Suonenjoen uuden jätevedenpuhdistamon ympäristö- ja vesitalouslupa, Suonenjoki

Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 91/2013/1 Dnro ISAVI/50/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 17.10.2013 ASIA HAKIJA Suonenjoen uuden jätevedenpuhdistamon ympäristö- ja vesitalouslupa, Suonenjoki Suonenjoen kaupunki kunnallisen vesihuoltoyhtiön lukuun HAKEMUKSEN VIREILLETULO Suonenjoen kaupunki on 4.6.2012 aluehallintovirastoon saapuneella ja 15.8.2012, 23.8.2012, 27.8.2012, 14.9.2012, 15.2.2013, 15.5.2013, 17.6.2013, 19.6.2013 sekä 7.8.2013 täydennetyllä hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Suonenjoen kaupungin uudelle jätevedenpuhdistamolle. Kaupunki on 8.8.2013 saadulla hakemuksella pyytänyt purkuputkea varten tarvittavaa käyttöoikeutta toisen alueeseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Kyseessä on uusi toiminta. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a) kohdan mukaan ympäristölupa on oltava asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen tarkoitetun puhdistamon toimintaan. Vesilain 3 luvun 3 :n mukaan vesitaloushankkeella, kuten viemärijohdon tekemisellä väylän ali on oltava lupa. Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 13 a) kohdan nojalla jätevedenpuhdistamon toimintaa koskevassa ympäristölupa-asiassa. Kun toiminta edellyttää ympäristöluvan lisäksi lupaa vesilain 3 luvun nojalla, on lupahakemukset käsiteltävä aluehallintovirastossa ympäristönsuojelulain 39 :n mukaisesti yhteiskäsittelyssä. PUHDISTAMON SIJAINTI, KAAVOITUSTILANNE JA YMPÄRISTÖ Puhdistamo rakennetaan Suonenjoen kaupungin Lietteenmäen kylään kaupungin omistamalle tilalle Hirsiranta (778-412-32-23), joka sijaitsee noin 6,5 kilometriä keskustaajamasta luoteeseen. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1030 Mikkelin päätoimipaikka fax 015 760 0150 Maaherrankatu 16 www.avi.fi/ita Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio

TOIMINNAN KUVAUS 2 (45) Alueella on kaupunginvaltuuston 10.6.2013 hyväksymä asemakaava, jossa puhdistamoalue on merkinnällä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET-15). Alue on tarkoitettu jätevedenpuhdistamoa ja siihen liittyviä rakennelmia varten. Tien ja puhdistamorakennuksen väliin on kaavoitettu suojavirhealue (EV-1), jossa tulee säilyttää riittävä puusto näkösuojana. Ympäröivä alue on metsätalousmaata. Tilalla ei ole rakennuksia ja siinä kasvaa metsää. Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta tai pohjaveden muodostumisaluetta. Lähin pohjavesialue (I-luokka) on 3,4 kilometrin etäisyydellä puhdistamolta lounaaseen. Maanpinnan korkeus puhdistamoalueella vaihtelee välillä +130 +135. Alueen maaperässä on 0,5 1,0 metriä turvetta, jonka alla on hiekkaa. Liito-oravakartoituksessa alueella ei havaittu liito-oravia. Lähimmät asuin- ja loma-asuinrakennukset sijaitsevat 300 500 metrin etäisyydellä puhdistamoalueelta. Kilometrin säteellä puhdistamosta sijaitsee noin kymmenen asuin- tai loma-asuinrakennusta. Puhdistamon prosessi ja mitoitus Jätevedenpuhdistamolla tullaan käsittelemään noin 7 600 asukkaan, Suonenjoen kaupungin ja Iisveden taajaman sekä haja-asutusalueiden jätevedet. Nykyisen puhdistamon keskimääräinen BOD-tulokuormitus vastaa asukasvastinelukua 28 571 ja toteutunut maksimikuormitus asukasvastinelukua 45 714. Vuoteen 2030 tehdyn ennusteen mukainen tulokuormitus vastaa asukasvastinelukua 32 900. Elintarviketeollisuuden jätevesien osuus mitoituskuormasta on noin kaksi kolmasosaa ja virtaamasta noin 40 prosenttia. Uusi puhdistamo on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2015. Rakentaminen ajoittuu vuosiin 2014 2015. Yhdyskuntajätevedet johdetaan ensin nykyisen puhdistamon alueelle, josta ne pumpataan siirtoviemäriä pitkin rakennettavalle puhdistamolle. Samaan viemäriin johdetaan Iisveden taajaman jätevedet. Siirtoviemärin pituus on noin seitsemän kilometriä. Elintarviketeollisuuden jätevedet johdetaan puhdistamolle erillistä putkea pitkin. Putken pituus on noin kahdeksan kilometriä. Siirtoputki alkaa meijeriltä ja etenee siitä noin kolme kilometriä hillotehtaalle. Nykyiseltä puhdistamolta teollisuusvesien siirtoviemäri jatkuu samassa kaivannossa yhdyskuntajätevesien siirtoviemärin kanssa. Puhdistamo on katettu, lämpöeristetty ja lämmitetty. Prosessitilat ovat puolilämpimiä ja valvomo sekä sosiaalitilat lämpimiä. Puhdistamon yksikköprosessit voidaan ohittaa. Ohitukset mitataan pistekohtaisesti tai ohitettava määrä määritetään laskennallisesti muiden mittausten avulla. Jätevedet virtaavat painovoimaisesti laitoksen läpi. Jätevedenpuhdistamo tehdään kaksilinjaisena aktiivilieteprosessina, jossa on ilmastus ja jälkiselkeytys sekä fosforinpoisto ferrisulfaatilla.

3 (45) Yhdyskuntajätevedet ja elintarviketeollisuuden jätevedet esikäsitellään erikseen. Yhdyskuntajätevesien esikäsittelylaitteistoon kuuluvat välppäys, hiekan- ja rasvanerotus. Tarvittaessa vedet voidaan johtaa varoaltaaseen. Teollisuuden jätevedet johdetaan neutralointiyksikön kautta ilmastetulle tasausaltaalle ja tarvittaessa varoaltaalle. Teollisuuden jätevedet voidaan johtaa tarvittaessa välppäyksen ja neutralointisäiliön kautta prosessiin. Tasaus- ja varoaltaalta teollisuusjätevedet pumpataan esiselkeytykseen tai vaihtoehtoisesti yhdyskuntajätevesien välppäykseen tai hiekanerotukseen. Jätevedet johdetaan ilmastuksen jälkeen jälkiselkeytykseen ja siitä purkuputkeen. Puhdistamon altaat ja niiden koko: Altaiden määrä Altaiden koko Hiekanerotus 1 tilavuus 20 m 3 Teollisuusjätevesien tasaus- ja 1 tilavuus 600 m 3 varoallas Yhdyskuntajätevesien varoallas 1 1 500 m 3 Esiselkeytysallas 1 tilavuus 300 m 3 Ilmastusaltaat 2 tilavuus 2 x 1 230 m 3 Jälkiselkeytys 2 pinta-ala 2 x 218 m 2 Lietteen sakeuttamo 1 tilavuus 60 m 3 Prosessimitoitus on laskettu erikseen teollisuus- ja yhdyskuntajätevesille. Teollisuusjätevesien kuormitus on huomioitu lisäämällä virtaamiin 20 prosentin ja ainemääriin 25 prosentin kasvu nykytilanteeseen verrattuna. Arvio on tehty vuoteen 2030 saakka. Teollisuuden jätevesien mitoituskuormitus Parametri yksikkö Mitoitusarvo Vuorokausivirt. Q d m 3 /d 620 Vuorokausivirt. Q max m 3 /d 920 Tuntivirt. q ka m 3 /h 26 Tuntivirt. q max m 3 /h 100 BOD 7 kg/d 1 820 mg/l 2 900 COD Cr kg/d 2 650 mg/l 4 200 kiintoaine kg/d 370 mg/l 600 kok.p kg/d 12 mg/l 19 kok.n kd/d 63 mg/l 100 COD:BOD 1,5 BOD:N:P 100:3:0,7 ph 5 8 lämpötila verkoston alkupäässä C 19 41 (13 30)* * Mikäli Valion jätevesistä tulevaisuudessa otetaan lämpö talteen ennen viemäriin johtamista, on jäteveden lämpötila 20 C.

