ESITYSLISTA 1/2014 1 AIKA 30.01.2014 klo 18:00 PAIKKA Billnäsin Ruukki, kokoustila Piippu, Ruukintie 8, 10330 Billnäs (karttalinkki: http://www.billnas.fi/fi/kokous-billnäs-yhteystiedot.html) KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN 2 2 SOTE-ASIAT, VANHUSTENHUOLLON ja ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN LÄNSI-UUDELLAMAALLA 3 KOKOUSAIKATAULU 7 4 TIEDOTUSLUONTOISET ASIAT 8 5 KOKOUKSESSA MAHDOLLISESTI ESILLE TULEVAT ASIAT 10 4 KASVUKRAFT yhteistyökokouksen puheenjohtaja
ESITYSLISTA 1/2014 2 1 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN 1.1. Kokouksen avaus 1.2. Kasvukraft yhteistyökokouksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta Kokouksessa päätetään puheenjohtajisto vuodelle 2014. Aiemman käytännön mukaan edellisen vuoden varapuheenjohtaja siirtyy puheenjohtajaksi. Kuntajohtajakokous päätti, että varapuheenjohtajuus on vuodelle 2014 Siuntiossa. 1.3. Läsnäolijoiden toteaminen Jäsen Varajäsen Kunta/Taho Alén Risto kh:n varajäsen Roos Anja kh:n jäsen Hanko Hyttinen Urpo kv:n jäsen Gran Birgitta kh:n jäsen Hanko Järvinen Katrin kh:n jäsen Kavander Jouko kh:n pj. Hanko Nyberg Lars kv:n jäsen Baarman Peter kv:n jäsen Hanko Wikberg Barbro kh:n jäsen Kilpi Mikael kv:n jäsen Hanko Öhman Sten kh:n jäsen Söderholm Sture kv:n pj. Hanko Bergman-Auvinen Marie kh:n pj. Träskman Ingrid kh:n jäsen Inkoo Gustafsson Soile kh:n 2.vpj. Juvonen Esko luottamush. Inkoo Jernström Kristian kv:n pj. Kaskenpalo Sakari kv:n vj. Inkoo Rautakoura Marko kh:n 1.vpj. Wilhola Sari kh:n jäsen Inkoo Westerholm Kristian kv:n 1.vpj. Lemström Robert kh:n jäsen Inkoo Wikström Harri kv:n 2.vpj. Isoaho Maria kh:n jäsen Inkoo Huhtala Lassi kv:n jäsen Warvas Sirkka luottamush. Lohja Makkonen Hannu kv:n jäsen Maittila Hannele kh:n jäsen Lohja Nordström Paula kv:n jäsen Heir Björn luottamush. Lohja Rintanen Leo kh:n jäsen Räsänen Joona kv:n pj. Lohja Slunga-Poutsalo Riikka kh:n 1.vpj. Sassi Jukka kh:n jäsen Lohja Äyräväinen Irene kh:n pj. Kyttälä Kari kh:n jäsen Lohja Blomqvist Thomas kv:n pj. Lindholm Henrik kh:n jäsen Raasepori Grundström Camilla kh:n 1.vpj. Reinikainen Marko kh:n jäsen Raasepori Heimberg Ulf kv:n 1.vpj. Ylimys-Ahlroth Kaisa kh:n jäsen Raasepori Siggberg Björn kv:n 2.vpj. Borgman Mikael kh:n jäsen Raasepori Walls Anders kh:n pj. Storsjö Ann kv:n jäsen Raasepori Åkerö Fredrika kv:n jäsen Malmén Maj-Britt kh:n jäsen Raasepori Haanpää Harri kv:n jäsen Tanskanen Veikko kh:n jäsen Siuntio Koroma-Hintikka Maria kh:n jäsen Toivonen Hilkka luottamush. Siuntio Laaksonen Merja kh:n pj. Svanfeldt Stefan kh:n jäsen Siuntio Louekoski Vesa-Matti kh:n jäsen Janhunen Taina kv:n jäsen Siuntio Nordström Marcus kv:n 1.vpj. Rehnberg Raija kv:n jäsen Siuntio Penttinen Arto kv:n 2.vpj. Kaisla Heikki kh:n 1.vpj. Siuntio Kuntajohtajat Juva Simo kaupunginjohtaja Lohja Isotupa Juha-Pekka kunnanjohtaja Siuntio Mäkinen Jouko kaupunginjohtaja Hanko
