Lapin Liitto Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys

Transkriptio

1 Lapin Liitto Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys Länsi-Lappi Rovaniemi Itä-Lappi Liite 10 Tuulipuistoanalyysi alueittain Tuulimallinnus Sijoitussuunnittelu Sähköverkkoonliityntä 1

2 Suunnitteluperiaatteet Tuulimallinnus Lähtötiedot: Ilmatieteenlaitoksen Tuuliatlas, joka on yleisen tason tuulennopeuskartta ja kuvaa tuulisuuden vaihtelua 2.5 km x 2.5 km resoluutiolla. Suomen Tuuliatlas -karttaliittymästä ladattiin tilastollinen tuulidata kunkin tarkasteltavan alueen keskipisteelle. Maanmittauslaitoksen maastonkuvausaineisto (korkeuskäyrät 2,5 m välein) Mallinnus toteutettiin WAsP-ohjelmalla, joka on tuulivoimasuunnittelussa yleisesti käytetty lineaarinen virtausmalli. Mallinnuksessa otetaan huomioon paikalliset maastonmuodot. Tuuliatlaksesta saatu tieto yleisen tason tuulisuudesta tarkennetaan kuvaamaan paikallisia tuuliolosuhteita ja tuulennopeuden pienen mittakaavan vaihtelua valitun alueen sisällä. Tuloksena saatavassa tuuliresurssikartassa siis yhdistyy tieto Tuuliatlaksen mukaisesta tuulennopeus- ja suuntajakaumasta sekä paikallisten maastonmuotojen aiheuttamasta vaihtelusta tuulisuudessa. Mallinnuksen tuloksena saatiin kunkin alueen tuulisuusolot 100 m ja 150 m korkeudelle. Sijoitussuunnittelu Sijoitussuunnittelu toteutettiin WindFarmer-ohjelmalla. Tuulivoimaloiden sijoittelussa huomioitiin: paikan soveltuvuus. Käytössä olivat GIS-analyysin tulokset, joiden mukaan tietyt alueet olivat poissuljettuja ja loput pisteytetty erilaisin soveltuvuutta mittaavin kriteerein; mallinnettu tuulennopeus, joka oli ensisijainen kriteeri vähimmäisehtojen täyttyessä; etäisyys asuinrakennuksiin ja loma-asuntoihin. Minimiarvona 800 m; alueella kulkevat julkiset tiet, rautatiet ja sähkölinjat, joiden ympärille jätettiin noin 500 m suojavyöhyke; maastonmuodot ja maaperä hyvin karkealla tasolla. turbiinien vaikutukset toisiinsa, eli nk. varjostushäviöt, joiden tulisi olla maksimissaan noin 8 % koko tuulipuiston osalta. Häviöt vaikuttavat mm. turbiinien kuormitukseen, toteutuvaan tuotantoon sekä tuulipuiston elinikään. 2

3 Tuulimallinnus - Esimerkkinä alueen 6 tuuliresurssikartta sekä turbiinisijoittelu - Turbine - Dwelling - Wind Speed : m/s m/s m/s m/s m/s m/s m/s m/s m/s m/s 3

4 Yhteenveto Länsi-Lapin maakuntakaava-alue Länsi-Lapin maakuntakaava-alue Kunta Alue Pinta-ala Turbiinien max lkm Kapasiteetti* Tuotanto ** Tuulennopeus (turbiinikoht. nopeuksien haarukka) km 2 MW h/a h/a 100 m 150 m 100 m 150 m Pello m/s m/s Pello-Ylitornio m/s m/s Ylitornio-Pello m/s m/s Ylitornio m/s m/s Kemi-Simo m/s m/s Tornio m/s m/s Simo m/s m/s Simo m/s m/s * 3MW:n turbiineilla ** oletuksena 10 % häviöt (+ varjostusvaikutus), haarukka laskettu eri turbiinityypeillä 4

5 Yhteenveto Rovaniemen maakuntakaava-alue Rovaniemen maakuntakaava-alue Kunta Alue Pintaala Turbiinien max Kapasiteetti* Tuotanto ** Tuulennopeus (turbiinikoht. lkm nopeuksien haarukka) km 2 MW h/a h/a 100 m 150 m 100 m 150 m Rovaniemi-Pello- Ylitornio m/s m/s Rovaniemi m/s m/s Rovaniemi m/s m/s Rovaniemi-Ranua m/s m/s Rovaniemi-Tervola m/s m/s Rovaniemi m/s m/s Kemijärvi Ranua m/s m/s * 3MW:n turbiineilla ** oletuksena 10 % häviöt (+ varjostusvaikutus), haarukka laskettu eri turbiinityypeillä 5

