista. Lisäksi TeliaSoneralla on omistusosuuksia Venäjän, Turkin, Azerbaidžanin, Georgian, Kazakstanin ja Moldovan matkaviestinoperaattoreista. TeliaSonera on kiinteän verkon puhe- ja datapalvelujen suurin tarjoaja Suomessa ja Ruotsissa, ja sillä on merkittävä asema myös Tanskassa. TeliaSoneralla on vahva asema myös Baltian maissa, koska se omistaa osuuksia Viron, Latvian ja Liettuan johtavista kiinteän verkon operaattoreista. Lisäksi TeliaSonera tarjoaa kansainvälisiä verkkokapasiteettipalveluja omassa suurikapasiteettisessä verkossaan. TeliaSoneralla on vahva asema Euroopan verkkokapasiteettimarkkinoilla ja markkinajohtajuus Pohjoismaissa ja Baltian maissa. TeliaSoneralla on lähes 30 000 työntekijää. Vuoden 2002 Sisältöä koskevat kysymykset: TeliaSonera AB, Investor Relations SE-123 86 Farsta, Sweden Puh.: +46 (0)8 713 1000 Faksi: +46 (0)8 713 6947 www.teliasonera.fi, Investor Relations. pro forma -liikevaihto oli 80 979 miljoonaa Ruotsin kruunua. TeliaSoneran osake noteerataan Tukholman ja Helsingin pörsseissä sekä Nasdaq-kaupankäyntijärjestelmässä. Talouskatsausten tilaukset: Puh.: +46 (0)8 713 7143 Faksi: +46 (0)8 604 54 72 www.teliasonera.fi, Investor Relations. Taloudellisia tietoja Varsinainen yhtiökokous 8.5.2003 Osavuosikatsaus tammi maaliskuu 8.5.2003 Osavuosikatsaus tammi kesäkuu 31.7.2003 Osavuosikatsaus tammi syyskuu 29.10.2003 Yhtiökokous 2003 Lisätietoja vuoden 2003 yhtiökokouksesta ja ilmoittautumismenettelystä on sivulla 42.
Seuraavaksi... Suuruuden edut asiakkaan hyväksi
Vuosi lyhyesti Telian ja Soneran yhdistyminen toteutettiin 9.12. sen jälkeen, kun osakkeenomistajat, jotka edustivat 95 prosenttia Soneran osakkeista ja optio-oikeuksista, olivat hyväksyneet Telian tarjouksen Soneran osakkeiden vaihtamisesta Telian osakkeisiin. Konsernin uudeksi nimeksi tuli TeliaSonera, ja sen osakkeita alettiin noteerata Tukholman pörssin lisäksi myös Helsingin pörssissä ja Nasdaq-kaupankäyntijärjestelmässä. Yritysten integrointityö aloitettiin heti yhdistymisen jälkeen. Tuloskehitys vuonna 2002 (pro forma) Liikevaihto oli edellisvuoden tasolla. Telian vertailukelpoisten liiketoiminta-alueiden liikevaihto kasvoi 5 prosenttia ja Soneran vastaavasti 6 prosenttia. Vertailukelpoinen käyttökate kasvoi 25 457 milj. Ruotsin kruunuun (21 768), ja käyttökateprosentti nousi 31,4 prosenttiin (26,9). Vapaa kassavirta oli vahva, 9 534 milj. kruunua ( 7 008). Matkaviestinnän kasvu ja kannattavuuden paraneminen jatkuivat kaikissa Pohjoismaissa. Käyttökateprosentti oli ennätykselliset 50 prosenttia Ruotsin (viimeinen
vuosineljännes) ja Suomen (koko vuosi) matkaviestintätoiminnoissa. Finturin, Turkcellin ja MegaFonin matkaviestintätoiminnot kasvoivat voimakkaasti. Ruotsin kiinteän verkon toiminnoissa vertailukelpoinen käyttökateprosentti oli peräti 37,4 prosenttia (36,5) tuottojen laskusta huolimatta. Lähinnä kansainvälisiin 3G-toimintoihin, International Carrier -liiketoimintayksikköön ja Tanskan kiinteän verkon toimintoihin liittyvät kaikkiaan 53 278 milj. kruunun uudelleenjärjestely- ja tehostamiskulut vaikuttivat liiketulokseen, joka laski 45 958 milj. kruunuun (9 586). Vertailukelpoinen liiketulos kasvoi 7 320 milj. kruunuun ( 1 514). Nettotulos oli 32 890 milj. kruunua (2 143) ja osakekohtainen tulos 7,03 kruunua (0,46). Osinkoa ehdotetaan korotettavaksi 0,40 kruunuun osakkeelta (vuonna 2001 yhteensä 0,20 kruunua osakkeelta). Tämä heijastaa uuden osinkopolitiikan mukaista pyrkimystä vuosittaiseen korotukseen. TeliaSonera pro forma* -tuloskatsaus MSEK MEUR 2002 2001 2002 2001 Liikevaihto 80 979 80 925 8 809 8 803 Liikevaihdon muutos (%) 0,1 9,3 0,1 9,3 Vertailukelpoinen käyttökate 25 457 21 768 2 769 2 368 Vertailukelpoinen käyttökateprosentti 31,4 26,9 31,4 26,9 Liiketulos 45 958 9 586 5 000 1 043 Vertailukelpoinen liiketulos 7 320 1 514 796 165 Tulos rahoituserien jälkeen 46 791 5 253 5 090 571 Nettotulos 32 890 2 143 3 578 233 Tulos/osake (SEK/EUR) 7,03 0,46 0,76 0,05 Vapaa kassavirta 9 534 7 008 1 037 762 Käyttöomaisuusinvestoinnit 11 183 21 189 1 216 2 305 * Pro forma -luvuissa TeliaSoneran tulos on huomioitu ikään kuin yhdistyminen olisi tapahtunut jo 1.1.2001. Käsitteiden ja tunnuslukujen määritelmät, ks. sivu 93.