ESITYSLISTA 1/2014 3 Boström Jarl kunnanjohtaja Inkoo Johansson Mårten kaupunginjohtaja Raasepori Yhteistyötahot Eskelinen Juha johtaja Uudenmaan liitto Lipponen Vesa strategiapäällikkö Uudenmaan ELY Alho Olli erityisasiantuntija TEM Söderlund Torleif toimitusjohtaja L-U Kauppakamari Streng Leila henkilöstön ed. Lohja Lisäksi Sandström Carl-Johan toimitusjohtaja Novago Yrityskehitys Oy Vaarala Erja ohjelmajohtaja Novago Yrityskehitys OY Minna Kylänpää pöytäkirjanpitäjä Novago Yrityskehitys Oy Asiantuntijat Ĺinden Aki toimitusjohtaja HUS Vauramo Erkki professori Aalto-yliopisto Pajunen Jeanette tuotantopäällikkö Raasepori Yliluoma Arja perusturvajohtaja Lohja 1.4. Laillisuus ja päätösvaltaisuus 1.5. Työjärjestyksen hyväksyminen 1.6. Edellisen pöytäkirjan hyväksyminen Hyväksytään 3.10.2013 kokouksen pöytäkirja Esitys Yhteistyökokous päättää 1. todeta läsnäolijat, 2. valita Kasvukraft yhteistyökokouksen puheenjohtajiston 3. todeta kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, 4. hyväksyä työjärjestyksen, 5. Hyväksyä edellisen kokouksen pöytäkirjan. Päätös -----------------------------
ESITYSLISTA 1/2014 4 1 SOTE-ASIAT, VANHUSTENHUOLLON ja ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN LÄNSI-UUDELLAMAALLA SOTEn ja vanhustenhuollon rakenne sekä Länsi-Uudenmaan vaihtoehdot erikoissairaanhoidon järjestämiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen, eli sote-uudistuksen tarkoituksena on taata ihmisille yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Sosiaali- ja terveydenhuolto on kuntien laajin toimiala, ja se koskettaa lähes jokaisen päivittäistä elämää. Sosiaali- ja terveydenhuollon kasvavat kustannukset vaikuttavat yhä enemmän kuntien talouteen. Kestävän julkisen talouden kannalta on olennaista, että sosiaali- ja terveydenhuolto järjestetään tehokkaasti ja laadukkaasti. Sote-uudistuksen tavoitteena on: - edistää hyvinvointia ja terveyttä - taata yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille - kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja - siirtää painopiste ehkäiseviin ja oikea-aikaisiin palveluihin - vahvistaa peruspalveluja - turvata henkilöstön osaaminen ja saatavuus - siirtyä järjestelmä- ja ammattikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen - varmistaa toimivat hoito- ja palveluketjut - purkaa päällekkäisyyksiä - turvata palvelujen rahoitus. Sote-uudistuksessa yhdistetään sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut. Tämä on tärkeää monille asiakasryhmille, kuten lapsiperheille, iäkkäille ja työttömille. Kuntalaisten lähipalvelut varmistetaan uusilla toimintamalleilla, ja kokoamalla palvelujen järjestämisvastuu nykyistä laajemmalle ja vahvemmalle pohjalle. Sote-järjestämislain valmistelu Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki (nk. järjestämislaki). Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta valmistelua on jatkettu ns. Orpon työryhmän mallin mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä ja sen metropolijaostossa. Valmistelun pohjana on malli, johon kuuluu perustason alueita, laajan perus- ja erityistason varsinaisia sote-alueita sekä viisi ervaaluetta ja erillisiä yliopistosairaalayksiköitä. 14 kunnan metropolialuetta ja mahdollisesti koko HUS-aluetta käsitellään erikseen. Järjestämislakiehdotus on kunnissa lausunnoilla 13.3.2014 saakka.