6 Yhteenveto Itä-Lapin maakuntakaava-alue Itä-Lapin maakuntakaava-alue Kunta Alue Pinta-ala Turbiinien max Kapasiteetti* Tuotanto ** Tuulennopeus (turbiinikoht. lkm nopeuksien haarukka) km 2 MW h/a h/a 100 m 150 m 100 m 150 m Savukoski m/s m/s Pelkosenniemi Kemijärvi m/s m/s Pelkosenniemi m/s m/s Kemijärvi-Posio m/s m/s Posio m/s m/s Posio m/s m/s * 3MW:n turbiineilla ** oletuksena 10 % häviöt (+ varjostusvaikutus), haarukka laskettu eri turbiinityypeillä 6

7 Yhteenveto tarkastelluista alueista Tuotantolaskelmissa käytettiin 3 MW tuulivoimaloita, roottorin halkaisijaltaan n m. Voimalat ovat erityisesti matalille tuulennopeuksille soveltuvia. Tästä johtuen tuulisuudeltaan parhaissa kohteissa korkeammilla napakorkeuksilla voidaan joutua käyttämään kovatuulisempiin oloihin suunniteltuja voimalatyyppejä, mikä laskee huipunkäyttöaikaa esitetystä. Tuotantolaskelmat tehtiin 100 m ja 150 m napakorkeuksille. Erityyppisille voimaloille tehtyjen laskelmien tuloksena saatiin mahdollisten huipunkäyttöaikojen haarukka kullekin alueelle. Joissakin kohteissa 100 m napakorkeus ei ole riittävä, jotta hankkeet olisivat teknistaloudellisesti kiinnostavia. Asutus ei yleisesti rajoita voimaloiden sijoittelua merkittävästi. Etelä-Lapin rannikkoalueiden osalta paras tuotanto saavutettaisiin lähimpänä rannikkoa, mutta loma- ja asuinrakennukset rajoittavat voimaloiden sijoittelua. Tarkastelualueiden pohjoisosat ovat tuotantopotentiaaliltaan heikompia, mutta hajanainen asutus mahdollistaa yhtenäisen puistosuunnittelun. Tuulivoimaloiden sijoittelu on tehty siten, että koko alueen pinta-ala ja myös tuulisuudeltaan heikommat kohdat on hyödynnetty. Tuuliresurssi vaihtelee monien tarkasteltujen alueiden sisällä huomattavasti Parhaimmat tuuliresurssit ovat tyypillisesti tunturien/vaarojen huipuilla Alustavien tuotantolukujen perusteella 100 m napakorkeus ei useimmissa tapauksissa ole riittävä, jotta hankkeet olisivat teknistaloudellisesti kiinnostavia. - Nyrkkisääntönä teknistaloudelliselle kiinnostavuudelle voidaan pitää vähimmäistuulennopeutta 6.5 m/s ja tuotantotasoa kuvaavaa huipunkäyttöaikaa noin 2400 h/a* *) TEM / Syöttötariffityöryhmän loppuraportti: Tuulivoiman tariffitason määrityksessä käytetty arvo huipunkäyttöajalle. 7

8 Yhteenveto Länsi-Lapin maakuntakaava-alueen sähköverkkoliitynnöistä 1/2 Alue 6: - Pellon 110 kv sähköasema - Pellon ja Kolarin välinen 110 kv johto Alue 22: - Ylitornion 110 kv sähköasema - Turtolan 110 kv sähköasema - Ylitornion ja Turtolan välinen 110 kv johto Alue 23: - Ylitornion 110 kv sähköasema - Turtolan 110 kv sähköasema - Ylitornion ja Turtolan välinen 110 kv johto Alue 24: - Ylitornion 110 kv sähköasema Alue 55: - Kemin alueella useita 110 kv asemia - Fingridin 110 kv johto 8

9 Yhteenveto Länsi-Lapin maakuntakaava-alueen sähköverkkoliitynnöistä 2/2 Alue 56: - Tornion 110 kv sähköasema - Tornion ja Kemin välinen 110 kv johto - Selleen ja Keminmaan välinen 110 kv johto Alue 62: - Simon 110 kv sähköasema - Fingridin 110 kv johto Alue 23: - Simon 110 kv sähköasema - Kuivaniemen 110 kv sähköasema - Fingridin 110 kv johto 9