Toimitusjohtajan katsaus Seuraavaksi Sanoista tekoihin
Toimitusjohtajan katsaus Eri maiden teleoperaattoreiden yhdistymisestä ja fuusioista on puhuttu monta vuotta. Viime vuonna me osoitimme, että se on mahdollista. Telian ja Soneran fuusion myötä kahdesta maailman edistyneimpiin kuuluvilla televiestintämarkkinoilla toimivasta alan huippuyhtiöstä tuli yksi yhtiö. Vuonna 2002 TeliaSonera siirtyi sanoista tekoihin. Viime vuonna keskeistä oli yhdistymisen suunnittelu, mikä vaikutti suurelta osin siihen, mitä yhtiöstä puhuttiin sen sisällä ja tiedotusvälineissä. Suunnittelun lisäksi kehitimme päivittäisiä toimintoja vaivoja säästämättä, mistä on osoituksena käyttökatteen suotuisa kehitys viime vuonna. Erityisen ilahduttavaa on matkaviestintätoimintojen positiivinen kehitys sekä kotimarkkinoilla Pohjoismaissa ja Baltiassa että Venäjällä, Euraasiassa ja Turkissa. Uudella TeliaSoneralla on vuoden 2003 alusta asti ollut selvä strateginen suunta ja selkeä vastuunjako. Jos Telia ja Sonera olisivat olleet samaa yhtiötä koko viime vuoden, liiketoiminnan tappio olisi ollut suuri, mutta samalla myös merkki siitä, että on ryhdytty tekoihin. Sekä Teliassa että Sonerassa on viime vuoden aikana ryhdytty toimiin kannattamattomien toimintojen tilanteen parantamiseksi. Kannattamattomia toimintoja olivat Soneran kansainväliset 3G-investoinnit ja palveluliiketoiminnot sekä Telian investoinnit kansainvälisiin verkkokapasiteettipalveluihin ja Tanskan kiinteän verkon toimintaan. Negatiivinen nettotulos johtuu näiden toimintojen tappioista. TELIASONERAN VUOSIKERTOMUS 2002 5
Toimitusjohtajan katsaus Nämä toimenpiteet ovat osoitusta siitä päättäväisyydestä, jolla TeliaSonerassa tullaan työskentelemään kannattavuuden parantamiseksi. Tulevat investoinnit tehdään liiketoiminnallisin perustein, mutta varovaisesti ja riskit tuntien, mikä tulee näkymään myös mahdollisessa tuotossa. Toiminnan tiellä jatketaan myös vuonna 2003. Ensisijaisesti meidän on kehitettävä liiketoimintaamme. TeliaSonera toimii alalla, jonka tulevaisuudennäkymät ovat hyvät. Nykytekniikalla mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Teknologisen kehityksen ansiosta asiakkaille voidaan tarjota enemmän ja parempia ratkaisuja, joista on sekä hyötyä että huvia. TeliaSoneralla on kokemusta monilta kehittyneiltä markkinoilta, ja se auttaa meitä löytämään asiakaslähtöisempiä ratkaisuja ja tarjoamaan helppokäyttöisempiä tuotteita ja parempaa palvelua. Strategisesti tärkeitä tuote- ja palvelualueita koskeva tieto kerätään kaikilta markkinoilta osaamiskeskuksiin, jotka tulevat ohjaamaan pitkän aikavälin kehitystä. Aiomme käyttää kilpailuetumme hyväksemme entistä paremmin hyödyntämällä täysin koko tuotevalikoimaamme niin kiinteässä verkossa kuin matkaviestintä- ja Internet-palveluissakin. Hiomme taitojamme kilpailukykyisten tuotteiden ja palveluiden kaupallisessa tarjonnassa. Tämä tarkoittaa sitä, että parannamme mahdollisuuksiamme saavuttaa markkinaosuuksia valituissa segmenteissä kotimarkkinoillamme. Pohjimmiltaan on kyse tyytyväisistä asiakkaista. Kun meillä on myös tyytyväiset työntekijät, pystymme saamaan aikaan kannattavaa liiketoimintaa. Synergiaetujen hyödyntäminen on täydessä vauhdissa. Olemme jo tehneet päätöksen yhteisestä MMS-alustasta, luoneet verkkovierailumahdollisuudet Telian ja Soneran langattomien laajakaistapalveluiden välille (HomeRun ja wgate) ja tuoneet markkinoille pohjoismaisen IP-VPN-palvelun yrityksille, jotka haluavat liittää yhteen tietoverkkonsa. Olemme myös solmineet useita tärkeitä sopimuksia Pohjoismaissa toimivien asiakkaiden kanssa. Pohjoismainen tuotevalikoimamme ja mahdollisuus palvella asiakkaita koko Pohjoismaiden alueella ovat vaikuttaneet vahvasti siihen, että nämä asiakkaat ovat valinneet juuri TeliaSoneran. Kustannusten pienentäminen on yksi tärkeimmistä tavoitteistamme. Kilpailu on kovaa, ja siksi on saatava aikaan kilpailukykyinen kustannustaso, joka on suhteessa siihen palvelutasoon ja lisäarvoon, joita yrityksen odotetaan tarjoavan asiakkailleen. TeliaSonera on tietoalan yritys, joka on vahvasti riippuvainen henkilöstöstään. Ajatus siitä, että asiakkaat ja kannattavuus ovat tärkeimpiä, on vastaanotettu hyvin positiivisesti. Epävarmuus tulevaisuuden suhteen voi kuitenkin tuntua tavallista suuremmalta muutosten aikana. Meillä on edessämme suuria muutoksia, emmekä voi välttää sitä, etteivät ne koskisi myös henkilöstöämme. TeliaSoneraa voidaan viedä tehokkaammin eteenpäin yhtenä yrityksenä. Lisäksi TeliaSonera Sweden ja TeliaSonera Finland -tulos- 6 TELIASONERAN VUOSIKERTOMUS 2002
Toimitusjohtajan katsaus yksiköissä on kummassakin merkittäviä mahdollisuuksia tehostaa toimintaa. Tietoyrityksen työntekijät tietävät useimmiten, mitä asioiden parantamiseksi on tehtävä. Siksi on tärkeää tarjota henkilöstölle mahdollisuus jo varhaisessa vaiheessa osallistua hyvien ratkaisujen etsimiseen ja antaa mahdollisimman monelle tilaisuus olla mukana suunnittelemassa muutoksia, joilla voi olla vaikutuksia henkilöstön kannalta. Tulemme hiomaan jatkossakin pitkän tähtäimen strategiaamme ja TeliaSoneran visiota. Työ on alkanut ja siihen osallistuvat lukuisat henkilöt yrityksessämme. Yhtenäisen TeliaSoneran luomiseksi ja yhteisen suunnan määrittämiseksi tarvitaan selkeä visio. Me rakennamme TeliaSoneraa, jonka kolme peruspilaria ovat tyytyväiset asiakkaat, tyytyväinen henkilöstö ja parantunut kannattavuus. Asiakkaiden tyytyväisyys saavutetaan asiakaslähtöisellä toiminnalla. Henkilöstön tyytyväisyyttä edesauttaa mahdollisuus osallistua TeliaSoneran luomiseen. Kannattavuutta parannamme työskentelemällä uutterasti synergiaetujen saavuttamiseksi, kustannustehokkuuden lisäämiseksi, kannattamattomien liiketoimintojen kohentamiseksi ja kannattavan kasvun aikaansaamiseksi. Olen vakuuttunut siitä, että rakentamamme TeliaSonera osoittautuu merkittäväksi tekijäksi, kun Euroopan televiestintämarkkinat tulevaisuudessa yhdentyvät. Me tulemme kohtaamaan ongelmia matkan varrella, mutta me löydämme niihin ratkaisut. Joudumme myös monien haasteiden eteen, mutta otamme ne vastaan. Me rakennamme yhdessä TeliaSonerasta maailmanluokan televiestintäyrityksen. Haluan lopuksi kiittää työntekijöitämme uutterasta työstä haastavan vuoden aikana ja osakkeenomistajiamme kärsivällisyydestä parempia tuloksia odoteltaessa. Tukholmassa huhtikuussa 2003 Anders Igel Toimitusjohtaja TELIASONERAN VUOSIKERTOMUS 2002 7
Strateginen suunta ja yhdistymisen taustaa Seuraavaksi... Kasvatamme asiakashyötyä ja omistaja-arvoa