4 (45) Yhdyskuntajätevesien mitoituskuormitus Parametri Yksikkö Mitoitusarvo Liittyjämäärä as. 6 300 Keskivirtaama. Q d m 3 /d 1 330 l/as.d 210 Maksimivirtaama Q max m 3 /h 230 BOD 7 kg/d 620 mg/l 470 g/as.d 98 COD Cr kg/d 1230 mg/l 920 g/as.d 195 kiintoaine kg/d 660 mg/l 490 g/as.d 105 kok.p kg/d 17 mg/l 13 g/as.d 2,7 kok.n kd/d 90 mg/l 68 g/as.d 14 COD:BOD 2,0 BOD:N:P 100:15:2,7 lämpötila C 5 16 Puhdistamon laajennus- ja tehostamisvaraukset Puhdistamoalueella on tilavaraus jälkikäsittelyaltaalle. Jälkikäsittelymenetelmänä olisi flotaatiotekniikka. Puhdistamolla varaudutaan typenpoistoon DN-prosessilla, jossa ilmastuslinjat jaetaan viiteen lohkoon. Prosessissa tarvittavat ilmastimet ja sekoittimet asennetaan puhdistamoa rakennettaessa, mutta alkalointikemikaalin annostelulaitteita ja kalkkisiiloa ei nyt rakenneta. Jälkikäsittelyvaraus suunnitellaan siten, että se voidaan rakentaa ilman välipumppausta. Lietteen vastaanotto ja sen käsittely Puhdistamolle vastaanotettavan haja-asutusalueiden sako- ja umpikaivolietteen määrän arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa. Lietteen vastaanottorakennuksessa on betonirakenteinen 40 m 3 :n tasausallas. Lietteiden arvioitu kokonaiskuorma vastaa nykyisen kaupungin haja-asutusalueiden asukkaiden (1 400 as.) lietteen lisäksi noin 600 kunnan ulkopuolisen asukkaan vuotuista lietemäärää. Jäteveden puhdistuksen esiselkeytyksen raakaliete, biologisen prosessin ylijäämäliete ja ferrifosfaatti- ja hydroksidisakan sekaliete pumpataan sakeuttamoon. Sakeutettu liete pumpataan kuivattavaksi kahdelle ruuvipuristimelle. Kuivatun lietteen kuiva-

Hajukaasujen käsittely 5 (45) ainepitoisuus on noin 18 prosenttia. Kuivattu liete siirretään kannellisille lietelavoille. Kuivatun lietteen määräksi arvioidaan noin 3 400 m 3 vuodessa. Lietelavat siirretään muualla käsiteltäväksi 1 2 kertaa viikossa. Esikäsittelytilasta ja teollisuusvesien tasausaltaasta ilma johdetaan biologiseen hajukaasujen käsittelyyn. Biosuotimeen johdettava ilmamäärä on yhteensä 1 600 m 3 tunnissa. Suotimen pinta-ala on 27 m 2, suodinpatjan korkeus 1,85 m ja tilavuus 50 m 3. Suodatin materiaalina on puuhake, turve tai seulottu komposti. Purkuputken sijoittaminen vesistöön Viemäriverkko Puhdistettu jätevesi johdetaan noin viiden kilometrin pituisella purkuputkella Iisveteen. Vedenalaista putkea on noin 4,4 kilometriä. Purkuputken linjaus risteää ja kulkee samansuuntaisesti syväväylän kanssa. Purkuputken pää sijaitsee noin kymmenen metrin syvyydessä järven pohjalla (koordinaateissa X=3498928,05, Y=6955502,14). Iisveden vedenkorkeudet ovat: alivesi NW +97,27 ja keskivesi MW +97,93 (N60). Purkuputki on hitsattua muoviputkea, joka koestetaan vesipaineella. Kohdissa, joissa veden syvyys on pienempi kuin kaksi metriä keskivedenkorkeudesta, putki asennetaan betonipainoilla painotettuna vähintään puoli metriä pohjan alapuolelle. Ruopattavan alueen pituus on noin 160 metriä. Rannassa putki asennetaan roudattomaan syvyyteen tai lämpöeristetään. Kun kaivantoa ei tarvitse tehdä, tarkastetaan vesistön pohja ja poistetaan mahdolliset putkea vahingoittavat ainekset. Tällöin putken etäisyys painoineen on yli kaksi metriä keskiveden korkeudesta. Putken painotuksessa käytetään teräsbetonisia kiilalukkopainoja. Purkuputken painotusprosentti on vähintään 110. Painot ovat muodoltaan sellaisia, etteivät ne tartu helposti verkkoihin, laiva-ankkureihin yms. Putkilinjojen risteämiset tehdään sukeltajatyönä. Putket merkitään rannoilla tauluilla. Väylän alituskohta merkitään rantautumiskohdalla Liikenneviraston määräyksen mukaisesti johtomerkillä. Matalassa vedessä putkien asennus pohjaan painottamalla samentaa tilapäisesti vettä. Samentumisen määrä riippuu siitä miten asennus tehdään. Pohjaan upottaminen samentaa vettä huomattavasti vähemmän kuin ruoppaus. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen viemäriverkon pituus on 82 173 metriä, josta betonia on 11 769 metriä ja loput muovia. Paineviemäreitä on 16 418 metriä ja jätevedenpumppaamoja 34. Sadevesiviemäreitä on 15 064 metriä. Viemäriverkkoa on saneerattu ja verkon tiiveys on parantunut. Verkon vuotovesiprosentti on laskenut 90-luvun noin 30 prosentista nykyiseen 18 prosenttiin. Saneeraussuunnitelmaa toteutetaan määrärahojen mukaan. Viemäriverkon kattavuutta on lisätty erityisesti kaava-alueiden reunamilla. Jätevesipumppaamot ovat kaukovalvonnan pii-

6 (45) rissä ja niitä saneerataan keskimäärin yksi vuodessa. Viemäriverkkoa seuraa jatkuvasti vähintään yksi työntekijä. Verkon kunnossapitotehtäviin kuuluvat mm. pumppaamojen ylläpito, verkon huuhtelu ja kuvaukset sekä vuotojen paikannus. Puhdistamolle tuleva kuormitus Tuloveden virtaamamäärä perustuu arvioon Suonenjoen asukasmäärästä (7 200 asukasta) ja ennusteeseen teollisuusvesikuormasta vuonna 2030. Yhdyskuntajätevesien määrän arvioidaan laskevan 5 prosenttia ja teollisuuden jätevesien määrän kasvavan 10 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Sakokaivolietteen määrän oletetaan kasvavan haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyvaatimusten tiukentuessa. Yhdyskuntavesien keskivirtaama vuonna 2030 on arvion mukaan 1 230 m 3 vuorokaudessa ja teollisuusvesien 560 m 3 vuorokaudessa. Tulokuormitus nykyiselle puhdistamolle vuosina 2009 ja 2010, mitoituskuormitus ja kuormitusennuste on esitetty oheisessa taulukossa. Parametri Yksikkö v. 2009 v. 2010 Mitoituskuormitus Kuormitusennuste v. 2030 Keskivirt. Q d m 3 /d 1 420 1 380 2 000 1 800 Maksimivirt. Q max m 3 /d 2 447 4 000 3 600 Tuntivirt. q ka m 3 /h 60 58 85 75 Mit. virt. q mit m 3 /h 120 110 Maksimivirt. q max m 3 /h 246 259 330 300 q max /q ka 4,1 4,5 4 4,0 Q max /Q ka 1,7 2 2,0 BOD 7 kg/d 1 900 2 000 2 600 2 100 mg/l 1 300 1 400 1 300 1 200 COD Cr kg/d 2 900 3 000 4 100 3 800 mg/l 2 000 2 200 2 050 2 100 Kiintoaine kg/d 850 960 1 100 1 000 mg/l 590 700 550 560 kok.p kg/d 23 24 30 27 mg/l 16 17 15 15 kok.n kg/d 120 120 155 140 mg/l 84 87 78 78 COD:BOD 1,5 1,5 1,8 BOD:N:P 100:6:1,2 100:6:1,2 100:7:1,3 Orgaanisen aineksen (BOD) kuorma kasvaa suhteessa muita parametreja vähemmän. Arkipäivinä tulokuormitus on teollisuuskuormituksen vaihteluista johtuen selvästi korkeampi. Kemikaalien, energian ja veden käyttö Prosessissa käytetään vuorokaudessa ferrisulfaattia noin 700 kg, kalkkia 0 200 kg ja polymeeria 1 kg. Lietteen kuivaukseen käytetään polymeeria 14 kg vuorokaudessa. Ferrisulfaatti varastoidaan muovipinnoitteisessa 35 m 3 :n betonialtaassa ja sammutettu kalkkijauhe teräsrakenteisessa 40 m 3 :n varastosiilossa.

