Vastaanottaja Lappeenrannan kaupunki Kadut ja ympäristö Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Huhtikuu 2014 LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN PAIKALLISLIIKENTEEN VUOSIRAPORTTI 2013
PAIKALLISLIIKENTEEN VUOSIRAPORTTI 2013 Päivämäärä 28.4.2014 Laatija Mika Piipponen Hyväksyjä Kuvaus Birgitta Nakari Lappeenrannan kaupunkiliikenteen ja siihen liittyvän palveluliikenteen vuosiraportti vuodelta 2013, joka sisältää myös toimenpide-ehdotuksia paikallisliikenteen kehittämiseksi. Raportin lopussa on paikallisliikenteen seurannan mittarit. Viite Joukkoliikenteen puitesopimus Ramboll Kotkantie 6 (1.krs) 48200 Kotka P +358 400 417 236 F +358 20 755 7281 www.ramboll.fi
VUOSIRAPORTTI 2013 SISÄLTÖ 1. Tiivistelmä 1 1.1 Lappeenrannan alueen joukkoliikenne 1 1.2 Matkustajamäärä 1 1.3 Lipputuki 2 1.4 Paikallisliikenteen uudistus 1.5.2014 alkaen 3 1.5 Lappeenrannan kaupunkiliikenteen haasteet 4 1.6 Ostoliikenne 4 1.7 Keskeiset toimenpide-ehdotukset 4 1.8 Vuoden 2013 paikallisliikenneteko 5 2. Taustaa 6 2.1 Liikennetarjonta 6 2.1.1 Lappeenrannan alueen liikenne 6 2.1.2 Paikallisliikenteen reitit 6 2.1.3 Joutsenon taajamien bussireitit 7 2.1.4 Lähiliikenteen liikennesuunnat 7 2.1.5 Palvelulinjat Lappeenrannassa 8 2.1.6 PSA:n vaikutus lipputukeen 9 2.2 Kaupunkiliikenteen kehityshankkeet 10 2.2.1 Joukkoliikennepoliittinen ohjelma 10 2.2.2 Paikallisliikenteen kilpailutus ja uuden liikenteen käyttöönottoprojekti 11 2.2.3 Suurten ja keskisuurten kaupunkien yhteinen lippu- ja maksujärjestelmä 11 2.2.4 Jäsenyys Suomen Paikallisliikenneliitto ry:ssä 12 2.2.5 Lappeenrannan maaseutuliikenteen kilpailuttaminen 13 2.2.6 Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen (JOMYR) hanke 13 2.2.7 Paikallisliikennealueen PALI-liikenne 13 2.2.8 Wilima aikataulujärjestelmä 13 2.2.9 Lappeenrannan matkakeskus 14 2.2.10 Paikallis- ja lähiliikenteen markkinointi 14 2.3 Lappeenrannan tukemat lipputuotteet 14 2.4 Asiakaspalaute 17 2.4.1 Nettikysely 17 2.4.2 Kaupungin palautepalvelu 17 2.5 Kaupungin kuljetuskustannukset 18 2.6 Linja-autoliikenteen taksat ja kustannusindeksi 19 2.7 Valtion tuki 20 2.8 Lappeenrannan kaupungin nettotuki kaikille avoimeen joukkoliikenteeseen vuonna 2013 20 3. Matkustus 21 3.1 Matkojen määrä 21 3.1.1 Yleistä 21 3.2 Tuotekohtainen kehitys 22 3.2.1 Kaupunkikortti 22 3.2.2 Seutulippu 23 3.2.3 Opiskelijakortti 23 3.2.4 Nuorisokortti 24 3.2.5 Lasten kaupunkikortti 25 3.2.6 Lastenvaunut 25 3.2.7 Veteraanit 26 3.2.8 Opiskelijoiden 44 matkan sarjakortti 27 3.2.9 Vaihtolippu 28
