Radiotekniikan perusteet BL50A0301



Samankaltaiset tiedostot
RF-tekniikan perusteet BL50A0300

RF-tekniikan perusteet BL50A Luento Antennit Radioaaltojen eteneminen

Häiriöt kaukokentässä

RF-tekniikan perusteet BL50A0300

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

Johdatus radiotekniikkaan. Ville Viikari ELEC-C5070 Elektroniikkapaja

Maxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi?

AALTO-OPAS H-BEND VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Juhana Kankainen j82081 Teemu Lahti l82636 Henrik Tarkkanen l84319

Aaltoputket ja mikroliuska rakenteet

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

LUT, Sähkötekniikan osasto. 1. Ilmassa etenevällä tasoaallolla on sähkökentän voimakkuus z. d) vaihekerroin

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

Yleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2)

Tietoliikennesignaalit & spektri

Aaltoputket ja resonanssikaviteetit

Maxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi?

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Maarit Vesapuisto SATE.2010 DYNAAMINEN KENTTÄTEORIA. Opetusmoniste: Antennit

23 VALON POLARISAATIO 23.1 Johdanto Valon polarisointi ja polarisaation havaitseminen

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN

+ 0, (29.20) 32 SÄHKÖMAGNEETTISET AALLOT (Electromagnetic Waves) i c+ ε 0 dφ E / dt ja silmukan kohdalla vaikuttavan magneettivuon tiheyden

Antennit ja syöttöjohdot

MAA (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006

Luento 15: Ääniaallot, osa 2

ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät. Yleistä

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

Antenni ja säteilykuvio

RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Kvanttifysiikan perusteet 2017

TIETOLIIKENNETEKNIIKKA I A

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan:

Sähkötekniikka ja elektroniikka

Aaltoputket ja resonanssikaviteetit

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI

Radioamatöörikurssi 2016

d+tv 1 S l x 2 x 1 x 3 MEI Mallintamisen perusteet Harjoitus 6, kevät 2015 Tuomas Kovanen

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

RF- ja mikroaaltotekniikka BL50A1000

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /8 Laskuharjoitus 7 / Smithin-kartan käyttö siirtojohtojen sovituksessa

Fysiikka 8. Aine ja säteily

PHYS-A3131 Sähkömagnetismi (ENG1) (5 op)

Radioamatöörikurssi 2012

Aaltojen heijastuminen ja taittuminen

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

25 INTERFEROMETRI 25.1 Johdanto

YLEINEN AALTOLIIKEOPPI

Aaltojen heijastuminen ja taittuminen

Mika Masti, ABB Oy Drives/Teknologia, EMC ja taajuusmuuttajat, simuloinnin näkökulmasta

Radioamatöörikurssi 2014

ELEC-C8001 Sähköenergiatekniikka, 5 op Kurssin tavoitteet, sisältö ja käytännön asiat

ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!

RYHMÄKERROIN ÄÄNILÄHDERYHMÄN SUUNTAAVUUDEN

DEE Sähkötekniikan perusteet 5 op

2. Miten aaltomuodot luokitellaan? Millaisia aaltomuotoja etenee koaksiaalijohdossa, suorakulmaisessa aaltoputkessa ja mikroliuskajohdossa?

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)

HAHMONTUNNISTUKSEN PERUSTEET

EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2)

9 VALOAALTOJEN SUPERPOSITIO

MIKROAALTOUUNI VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Tuomas Karri i78953 Jussi Luopajärvi i80712 Juhani Tammi o83312

Scanned by CamScanner

N:o Liite 1. Staattisen magneettikentän (0 Hz) vuontiheyden suositusarvo.

1. Erään piirin impedanssimittauksissa saatiin seuraavat tulokset:

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

LIITTEET. Leena Korpinen, Jarmo Elovaara, Lauri Puranen

V astaano ttav aa antennia m allinnetaan k u v an m u k aisella piirillä, jo ssa o n jänniteläh d e V sarjassa

Esimerkki 1a. Stubisovituksen (= siirtokaapelisovitus) laskeminen Smithin kartan avulla

Ch4 NMR Spectrometer

ELEC-C8001 Sähköenergiatekniikka, 5 op Kurssin tavoitteet, sisältö ja käytännön asiat

PIENTAAJUISET SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT HARJOITUSTEHTÄVÄ 1. Pallomaisen solun relaksaatiotaajuus 1 + 1

Infrapunaspektroskopia

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE

ELEC-C3220 KVANTTI-ILMIÖT

OPETUSSUUNNITELMALOMAKE

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

2. Erittäin laajakaistaiset laitteet (UWB) ja laajakaistaiset datasiirtolaitteet (WAS/RLAN) GHz:llä

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3

Aaltoputket analyyttinen ratkaisu. Palataan takaisin aaltoputkitehtäv än analy y ttiseen ratkaisuun.

