Kanapunkkiongelman hallinta - uusia ratkaisuja haetaan Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä 9.6.2010 Tuomo Tuovinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kasvintuotannon tutkimus
Kanapunkki (Dermanyssus gallinae) Siipikarjan ulkoloinen Esiintyy luonnonvaraisena Suomessa - isäntälajeja mm. kottaraiset, pulut, varpuset - voi siirtyä luonnonvaraisista populaatioista kanaloihin Kanat ja kalkkunat - tärkein ulkoloinen Suomessa Tarvitsee lintujen verta lisääntymiseen Öisin liikkeellä Aktiivinen pimeässä, hakeutuu lintuihin, joissa ruokailee vajaan tunnin Elää useita kuukausia ilman veriateriaa Piileskelee päivisin kanalan rakenteissa, munii rakenteisiin Sukupolvi kehittyy nopeimmillaan viikossa (25-30 asteessa) - kanalaolosuhteissa 11 vrk 20 asteessa - naaras munii max 3 munaa/vrk - kolmen viikon jälkeen muninta vähenee
Kanapunkin eri kehitysasteita Andrea Tunet
Kanapunkin runsas esiintymä
Kanapunkki (Dermanyssus gallinae) Vaikutuksia kanoihin Anemia (heltan väri), stressi, heikentynyt kasvu ja muninta Kananmunien ulkoinen laatu: veripisarat Taudinaiheuttajien vektori - sikaruusu Erysipelothrix rhusiopathiae - Salmonella Enteritidis (osoitettu kokeellisesti mahdolliseksi vektoriksi) - ulkomailla yleisin serotyyppi, meillä toiseksi yleisin - Salmonella Gallinarum (luontainen vektori; ei tavattu Suomessa) Vaikutuksia ihmisiin Allergiset reaktiot, terveys - ihoärsytys, paukamat - mahdollinen tautien levittäjä? Kulkeutuminen kotiin vaatteissa, tukassa ym. Kanaloissa eniten allergioita aiheuttavat muut punkit (Glyciphagidae-, Tarsonemidae- ja Acaridae heimot)
Kanapunkki (Dermanyssus gallinae) Taloudellinen merkitys EU:ssa arvioitu esiintyvän 50-90%:ssa kanaloista (Sparagano ym. 2009) Hollannissa kustannuksiksi arvioitu vuosittain 43 /100 kanaa (11 M /v) Suomessa yleinen, merkitys kasvussa Andrea Tunet Lintupunkki Ornithonyssus sylviarum Esiintyy Suomessa, kanaloissa harvinainen? Elää linnuissa koko elinajan www.birdsworld.gr
Kanapunkin ennakoiva torjunta (Vennerström, P., Eela 2003) Selvitä mistä kanapunkit voivat päästä kanalaan Pidä huoli että luonnonvaraiset linnut eivät pääse rakentamaan pesiä kanalan rakenteisiin, myös ulkopuolelle tai kanalan välittömässä läheisyydessä. Hävitä puut ja pensaat kanalan ympäriltä. Estä luonnonvaraisten lintujen ja jyrsijöiden pääsyn kanalaan asentamalla verkkoja ilmastointi kanavien suulle ym. aukkoihin. Ole tarkka hygienian suhteen ja pidä paikat järjestyksessä. Käytä punkkipyydyksiä varhaiseen havaitsemiseen Vaikka punkkeja ei olisi koskaan kanalassa ollutkaan Asenna sopiviin suojaisiin paikkoihin lähelle kanojen yöpymisorsia Aaltopahvipyydys rullana tai levynä