VUOSIRAPORTTI 2013 3.3 Tuotteiden markkinaosuudet 28 3.4 Matkojen keskihinnat 29 3.5 Matkojen määrä myyntikertaa kohden 29 4. Ostoliikenne 31 4.1 Matkustusmäärät ostoliikenteessä 31 4.2 Ostoliikenteen kustannukset 31 4.3 Ajomäärät 31 4.4 Ostoliikenteen tunnuslukuja 32 5. Kaupungin maksama lipputuki 33 5.1 Yleistä lipputuesta 33 5.1.1 Lipputuen määrä 33 5.1.2 Lipputuki matkaa kohden 34 5.2 Lipputuotekohtainen tuki 35 5.2.1 Kaupunkikortti 35 5.2.2 Seutulippu 35 5.2.3 Opiskelijakortti 36 5.2.4 Nuorisokortti 36 5.2.5 Lastenvaunut 37 5.2.6 Veteraanit 37 5.2.7 Opiskelijoiden 44 matkan sarjakortti 38 5.2.8 Vaihtolippu 38 6. Ennusteet jatkokehityksestä 39 6.1 Kustannusarvio vuodelle 2014 39 6.2 Alustava kustannusarvio vuodelle 2015 39 7. Toimenpide-ehdotukset 40 7.1 Lipputuotteet 40 7.2 Muut ehdotukset 40 7.2.1 Pysäkkien siisteys ja talvikunnossapito 40 7.2.2 Linja 9:n uudistaminen 40 7.2.3 Aikataulu- ja lipputiedon löydettävyyden parantaminen 40 8. Mittarit 41
VUOSIRAPORTTI 2013 1 1. TIIVISTELMÄ 1.1 Lappeenrannan alueen joukkoliikenne Lappeenrannassa kaupungin alueella tapahtuva, kaikille avoin joukkoliikenne ryhmitellään kolmeen osaan: Paikallisliikenne; ajetaan pääosin itsekannattavana liikenteenä kaupungin myöntämillä liikenneluvilla. 1.5.2014 alkaen kaupunki ostaa koko paikallisliikenteen tarjonnan Autolinjat Oy:n kanssa allekirjoitetun sopimuksen perusteella ja lipputulot tulevat kaupungille. Lähiliikenne; kaupungin rajojen sisäpuolella pääosin ns. ostoliikenteenä ajettavaa, kaikille avointa joukkoliikennettä, joka ajetaan busseilla, pikkubusseilla tai 1+8 takseilla. Kaukoliikenne; avointa, kaupungin rajat ylittävää, itsekannattavaa linja- tai ELY-keskuksen ostamaa liikennettä. Lisäksi liikenne kattaa ostoliikenteenä ajettavan, kaikille avoimen palveluliikenteen, jolla on kaksi reittiä keskusta-alueella ja seitsemän reittiä maaseutualueella. Palveluliikenne alkoi Lappeenrannassa vuonna 1998. Vuonna 2004 toteutettiin paikallisliikenteessä liikenneuudistus, jossa uudistettiin linjastot ja aikataulut ns. heilurilinjoiksi. Lappeenrannan saama joukkoliikenteen valtionapu kasvoi vuonna 2013 edellisvuoteen verrattuna 103.692, eli 18,6 %. Avustus vuonna 2013 oli 662.160 kun se vuonna 2012 oli 558.468. 1.2 Matkustajamäärä Lappeenrannan kaupungin tukemilla lipputuotteilla matkustus on noussut vuoden 2001 noin 700.000 matkan tasosta vuonna 2013 yli 1.112.000 matkan tasoon. Vuonna 2012 matkustajamäärän kasvu oli kaikkiaan 125.000 matkaa ja vuonna 2013 kaikkiaan 42.000 matkaa edellisvuodesta. 1200000 1000000 800000 600000 400000 200000 0 Tehdyt matkat tuotteittain (kpl/v) Lasten kaupunkikortti Vaihtolippu Lastenvaunun työntäjät 44-M Opiskelija Veteraanikortti Nuorisokortti Opiskelijakortti v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 Kuva: Kaupungin tukemien lippujen matkamäärien pidempiaikainen kehitys tuotteittain.