7 (45) Puhdistamon lämmitykseen käytetään lämpöpumppua, joka ottaa lämmön laitokselta lähtevästä jätevedestä. Puhdistamon sähkönkulutuksen arvioidaan olevan noin 0,8 kwh/käsitelty jätevesikuutio, kun vuonna 2009 nykyisen puhdistamon sähkönkulutus oli 2,1 kwh/käsitelty jätevesikuutio. Sähkökatkosten varalta puhdistamolla on aggregaatti. Varavoimalaitteen polttoaine (100 l) on laitteessa tai ulkoisessa polttoainesäiliössä. Varavoimalaitteessa on suojarakenne ja suoja-allas vuotojen varalle. Käyttövesi otetaan kaupungin verkosta. Vettä käytetään noin 10 m 3 päivässä lähinnä polymeeriliuosten valmistukseen ja pesuihin. Liikenne Puhdistamolle ajetaan Karsikonmäentieltä rakennettavaa asfaltoitavaa tulotietä. Tulotien pituus on noin kilometri ja leveys kuusi metriä. Tulotien linjaus noudattaa osittain nykyistä yksityistietä ja osittain linjaus rakennetaan puhdistamon tontin reunaan. Puhdistamon liikenne on lähinnä henkilökunnan päivittäistä liikennettä, kemikaalikuljetuksia, sakokaivolietteen vastaanottoa sekä kuivatun lietteen kuljetusta. Liikennemäärät ovat vähäisiä. Lietteen kuljetuksia on noin kaksi kertaa viikossa, kemikaalikuljetuksia noin kerran kuukaudessa ja sakokaivolietteen tuontia noin 2 3 kertaa työpäivän aikana. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta Purkuvesistö Kyseessä on uusi laitos, joka edustaa uutta ja käyttökelpoista nykytekniikkaa. Puhdistamolla otetaan käyttöön moderni automaatiojärjestelmä. Prosessina on yleisesti käytetty fosforin rinnakkaissaostukseen perustuva biologiskemiallinen aktiivilieteprosessi. Prosessin tehostamiseksi teollisuusjätevedet esikäsitellään erikseen. Fosforin saostuskemikaali annostellaan kaksipistesyöttönä. Puhdistamo on varmatoiminen, tehokas, teknisesti ja taloudellisesti käyttökelpoinen sekä nykyaikaiset käsittelyvaatimukset täyttävä laitos. Puhdistamolla käytössä olevat koneet, laitteet ja mittarit ovat puhdistamokäyttöön suunniteltuja, kestäviä, hyväkuntoisia ja varmatoimisia. Puhdistusprosessissa käytetyt kemikaali- ja energiamäärät ovat kohtuullisia saavutettuun korkeaan puhdistustulokseen nähden. Koulutettu henkilökunta tekee säännöllisesti käyttötarkkailua ja tarpeelliset huoltotoimenpiteet. Puhdistettujen jätevesien purkuvesistö Iisvesi kuuluu Virmasveden (14.72) Iisveden- Virmasveden valuma-alueeseen (14.722), jonka pinta-ala on 3 702 km 2. Iisveden pinta-ala on 16 447 ha ja rantaviivan pituus 464 km. Järven syvin kohta on noin 35 m ja keskisyvyys noin 12 m. Järven tilavuus on 1 944 milj. m 3, keskimääräinen lähtövirtaama noin 28 m 3 /s ja teoreettinen viipymä 2,14 vuotta.

Vesistön käyttö Kalatalous 8 (45) Iisvesi on tyypiltään suuri vähähumuksinen järvi (Svh). Sen ekologinen ja fysikaaliskemiallinen tila on luokitukseltaan hyvä. Iisvesi on kirkasvetinen ja näkösyvyys on hyvä. Järvi on ravinnetasoltaan karu tai lievästi rehevä (kok.p 2,5 8 µg/l, kok.n 330 620 µg/l). Myös klorofylli-a pitoisuudet ilmentävät pääosin karua tyyppiä. Syvännepisteissä on pohjan läheisessä vedessä ollut talvella todettavissa heikentynyt happitilanne. Sähkönjohtavuus ja ph ovat olleet luonnontilaisen järviveden tasolla. Kemiallisen hapenkulutuksen arvot ovat olleet alhaisia (COD Mn 7,2 9,2 mg/l). Veden hygieeninen laatu on ollut hyvä. Järvi on ravinteiden perusteella arvioituna fosforirajoitteinen. Iisveden fosforikuormitus on vähentynyt. 1980-luvulla fosforipitoisuus oli 20 µg/l ja vuonna 2008 fosforipitoisuus oli 15 µg/l. Nykyisen puhdistamon vesistövaikutuksia on tarkkailtu kuudesta havaintopisteestä, joista kaksi (Iisvesi 5b ja 5) sijaitsevat nykyisen purkupaikan alapuolella ja uuden purkupaikan yläpuolella ja yksi (syvännepiste, Iisvesi 61) sijaitsee uuden purkupaikan alapuolella. Tarkkailuasemalta 5 on matkaa uuden purkuputken suulle noin 1,2 km. Vuoden 2008 tarkkailun mukaan Iisveden levätilanne oli hyvä eikä haittaleviä ilmennyt. Hyvää tilaa osoitti myös viherlevien vähäisyys. Tarkkailuasemalla 5 todettiin verkkojen limoittumisen olevan enimmillään kohtalaista. Tarkkailuasemilla 5b ja 5 pohjaeläimistö koostui simpukoista, harvasukasmadoista ja surviaissääskistä. Biomassan muodostivat pääasiassa pallo- ja hernesimpukat. Surviaissääski-indeksi osoitti asemalla 5b lievästi rehevää pohjaa ja asemalla 5 rehevää pohjaa. Vuonna 2011 tehty vesistötarkkailu osoitti tarkkailuasemien 5b ja 5 vedenlaadun olleen hyvä eikä selvää jätevesien vaikutusta ollut havaittavissa. Iisvedellä on monia virkistyskäyttömuotoja, mm. veneily, melonta ja kalastus. Yleiset uimarannat sijaitsevat Iisveden satamassa ja Kinnulanniemessä. Rannoilla on paljon vapaa-ajan asuntoja. Mökkiläiset muodostavat merkittävän osan alueen vapaa-ajan kalastajista. Jäteveden purkupaikan alapuolista vesistöä ei tiedettävästi käytetä talous- eikä raakavesilähteenä. Yksittäiset taloudet käyttävät vettä lähinnä karjan juomavetenä ja kasteluvetenä. Iisvesi on karu ja kirkasvetinen vedenlaadultaan hyvä kalavesi, joka sopii hyvin kaikille kalalajeille. Vuoden 2002 osakaskuntien tiedustelussa Iisveden kalakantojen tila oli: ahven - runsas, hauki - kohtalainen, taimen - heikko, kuha - kohtalainen, lahna - heikko, made - kohtalainen, muikku - kohtalainen, siika - kohtalainen. Istutuslajeja ovat viime vuosina olleet kuha ja siika. Iisveden pohjoisosa kuuluu Rasvanki- Virmasveden kalastusalueeseen, jolle on laadittu kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuonna 2007. Tärkeimmät saalislajit osakaskuntien mukaan olivat ahven, hauki, lahna, made ja siika (murokas). Niiniveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa tärkeimmiksi saalislajeiksi on todettu muikku, kuha, hauki, ahven ja järvitaimen. Rasvanki-Virmasveden kalastusalueen toimenpideohjelmaan on kirjattu Iisveden kalastusalueen pääistutuslajeiksi kuha ja järvitaimen.