Strateginen suunta ja yhdistymisen taustaa Telia ja Sonera ovat molemmat olleet johtajia omilla kotimarkkinoillaan Ruotsissa ja Suomessa, maailman edistyksellisimmillä televiestintämarkkinoilla. Uudesta konsernista tulee nyt sekä Pohjoismaiden että Baltian johtava televiestintäyritys. TeliaSoneran muodostamisen perimmäinen tavoite oli saada aikaan yhtiö, joka pystyy luomaan arvoa osakkeenomistajilleen ja asiakkailleen paremmin kuin yritykset erillään. Yhdistymisen seurauksena syntyi Pohjoismaiden ja Baltian johtava televiestintäyritys, jolla on paremmat kasvumahdollisuudet ja tulevaisuuden näkymät. Yritysten markkinaasemat sekä se, että yhtiöt täydentävät strategisesti toisiaan hyvin, vaikuttivat Telia- Soneran yhdistymiseen ja muodostamiseen merkittävästi. Strateginen suunta TeliaSoneran päätavoitteena on palvella asiakkaitaan parhaalla mahdollisella tavalla ja luoda arvoa osakkeenomistajilleen pyrkimällä parempaan tulokseen ja suurempiin kassavirtoihin. TeliaSonera aikoo ensisijaisesti keskittyä kehittämään toimintaa kotimarkkinoillaan, jotka käsittävät Pohjoismaat ja Baltian. TeliaSonera pyrkii myös kehittämään ja luomaan arvoa kansainvälisissä matkaviestintätoiminnoissaan Venäjällä, Turkissa ja Euraasiassa. Uuden konsernin pyrkimyksenä on lisäksi parantaa kannattavuutta uudelleenjärjestellyssä kansainvälisessä verkkokapasiteettitoiminnassaan. TeliaSonera tulee olemaan pikemminkin asiakkailleen arvoa luovien televiestintäpalvelujen tarjoaja kuin pelkkien teknisten ratkaisujen tai verkkoliittymien toimittaja. TeliaSonerassa aiotaan siksi kiirehtiä siirtymistä teknologialähtöisestä asiakaslähtöisempään toimintatapaan. TELIASONERAN VUOSIKERTOMUS 2002 9
Strateginen suunta ja yhdistymisen taustaa Pohjolan markkinajohtaja Yhdistymisen jälkeen TeliaSonera on johtava matkaviestinoperaattori Ruotsissa ja Suomessa, toiseksi suurin Norjassa ja neljänneksi suurin Tanskassa. Matkapuhelinasiakkaiden kokonaismäärä Pohjoismaissa nousi vuoden 2002 lopussa 7,9 miljoonaan. TeliaSonera on myös Pohjoismaiden suurin kiinteän verkon puhe- ja datapalvelujen toimittaja, jolla on johtava markkina-asema sekä Ruotsissa että Suomessa ja toimintaa myös Tanskassa. Asema Baltiassa vahvistui Yhdistyminen vahvisti yhtiön asemaa myös Baltian markkinoilla, joilla yhtiöt omistivat osuuksia samoista matkapuhelinverkon ja kiinteän verkon operaattoreista. Yhdistymisen seurauksena konsernin omistusosuus liettualaisesta kiinteän verkon operaattorista Lietuvos Telekomasista nousi 60 prosenttiin ja matkapuhelinoperaattorista Omnitelistä 55 prosenttiin ja omistusosuus latvialaisesta Latvijas Mobilais Telefons -matkapuhelinoperaattorista nousi 60 prosenttiin. Tämä merkitsee sitä, että TeliaSoneralla on määräysvalta näissä yrityksissä, joiden tulokset sisällytetään nyt konsernitilinpäätökseen. Omistusosuus sekä kiinteän verkon ja matkaviestinnän operaattorista Eesti Telekomista (Viro) että kiinteän verkon operaattorista Lattelekomista (Latvia) on yhdistymisen jälkeen 49 prosenttia. Vuoden lopussa Baltian operaattoriyhtiöillä oli 1,8 miljoonaa matkapuhelinasiakasta ja 2,1 miljoonaa kiinteän verkon liittymää. Vahvempi asema myös Venäjällä ja Euraasiassa Yhdistyminen vahvisti yhtiön asemia myös Venäjällä ja Euraasiassa. TeliaSonera omistaa 43,8 prosenttia venäläisestä matkapuhelinoperaattorista MegaFonista ja 37,1 prosenttia turkkilaisesta matkapuhelinoperaattorista Turkcellista sekä 58,55 prosenttia Finturista. Yhtiöiden yhteenlaskettu matkapuhelinasiakkaiden määrä vuoden lopussa oli 20,4 miljoonaa. Kotimarkkinoilla täysi valikoima TeliaSoneran kotimarkkinat käsittävät Pohjoismaat ja Baltian. Ruotsissa, Suomessa ja kolmessa Baltian maassa TeliaSonera tarjoaa täyden valikoiman televiestintäpalveluja. Norjassa ja Tanskassa TeliaSonera tarjoaa aluksi rajoitetun valikoiman palveluja. Tavoitteena on tarjota täydellinen valikoima televiestintäpalveluja koko kotimarkkina-alueella. Asiakkaille suunnattua tarjontaa laajennetaan kuitenkin kannattavuuden asettamissa rajoissa. 10 TELIASONERAN VUOSIKERTOMUS 2002
Strateginen suunta ja yhdistymisen taustaa Kokonsa ansiosta TeliaSonera pystyy palvelemaan kotimarkkinoiden asiakkaitaan paremmin muun muassa tarjoamalla yhteispohjoismaisia viestintäpalveluja samalla kun laaja asiakaskunta nopeuttaa uusien palvelujen kehittämistä. Uusissa palveluissa voidaan esimerkiksi yhdistää kiinteän verkon televiestintää ja matkaviestintää. Asiakaslähtöinen toimintatapa Kannattavuuden parantamiseksi ja kasvun aikaansaamiseksi kotimarkkinoilla on vastuunjakoa uudistettu muuttamalla toimintatapaa teknologialähtöisestä asiakaslähtöisemmäksi. Asiakashyödyn varmistaminen ja asiakkaisiin panostaminen näkyvät siinä, että asiakkaita lähinnä olevat yksiköt on järjestetty asiakassegmenttien eikä tuoteryhmien mukaan. Tyydyttääkseen asiakkaiden helppokäyttöisten ja tarkoituksenmukaisten palvelujen tarpeen TeliaSonera pyrkii uudistamaan palvelutarjonnan kehittelyä ottamalla asiakkaat mukaan palveluiden kehittämiseen. TeliaSoneran kaikki tuotteet ja palvelut tulevat olemaan helposti ymmärrettäviä, helposti ostettavia ja helppokäyttöisiä. TeliaSoneran kattava tuote- ja palveluvalikoima sekä laaja asiakaskunta luovat edellytykset tehokkaille palvelukokonaisuuksille ja lisääntyneelle ristiinmyynnille. TeliaSoneran merkittävät verkkoihin ja teknisiin alustoihin liittyvät resurssit antavat myös mahdollisuuksia kehittää integroitua palvelutarjontaa, jossa yhdistyvät matkaviestintäverkon, kiinteän verkon ja Internetin tarjoamat mahdollisuudet. TeliaSonera tulee myös laajentamaan yritysasiakkaille suunnattua tarjontaansa televiestintään liittyvillä tietotekniikkapalveluilla, joita tarjotaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Kansainvälisen toiminnan kehittäminen TeliaSonera pyrkii kasvamaan myös kansainvälisillä matkaviestintämarkkinoilla edellyttäen, että tuottovaatimukset ja muut ehdot täyttyvät. TeliaSonera on tytär- ja osakkuusyhtiöidensä kautta mukana Venäjän, Turkin ja Euraasian nopeasti kasvavilla matkaviestintämarkkinoilla, joilla kasvumahdollisuudet ovat merkittäviä. TeliaSoneran yhdistynyt matkaviestintäalan asiantuntemus tulee olennaisesti vahvistamaan yhtiön kasvukykyä. Tavoitteena on, että Venäjän markkinoista tulee pitkällä tähtäimellä osa TeliaSoneran kotimarkkinoita. TeliaSoneran osittain omistamaa turkkilaista matkapuhelinoperaattoria Turkcellia (37,1 prosenttia) pidetään taloudellisena sijoituksena. Euroopan ja Atlantin ylittävän suurikapasiteettisen verkkonsa ansiosta TeliaSoneran tarjonta kansainvälisillä verkkokapasiteettimarkkinoilla on kilpailukykyistä. Tilanne verkkokapasiteettimarkkinoilla on kuitenkin edelleen epävakaa ja markkinoilla on ylikapasiteettia. Kansainvälisten verkkokapasiteettipalveluiden kysyntä riippuu suuresti laajakaista- TELIASONERAN VUOSIKERTOMUS 2002 11