Munapakkaamon tulisi ottaa huomioon seuraavaa: Kierrätettävät munakennot tulisi toimitusten välillä käsitellä kuumalla ilmalla, mikroaalloilla tai pakastaa Dokumentoi myös missä lämpötiloissa kennot on käsitelty ja miten kauan Kennot säilytetään puhtaissa tiloissa niin ettei niihin tule uutta tartuntaa varastoinnin aikana Vältä kierrätettäviä kennoja Jaa tilat puhtaisiin ja epäpuhtaisiin alueisiin ja ylläpidä tarkka ero näiden tilojen välillä Noudata erityistä varovaisuutta kun haet munia kanalasta, jossa on kanapunkkeja Pyri saamaan kanalat aina ilmoittamaan mikäli he havaitsevat kanapunkkitartuntaa (Vennerström, 2003)
Nuorikkokasvattamon tulisi huomioida seuraavaa: Punkit voivat levitä vaatteiden ja välineiden välityksellä Kerralla sisään kerralla ulos periaate on myöskin tässä tapauksessa paras Perusteellinen puhdistus ja desinfiointi erien välillä Hygieniaesteet tärkeitä Munintakanoja ei saa pitää poikasten lähellä Kuljetusvälineiden perusteellinen puhdistus käytön jälkeen sekä välineiden varastointi puhtaassa paikassa joihin luonnonvaraisilla linnuilla ja jyrsijöillä ei ole pääsyä Auton perusteellinen puhdistus kuljetusten välillä Noudata varovaisutta kun viet lintuja kanalaan jossa on punkkeja. Vaihda vaatteita ja kenkiä Käy näillä tiloilla viimeiseksi Tarkista kanapunkkitilanne viimeisen viikon aikana ennen kuljetusta tiloille Ole rehellinen ja kerro kanapunkkiepäilystä ostajalle ja ryhdy välittömästi toimenpiteisiin kun havaitset kanapunkkitartunnan kasvattamossa (Vennerström, 2003)
MTT:n kanapunkkikokeita 2007-2009 Biologisten torjuntaeliöiden kartoitus Tavoitteena selvittää onko torjuntaeliöiden joukossa kanapunkin torjuntaan mahdollisesti soveltuvia petoja Biologisen torjunnan kokeet Tavoitteena tutkia onko em. kartoituksessa valituilla pedoilla vaikutusta kanapunkkiin Kanapunkkien esiintyminen virikehäkkikanalassa Tavoitteena tutkia myös kanapunkin torjuntaa pyyntimenetelmää käyttäen BayMite-valmisteen tehon tarkastus Tavoitteena selvittää foksiimia sisältävän torjuntavalmisteen teho Lämpökäsittely kanapunkin torjunnassa Tavoitteena selvittää lämminilmakäsittelyn teho
Biologisten torjuntaeliöiden kartoitus Paljonko petopunkki syö päivässä ja elämänsä aikana? Harsosääskipetopunkin ravinnonkäyttö: kanapunkin munien ja toukkien kulutus 10 100 8 80 Päivittäinen kulutus 6 4 2 60 40 20 Kumulatiivinen kulutus 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10111213141516171819202122232425262728 0
Biologisten torjuntaeliöiden kartoitus Paljonko petopunkki munii kanapunkkiravinnolla? Harsosääskipetopunkin muninta kanapunkkiravinnolla 5 50 Munia/naaras/vrk 4 3 2 1 40 30 20 10 Kumulatiivinen muninta 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 0
Biologisten torjuntaeliöiden kartoitus Paljonko petolude syö kanapunkkeja? Consumption of eggs and larvae of D. gallinae by one Orius bug (3 rd nymph > adult) 25 250 Daily consumption 20 15 10 5 3 rd -5 th nymph stages adults 200 150 100 50 Cumulative consumption 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 15 17 18 0 Days