9 (45) Kalastus on pääsääntöisesti kotitarve- ja virkistyskalastusta. Alueella harjoitetaan jonkin verran myös puoliammattimaista muikun kalastusta nuottaamalla. Kotitarvekalastajien pyyntimuodoista verkkopyynti on suosituin ja sitä harjoitetaan aktiivisesti sekä kesä- että talviaikaan. Kesäaikaan pyydetään myös katiskalla ja vetouistimella. Talvella harjoitetaan pilkkimistä. Nykyisen jätevedenpuhdistamon tarkkailuun ei ole sisältynyt kalataloustarkkailua eikä purkuvesistön alueella ole tehty kalastoselvityksiä. Uuden puhdistamon kuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta purkuvesistön happipitoisuuksiin eikä rehevyystasoon, joten jätevedet eivät arvion mukaan aiheuta erityistä haittaa vesistön kalastollekaan. TOIMINNASTA AIHEUTUVAT PÄÄSTÖT YMPÄRISTÖÖN Päästöt vesistöön Nykyisellä jätevesikuormalla kuormitus Iisveteen tulee vähenemään, kun uusi puhdistamo otetaan käyttöön. Uusi puhdistamo parantaa puhdistustehoa nykyisestä. Esitetyn arvion mukaan puhdistettavat vesimäärät tulevat kuitenkin kasvamaan 35 prosenttia. Fosforikuormituksen arvioidaan kasvavan 18 prosenttia ja typpikuormituksen 6 prosenttia. Vuonna 2030 puhdistamolta lähtevän jäteveden määrä on arviolta 2 000 m 3 päivässä. Vesistökuormitusennuste vuodelle 2030 Parametri yksikkö Vuosien 2007 2011 Muutos keskiarvo 2030 (%) COD Cr kg/d 108 +11 mg/l 71-15 BOD 7-atu kg/d 29-45 mg/l 19-57 kok. P kg/d 0,68 +18 mg/l 0,45-11 kok. N kg/d 38 +6 mg/l 26-22 kiintoaine kg/d 36-44 mg/l 23-56 vuoteen Kuormituksen kasvusta huolimatta vaikutukset purkuvesistössä arvioidaan jäävän vähäisiksi. Purkupaikka on virtausmallinnuksen perusteella sijoitettu niin, että jätevesien laimeneminen on mahdollisimman tehokasta. Vaikka järven viipymä on pitkä (kaksi vuotta), suuri tilavuus (1 994 milj. m 3 ) laimentaa puhdistettuja jätevesiä tehokkaasti. Jätevesien laimennussuhde on nykyisin noin 1:1 800 ja ennustetussa tilanteessa 1:1 300. Tuulisissa olosuhteissa Suonenjoen runsas virtaama laimentaa puhdistetun jäteveden pitoisuuksia. Heikkotuulisissa olosuhteissa runsas virtaama voi aiheuttaa pyörteen purkuputken ympärille, jolloin puhdistetun jäteveden konsentraatio pysyy kor-

Päästöt ilmaan Päästöt maaperään 10 (45) keana. Voimakas pohjoistuuli, 15 m/s, estää puhdistetun jäteveden virtauksen Iisveden järven selälle, pitäen purkuvedet järven eteläosassa. Toisaalta pohjoistuuli tuo raikasta vettä järven eteläosiin laimentaen jäteveden pitoisuutta. Heikolla pohjoistuulella jäteveden virtaus ulapalle on heikkoa, eikä uutta, raikasta vettä siirry järvialtaan kaakkoisosaan. Lounaistuulella jätevedet työntyvät pois purkukohdasta ulapalle. Toiminnan aiheuttamia hajuhaittoja on arvioitu muualla tehtyjen hajututkimusten perusteella. Toiminnot ovat rakennusten sisällä, mikä mahdollistaa hajupäästöjen käsittelyn. Sääolosuhteet vaikuttavat hajupäästöjen leviämiseen ja mahdolliseen haittojen esiintymiseen. Säähavaintojen perusteella kaakkois-, etelä- ja lounaistuulet ovat vallitsevimpia tuulen suuntia alueella. Lisäksi leviämiseen vaikuttaa maanpinnan lähellä olevan ilmakerroksen sekoituskorkeus. Matalia alle 100 metrin sekoituskorkeuksia esiintyy alueella erityisesti maalis- ja huhtikuussa, jolloin heikkojen sekoittumistilanteiden osuus on noin 20 prosenttia ajasta. Yhdyskuntajäteveden puhdistamot eivät normaalisti toimiessaan aiheuta yleensä merkittäviä hajuhaittoja ympäristöönsä. Hajuongelmiin liittyy yleensä teollisuuden jätevesien käsittelyä tai puhdistamon alueella tapahtuvaa lietteen jatkokäsittelyä. Elintarviketeollisuuden jätevedet poikkeavat usein normaalista yhdyskuntajätevedestä niin laadultaan kuin määrävaihteluiden takia. Hajuongelmaa aiheuttaa biologisesti hajoavat yhdisteet ja niistä viemärin sisäpinnalla bakteeritoiminnan tuotteena muodostuva rikkivety. Hajuongelmaa tavataan etenkin paineviemäreiden jälkeisissä viettoviemäreissä. Hajuongelma lisäävät jäteveden suuret virtaamavaihtelut ja viemärikaasujen purkautuminen pumppaamoilla ja myös muualla verkostossa. Uuden puhdistamon ei arvioida aiheuttavan merkittäviä hajuhaittoja ympäristöönsä laitoksen toimiessa normaalisti. Hajuhaittojen estäminen otetaan huomioon siirtoviemäreiden suunnittelussa, teollisuuden jätevesien esikäsittelyssä sekä hajukaasujen käsittelyn suunnittelussa. Puhdistamon hajupäästöt aiheuttavat selvästi havaittavaa hajua puhdistamon välittömässä läheisyydessä. Haju saattaa olla heikosti havaittavissa noin 500 metrin etäisyydellä säätilanteissa, joissa päästöjen leviämisolosuhteet ovat heikkoja. Hajupäästöt mitataan tarvittaessa ja laaditaan laskennallinen arvio hajujen esiintymisestä. Teollisuusjätevesien esikäsittelystä ja tasausaltaasta ilma johdetaan biologiseen hajukaasujen käsittelyyn. Hajujen määrää pyritään vähentämään kohdepoistoilla, koteloimalla kuljettimet ja kattamalla hiekanerotusallas. Puhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Normaalitoiminnasta ei aiheudu muita päästöjä kuin päästöt Iisveteen. Rakennusalueen ympärille rakennetaan reunaoja, johon piha-alueen valumavedet ja rakennusten salaojavedet johdetaan.