ESITYSLISTA 1/2014 5 Maaliskuussa 2014 peruspalveluministeri Huovinen järjestää kunnille keskustelutilaisuuksia eräissä maakuntien keskuskaupungeissa. Sen jälkeen lakiesitys viimeistellään. Lakiesitys on tarkoitus saada eduskunnan käsiteltäväksi keväällä 2014 ja voimaan vuoden 2015 alusta. Kuntia kuullaan myös lain vahvistamisen jälkeen alueiden muodostamisesta. Sote-alueet käynnistävät toimintansa viimeistään vuoden 2017 alussa. Uuden sote-palvelurakenteen pääkohdat järjestämislakiehdotuksessa Lähde: STM, tiedote 274/2013 19.12.2013 valmistui ehdotus uudeksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi. Ehdotus on hallituksen esityksen muotoon laadittu lakiesitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi. Sote-uudistuksen tavoitteena on turvata ihmisille sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävä ja yhdenvertainen saatavuus koko maassa. Uudistuksella halutaan varmistaa toimiva, vaikuttava ja kustannustehokas sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne. Lisäksi halutaan vahvistaa peruspalvelujen saatavuutta. Palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kattava järjestämisvastuu kootaan pääsääntöisesti sosiaali- ja terveysalueille (sote-alue). Sosiaali- ja terveysalueet muodostuvat maakuntien keskuskaupunkien sekä erikseen määriteltävien yli 50 000 asukkaan kuntien pohjalle. Maakuntien keskuskaupunkeja ovat: Helsinki, Tampere, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Pori, Joensuu, Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa, Rovaniemi, Seinäjoki, Kotka, Mikkeli, Kokkola ja Kajaani. Sosiaali- ja terveysalueen hallinto toteutetaan pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Vastuukunta huolehtii alueen muiden kuntien puolesta lakisääteisten palvelujen järjestämisestä. Sosiaali- ja terveysalueen toiminta voidaan järjestää tietyin perustein myös kuntayhtymämallilla. Sote-alueeseen kuuluvat kunnat osallistuvat toiminnan hallintoon ja päätöksentekoon vastuukunnassa olevan edustajainkokouksen ja toimielimen kautta. Toimielin vastaa alueen operatiivisesta toiminnasta ja johtamisesta. Vastuukunta voi järjestää alueen sosiaali- ja terveyspalvelut tuottamalla ne itse tai toisen alueen vastuukunnan kanssa tai kuntayhtymässä, ostamalla palveluja julkiselta tai yksityiseltä tuottajalta tai antamalla asiakkaalle palvelusetelin. Pääsäännöstä poiketen sosiaali- ja terveysalueiden sisällä voi olla myös perustason alueita. Niillä on järjestämisvastuu osasta sosiaalihuoltoa sekä
ESITYSLISTA 1/2014 6 perusterveydenhuollosta ja eräissä tapauksissa myös joistakin erikoissairaanhoidon palveluista. Perustason alue voidaan muodostaa vähintään noin 20 000 asukkaan kunnan pohjalle. Se voi lisäksi järjestää perustason palveluja muille samaan työssäkäyntialueeseen tai toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluville kunnille. Perustason alueen hallinto toteutetaan vastuukuntamallilla. Uudenmaan maakunta olisi yksi sote-alue, jonka sisällä on kuusi perustason aluetta. Perustason alueet muodostuisivat Espoon, Helsingin, Hyvinkään, Lohjan, Porvoon ja Vantaan pohjalle. Tavoitteena on muodostaa alueita, joilla voidaan turvata suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeudet saada palveluja omalla kielellään. Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisten ja kansallisten tehtävien koordinoimiseksi on lisäksi viisi erityisvastuualuetta (erva), joiden hallintomalli on kuntayhtymä. Niiden tehtävänä on ohjata ja sovittaa yhteen perustason alueiden sekä sosiaali- ja terveysalueiden toimintaa siten, että vältetään päällekkäisyyksiä ja palveluvajeita sekä edistetään voimavarojen tehokasta käyttöä. Valtioneuvosto päättää sosiaali- ja terveysalueet, perustason alueet ja erityisvastuualueet sekä niihin kuuluvat kunnat. Sote-alueen ja perustason alueen pitää osoittaa riittävät voimavarat lakisääteisten palvelujen järjestämiseen. Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta. Rahoitus perustuu pääsääntöisesti maksuihin, jotka pohjautuvat sote-alueeseen ja perustason alueeseen kuuluvien kuntien asukasmäärään. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminta perustuu ehdotuksen mukaan kansalliseen kehittämisohjelmaan, joka laaditaan nelivuotiskausittain. Asiaa alustavat professori Erkki Vauramo ja HUS:n toimitusjohtaja Aki Linden. Kuntien näkökulmia asiaan alustavat Raaseporin tuotantopäällikkö Jeanette Pajunen ja Lohjan perusturvajohtaja Arja Yliluoma. Länsi-Uuttamaata koskettavista kehittämisasioista käydään ohjaava keskustelu alustusten pohjalta. Esitys Yhteistyökokous 1. merkitsee alustukset tiedoksi 2. sekä yhteistyökokouksen keskustelun johtopäätökset. Päätös -----------------------------