VUOSIRAPORTTI 2013 2 Valtionapuun oikeutettujen lipputuotteiden osalta muutokset ovat olleet seuraavia: Tuote Matkustus, kpl Muutos 12->13 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 kpl % Kaupunkikortti 329 109 309 045 318 926 363 688 388.247 24.559 +6,8 % Opiskelijakortti 221 427 232 351 267 254 297 811 284.707-13.104-4,4 % Nuorisokortti 149 648 157 805 148 572 173 166 206.103 23.937 +13,8% 44 M/opiskelija 81 972 73 480 76 912 98 076 97.152-924 -0,9 % Lapsen kortti 5 849 9 915 11 349 15 929 25.159 9.230 +57,9% Yhteensä 785 005 782 596 823 013 948 670 1 001 368 43 698 +4,6 % Edelleen kappalemääräisesti suurin kasvu on aikuisten kaupunkikortilla (24.559 kpl), vaikka asiakashinnan laskusta on jo pidempi aika. Nuorisokortin 23.937 matkan (+13,8 %) kasvu selittyy 1.10.2012 asiakashinnan alennuksella, samoin lapsen kaupunkikortin 57,9 % kasvu. Kaupunkikorttien käyttöalue laajeni vuoden 2009 alusta, kun Joutseno liittyi Lappeenrantaan, samoin kun Ylämaa liittyi 2010 alusta. Kuva: Luvuissa on mukana myös kertalippumatkustus, jonka osuus on vähentynyt kaupungin tukemien lippujen myötä. Lappeenrannan paikallisliikenteessä tehtiin vuonna 2013 kaikkiaan 1.511.394 matkaa, eli 2.436 matkaa (+0,2 %) edellisvuotta enemmän. Vuonna 2012 kasvu oli ennätykselliset 11,1 % ja vuonna 2011 +1,7 %. 1.3 Lipputuki Lipputuella tarkoitetaan sitä rahamäärää, jolla Lappeenrannan kaupunki tukee lipun ostajaa, eli liikennöitsijälle maksettavan tariffin ja asiakkaan maksaman hinnan välistä erotusta. Lappeenrannan kaupunki saa osan enintään 48 % - maksamastaan lipputuesta takaisin valtion maksamana tukena. Vuonna 2013 kaupunki sai valtion tukeen oikeuttaviin lipputuotteisiin tukea 31,7 % (v.2012 29,6 %.) Kaikkien tuotteiden osalta tuki oli 29,6 % (v.2012 27,1 %). 1.5.2014 alkaen Lappeenrannan kaupunki ei maksa liikennöintisopimuksen perusteella ajettavasta paikallisliikenteestä lipputukea vaan ostaa liikennesuoritteen ja saa itselleen lipputulon.