Strateginen suunta ja yhdistymisen taustaa palvelujen kasvusta loppuasiakasmarkkinoilla. Kehitys tällä alueella on ollut odotettua heikompaa. TeliaSoneran kansainvälisten verkkokapasiteettitoimintojen käynnissä oleva uudelleenjärjestely luo kuitenkin edellytyksiä kannattavuuden paranemiselle. Merkittäviä synergiaetuja Telian ja Soneran yhdistymisen katsotaan tarjoavan merkittäviä synergiaetuja lähinnä yhtiön kokonaan omistamiin Pohjoismaiden toimintoihin liittyvissä kuluissa ja käyttöomaisuusinvestoinneissa. Säästömahdollisuuksien arvioidaan olevan suurimmat tuotekehityksen, tietoteknisten järjestelmien, verkkojen ja teknisten alustojen alueilla, mutta säästöjä voidaan saavuttaa myös hallinnossa. Yhdistymisen ansiosta synergiaetuja saavutetaan kehitystoiminnassa, hallinnossa sekä verkkojen ja tietojärjestelmien käytössä. TeliaSoneran koko merkitsee myös parempia neuvotteluasemia ja mahdollisuuksia solmia edullisempia tavaroiden ja palvelujen hankintasopimuksia. Yhdistymisen odotetaan tuovan myös tuottoihin liittyviä synergiaetuja, sillä TeliaSoneran tuote- ja palvelutarjonta on laajempi ja houkuttelevampi ja asiakaskunta suurempi kuin Telialla ja Soneralla oli erillisinä yhtiöinä. Asiantuntemuksenkin suhteen saavutetaan selviä synergiaetuja, kun alan huippuosaamista kummastakin yhtiöstä voidaan nyt hyödyntää yhdistyneessä TeliaSonerassa. Säästöjä kustannuksissa ja käyttöomaisuusinvestoinneissa TeliaSoneran arvion mukaan yhtiö voi saavuttaa huomattavia synergiavaikutuksesta johtuvia säästöjä kustannuksissa ja käyttöomaisuusinvestoinneissa useilla eri alueilla, pääasiallisesti yhtiön kokonaan omistamissa pohjoismaisissa toiminnoissa. Synergiaetujen toteuttamiseen liittyy kertaluonteisia kuluja, joiden arvioidaan olevan 2 miljardin kruunun luokkaa vuosina 2003 2005. Kustannussynergiaedut 2005 Vuotuisten kustannussynergiaetujen arvioidaan olevan 2,3 miljardia kruunua (250 milj. euroa) vuoden 2005 lopussa. Säästöt käyttöomaisuusinvestoinneissa 2005 Vuotuisten synergiavaikutuksesta johtuvien säästöjen käyttöomaisuusinvestoinneissa on arvioitu olevan noin 640 milj. kruunua (70 milj. euroa) vuoden 2005 lopussa. Konsernitoiminnot, 9 % Tuote- ja palvelukehitys, 32 % Verkkojen ylläpito ja tuotanto, 14 % Hankinnat, 18 % Tietotekniset järjestelmät ja infrastruktuuri, 27 % Verkkojen ylläpito ja tuotanto, 4 % Tuote- ja palvelukehitys, 38 % Hankinnat, 38 % Tietotekniset järjestelmät ja infrastruktuuri, 20 % 12 TELIASONERAN VUOSIKERTOMUS 2002
Strateginen suunta ja yhdistymisen taustaa Synergiaetuja tullaan saavuttamaan myös Baltiassa ja Venäjällä. Yhdistymisen ansiosta yhtiön asema markkinoilla on parantunut, ja sillä on paremmat mahdollisuudet saavuttaa synergiaetuja markkinoinnissa, tuotannossa ja infrastruktuureissa. Suurempi omistusosuus näissä yhtiöissä mahdollistaisi entistäkin suurempien synergiaetujen saavuttamisen. Säästöt kustannuksissa ja käyttöomaisuusinvestoinneissa tulevat lisääntymään vähitellen. Pohjoismaisessa toiminnassa yritysjohto arvioi vuotuisten kustannussynergiaetujen olevan 2,3 miljardia kruunua vuoden 2005 lopussa. Kuukausitasolla TeliaSoneran odotetaan saavuttavan noin 20 prosenttia näistä kustannussynergiaeduista vuoden 2003 lopussa ja 50 prosenttia vuoden 2004 lopussa. Vuotuisten säästöjen käyttöomaisuusinvestoinneissa odotetaan nousevan 640 milj. kruunuun vuoden 2005 lopussa. Kuukausitasolla TeliaSoneran odotetaan saavuttavan noin 30 prosenttia tästä vuotuisesta summasta vuoden 2003 lopussa ja 60 prosenttia vuoden 2004 lopussa. Vuoden 2005 jälkeen vuotuisen synergiavaikutusten tuottaman kassavirran ennen veroja odotetaan nousevan noin 2,7 miljardiin kruunuun. Synergiavaikutuksiin ei ole laskettu mukaan tuottoihin liittyviä synergiaetuja eikä synergiaetuja Baltiassa. Synergiaetujen toteuttamiseen liittyy kuluja muun muassa siksi, että päällekkäisistä toiminnoista tullaan luopumaan. Kertaluonteisten kulujen arvioidaan olevan yhteensä 2 miljardin kruunun luokkaa vuosina 2003 2005. Voitto ja kassavirta kasvavat TeliaSonerassa arvioidaan, että yhtiö pystyy pitkällä tähtäimellä kasvattamaan merkittävästi sekä voittoansa että kassavirtaansa. Tämä saavutetaan kannattavalla kasvulla, Telian ja Soneran välisillä synergiaeduilla ja saattamalla loppuun Teliassa ja Sonerassa erikseen suoritettavat toiminnan tehostamistoimet. Myös verkkokapasiteettitoiminnan ja Tanskan kiinteän verkon toiminnan saaminen kannattavaksi on tärkeää pyrittäessä lisäämään voittoa ja kassavirtaa. TeliaSoneran rahoitusasema on vahva, ja yhtiön velkaantumisaste oli vuoden lopulla merkittävästi alhaisempi kuin valtaosalla eurooppalaisista teleoperaattoreista. Vankempi asema kotimarkkinoilla TeliaSoneran tavoitteena on vahvistaa entisestään asemia kotimarkkinoillaan Pohjoismaissa ja Baltiassa ja kehittää toimintaa näillä markkinoilla yhä suuremmaksi voimavaraksi koko yhtiölle. Mahdollisia yritysjärjestelyjä toteutetaan vain, jos ne parantavat yhtiön mahdollisuuksia palvella asiakkaitaan ja kasvattavat sen arvoa. Yhtiö aikoo pitkällä tähtäimellä osallistua toimialajärjestelyihin Euroopassa hyödyntämällä entisestään vahvistuvaa asemaansa kotimarkkinoillaan Pohjoismaissa ja Baltiassa. TELIASONERAN VUOSIKERTOMUS 2002 13
TeliaSonera Sweden Seuraavaksi... Syvennämme asiakassuhteita
TeliaSonera Sweden TeliaSoneralla on Ruotsin markkinoiden laajin tuote- ja palveluvalikoima. Yhtiöllä on asiakassuhde periaatteessa kaikkiin yrityksiin ja yksityishenkilöihin Ruotsissa. Tämä yhdistelmä tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää Telia- Soneran Ruotsin toimintoja. Ruotsin televiestintämarkkinat ovat kehittyneimpiä markkinoita maailmassa. Vapaa lainsäädäntö, maailman korkein tietotekniikan käyttöaste ja vahva kotimainen televiestintäala ovat osaltaan vaikuttaneet alan nopeaan kehitykseen. Tietotekniikan korkea käyttöaste ja toiminnan aloittamisen helppous ovat houkutelleet Ruotsin markkinoille laajan kirjon monikansallisia ja kotimaisia teleoperaattoreita, tietotekniikkayrityksiä, järjestelmätoimittajia ja eri alojen erikoisyrityksiä. Kilpailu on kehittynyt pitkälle kaikilla tuotealueilla. Asiakkailla on mahdollisuus milloin tahansa vaihtaa palveluntarjoajaa ja säilyttää silti aikaisempi puhelinnumeronsa. Telia- Soneran on näin ollen toimittava ja kilpailtava samoilla ehdoilla kuin muutkin palveluntarjoajat ja tarjottava tuotteitaan ja palvelujaan liiketoiminnallisin perustein asiakkaan etu huomioiden. TeliaSonera tarjoaa Ruotsissa täyden valikoiman palveluja ja toimii pääasiassa Telian tuotemerkillä. Päätuotteita ovat matkaviestintäpalvelut, kiinteän verkon puhepalvelut, Internet- ja datapalvelut sekä lisäarvopalvelut, ylläpito ja asiakastuki. Ruotsissa