11 (45) Melu ja tärinä Jätteet Puhdistamon toimintojen aiheuttamia melutasoja on arvioitu laskennallisesti. Toiminnot sijoitetaan rakennusten sisälle, mikä vähentää niiden aiheuttamaa ympäristömelua. Melua aiheuttaa mm. kompressoritilojen ilmanottosäleiköt, IV-laitteistojen ilmanotto ja poistopuhaltimet. Lietteen varastointi ja lastaustilat ovat myös rakennuksen sisällä, joten niiden aiheuttama melu jää ympäristön kannalta merkityksettömäksi. Liikennöinti on vähäistä. Puhdistamon laitteistojen arvioidaan aiheuttavan puhdistamon piha-alueella rakennusten läheisyydessä noin 65 db:n melutason. Toimintojen aiheuttaman 55 db:n keskiäänitason arvioidaan rajoittuvan puhdistamon tontille. Lähimpien asuin- ja lomaasuinkohteiden piha-alueilla puhdistamon aiheuttamat melutasot jäävät alle 35 db:n tason. Puhdistamon aiheuttamat melupäästöt mitataan tarvittaessa ja tarkennetaan laadittua laskentamallia todellisessa kohteessa mitatuilla lähtötiedoilla. Välppäjäte pestään ja kuivataan puristimella ennen lavalle johtamista. Puhdistamolla syntyy vuosittain välppäjätettä noin 48 tonnia. Se toimitetaan Kuopioon kaatopaikalle. Hiekanerotuksen hiekka pestään ja kuljetetaan kaatopaikalle. Hiekan määrä vaihtelee vuodenajoittain ja sateiden mukaan. Hiekkaa muodostuu noin 54 tonnia vuodessa. Muiden jätteiden kuten paperin, pahvin, loisteputkien, metalliromun, muovin ja jäteöljyjen määrä on vähäinen. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset ympäristön viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen Puhdistamon toiminnalla ei ole vaikutuksia ihmisten terveyteen. Puhdistamon alue on aidattu ja suojattu ajoportilla. Hajuhaittojen poisto hajukaasujen käsittelyllä vähentää hajuhaittoja ympäristöön. Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Puhdistamon lähellä tai sen välittömällä vaikutusalueella ei ole paikallisia tai valtakunnallisia luonnonsuojelualueita tai Natura 2000 alueita. Läheisyydessä ei ole myöskään valtakunnallisesti arvokkaita maisemaympäristöjä, valtionasetuksella suojeltuja kohteita tai muinaisjäännöksiä. Lähimmät asuintalot ovat noin 500 m:n etäisyydellä puhdistamon koillispuolella. Iisveden taajamaan on noin 1,5 km. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Ympäristöhallinnon VEMALA-mallin mukaan fosforikuormitus Iisveteen on luokkaa 18,4 t/a ja typpikuormitus 550 t/a. Puhdistamon fosforikuormitus olisi enimmillään 2 prosenttia Iisveteen kohdistuvasta fosforikuormituksesta ja 3 prosenttia typpikuormi-

12 (45) tuksesta. Pistekuormituksesta puhdistamon osuus olisi fosforin osalta 11 prosenttia ja typen osalta 21 prosenttia. Iisveden fosfori- ja typpipitoisuudet sekä laskennalliset puhdistamon aiheuttamat pitoisuuden nousut nykytilanteessa ja vuonna 2030: kok.p (µg/l) kok.n (µg/l) Iisveden pitoisuudet 5 8 330 620 Nykytilanne 0,26 15 Vuonna 2030 0,31 16 Jätevesien aiheuttamaa pitoisuusmuutosta hakija pitää vähäisenä. Vesistökuormituksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta veden hygieeniseen laatuun eikä vaikutusta järvien virkistyskäyttöön esimerkiksi uimavetenä. Toiminnalla ei ole myöskään vaikutusta vedenhankintaan. Puhdistamon toiminnan vaikutus Iisveteen on arvioitu pieneksi. Virtausmallinnuksen mukaan vesi laimenee vesistössä niin, ettei enterokokkien määrä ylitä hyvän uimaveden laadun rajoja. Puhdistamon uusi sijoituspaikka ja purkuvesien johtaminen Iisveteen parantaa Suonenjoen ja Kimppalammen tilaa. Joen ja Kimppalammen kunnostus käynnistetään, kun nykyinen puhdistamo poistuu käytöstä. Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Vaikutus ilmaan Toiminta ei aiheuta haitallisia vaikutuksia maaperään eikä pohjaveteen. Jätevesien kanssa kosketuksessa olevat rakenteet tehdään vesitiiviistä materiaalista. Maaperään ei ole päästöjä. Toiminnasta ei aiheudu erityisiä päästöjä ilmaan. Prosessista poistuu hieman typpeä ilmaan. Voimakkaimmin hajua aiheuttavat jäteveden esikäsittely- ja lietteen käsittelytilat on katettu ja lämpöeristetty. Sisätilat varustetaan ilmanvaihtojärjestelmällä. Hajun leviäminen ympäristöön on vähäistä, koska laitos sijaitsee puuston ympäröimänä melko kaukana asutuksesta. Ympäristöön ei aiheudu merkittävää hajuhaittaa. Teollisuusvesistä aiheutuu hajuhaittoja. Niiden ehkäisemiseksi ilmastettu tasausallas rakennetaan katettuna ja tasausaltaan hajukaasut kerätään ja johdetaan biosuodatukseen. Myös hiekanerotusallas on katettu. Toiminnasta ei aiheudu merkittävää pölyhaittaa. Kulkuväylät ja piha-alue asfaltoidaan ja liikennöintiä on pääsääntöisesti vain henkilökunnan ja lietteenkuljetuksen ajoneuvoista.

13 (45) Melun ja tärinän vaikutukset TARKKAILUT Käyttötarkkailu Kuormitustarkkailu Jätevedenpuhdistamon toiminnasta ei synny ympäristöä haittaavaa melua. Äänekkäät laitteet (kompressorit, puhaltimet) ovat äänieristettyjä tai sijoitettu eristettyihin tiloihin, joissa oleskelu on kielletty ilman kuulosuojaimia. Liikenteestä voi aiheutua jonkin verran melua. Toiminnasta ei aiheudu tärinää. Käyttötarkkailuun kirjattavia asioita ovat fosforimääritykset lähtevästä vedestä, selkeyttämön näkösyvyys, puolentunnin laskeumamäärityksien tulokset, poiskuljetettu liete, välpejäte, muu jäte, käytettyjen kemikaalien ja apuaineiden toimitukset ja toimitusmäärät, ohitukset puhdistamolla tai verkossa, poikkeus- ja häiriötilanteet, puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja päästöihin vaikuttavat seikat sekä puhdistamon ja viemäriverkoston huolto- ja korjaustoimet. Käyttötarkkailun tietoja käytetään tutkimusraporttien ja yhteenvetojen laadinnassa sekä esimerkiksi puhdistamon toimintahäiriöiden poistamisessa. Käyttötarkkailusta pidetään hoitopäiväkirjaa. Käyttötarkkailun näytteenottopisteet ovat: teollisuusjätevesien esikäsittelyyn tuleva vesi, yhdyskuntajätevesien esikäsittelyyn tuleva vesi, biologiseen osaan tuleva vesi, ilmastusallas, palautusliete ja puhdistamolta lähtevä vesi. Näytteet kerätään virtaamapainotteisesti jääkaappeihin. Tarkkailukertojen vähimmäismäärä on 12 kertaa vuodessa. Prosessiautomaatiojärjestelmään tallentuu automaattisesti mm. tuleva ja lähtevä virtaama, ohitusvesimäärät, prosessin ja ulkoilman lämpötilat, puhtaan veden kulutus, laitoksen sähköenergian kulutus ja kemikaalien annostelumäärät. Prosessinohjausjärjestelmän lisäksi laitokselle tulee rakennusautomaatio-, rikos-, kulunvalvonta- ja paloilmoitusjärjestelmät. Puhdistamonhoitaja täyttää käyttötarkkailun yhteenvetolomakkeen. Laitoksella on pää- ja paikallisvalvomot. Päävalvomo on erillisessä hallintorakennuksessa ja paikallisvalvomo tuotantorakennuksessa. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan kerran kuukaudessa. Laskentajakso on kolme kuukautta eli neljännesvuosittainen. Näytteenotto tehdään automaattisilla näytteenottimilla yhden vuorokauden ajalta virtaamapainotteisesti. Näytteenottopisteet ovat: yhdyskuntajätevesien esikäsittelyyn tuleva vesi, biologiseen osaan tuleva vesi, ilmastusallas, palautusliete ja puhdistamolta lähtevä vesi. Tulevasta jätevedestä analysoidaan kiintoaine, ph, kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ), biologinen hapenkulutus (BOD 7-atu ), kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja kokonaisfosfori. Lähtevästä puhdistetusta jätevedestä määritetään lisäksi alkaliniteetti, rauta ja liuennut fosfori.