VUOSIRAPORTTI 2013 3 Vuonna 2013 Lappeenrannan kaupunki tuki seuraavien lipputuotteiden ostoa: Kaupunkikortti *) Opiskelijan kaupunkikortti *) Nuorison kaupunkikortti *) Etelä-Karjalan seutulippu *) Opiskelijoiden 44 matkan sarjakortti *) Alle 12 v. lapsen lippu *) Veteraanilippu Lastenvaunujen ja rattaiden kanssa matkustavat Vaihtolippu *) = valtionapuun oikeuttava lipputuote Kaupungin maksama lipputuki ilman valtion osuutta oli vuonna 2013 yhteensä 1.546.062 euroa (vuonna 2012 yhteensä 1.418.570 ), eli kasvua oli edellisvuoteen 127.492 (+9,0 %) edellisvuoden yli 24 % sijaan. Vuoden 2004 uudistusten yhteydessä ja sen jälkeen tulleet uudet lipputuotteet ovat nostaneet voimakkaasti kaupungin lipputuen määrää. Samalla kaupungin saama valtion tuki on kuitenkin kasvanut ja matkustajat eivät ole siirtyneet henkilöautoihin ja muihin liikkumismuotoihin samalla tavoin kuin useimmissa muissa keskisuurissa kaupungeissa. Vuonna 2011 alkanut uusi nousu johtuu asiakashintojen alennuksista sekä AMK:n siirtymisestä Skinnarilan kampukselle ja sitä kautta kohonneista matkustajamääristä, mutta myös polttoaineveron korotuksesta johtuneesta kustannusten voimakkaasta kasvusta. 1.4 Paikallisliikenteen uudistus 1.5.2014 alkaen Lappeenrannan kaupunki on kilpailuttanut ensimmäisenä keskisuurena kaupunkina paikallisliikenteensä palvelusopimusasetuksen mukaisena ja allekirjoittanut 13.9.2013 paikallisliikenteen liikennöintisopimuksen Autolinjat Oy:n kanssa. 1.5.2014 alkavalla sopimuskaudella kaluston keskiikä saa olla enintään 8,0 vuotta kun se vuoden 2013 alussa oli 9,8 vuotta. Muutenkin sopimus tuo selkeitä parannuksia kaluston laatuun ja siisteyteen. Sopimus myös velvoittaa liikennöitsijän hankkimaan keskimäärin 10 kk:n välein yhden uuden paikallisliikenteen linja-auton. Ensimmäiset neljä autoa ovat jo tulleet liikenteeseen.
VUOSIRAPORTTI 2013 4 Uudistuksen myötä kaupunki voi 1.5.2014 lähtien vapaasti hinnoitella paikallisliikenteessä tuotteet ja toteuttaa kampanjointia eri kohderyhmille ilman tulonsiirtoa yrittäjälle. Lisäksi siirtyminen kontaktittomaan matkakorttiin valtakunnallisen kaupunkilippujärjestelmän valmistuttua tulee nopeuttamaan maksutapahtumaa ja pysäkkiaikoja. 1.5 Lappeenrannan kaupunkiliikenteen haasteet Lappeenrannan kaupungin joukkoliikenteessä on nyt voimakasta nostetta. Pääosin vuoden 2011 aikana työstettiin poliittisten päättäjien, virkamiesten ja konsultin yhteistyönä kaupungin joukkoliikennepoliittinen ohjelma, jossa kuvataan visio 2020, määritetään palvelutasovyöhykkeet ja ylipäätään kehityssuunta joukkoliikenteelle. Varsinainen päätösprosessi toteutui kevään 2012 aikana. Nyt valmistelut 1.5.2014 käynnistyvän kilpailutetun paikallisliikenteen osalta ovat jo pitkällä ja muutoksista tiedottaminen kaupunkilaisille lähestyy. Liikenne aloitetaan väliaikaisella lippu- ja tariffijärjestelmällä, koska valtakunnallinen