on lähes 9 miljoonaa asukasta. Ruotsin elinkeinoelämälle on luonteenomaista useimpiin muihin Euroopan maihin verrattuna suuri monikansallisten yhtiöiden määrä. Monet näistä yrityksistä tarvitsevat kehittyneitä viestintäratkaisuja, ja TeliaSoneralla on vahva asema tässä asiakassegmentissä. Matkaviestintä Matkaviestintämarkkinoilla toimii tällä hetkellä kolme operaattoria, joilla on oma verkko: Telia, Tele2 ja Vodafone. Näiden lisäksi markkinoilla on joukko palveluntarjoajia, jotka ostavat operaattoreilta verkkokapasiteettia, mutta toimivat asiakkaisiin päin omilla tuotemerkeillään. Telialla on laaja matkaviestintäpalvelujen valikoima. Markkinoille tuotiin nopeammat langattomat datapalvelut (GPRS) vuonna 2001 ja langattomat multimediaviestipalvelut (MMS) vuonna 2002. TeliaSoneralla oli vuoden lopussa 3 604 000 matkaviestintäasiakasta Ruotsissa ja noin 50 prosentin markkinaosuus. Kilpailuetuja ovat verkon hyvä kattavuus, korkea palvelutaso ja laaja lisäarvopalveluvalikoima. Kolmannen sukupolven matkaviestintäverkon (3G) toimilupia on myönnetty neljälle operaattorille. TeliaSoneralla ei ole omaa 3G-toimilupaa Ruotsissa, mutta yhtiö rakentaa verkkoa yhteistyössä Tele2:n kanssa. TeliaSonera tarjoaa jo nyt 3G-tyyppisiä palveluja, kuten multimediaviestejä, paikannuspalveluja ja pelejä, omassa GSM-verkossaan Ruotsissa. 3G-verkon palvelujen kaupallinen lanseeraus aloitetaan, kun UMTS-päätelaitteita on riittävästi markkinoilla ja kun puheluja voidaan siirtää matkaviestintäverkosta toiseen. Internet- ja datapalvelut Internet-liittymien kokonaismäärä Ruotsissa on arviolta 5 miljoonaa. Internet-liittymien tiheys, noin 56 prosenttia, on TELIASONERAN VUOSIKERTOMUS 2002 15
TeliaSonera Sweden yksi maailman korkeimmista. Myös laajakaistaliittymissä Ruotsi on Euroopan huippua: vuoden 2002 lopussa liittymätiheys oli 13 prosenttia. TeliaSoneran laaja Internet-liittymien valikoima on edesauttanut yhtiön vahvaa asemaa markkinoilla. Vuoden lopussa TeliaSoneralla oli 1 156 000 Internet-liittymäasiakasta, ja sen markkinaosuus oli 45 prosenttia. TeliaSoneran tärkein kilpailija puhelinyhteyksiä käyttävissä Internet-palveluissa on Tele2. Laajakaistaliittymiä tarjoavat useat palveluntarjoajat, joista suurimpia ovat Bredbandsbolaget, Bostream ja UPC. TeliaSonera on kuitenkin johtava laajakaistapalvelujen tarjoaja niin kuluttaja- kuin yrityssegmentissäkin. TeliaSoneralla on laaja valikoima yrityksille suunnattuja kotimaan ja ulkomaan tietoverkkopalveluja, ja sen markkinaosuuden lasketaan olevan lähes 60 prosenttia. Suurimmat kilpailijat tällä alueella ovat Utfors/Telenor, WorldCom ja Song Networks. Valtaosa verkkopalveluista perustuu perinteisiin dataalustoihin, mutta nyt panostetaan erityisesti IP pohjaisten dataverkkopalvelujen kehittämiseen. verkon lisäksi viisi muuta suurehkoa kiinteää verkkoa. Lisäksi Ruotsissa on joitain pääasiassa energiayhtiöiden ja kuntien omistuksessa olevia alueellisia verkkoja. TeliaSonera on johtava verkko-operaattori Ruotsissa. Yhteensä 95 prosenttia ruotsalaisyrityksistä sijaitsee Telia- Soneran kotimaan valokuituverkon alueella. Samanaikaisesti on investoitu ADSL-verkon rakentamiseen, ja Telia- Sonera voikin tarjota laajakaistapalveluja ADSL-yhteyksillä jo 75 prosentille Ruotsin kotitalouksista. TeliaSoneralla on Ruotsissa laaja kiinteän verkon palveluvalikoima. Kiinteän verkon peruspalvelussa eli puheluliikenteessä kilpailu on kovaa. Hintapaine oli 1990-luvulla suurta, mutta se on vähentynyt huomattavasti kahden viimeisen vuoden aikana. Puheluliikenteen markkinaosuudeksi laskettiin vuoden 2002 lopussa 54 prosenttia. TeliaSoneran asema on vahvin kotimaan puhelupalveluissa. Kovimmat kilpailijat tällä alueella ovat Tele2, WorldCom, Song Networks, Utfors/Telenor ja ACN. Vuoden lopussa TeliaSoneralla oli ISDN mukaan lukien 6 441 000 puhelinliittymää Ruotsissa. Kiinteän verkon puhelupalvelut ja kiinteät verkot Kiinteisiin verkkoihin tehtiin huomattavia investointeja 1990-luvulla, ja nykyään Ruotsissa onkin TeliaSoneran Markkinoiden kasvu jatkuu Ruotsin kokonaismarkkinoiden odotetaan edelleen jatkavan kasvuaan korkeasta liittymätiheydestä huolimatta. Kasvun odotetaan jatkuvan korkeasta liittymätiheydestä huolimatta Ruotsin televiestintämarkkinat ovat hyvin kehittyneet. TeliaSoneran asema on ainutlaatuinen, koska yhtiöllä on asiakassuhde periaatteessa kaikkiin yrityksiin ja yksityishenkilöihin Ruotsissa. Ruotsin kokonaismarkkinoiden odotetaan edelleen jatkavan kasvuaan korkeasta liittymätiheydestä huolimatta. Kasvua ylläpitää erityisesti matkaviestintä-, Internet- ja laajakaistapalvelujen sekä tietoverkkoratkaisujen Matkapuhelinasiakkaiden Internet-liittymäasiakkaiden kysyntä. TeliaSoneran tavoitteena on kasvattaa Ruotsin määrä määrä tuhansina tuhansina 4 000 1 250 toimintojaan ja parantaa niiden 3 500 kannattavuutta. 3 000 1 000 Kiinteän verkon asiakkaiden määrä tuhansina 7 000 6 000 5 000 2 500 750 4 000 2 000 1 500 500 3 000 1 000 500 250 2 000 1 000 0 2000 2001 2002 0 2000 2001 2002 0 2000 2001 2002
TeliaSonera Sweden Kasvua ylläpitää erityisesti matkaviestintä-, Internet- ja laajakaistapalvelujen sekä tietoverkkoratkaisujen kysyntä. TeliaSoneran tavoitteena on kasvattaa Ruotsin toimintojaan ja parantaa niiden kannattavuutta. TeliaSoneran asema Ruotsin markkinoilla on ainutlaatuinen, koska yhtiöllä on asiakassuhde periaatteessa kaikkiin yrityksiin ja yksityishenkilöihin Ruotsissa. Vahva markkina-asema yhdistettynä laajaan tuote- ja palveluvalikoimaan antaa TeliaSoneralle erinomaiset mahdollisuudet tarjota kaikille asiakkaille kiinnostavia ratkaisuja. Ruotsin toiminnot oli aikaisemmin organisoitu tuotteiden mukaan, ja tuotevastaavat toimivat kaikissa oman tuotealueensa asiakassegmenteissä. Uuden asiakassegmenteittäin tehdyn järjestäytymisen myötä on mahdollista kehittää kunkin asiakasryhmän ja kunkin yksittäisen asiakkaan tarpeita vastaavia ratkaisuja konsernin koko palvelu- ja tuotevalikoimaa hyödyntäen. Koska jokainen asiakassegmentti vastaa omasta kannattavuudestaan, asiakkaiden ja myynnin merkitys korostuu entisestään. Suuret yritykset TeliaSoneralla on vahva asema suuryrityssegmentissä, johon kuuluu 1 000 suurinta yritysasiakasta ja organisaatiota Ruotsissa. Monet yritykset ja organisaatiot ovat muutosvaiheessa, jossa niiden sisäinen tehokkuus ja yhteydet markkinoihin, yhteistyökumppaneihin ja tavarantoimittajiin ovat vahvasti riippuvaisia tehokkaista viestintäratkaisuista. Viestintäratkaisujen toimittajan valinnalla on suuri strateginen merkitys. TeliaSonera hoitaa näitä asiakassuhteita asiakaskohtaisin myyntiresurssein ja uusin kohderyhmäkohtaisin palveluvalikoimin. Yksi TeliaSoneran tärkeimmistä