Vesistötarkkailu 14 (45) Heti puhdistamon käynnistymistä seuraavana vuonna ja kerran lupakaudessa tulevasta ja lähtevästä vedestä määritetään vesiympäristölle vaarallisista tai haitallisista aineista metallit (Hg, Cd, Pb, Ni), alkyylifenolit ja niiden etoksylaatit (NP, NPE, OP, OPE), ftalaatit (DEPH, DBP, BBP), PAH-yhdisteet (bentso(g,h,i)-peryleeni, fluoranteeni, bentso(a)pyreeni, bentso(b)fluoranteeni, bentso(k)-fluoranteeni, indeno (1,2,3- (cd)pyreeni, antraseeni) ja orgaaniset tinayhdisteet (TBT, DBT, MBT, TPht) klooribentseenit, dikloorimetaani ja trikloorimetaani. Tarkkailutiheyttä tiivistetään, mikäli vesinäytteissä havaitaan kohonneita pitoisuuksia. Kuivatun lietteen laatua ja laadun soveltuvuutta eri käyttötarkoituksiin (VNp 282/94) seurataan ensimmäisenä vuonna neljä kertaa ja seuraavina vuosina kaksi kertaa vuodessa. Lietteestä määritetään kuiva-aine, hehkutusjäännös, ph, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, elohopea, kadmium, kromi, kupari, lyijy, nikkeli ja sinkki. Ylijäämälietteestä pidetään kirjaa, josta ilmenee lietteen käsittelymenetelmä, sijoituspaikka ja - ajankohta sekä määrä. Kuivauksessa käytettyjen apuaineiden määrä kirjataan ylös. Tiedot liitetään vuosiraporttiin. Jätevesien vesistövaikutuksia tarkkaillaan neljästä havaintopisteestä (Suonenjoki 2, Iisvesi 5B, Iisvesi 10 ja Iisvesi 11) eri näytteenottosyvyyksiltä. Näytteet otetaan kolme kertaa vuodessa (maaliskuu, kesäkuu ja elokuu). Poikkeavista päästöistä ilmoitetaan Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Suonenjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, joiden kanssa myös sovitaan mahdollisesta lisänäytteenotosta. Näytteen oton yhteydessä määritetään näkösyvyys, haju, lämpötila. Näytteistä määritetään väri, happi, sähkönjohtavuus, ph, COD Mn, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraattityppi, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, fekaaliset enterokokit (1 m:n syvyydestä), kolorofylli-a (elokuussa, 0 2 m kokoomanäyte) ja E.Coli (1 m:n syvyydestä). Tutkimuksissa käytetään SFS-EN-standardien mukaisia määritysmenetelmiä tai muita yleisesti käytössä olevia määritysmenetelmiä. Biologiseen, ensin kolmen vuoden välein ja kuuden vuoden kuluttua viiden vuoden välein tehtävään tarkkailuun, kuuluvat määrävuosina tehtävä kasviplankton- ja pohjaeläinseuranta. Ensimmäinen tarkkailu tehdään ennen puhdistamon käyttöönottoa (perustilaselvitys). Kasviplankton seuranta tehdään havaintopisteissä Iisvesi 5B, 10 ja 11. Pohjaeläinseurannat tehdään havaintopisteissä Iisvesi 10 ja 11. Kasviplankton näytteistä määritetään lajisto ja biomassat elokuussa. Pohjaeläintutkimukset tehdään syys-lokakuussa. Siinä arvioidaan pohjasedimentin koostumus ja kunto silmämääräisesti. Näytteistä määritetään makrofaunalajisto, yksilömäärät ja biomassat. Näytteenoton yhteydessä otetaan vesinäytteet vesikerroksesta pohja 1 m. Näytteistä määritetään väri, happi, ph, COD Mn, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori.

15 (45) Tarkkailutulosten käsittely ja raportointi Kuormitustarkkailun tuloksista tehdään tutkimuslausunto, jossa on kuvaus puhdistamon toiminnasta näytteenottohetkellä, käyttöhäiriöiden syyt yms. sekä tarvittaessa toimenpidesuositus. Tulokset toimitetaan kuukauden kuluessa näytteenotosta. Neljännesvuosiyhteenvedossa tarkastellaan lupaehtojen toteutumista. Tarkkailusta laaditaan vuosittain tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto, jossa esitetään tiedot viikkovirtaamista, lietteestä (määrä, laatu, sijoitus), puhdistamolla syntyneistä jätteistä ja niiden sijoittamisesta, puhdistamolla käytetyistä kemikaaleista ja ominaislietemäärästä (lietemäärä/käsitelty jätevesi). Siinä noudatetaan viranomaisten ohjeita ja ympäristöluvan ehtoja. Yhteenvedossa tarkastellaan lupaehtojen toteutumista, kuormitusastetta sekä kuormituksen, päästöpitoisuuksien ja puhdistustehojen kehittymistä viiden vuoden ajalta. Tarvittaessa annetaan toimenpidesuosituksia. Yhteenvedossa käsitellään myös vuotovesien vähentämiseksi tehtyjä toimenpiteitä. Tulokset toimitetaan puhdistamolle, kaupungin tekniselle toimistolle, kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ELY-keskukselle. Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan kuukauden kuluessa kommentoituna viranomaisille. Tulosten vuosiyhteenvedossa tarkastellaan tuloksia ja purkuvesistön tilan kehittymistä pidemmällä aikavälillä. Tulokset toimitetaan tekniseen toimistoon ja valvontaviranomaisille helmikuun loppuun mennessä. Ympäristön kannalta merkityksellisistä ennakoitavissa olevista, havaituista tapahtumista ja ilmiöistä ilmoitetaan viranomaisille. Jatkotoimenpiteistä päätetään yhdessä viranomaisten kanssa. Kolmen vuoden välein, ensimmäisen kerran kolmen vuoden kuluttua puhdistamon käyttöönotosta, laaditaan laajempi yhteenveto, jossa tarkastellaan purkuvesistön tilan kehittymistä kertyneen aineiston valossa. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Puhdistamolla ilmeneviä mahdollisia poikkeustilanteita ovat sähkökatkot, saostuskemikaalin syöttöhäiriöt, ilmastimen rikkoutuminen, automaation toimintahäiriöt, ylijäämälietteen poiston ja/tai lietteen kuivauksen toimintahäiriö, ilmastuskompressorin tai sen taajuusmuuntajan rikkoutuminen, suuri tulovirtaama, suuri tulokuorma tai myrkyllinen kuormitus. Automaation toimintahäiriö ei aiheuta merkittävää haittaa, koska laitosta voidaan ajaa ns. käsiajolla. Toiminnalle laaditaan häiriötilannesuunnitelma. Sähkökatkojen varalle puhdistamolla on varavoimakone. Puhdistamolla on arkipäivänä henkilökuntaa paikalla. Puhdistamonhoitaja saa tiedon puhdistamon häiriöistä hälytysjärjestelmän kautta matkapuhelimeen virka-ajan ulkopuolella. Henkilökunnan osaamista pidetään yllä koulutuksen avulla.

