Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa ET:n kevätseminaari Rovaniemellä 13.5.2016 Tuomas Timonen ja Timo Torvinen 13.5.2016 1
Sisältö Kemijoen ajankohtaiset kuulumiset Sierilän voimalaitosprojekti lyhyesti Voimalaitoksen tekniset ratkaisut Pitkä lupaprosessi Projektin aikataulu Vastuullisuus käytännössä Seuraavat askeleet 13.5.2016 2
Kemijoen ajankohtaiset kuulumiset Tuomas Timonen Toimitusjohtaja 13.5.2016 3
Suomen merkittävin vesi- ja säätövoiman tuottaja 20 voimalaitosta, kolmannes Suomen vesisähköstä (5 333 GWh v. 2015) 80 90 % Suomessa tuotetusta säätösähköstä tuotetaan vesivoimalla. Kemijoen osuus kaikesta Suomessa tuotetusta säätösähköstä on n. 30 50%. Kolme jokea, yli 1 000 km jokivartta, 200 000 asukasta Vesivoima on tärkeä osa Lapin elinkeinoelämää ja jokivarren ihmisten arkea. Sidosryhmäkenttämme on poikkeuksellinen laajuudeltaan ja moninaisuudeltaan. 13.5.2016 4
Suuresta työnantajasta suureksi työllistäjäksi Kalanistutusvelvoitteet Kemijoen voimalaitosten käyttö ja kunnossapito Olemme vesivoimatuotannon tilaaja- ja asiantuntijaorganisaatio. Ostamme siis suurimman osan toiminnoistamme palvelutoimittajilta. Lieksanjoen voimalaitosten käyttö ja kunnossapito Velvoite- ja ympäristötyöt Ketterän toimintamallimme ansiosta tuotamme sähköä kustannustehokkaasti. Yhdessä olemme vastuullisia vesivoimaosaamisen kehittäjiä, työllistäjiä ja jokivarren yhteisöjen aktiivisia jäseniä. Kumppanuusmallin ansiosta Lappiin on syntynyt ja syntyy edelleen uusia mahdollisuuksia sekä kasvu- että suuremmille yrityksille. Kymijoen voimalaitosten käyttö, kunnossapito ja valvonta ICT-palvelut Viestintäpalvelut Rahoitus, tuotannon suunnittelu ja valvomotoiminta (2016) Talous- ja palkkahallinto Lakiasiainpalvelut Sähkönsiirto 13.5.2016 5
Ajankohtaista Valvomosiirto Fortumille edennyt hyvin, jatkuvaa yhteistyötä tulvan aikaan Vahvistamme vaelluskalakantoja vapaaehtoisuutta ja yhteistyötä korostaen Itä-Lapin maakuntakaavan valmistelu ja Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus tulvariskien hallintaan Sierilän voimalaitoshankkeen lupaprosessi ja valmistelu jatkuu 13.5.2016 6
Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa Timo Torvinen Toimintaedellytykset ja omaisuuden hallinta 13.5.2016 7
Kotimaista uusiutuvaa säätövoimaa Sieriniemeen, noin 20 kilometriä Rovaniemeltä itään, on suunnitteilla uusi vesivoimalaitos. Sierilä olisi viimeinen Kemijoen pääuomaan rakennettava laitos. Se täydentäisi ja yhtenäistäisi Lokan varastoaltaalta lähtevän voimalaitosketjun. Tuottaisi vuodessa 155 GWh energiaa Merkittävä rooli kotimaisen päästöttömän säätöenergian tuotannossa Uutta työtä Lappiin: rakentamisen välitön työllisyysvaikutus noin 800 ja välillinen 900 henkilötyövuotta Suoraa tuloa Rovaniemen kaupungin kassaan: kiinteistöveroa noin 1,3 miljoonaa euroa vuodessa 13.5.2016 Ounasjoki Valajaskoski Petäjäskoski Ossauskoski Taivalkoski Rovaniemi Valajaskoski Porttipahta Kurittukoski Vajukoski Matarakoski Kelukoski Kurkiaska Isohaara Porttipahta Permantokoski Sierilä Kitinen Lokka Luiro Lokka Kokkosniva Kemijärvi Seitakorva Pirttikoski Vanttauskoski Sierilä Vanttauskoski 8
Sierilä yhdistäisi Kemijoen pääuoman tehokkaaksi tuotantoketjuksi Taivalkoski Isohaara +27,0 +12,0 12,0 106 434 PETÄJÄSKOSKI OSSAUSKOSKI 14,5 133 529 VALAJASKOSKI TAIVALKOSKI ISOHAARA Petäjäskoski +62,5 Ossauskoski +42,0 15,0 50 124 501 ALARYHMÄ 20,5 SIERILÄ VANTTAUS- KOSKI 182 687 11,5 Valajaskoski +74,0 SEITAKORVA PIRTTIKOSKI 100 150 200 250 km 101 365 SIERILÄ +82,0 8,0 Vanttauskoski +99,0 17,0 Seitakorva +149,0 Pirttikoski +125,0 26,0 152 581 YLÄRYHMÄ 24,0 144 MW 511 GWh/v 13.5.2016 9