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Kenttäteoria. Viikko 10: Tasoaallon heijastuminen ja taittuminen

Häiriöt, siirtojohdot, antennit, eteneminen

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

ELEC-C8001 Sähköenergiatekniikka, 5 op Kurssin tavoitteet, sisältö ja käytännön asiat

Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä

EMC Suojan epäjatkuvuudet

Tenttilista kevät 2011

Suuntaavuus ja vahvistus Aukkoantennien tapauksessa suuntaavuus saadaan m uotoon (luku ) E a 2 ds

HAHMONTUNNISTUKSEN PERUSTEET


Luento 15: Mekaaniset aallot

Antennit. Säteilyn syntyminen antennissa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

Transkriptio:

Radiotekniikan perusteet BL50A0301 1. Luento Kurssin sisältö ja tavoitteet, sähkömagneettinen aalto

Opetusjärjestelyt Luentoja 12h, laskuharjoituksia 12h, 1. periodi Luennot Juhamatti Korhonen Harjoitukset Saku Levikari Hyväksytysti suoritettu tentti tuo 3 opintopistettä Ei harjoitustyötä Luennot maanantaisin klo 10-12 salissa 7332 (tämä ehkä muuttuu) Laskuharjoitukset keskiviikkoisin klo 14-16 salissa 1217 Palautteen kerääminen (tiedotetaan erikseen)

Materiaali Luennot ja laskuharjoitukset (noppa.lut.fi) Kurssikirja (kirjastosta löytyy) David M. Pozar: Microwave engineering, 3rd ed. ISBN 0-471-64451-X, John Wiley & Sons, Inc. http://www.wiley.com/college/pozar/ Suomenkielistä materiaalia: Räisänen Lehto: Radiotekniikan perusteet. ISBN 951-672-309-8. Otatieto.

Materiaali Oheislukemistoa R. Ludwig, P. Bretchko: RF Circuit design, theory and applications, ISBN 0-13-095323-7 Robert E. Collin: Foundations for microwave engineering, ISBN 0-07- 112569-8 D. C. Green: Radio Communication, ISBN 0-5823690 G. Gonzalez: Microwave Transistor Amplifiers, Analysis and Design, 2nd ed. ISBN 0-13-254335-4. Prentice Hall. J. D. Kraus, R. J. Marhefka: Antennas for All Applications, 3rd ed. ISBN 0-07-232103-2

Kurssin sisältö Johdatus radiotekniikkaan ja radioaaltoihin Siirtolinjateoriaa, siirtojohtorakenteita Smithin kartta, sovittaminen S-parametrit Katsaus RF-tekniikan (passiivisiin) komponentteihin Radioaaltojen eteneminen Katsaus antenniteoriaan, antennit ja antennimittaukset Vastaanotinrakenteiden perusteita Vähän modulaatiosta

Tavoitteet Kurssin suoritettuaan opiskelija Ymmärtää sähkömagneettisen aallon käyttäytymisen väliaineessa, siirtojohdolla Ymmärtää siirtolinjateorian perusteet Osaa käsitellä passiivisia komponentteja ja siirtolinjoja Smithin kartalla Kykenee tekemään yksinkertaisen L-sovitteen kuorman ja siirtolinjan välille Osaa käyttää yksinkertaisia antenneihin liittyviä lausekkeita, ja ratkaista mm. vastaanottotehon

Johdatus radiotekniikkaan ja radioaaltoihin Perinteinen määritelmä (esim. tietoliikennetekniikan kannalta) : Radiotekniikka on radioaaltojen noudattamien luonnonlakien tuntemiseen perustuvaa toimintaa, jonka avulla radioaaltojen tarjoamat mahdollisuudet asetetaan palvelemaan ihmisen päämääriä (Määritelmä Räisänen & Lehto) Laitteita ja tekniikoita, jotka hyödyntävät energian (informaation) siirtämisessä radioaaltoja Sähkömagneettisten aaltojen lähettäminen, vastaanotto ja käsittely Pohjautuu sähkömagnetismin ilmiöiden ymmärtämiseen ja soveltamiseen Maxwell, Hertz, Marconi, Popov

Käytännössä Kiinteä tietoliikenne (mm. radiolinkit) Siirtyvä tietoliikenne (mm. matkapuhelimet, langattomat teknologiat) Yleisradiotoiminta Satelliittitietoliikenne Satelliittinavigointi (GPS, Glonass, Galileo) Radionavigointi (lento- ja laivaliikenne) Radiopaikallistaminen (mm. tutkat) Radioamatööritoiminta Radioastronomia

RF-tekniikan perusteet yleissivistyksenä Radiotekniikkaa ja sen teorioita tarvitaan toki muuhunkin.. Radiotekniikkaa myös sähköiset piirit ja laitteet, joissa dimensiot aallonpituuden suuruusluokkaa Sekä analogisten että digitaalisten laitteiden toimintataajuudet jatkuvasti kasvussa Tahaton radiotoiminta yleistä Kytkentäilmiöt luovat häiriöitä hyvin laajalla taajuuskaistalla Tehoelektroniikka, moottorikaapelit...