tavoitteista on kehittää ratkaisuja, joissa yhdistyvät kiinteän verkon ja matkaviestinnän palvelut, puhe ja data. Ajatuksena on, että asiakkaat voivat käyttää kaikkia palveluja ilman, että heidän tarvitsee sijoittaa useisiin erilaisiin infrastruktuureihin. Yritykset Yrityssegmentti vastaa pienistä ja keskisuurista yritysasiakkaista, joita on Ruotsissa lähes 900 000. TeliaSoneralla on vahva asema tässä asiakassegmentissä, joskin viime vuosina markkinaosuudet ovat laskeneet. Haasteena on nyt voittaa takaisin markkinaosuuksia asiakassegmentin kannattavuus säilyttäen. Yrityssegmenttiä palvelee TeliaSoneran oman myyntiorganisaation lisäksi laaja jälleenmyyjien ja yhteistyökumppaneiden verkosto. Lisäpanostusta kuitenkin tarvitaan vahvistamaan paikallista ja alueellista läsnäoloa, jotta TeliaSonera voisi vastata pienten ja keskisuurten yritysten kasvaneisiin tarpeisiin televiestinnän ja tietotekniikan aloilla. Vahvemman markkina-aseman lisäksi TeliaSonera panostaa sekä räätälöityjen ratkaisujen että paketoitujen standardiratkaisujen kehittämiseen. Tätä ajatellen asiakassegmentit tulee jakaa vielä pienempiin osiin. Kuluttajat TeliaSoneralla on vahva asema kuluttajasegmentissä Ruotsissa. Tavoitteena on nyt hyödyntää markkinajohtajan asemaa ja kehittää kustannustehokkaita lisäarvopalveluja, jotka edistävät kuluttaja-asiakkaiden televiestinnän käyttöä. Yksinkertaisuus, helppokäyttöisyys ja turvallisuus ovat keskeisiä asioita kuluttaja-asiakkaille suunnatun tarjonnan kehittämisessä. TeliaSoneralla arvioidaan olevan hyvät edellytykset vahvistaa markkina-asemaansa tässä segmentissä. Jo vuoden 2003 keväällä TeliaSonera aikoo panostaa vahvasti myyntiin ja tarjota kuluttajille uusia pakettiratkaisuja. Samanaikaisesti jatketaan työtä palvelun parantamiseksi entisestään. Kuluttajasegmentissä TeliaSoneralla on tällä hetkellä 1 002 000 Internet-liittymäasiakasta, 2 510 000 matkapuhelinasiakasta ja 3 890 000 kiinteän verkon asiakasta. Operaattorit TeliaSonera harjoittaa Ruotsissa tukkumyyntiä Skanovatuotemerkillä myyden muille operaattoreille verkkopalveluja neljällä eri alueella: puheluliikenne, verkkokapasiteetti, Internet-liittymät ja rinnakkain sijoittaminen. Skanovalla on tällä hetkellä 150 tukkumyyntiasiakasta. Tietyt tukkumyyntituotteet (kuten yhdysliikenne ja kuparikaapeliliittymät) ovat säänneltyjä, joten TeliaSoneran on Ruotsin telelain mukaan tarjottava näitä palveluja kustannusperusteisin hinnoin. Muita palveluja kehitetään kaupallisin perustein ja tarjotaan markkinaehdoin. Keskeisin tarjottava palvelu on operaattoreille suunnatut ADSLratkaisut. TELIASONERAN VUOSIKERTOMUS 2002 17
TeliaSonera Finland Seuraavaksi... Tarjoamme laajempia palvelukokonaisuuksia
TeliaSonera Finland TeliaSonera vahvistaa asemaansa Suomen markkinoilla yhdistämällä tuote- ja palveluvalikoimansa entistä kokonaisvaltaisemmaksi palvelutarjonnaksi. Suomessa harjoitettu kauppa ja teollisuus ovat perinteisesti perustuneet metsä-, kone- ja metalliteollisuuteen. Nopeasti kasvavat kotimaiset televiestintä- ja elektroniikkaalat ovat kuitenkin viime vuosikymmenen aikana nousseet merkittäviksi teollisuudenaloiksi, jotka työllistävät yhä enemmän Suomen viidestä miljoonasta asukkaasta. Suomen telemarkkinat ovat erittäin edistykselliset. Osatekijöinä ovat kotimaisen toimialan vahvuus, suhteellisen korkea tietotekniikkalaitteiden tiheys ja aikaisessa vaiheessa tapahtunut telemarkkinoiden avautuminen kilpailulle. TeliaSonera tarjoaa Suomessa kattavan tuotevalikoiman pääosin Sonera-brandin alla. Tuotevalikoimaan kuuluvat matkaviestintäpalvelut, kiinteän verkon puhelupalvelut, Internet- ja datapalvelut sekä niihin liittyvät lisäarvopalvelut, ylläpito ja asiakastuki. Matkaviestintä Kolmella Suomessa toimivalla matkapuhelinoperaattorilla on omat koko maan kattavat verkkonsa. Liittymätiheys on erittäin suuri, jopa 85 prosenttia, ja puheliikenteen siirtyminen kiinteästä puhelinverkosta matkapuhelinverkkoihin jatkuu. Suomen matkaviestintämarkkinoita luonnehtii ennalta maksettujen ns. prepaid-liittymien vähäinen määrä. TeliaSonera on lähes 60 prosentin markkinaosuudellaan Suomen johtava matkapuhelinoperaattori. Verkon hyvä kattavuus ja korkea laatu, vahva edelläkävijän asema ja monipuolinen palveluvalikoima ovat Soneran kilpailuetuja. TeliaSonera Finland tarjoaa laajan valikoiman matkaviestintäpalveluja, joista tärkeimpiä ovat puhe- ja tekstiviestipalvelut. Nopeita langattomia datapalveluja (GPRS) on tarjottu vuodesta 2001 alkaen, ja multimediaviestipalvelut (MMS) tuotiin markkinoille vuonna 2002. Omia verkkojaan käyttävistä matkapuhelinoperaattoreista Radiolinja on TeliaSoneran suurin kilpailija noin yhden kolmasosan markkinaosuudellaan. Finnet-ryhmään kuuluvalla DNA:lla on kahteen suureen kilpailijaansa verrattuna suhteellisen pieni, mutta kasvava markkinaosuus. Markkinoilla on myös useita palveluntarjoajia, joista Saunalahden Serveri ja RSL Com ostavat kapasiteettia TeliaSoneran verkoista ja toimivat omilla brandeillaan. TeliaSoneran 2,5 miljoonan suomalaisen matkapuhelinasiakkaan kiinnostus lisäarvopalveluihin kasvaa samalla kun matkapuhelimet ja verkot kehittyvät. TeliaSoneralla on kolmannen sukupolven UMTS-verkon toimilupa Suomessa ja sen verkkoa laajennetaan parhaillaan GSM/3G-kaksijärjestelmäverkoksi. Verkon rakennusaikataulu määräytyy viime kädessä palvelujen kysynnän ja päätelaitteiden saatavuuden mukaan. TeliaSonera aikoo lanseerata ensimmäiset kaupalliset 3G-palvelunsa UMTS-verkossa vuonna 2003. Internet- ja datapalvelut Internet-liittymätiheys suomalaisissa kotitalouksissa on verrattain korkea, noin 40 prosenttia. TeliaSoneran markkinaosuus kuluttajien Internet-liittymistä on noin 25 prosenttia, mikä vastaa noin 234 000 Internet-liittymää. Näistä noin 71 000 on laajakaistaliittymiä. Kotitalouksien Internet-liittymätiheyden odotetaan kasvavan samalla kun Suomen laajakaistakapasiteettia kasvatetaan. TeliaSonera voi tarjota Internet-yhteyden ja laajakaista- TELIASONERAN VUOSIKERTOMUS 2002 19