Sierilästä tulisi Suomen 23. suurin vesivoimalaitos Koneasema Oikaraisen uusi silta Perustiedot Padotusaltaan pinta-ala 14 km² Yläaltaan padotustaso N43 +82,00 Putouskorkeus 8 m Rakennusvirtaama 650 m³/s Sierijoki Maapato 2 Maapato 1 Rantapato 2 Mukkaojan ohitusuoma Tulvaaukot Maapato 3 Rantapato 4 Rantapato 3 Voimalaitoksen nimellisteho 44 MW (netto n.28 MW) Vuosienergia Maa- ja vesialueet yht. 155 GWh/a (netto n.110gwh) Pinta-ala (HA) Kemijoki Oy:n omistus 1 246 85 % Rantapato 1 13.5.2016 10
Päälaiteratkaisu: 2 bulb-tyyppistä vaakakoneistoa Hätä HW +84,00 Ylävesi +82,00 HW +79,99 NW +73,70 +67,50 13.5.2016 11
Säännöstelypato Patolinja Sillan kl. Ylävesi +82,00 +85,20 HW +80,16 +71,00 NW +73,70 +65,00 +64,00 Tulva-aukon pituusleikkaus 3 kpl segmenttiluukkuja b=12 m, purkauskyky 2 600 m³/s (HW = +82,00) 13.5.2016 12
Lupaprosessi on kestänyt jo yli 10 vuotta Ympäristövaikutusten arviointi 1996 2000 Pohjois-Suomen AVI 31.5.2011 2005 2011 Vaasan hallinto-oikeus 27.6.2012 2011 2012 Korkein hallinto-oikeus 7.11.2013 2012 2013 Vaasan hallinto-oikeus 3.3.2015 2013 2015 Korkein hallinto-oikeus (arvioitu kesto) 2015 -> 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 13.5.2016 13
Rakentaminen ajoittuisi vuosikymmenen loppuun 15 16 17 18 19 20 21 22 Esivalmisteluaineiston päivittäminen Yksityiskohtainen valmistelu Rakentamisen valmistelu Rakentaminen Käyttöönotto Maisemointi- sekä lopputyöt 13.5.2016 14
Tavoitteemme: Sierilästä malliesimerkki nykyaikaisesta ja vastuullisesta vesivoimarakentamisesta Jokivarren ihmiset Avoimuus, viestintä ja vuorovaikutus eri sidosryhmien kanssa koko hankkeen ajan Keskustelu ja kuuntelu kasvotusten ja muissa viestintäkanavissa Hankkeen laaja esittely sidosryhmille mm. koululaiset ja opiskelijat, asukkaat, elinkeinoelämä, päättäjät, kansainväliset ryhmät Huomioimme turvallisuusasiat erityisen tarkkaan sekä työmaalla että sivullisten osalta Jokivarren luonto Ympäristön huomiointi lähtökohtana suunnittelussa Osa jokivarren elinympäristöistä muuttuu tai häviää, mikä vaikuttaa joidenkin alueella elävien lajien paikallisiin kantoihin Erityistä huomiota vaativat harvinaistuneet lajit kuten törmäpääsky, laaksoarho ja apilakirjokääriäinen 13.5.2016 15
Vastuullisuus käytännössä: Naapurusto, virkistyskäyttö ja maisema Uusia rannansuojauksia Lukuisia maisemointikohteita Uusia veneenlaskupaikkoja ja vanhojen kunnostusta Uudet venereitit merkintöineen Kalastokorvaukset Osallistuminen uuden sillan rakentamiskustannuksiin Toimenpiteet asukkaiden vedenkäytön mahdollisuuksien muutoksiin liittyen 13.5.2016 16
Vastuullisuus käytännössä: Eläin- ja kasvilajit maalla ja vedessä Uhanalaiset lajit maalla Apilakirjokääriäisen elinalueelle suojapato, pohjavesiputkistoja ja pumppaamo sekä hoitotoimenpiteitä Laaksoarho-esiintymien suojaus, kunnostus ja siirto Törmäpääskyille tekopesiä ja työt pesimäajan ulkopuolella Kalasto ja muut vesieliöt Mukkaojan luonnonmukainen ohitusuoma elinolosuhteiden ja jokiuoman läpikulun parantamiseksi Varaudumme kalatien rakentamiseen Tarkkailemme jatkuvasti voimalaitoksen vaikutuksia vesistössä 13.5.2016 17
Apilakirjokääriäisen esiintymisalueen suojelu Esiintymispaikka ELY:n suojelupäätöksessä Pumppuallas HW +79,00 Pumppuasema Suojapato: Padon korkeus +83,50 Padon pituus 280 m Patomassat 18 000 m³ Tuleva vesiraja HW +82,04 13.5.2016 18
Projekti etenee investointipäätöstä kohti Olemme laatimassa Kemijoki Oy:n hallitukselle esitystä hankkeen yksityiskohtaisen valmistelun käynnistämiseksi Esityksessä mm. päivitetyt tekniset ratkaisut, lupatilanne, kustannusarviot, kannattavuusarvio, esitys projektointi- ja toteutusmallista, pääaikataulu, riskikuvaus, yritysvastuunäkökulma sekä kuvaus hankkeen rahoituksesta Jos Kemijoki Oy:n hallitus tekee myönteisen päätöksen, siirrymme hankkeen yksityiskohtaiseen valmisteluun 13.5.2016 19
Kiitos Lisätietoja: Timo Torvinen Toimintaedellytykset ja omaisuuden hallinta Kemijoki Oy timo.torvinen@kemijoki.fi 13.5.2016 20