ESITYSLISTA 1/2014 7 2 KOKOUSAIKATAULU KKOHRY 30.01.2014 Käydään keskustelu seuraavan kokouksen ajankohdasta ja paikasta. Ehdotus: vko 14 3.4.2014 klo 18, Sparrausfoorumi 4 yhteydessä tai vko 20 15.5.2014 klo 18, paikka avoinna Esitys Yhteistyökokous päättää seuraavan kokouksen ajankohdan ja paikan. Päätös ---------------------------------
ESITYSLISTA 1/2014 8 3 TIEDOTUSLUONTOISET ASIAT Yhteistyökokoukselle tiedotetaan seuraavat asiat: 1. KASVUKRAFT -tiedotuslehti ilmestyi 12/2013. Liite: Tiedotuslehti 2/2013 sekä luettavissa linkistä:http://www.länsi.fi/kasvukraft/liitetiedostot/kasvukraft%20tiedotuslehti%202_2013_ s_sv.pdf 2. Sijoittumispalveluiden materiaali valmistuu Novagon toimesta vuoden 2014 alussa. Järjestetyt tilaisuudet edellisen yhteistyökokouksen 3.10.13 jälkeen: 1. Webinar - Innovaatioverkosto järjesti Joukkorahoituksesta Webinarin 23.10., johon osallistuttiin internetin välityksellä. Aineisto osoitteessa: http://seminaarit.net/innovaatioverkosto/joukkorahoitus 2. Yritystalo BusinessLohja INNOHUB käynnistyi 30.10.2013 - INNOHUB on kansallisen Innovaatioverkoston lanseeraama toimintamalli alueiden innovaatioympäristöjen kehittämiseksi yhteisöllisen, avoimen ja yhteisen oppimisen suuntaan. Länsi-Uusimaa on yksi sen piloteista. 3. Venäjä-seminaari 11.12. - Tilaisuus järjestetään osana TouNet - hankkeen (Culminatum Innovation osahanke) Venäjä teemaa. Tilaisuudessa kuultiin mitä työkaluja matkailualan yrittäjille on tarjolla? Miten julkiset toimijat edistävät asiaa ja miten muualla on toimittu? 4. Uudenmaan liitto järjesti Kutsuseminaarin kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellemaalle 12.12.2013, jossa aiheena: Mitä ratkaisuja maakuntakaavoitus tarjoaa? Alan asiantuntijat antavat eväitä kaavan sisällön suuntaamiselle. Kutsuttuna on yhteistyökumppaneitamme kunnista, valtiolta, yrityksistä, järjestöistä, kuntayhtymistä ja tutkimuslaitoksista. 5. Novago ja Laurea järjesti 7.11. Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumin. Teemana oli tulevaisuuden hyvinvointi, esiin nostettiin ajatuksia mm. tulevaisuuden palvelumalleista hyvinvointialalla. 6. Laurea järjesti yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa 5.11.13 Biotyöpajan, jossa ideoitiin yhdessä käyttökohteita biokaasulaitoksissa sivutuotteena syntyvälle ravinnerikkaalle mädätysjätteelle. Vieraana oli mm. Minna Laine, St1, Biofuels Oy.
ESITYSLISTA 1/2014 9 7. PK-Pro hanke päätösseminaari järjestettiin 1.11.2013. Hankkeen koulutuksissa on ollut mukana lähes 80 yritystä alueelta ja koulutettavia yli 400. Käynnissä olevat ja käynnistyvät koulutukset jatkuvat vielä vuoden 2014 kevääseen. 8. Uudenmaan liiton kansainvälisistä asioista järjestettiin tilaisuus jäsenkuntien kaupungin- tai kunnanjohtajille tai edustajille to 14.11.2013. 9. TeamFinlandiin osallistumista valmistelua Länsi-Uudenmaan osalta hoitaa Novagon toimitusjohtaja. Lisää osoitteesta: http://team.finland.fi/public/default.aspx 10. Uudenmaan liiton 2013 Maakuntaparlamentin 2013 materiaalit löytyvät osoitteesta: http://www.uudenmaanliitto.fi/uudenmaan_liitto/uutishuone/tiedotteet/uudenmaan_maakuntapa rlamentti_kaynnistyi_finlandia-talossa.13273.news 11. Sitra järjesti 4.12.13 Resurssiviisas seminaarin, jossa kuultiin miten suomalaiset kaupungit voivat olla kehityksen kärjessä. Aineistot osoitteessa: http://www.sitra.fi/tapahtumat/resurssiviisaus/kansallinen-resurssiviisausfoorumi 12. Seutuyhteistyön aikataulu 2014 Vuositaulukko täydentyy ohjelman edetessä ja on nähtävissä osoitteessa www.länsi.fi/kasvukraft Kaikki kokouksen asiakirjat löytyvät sähköisesti osoitteesta www.länsi.fi/kasvukraft/ Esitys Yhteistyökokous merkitsee asiat tiedoksi. Päätös --------------------------------
ESITYSLISTA 1/2014 10 4 KOKOUKSESSA MAHDOLLISESTI ESILLE TULEVAT ASIAT KKOHRY 30.1.2014 Tämä pykälä on kokouksessa esille tulevia asioita varten. - - - Esitys Yhteistyökokous merkitsee esille tulleet asiat tiedoksi. Päätös --------------------------------