TeliaSonera Finland palveluja asiakkailleen joka puolella Suomea mukaan lukien alueet, joilla TeliaSoneralla ei ole omaa paikallisverkkoa. Laajakaistapalvelujen tarjonta on pääosin keskittynyt Telia- Soneran omiin paikallisverkkoihin ja pääkaupunkiseudulle. Laajakaistapalvelujen kysyntä on vahvaa myös yrityssegmentissä. TeliaSonera tarjoaa suuren määrän erilaisia Internet- ja datapalveluja Suomen markkinoilla. TeliaSonera omistaa Suomen johtavan Internet-portaalin ja tarjoaa laajan valikoiman portaalipalveluja. Suurimmat tuotot kuluttajapalveluista tulevat kuitenkin Internetin puhelinverkko- ja laajakaistayhteyksistä. Yritysasiakkaille markkinoidaan kattavaa datapalvelujen valikoimaa. Nämä palvelut ovat pääasiassa peruspalveluja, kuten verkkoratkaisujen datayhteyksiä, mutta niihin kuuluu myös televiestintään liittyviä IT-palveluja, kuten tietoturvaratkaisuja. TeliaSonera tarjoaa perinteiseen teknologiaan perustuvia datapalveluja, mutta vallitseva suuntaus on selkeästi kohti kehittyneempiä IP-verkkoihin perustuvia dataratkaisuja. TeliaSoneran pääkilpailijoihin Internet- ja datapalveluissa kuuluvat Elisa (Internetin puhelinverkko- ja laajakaistayhteydet), SanomaWSOY (laajakaistakaapeliyhteydet pääkaupunkiseudulla) ja MTV3 (Internetin puhelinverkkoyhteydet). Kiinteän verkon puhelupalvelut ja kiinteät verkot Kiinteän verkon markkinoilla Suomessa on useita tietyillä maantieteellisillä alueilla toimivia paikallisia operaattoreita ja kolme keskenään kilpailevaa operaattoria, joilla on omat, koko maan kattavat siirtoverkkonsa ja jotka tarjoavat kaukopuhelu- ja ulkomaanpuhelupalveluja. TeliaSoneran verkko on Suomen kattavin. TeliaSoneran markkinaosuus kotimaan kaukopuheluista on arviolta 38 prosenttia. Ulkomaanpuheluissa TeliaSonera on markkinajohtaja noin 50 prosentin markkinaosuudellaan. Kotimaan kaukopuheluissa ja ulkomaanpuheluissa yhtiön kilpailijoita ovat Elisa ja Finnet. TeliaSonera on tärkeä puheluja verkkokapasiteetin tarjoaja Suomen tukkumarkkinoilla arviolta 25 prosentin markkinaosuudellaan. TeliaSoneran kiinteä paikallisverkko kattaa pääasiassa Itä- ja Pohjois-Suomen. TeliaSonera on kiinteän verkon puhelupalveluiden markkinajohtaja näillä alueilla, joilla asuu noin 27 prosenttia Suomen väestöstä. Finnet-ryhmällä on vahva markkina-asema Keski- ja Länsi-Suomessa. Suurimman paikallisoperaattorin Elisan verkko puolestaan kattaa mm. Helsingin alueen. TeliaSoneran tilaajaliittymien laskennallinen yhteismäärä on noin 721 000, mikä vastaa hieman alle 30 prosentin markkinaosuutta kaikkien puhelinliittymien määrästä. Yrityksellä on kuitenkin lähes 35 prosentin markkinaosuus kiinteän verkon markkinoista niiden arvossa mitattuna. Puhepalvelujen osuus TeliaSoneran kiinteissä verkoissa on laskenut jo usean vuoden ajan. Tämä suuntaus koskee suurinta osaa operaattoreista. Muiden kiinteän verkon palveluiden (kuten ADSL-palveluiden) osuus on kuitenkin kasvussa. Hyvät mahdollisuudet kasvun jatkumiselle TeliaSoneran tavoitteena on säilyttää asemansa matkaviestinnän markkinajohtajana ja kasvaa edelleen Internet- ja datapalvelujen tarjoajana. Asiakkaat tarvitsevat televiestinnän ja televiestintään liittyvän tietotekniikan kokonaisratkaisuja, ja TeliaSoneran laaja tuote- ja palveluvalikoima täyttää nämä tarpeet. Vuonna 2002 toteutetut laajat muutokset vastuunjaossa tukevat asiakaslähtöisten toimintatapojen omaksumista. Markkinointi- ja myyntiyksiköt toimivat nykyään kolmessa asiakassegmentissä: kuluttajat, yritykset ja suuret yritykset. Jokaisella segmentillä on omat myynti- ja asiakastukiyksikkönsä sekä täysi vastuu kannattavuudesta ja asiakastyytyväisyydestä. Asiakaslähtöisyys antaa paremmat edellytykset lisäarvon luomiseen asiakkaalle, syventää asiakassuhteita ja vahvistaa asiakasuskollisuutta. Suuret yritykset Suurten yritysten markkinasegmenttiin kuuluu noin 400 yritystä. TeliaSonera on tällä hetkellä yksi johtavista matkaviestintäpalvelujen, kiinteän verkon puhelupalvelujen ja televiestintään liittyvien tietotekniikan palveluiden toimittajista tässä segmentissä. Toimittajan valinnalla on tärkeä strateginen merkitys suurimmille yrityksille. Jotta TeliaSonera voi kilpailla ensisijaisen toimittajan asemasta, sillä täytyy olla laaja tuotevalikoima, kyky kehittää asiakaskohtaisia ratkaisuja ja joustava kustannusrakenne. Myös ulkoistettujen ratkaisujen kysyntä on kasvussa. TeliaSonera jatkaa tässä seg- 20 TELIASONERAN VUOSIKERTOMUS 2002
TeliaSonera Finland mentissä saavuttamansa aseman vahvistamista panostamalla myyntiin ja pyrkimällä syvälliseen vuorovaikutukseen asiakkaidensa kanssa. Yritykset Yrityssegmenttiin Suomessa kuuluu arviolta 120 000 yritystä. TeliaSonera on tällä hetkellä markkinajohtaja tässä segmentissä. TeliaSoneran tavoitteena on laajentaa toimintaansa tässä segmentissä pääosin lisäämällä Internet- ja datapalveluiden myyntiään. Näiden palveluiden kysyntä on voimakasta ja kasvaa edelleen pienissä ja keskisuurissa suomalaisissa yrityksissä. Kuten suurten yritysten segmentissä, TeliaSonera haluaa yrityssegmentissäkin keskittyä entistä voimakkaammin myyntiprosessiin ja vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa luodakseen perustan sekä räätälöidyille ratkaisuille että joustaville standardiratkaisuille, jotka pohjautuvat TeliaSoneran laajaan tuote- ja palveluvalikoimaan. Täyden valikoiman palveluntarjoaja, jolla on vankka markkina-asema Matkapuhelintiheys on Suomessa hyvin korkea, 85 prosenttia. Puheluliikenne on siirtymässä yhä enemmän kiinteistä verkoista langattomiin verkkoihin. TeliaSonera aikoo säilyttää johtavan asemansa matkaviestinnässä ja jatkaa kasvua Internet- ja datapalveluissa. Internet-liittymäasiakkaiden määrä tuhansina 300 250 200 150 100 50 0 2000 2001 2002 Matkapuhelinasiakkaiden määrä tuhansina 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2000 2001 2002 Kiinteän verkon asiakkaiden määrä tuhansina 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2000 2001 2002 Kuluttajat TeliaSoneralla on vankka asema Suomen kuluttajasegmentissä. TeliaSonera on matkaviestinnän ja laajakaistapalvelujen markkinajohtaja. Kiinteän verkon palveluissa TeliaSoneralla on vahva markkina-asema niillä alueilla, joilla yhtiöllä on omat verkkonsa. Kilpailu on kuitenkin kovaa matkaviestintä- ja Internet-palveluissa sekä kiinteän verkon puhelupalveluissa. TeliaSonera haluaa tässä segmentissä olla toimittaja, johon asiakkailla on parhaat ja läheisimmät suhteet. TeliaSoneran tavoitteena on kaiken asiakaspalvelun hoitaminen yhteisillä kanavilla riippumatta siitä, liittyykö yhteydenotto kiinteään puhelinverkkoon, matkaviestintään vai Internet- ja datapalveluihin. TELIASONERAN VUOSIKERTOMUS 2002 21
TeliaSonera Norway, Denmark, Baltic Seuraavaksi Panostamme liikkuvuuteen, Internetiin ja laajakaistaan