viranomaisten yhteinen järjestelmä valmistuu ilmeisesti vuoden 2014 lopulla ja voidaan ottaa Lappeenrannassa käyttöön kevään ja kesän 2015 aikana. Paikallisliikennealueella on Vapusta alkaen käytössä monia uudistuksia, joista merkittävimmät koskevat paikallisliikenteen kertalipuilla matkustamisen hintojen selkeää alennusta, uuden 22 matkan sarjakortin käyttöönottoa ja vaihtomatkojen helpottumista. Näiden uudistusten ansiosta matkustaminen paikallisliikenteessä tulee kuntalaisille selvästi aiempaa halvemmaksi. Keskeinen haaste vuodelle 2014 on, miten paikallisliikenteen asiakashintojen alennukset pystytään muuttamaan kyllin voimakkaaksi matkustuksen määrälliseksi kasvuksi? Tuote on hyvä, mutta asiakkaiden on löydettävä uudet, entistä paremmat tuotteet heti keväällä ja osin uudelleen syksyllä koulu- ja opiskeluvuoden alkaessa. 1.6 Ostoliikenne Lappeenrannan ostoliikennekustannukset muodostuvat paikallis-, palvelulinja- ja lähiliikenteen ostoista, joiden kokonaiskustannus oli vuonna 2013 kaikkiaan 821 551,90 (+13,7%). Paikallisliikenteen ostojen osuus on 332 332,59 (+22,2%), palvelulinjojen 84 386,03 (+13,4%) ja Vainikkalan PSA:n mukaisen koulu-, asiointi- ja junaliikenteen syöttöliikenteen 159 940,92 (+4,5%) sekä muun lähiliikenteen osuus 244 892,36 (+9,7%). Kaupunki sai valtiolta vuonna 2013 ostoliikennetukea yhteensä 205.038, eli 25,0 % kokonaisostoista. 1.7 Keskeiset toimenpide-ehdotukset Lappeenrannan paikallisliikenteessä siirrytään 1.5.2014 kilpailutettuun ostoliikennemalliin, jossa kaupunki suunnittelee ja kilpailuttaa liikenteen, maksaa liikennöinnistä sovitun mukaisen korvauksen ja saa itse lipputulot. Tähän liittyen kehitystoimenpiteet ovat liittyneet 1.5.2014 alkavan liikenteen käytännön järjestelyihin ja mm. viiveajan lipputuotteiden suunnitteluun. Koska valtakunnallinen toimivaltaisten viranomaisten lippu- ja maksujärjestelmä otettaneen Lappeenrannassa käyttöön vaiheittain kevään ja kesän 2015 aikana, seuraavat kehitystoimenpiteet liittyvät koko kaupunkialueella käyttöön otettavaan vyöhyketaksaan ja lipputuoteuudistuksen loppuun saattamiseen koko kaupunkialueella. Koko kaupungin henkilökuljetuksien tehokkuutta tulee parantaa lisäämällä yhteistyötä, mutta aikataulun tulee olla sellainen, ettei vaaranneta avoimen joukkoliikenteen voimakkaan kehitysvaiheen läpivientiä, joka on myös kaupunkitalouden kannalta suurin säästöpotentiaali.
VUOSIRAPORTTI 2013 5 1.8 Vuoden 2013 paikallisliikenneteko Suomen Paikallisliikenneliitto valitsi Lappeenrannan paikallisliikenteen uudistamisen vuoden 2013 paikallisliikenneteoksi. Palkitsemisen perusteluina oli kokonaisuus, joka muodostui joukkoliikennestrategiasta, paikallisliikenteen kilpailutukseen liittyvien valmistelujen toteutuksesta ja ensimmäisestä uuden PSA-asetuksen mukaisesta keskisuuren kaupungin paikallisliikenteen onnistuneesta kilpailuttamisesta.