10 Yhteenveto Rovaniemen maakuntakaava-alueen sähköverkkoliitynnöistä 1/2 Rovaniemi Alue 10: Lähin sähköasema on Fingridin Meltauksen sähköasema Etäisyys tuulipuistosta sähköasemalle suorinta reittiä on noin km Meltauksen asemalla on käytössä 220 ja 110 kv jännitetasot Pellon 110 kv sähköasema sijaitsee noin 40 km etäisyydellä Alue 27: Lähimmät 110 kv sähköasemat sijaitsevat Rovaniemellä, noin km etäisyydellä Fingridin Valajaskosken 110 kv sähköasema on noin 20 km etäisyydellä Alue 31: Lähin sähköasema on Valajakoski, etäisyys noin 10 km Petäjäskosken sähköasema on vahva, etäisyys noin 15 km 110 kv johto kulkee alueen pohjoispuolella Alue 32: Alueen 32 pohjoispuolelta kulkee Petäjäskosken ja Pirttikosken välinen 400 kv johto, mutta 400 kv jännitetasoon pieni tuulipuisto ei voi liittyä Tuulipuistoa lähinnä oleva sähköasema sijaitsee Vanttauskoskella (8 km), mutta vesivoimalan 220 kv sähköasemaan liittyminen voi olla vaikeaa Fingridin Pirttikosken sähköasema on vahva liityntäpiste ja sijaitsee noin 20 km etäisyydellä Pirttikoskella on 110, 220 ja 400 kv jännitetasot 10

11 Yhteenveto Rovaniemen maakuntakaava-alueen sähköverkkoliitynnöistä 2/2 Rovaniemi Alue 38: Alue 38 sijaitsee vain noin 5 km etäisyydellä Fingridin Pirttikosken sähköasemasta, joka on suositeltava liittymispiste Alue 42: Aluetta 42 lähellä sijaitsevat Fingridin Petäjäskosken ja Ossauskosken sähköasemat, mutta näillä asemilla on käytössä 220 kv ja 400 kv jännitetasot ja liittyminen 220 kv jännitetasoon voi olla hankalaa Ranua Alue 60: Lähin sähköasema: Ranua, noin 10 km etäisyydellä Ei muita sähköasema tai voimajohtoja lähellä 11

12 Yhteenveto Itä-Lapin maakuntakaava-alueen sähköverkkoliitynnöistä 1/2 Pelkosenniemi Alue 15: Lähin sähköasema on Koillis-Lapin Sähkön Pelkosenniemen 110 kv sähköasema Etäisyys tuulipuistosta sähköasemalle on noin 5-10 km riippuen alueesta Koillis-Lapin sähkö rakennuttaa Kemijärven Isokeron sähköasemalta 110 kv johdon Pelkosenniemelle ja uusi johto vahvistaa Pelkosenniemen sähköaseman verkkoa Uuden Isokero-Pelkosenniemi-johdon on määrä valmistua 2011 Verkon vahvistusten valmistuttua, tulee tarkistaa Koillis-Lapin Sähköltä tuulivoiman liitettävyys Pelkosenniemen asemalle Kemijärvi Alue 13: Kemijärven ympäristön sähköasemat Kemijärven ja Pelkosenniemen välinen 110 kv johto Alue 37: Alueella 37 sijaitsee Fingridin Pirttikosken sähköasema (110, 220, 400 kv), joka on suositeltava vahva liittymispiste Lisäksi alueen 37 puistoja lähellä sijaitsee Kemijoki Oy:n Seitakorvan vesivoimalaitos, mutta Seitakorvan sähköaseman jännite on 220 kv ja tuulipuiston liittyminen siihen voi olla hankalaa Alueen itälaidalla sijaitsee Jumiskon vesivoimalaitos, jossa on 110 kv sähköasema. Mahdollista liittymistä Jumiskon voimalan asemalle tulee selvittää tarkemmin PVO:n kanssa 12

13 Yhteenveto Itä-Lapin maakuntakaava-alueen sähköverkkoliitynnöistä 2/2 Posio Alue 48: Alueen 48 lähimmät 110 kv sähköasemat sijaitsevat Raistakassa (etäisyys 10 km) ja Posion keskustan läheisyydessä (20 km) Molemmat asemat sijaitsevat 110 kv rengasverkossa, joten oletettavasti asemille voitaisiin liittää tuulivoimaa Alue 43: Alueen eteläpuolella alle 5 km etäisyydellä kulkee Pirttikosken ja Posion välinen 110 kv voimajohto Pirttikosken sähköasema sijaitsee noin 20 km etäisyydellä Savukoski Alue 1: Lähin sähköasema: Kokkosniva 110 kv, etäisyys noin 20 km Alueella kehitteillä kaivoshankkeita, joiden yhteydessä mahdollisesti tulossa uusia voimajohtoja. Esim. Kursusta Akanvaaran kautta Savukoskelle 13