TeliaSonera Norway, Denmark, Baltic Telian ja Soneran yhdistyminen merkitsee yrityksen aseman vahvistumista merkittävästi Baltian markkinoilla, joilla kasvun mahdollisuudet ovat suuret etenkin matkaviestinnän alalla, mutta myös Internet- ja laajakaistaliittymissä. Norjassa ja Tanskassa TeliaSonera toimii kokonaan omistamiensa tytäryhtiöiden kautta, kun taas Baltiassa toiminnasta vastaavat yritykset, joista TeliaSoneralla on joko enemmistö- tai vähemmistöosuus. Baltian maissa TeliaSonera tarjoaa täyden valikoiman televiestintäpalveluja, kun taas Norjassa tarjonta on rajattu matkaviestintäpalveluihin. Tanskassa yhtiö tarjoaa matkaviestintä- ja kaapelitelevisiopalveluiden lisäksi rajatun määrän kiinteän verkon palveluita. TeliaSonera on matkaviestintäpalveluiden markkinajohtaja Baltian maissa, toiseksi suurin palveluntarjoaja Norjassa ja neljänneksi suurin Tanskassa. TeliaSoneralla on lisäksi merkittävä asema Tanskan kiinteän verkon palveluiden loppuasiakasmarkkinoilla. Norjan ja Tanskan telemarkkinat ovat erittäin kehittyneitä ja liittymätiheydet ovat korkeita sekä kiinteässä verkossa että matkaviestintäverkossa. Baltian maissa liittymätiheys on huomattavasti alhaisempi, mikä merkitsee kasvumahdollisuuksia tulevaisuudessa. Toiminnan päätavoitteet TeliaSonera Norway, Denmark, Baltic -tulosyksikön tavoite on vahvistaa markkina-asemaa entisestään, kasvaa ja parantaa kannattavuutta hyödyntämällä kokonaismarkkinaasemaa kyseisillä alueilla ja saavuttaa synergiaetuja sekä markkinoinnissa että tuotannossa ja infrastruktuureissa. Telian ja Soneran yhdistymisen ansiosta TeliaSonera voi nyt sisällyttää Baltian matkaviestintäoperaattoreiden Omnitelin ja Latvijas Mobilais Telefonsin sekä kiinteän verkon operaattorin Lietuvos Telekomasin tulokset konsernitulokseen, mikä lisää synergiaetujen mahdollisuuksia olennaisesti. Norjassa, Tanskassa ja Baltian maissa matkaviestinnän kehitysnäkymien arvioidaan jatkuvan suotuisina. Tämän lisäksi Virossa, Latviassa ja Liettuassa on merkittäviä kasvumahdollisuuksia Internet- ja laajakaistapalveluissa. Koska TeliaSoneralla on vahva asema Baltian kiinteän verkon markkinoilla, näitä mahdollisuuksia voidaan myös hyödyntää. Pitkällä tähtäimellä ja edellyttäen, että yhtiölle avautuu kannattavia laajentumismahdollisuuksia TeliaSonera tulee tarjoamaan täyden palveluvalikoiman alueen kaikilla markkinoilla. Norja tuloksekasta panostusta matkaviestintään Norjan matkaviestintämarkkinat ovat muiden Pohjoismaiden tapaan erittäin kehittyneet, ja matkapuhelinliittymätiheys on 85 prosenttia. Norjalle tunnusomaista on runsas tekstiviestipalvelujen käyttö. Norjassa TeliaSonera tarjoaa matkaviestintäpalveluja vuonna 2000 ostetun NetCom-operaattorin välityksellä. NetCom tarjoaa laajan valikoiman matkaviestintäpalveluja sekä yrityksille että yksityishenkilöille. NetCom toi markkinoille vuonna 2001 nopeammat langattomat datapalvelut (GPRS) ja vuoden 2003 alussa langattomat multimediapalvelut (MMS). Tekstiviestien suuri suosio Norjan markkinoilla luo hyvät edellytykset langattomien datapalveluiden lanseeraukselle. NetComin markkinaosuus on lähes 30 prosenttia, ja sen asiakasmäärä oli vuoden 2002 lopussa 1 088 000. TELIASONERAN VUOSIKERTOMUS 2002 23
TeliaSonera Norway, Denmark, Baltic Jatkuva ja voimakas asiakas- ja liikennemäärien kasvu antaa NetComille erinomaiset mahdollisuudet kehittää edelleen matkaviestintään liittyvää liiketoimintaansa. Merkittävin kilpailija Norjan markkinoilla on Telenor. Markkinoilla on myös useita palveluntarjoajia ja sisällöntuottajia. Keskimääräinen liittymäkohtainen tuotto on kasvanut tasaisesti ja on näin osaltaan edistänyt NetComin vankkaa kehitystä. Keskimääräisen liittymäkohtaisen tuoton parantumiseen on vaikuttanut osaltaan laskutusasiakkaiden määrän lisääntyminen ja toisaalta lähetettyjen tekstiviestien määrän voimakas kasvu. Vuoden lopussa laskutusasiakkaiden osuus NetComin asiakaskunnasta oli 50 prosenttia. Norjassa myönnettyjä 3G-toimilupia on neljä, ja näistä yksi on NetComilla ja yksi Telenorilla. Kaksi muuta toimilupaa on palautettu. Norjan hallitus päätti vuoden 2003 alussa, että Telenor ja NetCom saavat 15 kuukautta lisäaikaa 3G-verkon rakentamiseen. Soneran markkinaosuus oli noin 10 prosenttia. Vuonna 1998 TeliaSonera avasi oman GSM 1800- verkkonsa kaupalliseen käyttöön. Koko maan kattava GSM 900 -verkko valmistui vuonna 2002, mikä merkitsee, että Telia- Sonera voi tarjota houkuttelevampia palveluja edullisemmilla hinnoilla. Palvelujen tarjonta on runsasta: nopeammat langattomat datapalvelut (GPRS) otettiin käyttöön vuonna 2001 ja langattomat multimediapalvelut (MMS) vuonna 2002. Vuonna 2002 matkapuhelinasiakkaiden lukumäärä kasvoi runsaalla 60 prosentilla 466 000:een. Kannattavuus on parantunut asiakkaiden määrän lisääntymisen myötä. Tanskan markkinoille on myönnetty neljä 3G-toimilupaa. Näistä TeliaSoneralla on yksi, ja muut luvanhaltijat ovat TDC, Orange ja Hi3G. TeliaSoneralla on noin 13 prosentin osuus kaapelitelevisiomarkkinoista Telia Stofan kautta, joka tarjoaa myös laajakaistaisia Internet-liittymiä kaapelitelevisionsa välityksellä. Telia Stofa on Tanskan toiseksi suurin kaapelitelevisiopalvelujen Tanska oma maanlaajuinen GSM-verkko vahvistaa asemia TeliaSonera tarjoaa Tanskassa matkaviestintäpalveluja ja kiinteän verkon puhelupalveluja yrityksille ja yksityishenkilöille sekä verkkokapasiteettia operaattoreille ja palveluntarjoajille. Palvelut tarjotaan Telia-tuotemerkillä. Lisäksi tarjolla on laajakaistaisia Internet-yhteyksiä sekä kaapelitelevisiopalveluja yhtiön kokonaan omistaman Telia Stofan kautta. Kilpailu matkaviestintämarkkinoilla on erittäin kovaa. Merkittävimmät kilpailijat ovat Tele Danmark (TDC), Sonofon ja Orange, joista TDC on suurin. Vuoden lopussa Telialaajakaistaisia tarjoaja ja suurin kaapelitelevision välityksellä Internet-yhteyksiä tarjoava yritys. TeliaSonera tarjoaa myös kiinteän verkon palveluita. Toiminta on kehittynyt epätyydyttävästi, ja vuoden 2002 aikana ryhdyttiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Kannattamattomien tuotteiden myynti on lopetettu, ja tarjonta keskitetään nyt kiinteän verkon puhelupalvelujen myyntiin yrityksille ja yksityisasiakkaille sekä verkkokapasiteetin myyntiin operaattoreille ja palveluntarjoajille. Telia- Sonera on Tanskan loppuasiakasmarkkinoilla kolmanneksi suurin kiinteän verkon puhelupalvelujen tarjoaja ja maan toiseksi suurin verkkokapasiteetin Parantuneet markkina-asemat toimittaja. Markki- najohtaja on TDC. Kehitysnäkymien arvioidaan jatkuvan suotuisina matkaviestinnän sekä Internet- ja laajakaistapalvelujen osalta. Seuraava kaavio esittää Norjan, Tanskan ja Baltian yhteenlaskettuja asiakasmääriä tytär- ja osakkuusyhtiöt mukaan lukien. Viro matkaviestintäpalvelut kehittyvät Matkapuhelinasiakkaiden Internet-liittymäasiakkaiden Kiinteän verkon asiakkaiden voimakkaasti määrä määrä määrä tuhansina tuhansina tuhansina Virossa on 1,4 miljoonaa 3 500 350 3 000 asukasta, ja se on Baltian 3 000 300 maista pienin. Maa on 2 500 kehittynyt nopeasti kohti 2 500 250 2 000 2 000 200 1 500 markkinataloutta, ja sen taloudellisen kasvun 1 500 150 edellytykset arvioidaan 1 000 hyviksi. Virossa TeliaSonera 1 000 100 500 50 500 0 2000 2001 2002 0 2000 2001 2002 0 2000 2001 2002