VUOSIRAPORTTI 2013 6 2. TAUSTAA 2.1 Liikennetarjonta 2.1.1 Lappeenrannan alueen liikenne Lappeenrannassa kaupungin alueella tapahtuva, kaikille avoin joukkoliikenne ryhmitellään kolmeen osaan: Paikallisliikenne; Kaupungin taajama-alueella tapahtuvaa liikennettä, jota liikennöi pääsääntöisesti Autolinjat Oy Lappeenrannan kaupungin myöntämillä liikenneluvilla. Lisäksi kaupunki ostaa Tilausliikenne Pekiltä linjan 4 sekä ostoliikenteenä hoidettavat kesäliikenteet ja talviajan ilta- ja viikonloppuliikenteet. Myös muutamia aikaisen aamun vuoroja ostetaan muilta yrittäjiltä. 1.4.2014 alkaen kaupunki ostaa koko paikallisliikenteen Autolinjat Oy:ltä Lähiliikenne; Lappeenrannan kaupungin rajojen sisäpuolella tapahtuvaa, kaikille avointa liikennettä, joka hankitaan pääosin ns. ostoliikenteenä. Maaseudun liikenteen muutos linjaautoilla ajetusta linjaliikenteestä pikkubusseilla tai 1+8 taksilla ajetuksi ostoliikenteeksi, alkoi 1980-luvun loppupuolella. Kaukoliikenne; Kaikille avoin linja-autoliikenne, jonka reitti ylittää kaupungin maantieteellisen rajan riippumatta linjan pituudesta tai siitä, onko kyse vakio- tai pikavuoroliikenteestä. Reitit ovat joko linja- tai ELY:n ostamaa liikennettä. Lisäksi liikenne kattaa ostoliikenteenä ajettavan, kaikille avoimen palveluliikenteen, jolla on kaksi reittiä keskusta-alueella ja seitsemän reittiä maaseutualueella. 2.1.2 Paikallisliikenteen reitit Linja Reitti 1 Yliopisto Keskusta - Kanavansuu Mustola/Kiiskinmäki neljä autoa, kahden tunnin kierros, 30 min vuoroväli 2 Kivisalmi Keskusta - Hovinpelto kolme autoa, 90 minuutin kierros, 30 min vuoroväli 3 Yliopisto -Matkakeskus- Keskusta Kivisalmi kolme autoa, 90 minuutin kierros, 30 min vuoroväli ajetaan vain aamu- ja iltaruuhkassa 3K Kivisalmi Kesämäki yksi auto, ajetaan kaksi koululaislähtöä nivelbussilla aamu- ja iltapäiväruuhkassa 4 Karhuvuori Keskusta Mäntylä yksi auto, tunnin kierros, tunnin vuoroväli ruuhkassa toinen auto -> 30 min vuoroväli iltaisin ja sunnuntaisin pienkalustolla 5 Yliopisto Keskusta Matkakeskus kaksi autoa, tunnin kierros, 30 min vuoroväli 9 Keskuspuisto Pikisaari Kariniemi pienkalustolinja, yksi auto, tunnin kierros, tunnin vuoroväli 10 Ruoholampi Keskusta Elokuussa 2012 aloitettu ostoliikennelinja, yksi auto, M-P-vuorona klo 7-10 ja 14-17 välillä tunnin kierrolla ajettava ympärivuotinen vuoro.
VUOSIRAPORTTI 2013 7 Paikallisliikenteen reittikartta: Lappeenrannan paikallisliikenteen uusi linjastosuunnitelma valmistui vuonna 2012. 2.1.3 Joutsenon taajamien bussireitit Kuva: Joutsenon kirkonkylän ja Korvenkylän keskustaajamien bussireitit 2.1.4 Lähiliikenteen liikennesuunnat Linja A B Reitti Ylämaan tien suunta: Lappeenranta Pulsa Lappeenranta Koulupäivinä 7 vuoroa, joista yksi vain tiistaisin. Näistä 2 vuoroa ajetaan linjataksina ja 3 palvelulinjana. Koulujen loma-aikana keskiviikkoisin linjataksina ja palvelulinjana 3 vuoroa. Korkea-ahontien suunta: Lappeenranta - Korkea-aho - Tani Lappeenranta Koulupäivinä 8 vuoroa, joista yksi vain tiistaisin. Näistä 3 vuoroa ajetaan linjatak-