Biologisen torjunnan kokeet Onko pedoilla vaikutusta kanapunkkiin? Petopunkit slow release pusseissa häkkien katolle Punkkien määrä aaltopahvipyydyksissä
Biologisen torjunnan kokeet 1 Onko petopunkeilla vaikutusta kanapunkkiin? Petopunkkilevitys viikoittain 15.10 27.11. Joulukuun alussa tehopuhdistus + BayMite käsittelyt Kanapunkin torjuntakoe, MTT 2008 100 Aikuisia punkkeja / pyydys 80 60 40 20 0 14.10. 28.10. 11.11. 25.11. 9.12. 23.12. U. Wyss & I. Lesna Hypoaspis-petopunkki kanapunkin kimpussa Harsosääskipetopunkki Väliin jäävät häkit
Biologisen torjunnan kokeet 2 Onko petopunkeilla vaikutusta kanapunkkiin? Petopunkkilevitykset 2-4 viikon välein Kanapunkin torjuntakoe, MTT 2009 20 15.12. Kaikki kehitysasteet / pyydys 15 10 5 BayMite käsittelyn vaikutus 4 kk? 0 28.1. 28.2. 28.3. 28.4. 28.5. 28.6. Karvajalkapetop. Harsosääskipetop. Väliin jäävät häkit
Biologisen torjunnan kokeet Onko petopunkeilla vaikutusta kanapunkkiin? Johtopäätöksiä: 1. Tuotannossa on torjuntaeliöitä jotka voivat käyttää kanapunkkia ravintonaan ja lisääntyvät pelkällä kanapunkkiravinnolla Petopunkit, petoluteet 2. Petopunkkien ravinnonkäyttö on suhteellisen vähäistä, lisääntyminen lähes normaalia Petopunkkeja tarvitaan runsaasti 3. Koeolosuhteissa ei saatu eroja käsittelemättömien ja käsiteltyjen häkkien välille petopunkkikokeissa Petopunkkien liikkuvuus 4. BayMiten kestovaikutus näkyi 2. kokeen tuloksissa 5. Biologinen torjunta petopunkeilla vaatii vielä lisätutkimuksia 6. Petoluteet eivät soveltune kanalakäyttöön
Kanapunkkien esiintyminen virikehäkkikanalassa Tavoitteena tutkia kanapunkin torjuntaa pyyntimenetelmää käyttäen Putkipyydyksiä, joissa sisältönä erilaisia seoksia, kokeiltiin massapyyntiin Samoja putkia kokeiltiin petopunkkien levitykseen Tuloksista saatiin kehittämisideoita, muttei valmiita menetelmiä
BayMite-valmisteen tehon tarkastus Tavoitteena selvittää foksiimivalmisteen teho KANAPUNKIN TORJUNTAKOE, MTT 2008 800 Punkkeja / Pyydys 600 400 200 0 4.2. 14.2. 24.2. 5.3. 15.3. 25.3. 4.4. 14.4. 24.4. 4.5. ByeMite Käsittelemätön
BayMite-valmisteen tehon tarkastus Tavoitteena selvittää foksiimivalmisteen teho Johtopäätöksiä: 1. BayMite on tehokas ja nopeavaikutteinen valmiste kanapunkin torjuntaan 2. BayMiten tehovaikutus jatkuu jopa 3-4 kk Käsitellyille pinnoille joutuvat punkit joko kuolevat tai eivät lisäänny 3. BayMiten käyttö kanojen ollessa kanalassa on riskialtista Vaikka jäämiä ei esiinny munissa, pitkä vaikutusaika osoittaa riskin olevan mahdollinen 4. BayMite sopii eläinten vaihdon yhteyteen Tehokas puhdistus ja pesu, sen jälkeen BayMite 5. Jatkokäsittelyyn mahdollisesti biologinen torjunta 6. Vain eläinlääkärin määräyksestä käytettävissä