16 (45) Ylivuotoja pumppaamolta torjutaan ohittamalla pumppaamo tai ottamalla jätevesi talteen esim. ylivuotosäiliöön tai imuautoon. Jäteveden leviämistä voidaan rajoittaa pengerrakennelmilla, mikäli ylivuoto ei ole suoraan vesistöön. Laitoksella on kaksi ohituspistettä ennen hiekanerotusta. Toisella ohituksella voi ohittaa koko laitoksen, toinen ohitus ohittaa vain hiekanerotuksen. Puhdistamolla on kaksi esikäsittelylinjaa (teollisuuden jätevedet ja yhdyskuntajätevedet), joten huoltotilanteessa jätevedet voidaan ohjata jommankumman esikäsittelyn kautta. Teollisuusjätevesien tasausallas jaetaan kahteen eri osastoon, jolloin laadultaan poikkeukselliset kuormituspiikit voidaan tarvittaessa ohjata erilliseen varoallasosaan. Aktiivilieteprosessi mitoitetaan laitoksen maksimitulovirtaaman mukaan, jolloin ohitusvesien käsittelytarvetta ei ole. Rinnakkaissaostusprosessi kestää ferrisulfaatin lyhytaikaisen syöttökatkon (esim. kalvopumpun rikkoutuminen), koska lietteessä on huomattava määrä rautaa, joka sitoo tulevan jäteveden fosforia. Ilmastimien rikkoutuessa voidaan jätevesi johtaa toiseen ilmastusaltaaseen kaksilinjaisessa prosessissa. Kolmen ilmastuskompressorin kapasiteetti riittää, vaikka yksi olisikin pois käytöstä. Taajuusmuuntajan rikkoutuessa kompressoria voidaan ajaa vakiokierrosnopeudella siten, että ilmastuskapasiteetti on riittävä kaikissa kuormitustilanteissa. Ylijäämälietepumppaus ja lietteen kuivaus voidaan keskeyttää noin viikon ajaksi ilman vaaraa puhdistustuloksen heikkenemisestä. Altaaseen voidaan myös asentaa väliaikainen pumppu. Lietteen kuivauksen häiriötilanteessa liete voidaan poistaa sakeuttamosta loka-autolla ja kuljettaa liete kompostointilaitokselle kuivattavaksi. Biologisen aktiivilieteprosessin merkittävä toimintahäiriö, öljyn tai myrkyllisen kemikaalipäästön takia, voi aiheuttaa biologisen osan käsittelytehokkuuden väliaikaisen laskun. Puhdistamo toimii edelleen kemiallisena saostuslaitoksena vähintäänkin tyydyttävästi ja vesistökuormituksen lisäys jää yleensä suhteellisen vähäiseksi. Aktiivilieteprosessi toipuu nopeasti tulokuormituksen normalisoituessa. Poikkeustilanteen alusta lähtien otetaan näytteitä vesistöön johdettavasta jätevedestä. Ohitus- ja ylivuotopaikkojen läheisyydestä otetaan viikon välein vesistönäytteitä, kunnes veden laatu ei ole terveydelle haitallista. Näytteet otetaan häiriöpisteen ylä- ja alapuolisesta vesistöstä ja niistä analysoidaan fekaaliset streptokokit, lämpökestoiset koliformit, COD Mn, kok. P, kok. N, NH 4 -N ja happi sekä tehdään tarvittaessa lisäanalyysejä (ph, sähkönjohtokyky, kiintoaine, liukoinen fosfori). Vakavasta häiriöstä ilmoitetaan Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Suonenjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Terveydellisen haitan ollessa kyseessä ilmoitetaan myös kaupungin ja Itä-Suomen aluehallintoviraston terveydensuojeluviranomaisille. Samalla voidaan sopia mahdollisesta lisätarkkailusta ym. Tarvittaessa otetaan uusia näytteitä.

17 (45) HAKIJAN ARVIO VESISTÖÖN KOHDISTUVISTA VAHINGOISTA JA KORVAUKSISTA HAKIJAN ESITYS Puhdistettujen jätevesien johtamisesta ei hakijan näkemyksen mukaan aiheudu purkuvesistölle eikä kalastolle merkittävää haittaa. Prosessitoiminnan tehostuminen vähentää purkuvesistön kuormitusta. Toiminnasta ei aiheudu vesistöön vahinkoa, joka aiheuttaisi korvauksien suorittamista vesialueiden omistajille. Toiminnasta ei aiheudu etukäteen arvioiden korvattavia vahinkoja tai haittoja, eikä siten edunmenetyksiä tai kompensaatiovelvoitetta vesialueen tai rantakiinteistöjen omistajille eikä ammatti- tai virkistyskalastajille. Hakija on esittänyt, että jäteveden käsittelyä koskevat numeeriset lupaehdot olisivat samat kuin nykyisellä puhdistamolla. Parametri Pitoisuus Puhdistusteho BOD 7-atu 15 mg/l 95 % kok. P 0,5 mg/l 95 % COD Cr 125 mg/l 75 % Kiintoaine 35 mg/l 90 % typen poisto mahdollisimman hyvä mahdollisimman hyvä HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Suonenjoen kaupungissa 14.3. 15.4.2013 sekä tiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 14.3.2013 Paikallislehti Sisä-Savossa. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnot Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Suonenjoen kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Liikenneviraston Sisävesiväylät-yksiköltä on pyydetty lausunto 13.6.2013. 1) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue (ELY-keskus) lausuu seuraavaa: Uusi puhdistamo on uutta tekniikkaa ja on oletettavasti toiminnaltaan hyvä ja varmatoiminen. ELY-keskus pitää hyvänä uuden jätevedenpuhdistamon rakentamista ja jätevesien purkupaikan siirtymistä jätevesien sekoittumisolosuhteiden puolesta nykyistä parempaan paikkaan. Uuden puhdistamon rakentaminen Suonenjoelle on asetettu vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille 2010 2015 yhdeksi merkittäväksi jätevesien käsittelyyn kohdistuvaksi lisätoimenpiteeksi.

18 (45) Uuden puhdistamon rakentaminen tulisi edetä nopeasti, että puhdistamo saadaan käyttöön viimeistään hakemuksessa esitetyssä aikataulussa. Puhdistamon toiminta on kaavan mukaista. Hakemusasiakirjojen perusteella jätevesien puhdistusprosessi jää osin epäselväksi. Hakemuksessa mainittua teollisuusjätevesien kantoaineilmastusta ei näy prosessikaavioissa. Hakijalta 11.4.2013 saadun tiedon mukaan teollisuusjätevedet johdetaan välppäyksen, neutraloinnin, tasaus- ja tarvittaessa varoaltaan kautta puhdistamon pääprosessiin. Teollisuusjätevesien tasausallas on mahdollista myöhemmin muuttaa kantoaineilmastusaltaaksi. Pääprosessi koostuu hiekanerotuksesta, esiselkeytyksestä, aktiivilieteprosessista ja jälkiselkeytyksestä. Puhdistamolla on lisäksi varauduttu jälkikäsittelyn rakentamiseen, mikäli luparajat kiristyvät esitetystä. Jälkikäsittely on suunniteltu rakennettavan flotaatioprosessina hakemuksessa esitetyn hiekkasuodatuksen sijaan. Hakemuksessa aktiilivieteprosessi esitetään rakennettavan DN-prosessina. ELY-keskuksen hakijalta 11.4.2013 saaman puhdistamon toteutussuunnitelmaluonnoksen mukaan kokonaistypenpoistoa ei hakemuksesta poiketen oltaisi kuitenkaan heti rakentamassa. Olisi hyvä, jos Rautalammin vedet voitaisiin tarvittaessa johtaa Suonenjoelle. Vesistöön johdettavalle jätevedelle voidaan myöntää lupahakemuksessa esitetyt päästörajat. Puhdistamon päästöihin voidaan vaikuttaa puhdistamon hyvällä käytöllä ja hoidolla, jolloin puhdistamolla on mahdollista saavuttaa luparajoja parempi tulos. ELY-keskus pyytää lupaviranomaista harkitsemaan kokonaistypenpoistolle asetettavan luparajan tarpeellisuutta. Yhdyskuntajätevesistä annetun asetuksen (2006/888) mukaan typpeä jätevesistä tulee poistaa silloin, kun typpikuorman vähentämisellä voidaan parantaa vesien tilaa. Jätevesien purkuvesistö on selvästi fosforirajoitteinen, jolloin typpikuorman vähentämisellä ei olisi merkittävää vaikutusta vesistön tilaan. Lain mukaan vaatimusta kokonaistypen poistamiseksi ei näin ollen olisi tarve asettaa. Puhdistamoa on käytettävä ja hoidettava siten, että jätevesien puhdistuksessa saavutetaan mahdollisimman hyvä tulos. Lupa tulee myöntää toistaiseksi voimassaolevana. Hakemus lupamääräysten tarkastamiseksi tulee jättää 30.6.2025 mennessä. Tarkastamista koskevaan hakemukseen tulee liittää tarkastelu puhdistamon tulokuorman ja vesistökuorman kehityksestä sekä vesistövaikutuksista. Lisäksi hakemukseen tulee liittää esitys toimenpiteistä jätevesien käsittelyn tehostamiseksi mm. tertiäärikäsittelyllä. Puhdistamon kuormitusta vesistöön ja mahdollisuuksia kuormituksen vähentämiseksi tulee tarkastella viimeistään ympäristöluvan tarkastamista koskevan hakemuksen yhteydessä. Teollisuus- ja muiden laadultaan tavanomaisesta poikkeavien jätevesien johtamisesta viemäriin tulee olla ajantasaiset liittymissopimukset. Liittymissopimukset tulee toimittaa tiedoksi ELY-keskukseen aina sopimuksia muutettaessa. Puhdistamolla tulee olla selkeät toimintaohjeet puhdistamolla ja verkostossa tapahtuvien häiriötilanteiden aikana. Ohjeen tulee sisältää lisäksi toimintatavat tiedottamises-