Mistä on kysymys? Sähkömagneettisella aallolla on äärellinen nopeus Sähkö (virta, jännite) on sähkömagneettinen aalto Sähkömagneettisen aallon jännite ja virta riippuvat ajasta ja paikasta Kytkennässä, siirtolinjalla (johdin), vapaassa tilassa etenevällä aallolla Vertaa esim. aallot järvellä, ääniaallot

Ensiksi yksinkertaistus eli piiriteoria

Ensiksi yksinkertaistus eli piiriteoria I U

Mutta siirtolinjateoria

Mutta siirtolinjateoria l Z 0 +z

Mutta siirtolinjateoria i u

Mutta siirtolinjateoria

Mutta siirtolinjateoria

Mutta siirtolinjateoria

Mutta siirtolinjateoria

Mutta siirtolinjateoria

Tällä kurssilla tosin: Käsittelemme enimmäkseen sinimuotoisia aaltoja (äskeinen oli transientti) Lisäksi vielä jatkuvuustilassa, kun muutosilmiöt aaltojen etenemisessä ovat asettuneet (äsken eivät olleet)

Huomio! Sähkömagneettinen aalto etenee väliaineessa (eristeessä), jännite ja virta ovat mitattavissa johtimella Jännite ja virta johtimella ovat sähkömagneettisen aallon aikaansaamia Aalto itse on fotoneita Aalto ei itse asiassa tarvitse johtimia etenemiseen

Jos dimensiot oleellisesti aallonpituuden suuruusluokkaa pienemmät, voidaan ominaisuuksia tarkastella piirilaskennan keinoin virtojen ja jännitteiden avulla Johtimen jännite ja virta vakioita koko pituudella, tarkasteluhetkellä Siirtolinjateoriaa ei tarvitse soveltaa, ei RF-tekniikkaa Taajuuden kasvaessa aallonpituus pienenee, jolloin ominaisuuksia ei voida tarkastella piirilaskennan keinoin Sähkömagneettisen aallon äärellinen etenemisnopeus Analyysi sähkömagneettisten kenttien avulla Monimutkaista, modernit, raskaat mallinnustyökalut Approksimaatiot Siirtolinjateoria

Sähkömagneettisen aallon spektri Radioaallot muodostavat spektrin pitkäaaltoisimman eli matalataajuisimman osan Aallonpituudet tuhansista kilometreistä millimetrin osiin Taajuudet hertseistä terahertsiin

Sähkömagneettisen säteilyn spektri Lähde: The RF and Microwave Handbook. Golio M. J. CRC Press LLC

Radioaaltojen taajuusalueet

Taajuuksista esimerkkejä, tietoliikennetekniikka 2G-GSM -matkapuhelinverkko Suomessa 900 MHz / 1800 MHz FM-paikallisradio Suomessa 87,5 MHz - 108 MHz Ilmavalvontatutka, kaukovalvonta 2 GHz - 4 GHz (lähde: Ilmavoimat)

Taajuuksista esimerkkejä, tehoelektroniikkalaitteet CISPR 16-1 -standardi rajoittaa häiriöitä... Johtuville häiriöille 10 khz - 30 MHz Säteileville häiriöille 30 MHz - 18 GHz Pulssimaisten jännitteiden ja virtojen taajuussisältö?

Radioaallot Radioaallot kuuluvat sähkömagneettisen säteilyn spektriin Sähkömagneettinen säteily on poikittaista aaltoliikettä, joka etenee väliaineesta riippuvalla nopeudella Säteilyyn liittyy sekä muuttuva sähkökenttä että muuttuva magneettikenttä Tyhjiössä etenemisnopeus on yhtäläinen valonnopeuden kanssa

Perinteinen yksinkertaistettu havainnollistus, vapaassa tilassa E λ z E 0 H 0 H E( z, t) = E cos wt-bz 0 0 ( ) H( z, t) = H cos wt-bz aaltoluku ( ) b =2p / l

Maxwellin yhtälöihin pohjautuvan kenttäteorian perusteella sähkö- ja magneettikenttien suhde määritellään intrinsiikkisenä impedanssina, vapaasti etenevälle aallolle E H mr = Z0 = m/ e= ( mm 0 r) / ( ee 0 r)» 377W e r Tilanne muuttuu siirtolinjalla... (poikkileikkauksen geometria vaikuttaa), tästä lisää myöhemmin

Sähkö- ja magneettikentät toisiaan ja etenemissuuntaa vastaan kohtisuorassa ja samanvaiheisia TEM (transverse electromagnetic) -aaltomuoto TEM-aaltomuoto vaatii täysin homogeenisen väliaineen Kvasi-TEM TM- (transverse magnetic) ja TE- (transverse electric) aaltomuodoilla joko sähkö- tai magneettikentällä myös pitkittäinen komponentti

Sähkömagneettisen aallon aallonpituus l = v p / f Sähkömagneettisen aallon vaihenopeus määritellään seuraavasti v p w = = b 1 em e on väliaineen permittiivisyys (= e 0 e r ) m on väliaineen permeabiliteetti (= m 0 m r ) w on kulmataajuus b on aaltoluku b = 2p / l

Yhteenveto Taajuus, aallonpituus, kytkennän dimensiot Sähkömagneettinen tasoaalto, etenee vapaasti väliaineessa Vaihenopeus (etenemisnopeus) Aallonpituus/taajuus Aaltoluku Aaltoimpedanssi