Lämpökäsittely kanapunkin torjunnassa Mikä on lämminilmakäsittelyn teho? MTT Kanala Kuumailmakäsittely Heinäkuu 2009 80 Vrk. keskilämpötila 70 60 50 40 30 20 10 0 14.7. 15.7. 16.7. 17.7. 18.7. 19.7. 20.7. 21.7. 22.7. 23.7. 24.7. 25.7. 26.7. 27.7. 28.7. 29.7. 30.7. 31.7. Mittaus kanalan lattiatasolta, 15 min välein Lämpökäsittely heinäkuussa 2009 Ennen käsittelyä vakava punkkiongelma Kanala puhdistettiin ja pestiin huolellisesti ennen lämpökäsittelyä
Lämpökäsittely kanapunkin torjunnassa Mikä on lämminilmakäsittelyn teho? Havainnot Käsittelyn alussa Käsittelyn lopussa 16.7. 2009 22.7.2009 Kanapunkit, aikuiset 11.6 0 Kanapunkit, toukat 8.6 0 Kärpäset ym. 0.5 0 Käsittelyn alkaessa kanapunkkeja liikkui puhdistuksesta huolimatta melko runsaasti ilmavirran mukana Käsittelyn lopulla kaikki punkit ja hyönteiset olivat poissa Käsittelyn jälkeenkään kanapunkkeja ei ole esiintynyt lainkaan kesäkuun 2010 alkuun mennessä Tilannetta seurataan ja biologinen torjunta aloitetaan jos kanapunkkeja jälleen ilmaantuu
Lämpökäsittely kanapunkin torjunnassa Mikä on lämminilmakäsittelyn teho? Johtopäätöksiä: 1. Toteutettu lämpökäsittely tehosi 100%:sti 2. Käsittely tehoaa hyvin jos lämpö saadaan nopeasti nostettua riittävän korkealle (yli 55 o C) siellä missä punkit ovat Punkit eivät ehdi hakeutua viileämpiin suojapaikkoihin syvälle rakennuksen rakenteisiin 3. Rakennusmateriaalit, rakenteiden massiivisuus, ikä ym. tekniset seikat vaikuttavat käsittelyn pituuteen 3 vrk todennäköisesti riittää normaalitapauksessa Lämmön nosto lämmön ylläpito 1 vrk jäähdytys 4. Loppukesä soveltuu hyvin käsittelyn ajankohdaksi Kanapunkin luontainen leviäminen vähäistä 5. Jatkokäsittelyyn mahdollisesti biologinen torjunta
Kehittämishanke-esitys, kevät 2010: Kanapunkin hallinta munintakanaloissa Tarkkailun organisointi erityyppisissä kanaloissa Tavoite: kehittää uusia tarkkailumenetelmiä varhaisen esiintymän havaitsemiseksi Torjuntamenetelmien kehittäminen ja arviointi Tavoite: kehittää uusia biologisia ja integroituja torjuntamenetelmiä ja arvioida käytettävissä olevien menetelmien soveltuvuus, tehokkuus ja kannattavuus eri tyyppisissä kanaloissa huomioiden menetelmien terveys- ja ympäristövaikutukset Kanapunkkitilanteen seurantasivusto nettiin Tavoite: kanapunkkien esiintymisen ja kanapunkkien torjunnan seuranta ajankohtaisen palvelun avulla
Kehittämishanke-esitys, kevät 2010: Pilottitiloja toivotaan (mikäli hanke toteutuu) Uusien tarkkailumenetelmien testaus Virikehäkki-, kerroslattia- ja lattiakanaloihin Mahdollisimman tehokkaat ja helppokäyttöiset menetelmät Torjuntamenetelmien soveltaminen Biologinen torjunta Lämpökäsittelyt: kestovaikutus, kannattavuus Uudet torjuntavalmisteet: tehokkuus ja kestovaikutus, kannattavuus Tietojen kerääminen ja tietopankki Torjuntamenetelmien toimivuus eri ympäristöissä Esiin tulevien ongelmien analysointi ja korjaavat toimenpiteet Parhaiden käytäntöjen levittäminen Ajantasaisen nettitietopankin aineiston kokoaminen
Onnelliset kanat ilman punkkeja Ei yhtään punkkia, kato vaikka