19 (45) ta haitankärsijöille ja viranomaisille häiriötilanteen sattuessa. Toimintaohjeet tulee olla puhdistamoa ja verkostoa hoitavien henkilöiden tiedossa. Suunnitellut toimenpiteet hajukaasujen vähentämiseksi ja käsittelemiseksi ovat kattavat. Teollisuusjätevedet ovat kuitenkin ominaisuuksiltaan sellaisia, että puhdistamon lähialueella ja erityisesti teollisuusvesien siirtoviemärissä on mahdollista aiheutua hajujen esiintymistä. Mikäli toiminnasta aiheutuu kohtuutonta hajuhaittaa ympäristöön, tulee luvan saajan tehdä tarvittavia lisätoimenpiteitä hajuhaittojen vähentämiseksi. Puhdistamolietteet tulee toimittaa käsiteltäväksi paikkaan, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä lietteitä. Lietteet tulee varastoida lietesiilossa ennen niiden pois toimittamista. Lietteitä ei saa varastoida lietesiilon ulkopuolella puhdistamoalueella. ELY-keskus on neuvotellut luvan hakijan kanssa hakemusasiakirjoihin liitetyn tarkkailuohjelman (15.8.2013) sisällöstä. Tarkkailuohjelmaan sovittiin tehtävän muutamia tarkennuksia. Hakijan tulee täydentää hakemusta tarkennetulla ohjelmalla. Nykyisellä jätevedenpuhdistamolla on selvitetty vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden esiintymistä jätevesissä 12. 18.9.2011 välisenä aikana otetusta näytteestä. Liukoisen kadmiumin ja elohopean pitoisuutta tutkittiin 12.12.2011 otetusta uusintanäytteestä. ELY-keskus ei vaadi lisättävän haitallisia aineita puhdistamon tarkkailuun. Tulokset ovat lausunnon liitteenä. Hakemuksen mukaan putken painotuksessa käytetään teräsbetonisia kiilalukkopainoja. Esitetty putken painostus 110 prosenttia tyhjän putken nosteesta on riittävä. 2) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen edellyttää, että hakija teettää kustannuksellaan kalatalousselvityksen Iisvedestä välillä tulevan purkuputken pää ja Kuninkaansaari. Selvityksessä kootaan tiedot kalakantojen tilasta ja kalastuksesta alueella ennen uuden puhdistamon käyttöönottoa. Jatkossa kalatalousselvitys on syytä toistaa viiden vuoden välein. Suonenjoen kaupungin puhdistettujen jätevesien aiheuttamaa rehevöitymishaittaa tulee kompensoida 1 200 euron suuruisella kalatalousmaksulla vuosittain. 3) Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta Suonenjoen ympäristönsuojeluviranomaisena lausuu, että nykyaikaisella prosessitekniikalla varustettu, alueen yhdyskunta- ja teollisuusjätevesien tulokuormitukseen mitoitettu uusi jätevedenpuhdistamo on Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelman mukainen ja turvaa osaltaan purkuvesistön hyvän tilan säilymisen. Samalla mahdollistuu Suonenjoen jokiosuuden ja Kimpanlammen kunnostushankkeen suunnittelu ja eteneminen. Suonenjoen virtapaikkojen (Myllykoski ja Yläkoski) kalataloudellinen kunnostaminen käynnistyy syksyllä 2013. Jätevedenpuhdistamon kuormitus- ja vesistövaikutustarkkailussa esitetyn kolmen havaintopaikan (Iisvesi 5, Iisvesi 10 ja Iisvesi 11) lisäksi vesistötarkkailuun on lisättävä havaintopaikka Suonenjoen jokisuualueelle/jokeen.

20 (45) 4) Tervon kunnan ympäristöpalvelut Suonenjoen kaupungin terveydensuojeluviranomaisena lausuu seuraavaa: Uusi puhdistamo parantaa jätevesien puhdistustulosta nykyiseen verrattuna. Puhdistamon vedet johdetaan yli neljän kilometrin pituista purkuputkea pitkin Iisveden syvänteeseen, joten vesillä on vähemmän vaikutusta Iisveden lahden yleisen uimarannan veden laatuun kuin nykytilanteessa. Terveydensuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa uuden jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemuksesta. Puhdistamon alueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Puhdistamon prosessi sekä lietteen varastointi ja lastaustilat toimivat sisätiloissa. Haju- ja meluhaitat voivat olla mahdollisia konkreettisia puhdistamon aiheuttamia haittoja lähialueen asukkaille. Puhdistamon aiheuttaman melun arvioidaan jäävän lähimpien asuin- ja loma-asuntokohteiden piha-alueella alle 35 db:n tason. Arvio on kuitenkin suuntaa antava. Uusi jätevedenpuhdistamo ei aiheuta merkittäviä hajuhaittoja ympäristöönsä laitoksen toimiessa normaalisti. Puhdistamon hajupäästöt aiheuttavat selvästi havaittavaa hajua puhdistamon välittömässä läheisyydessä. Vesistöön johdettavien uuden puhdistamon käsiteltyjen jätevesien ei arvioida juurikaan vaikuttavan alapuolisen vesistön virkistyskäyttöön. 5) Liikennevirasto lausuu, että purkuputken asentamiselle ei ole estettä. Putken voi sijoittaa syvänteeseen väylälle. Etäisyyden putkilinjan alkupäässä oleviin kahteen väyläviittaan on oltava riittävä siten, että viittapainojen mahdollisesti liukuessa syvänteeseen päin, painot eivät siirry putken päälle. Viittojen varoaluetta tarvitaan mm. väylänhoitoalusten ankkuroituessa viittojen läheisyyteen huoltotoimenpiteiden yhteydessä. Purkuputki on asennettava vähintään 20 metrin etäisyydelle väyläviitoista. Purkuputki on asennettava vesistön pohjaan riittävästi painotettuna niin, että putki painuu pohjaan ja pysyy pohjassa paikallaan kaikissa olosuhteissa. Liikennevirasto ei ota kantaa suunnitelmassa esitettyyn painotukseen. On varmistettava, että putki painotuksineen sijoittuu väylällä haraustason +94,20 NN (~ +94,40 N60) alapuolelle. Väylän haraustaso lasketaan purjehduskauden alavertailutasosta +97,20 NN vähennettynä haraussyvyys 3 m. Pituusleikkauksen perusteella putkilinjalla on vesisyvyyttä noin 7 19 m. Purkuputki tulee merkitä Liikennevirasto ohjeen ilmajohtojen, kaapeleiden ja muiden johtojen asentamisesta ja merkitsemisestä (dnro 6155/040/2010) mukaisesti. Hankkeesta vastaavan on ilmoitettava asennustyön valmistumisesta ohjeen mukaisesti. Valmistumisilmoitus liitteineen on toimitettava sisävesiväylät -yksikölle sähköisesti osoitteella kirjaamo@liikennevirasto.fi. Valmistumisilmoituksen mukaan on liitettävä toteutumakartta koordinaattitietoineen sekä paikannustiedot numeerisena esim. AutoCad-tiedostona tai vastaavana putken sisävesikarttaan merkitsemistä varten. Ajantasainen väyläaineisto on hankkeesta vastaavan saatavissa Liikenneviraston sisävesiväylät -yksiköstä maksutta.