VUOSIRAPORTTI 2013 8 C D E sina ja 3 palvelulinjana. Koulujen loma-aikana keskiviikkoisin linjataksina ja palvelulinjana 4 vuoroa. Vaalimaantien suunta: Lappeenranta - Hytti - Simola - Rikkilä Lappeenranta Koulupäivinä 13 vuoroa, joista 3 linjataksina ja yksi linjataksilla vain tiistaisin ajettavana palvelulinjana. Koulujen loma-aikana ma-pe 7 vuoroa, joista 1 linjataksina. Lisäksi keskiviikkona 2 palvelulinjana ajettavaa linjataksivuoroa. Lauantaisin ja sunnuntaisin 5 linjataksivuoroa. Viipurintien suunta: Lappeenranta - Vainikkala Lappeenranta Koulupäivinä, ma-pe 13 vuoroa, joista 5 linjataksina ja 2 linjataksilla ajettavaa palvelulinjaa. Lisäksi perjantaisin 1 linjataksivuoro. Koulujen loma-aikana ma-pe 9 vuoroa, joista 5 linjataksivuoroja ja 2 palvelulinjana ajettavaa linjataksivuoroa. Lauantaisin 5 linjataksivuoroa Sunnuntaisin 5 linjataksivuoroa Nuijamaantien suunta: Lappeenranta Nuijamaa - Lappeenranta Koulupäivinä, ma-pe 7 vuoroa, joista 1 linjataksilla. Koulupäivinä, perjantaisin, lisäksi 3 linjataksivuoroa Koulujen loma-aikana, ma-pe 5 vuoroa joista 3 linjataksia ja 2 linjataksilla ajettavaa palvelulinjaa. Lisäksi ma, ke ja pe ajetaan 2 vuoroa. Lauantaisin 6 linjataksivuoroa Sunnuntaisin 4 linjataksivuoroa Lappeenranta Hanhijärvi Hanhikemppi Koulupäivinä 2 ostoliikenteenä pikkubussilla Lappeenranta Partala Ravo Soskua Koulupäivinä, ma-pe 3 vuoroa joista 2 linjataksivuoroina. Lappeenranta Joutseno Imatra arkipäivisin 29 edestakaista vuoroa lauantaisin 13 edestakaista vuoroa sunnuntaisin 18 edestakaista vuoroa 2.1.5 Palvelulinjat Lappeenrannassa Palveluliikenne alkoi Lappeenrannan paikallisliikennealueella vuonna 1998. Alussa linjoja oli 5, mutta vähäisen matkustajamäärän vuoksi määrä putosi kahteen. Palvelulinjoja paikallisliikenteessä ajetaan yhdellä matalalattiaisella, niiaavalla pikkubussilla. Linjoja ajetaan reitin ja aikataulun mukaisesti, mutta auto noutaa tarvittaessa erityisesti vanhukset ja vaikeavammaiset kotipihalta reitin varrella. Ajoreitti on muutenkin joustavampi kuin normaalilla bussireitillä. Reitin poikkeamistarpeesta ilmoitetaan palvelulinjaa ajavalle liikennöitsijälle viimeistään edellisenä päivänä. Lappeenrannan palvelulinjat keskusta-alueella ovat Linja Reitti P1 Kiiskinmäki/Muukontie Sulkuvartijankatu Mustolankatu Pitkäkatu - Läntinen kanavatie Hovinkatu Hakalinkatu Kartanontie Asemakatu Kauppakeskus/Lauritsala - Karjalantie Väinämöisenkatu Joukahaisenkatu Onninkatu - Kisakatu Lepolankatu Armilankatu Mutkakatu Kauppatori (ma) Puhakankatu/Marketit (to) Myllymäki/Marketit.
VUOSIRAPORTTI 2013 9 P3 Saarenkatu Piiluvankatu Kivistönkatu Voisalmentie Sammaltie Saratie Niittyvillantie Voisalmentie - Mäkitervakontie Kivisalmenkatu Maininkikatu Kaariniementie Kivisalmenkatu Tyysterniementie Happotie - Tyysterniementie Tukkikatu Vanha Happotie Taipalsaarentie - Snelmaninkatu Valtakatu Kauppatori (ti) Puhakankatu/Marketit (pe) Myllymäki/Marketit Armilan terveyskeskus (tarvittaessa) Maaseudulla Myös Lappeenrannan maaseutualueella on palveluliikennettä, jota hoidetaan kaupungin ostoliikenteenä, autojen ollessa pääosin 1+8 henkilön takseja tai pikkubusseja. Näissä ei ole matalalattiaa. Palvelu on tarkoitettu lähinnä vanhuksille ja muuten huonosti liikkuville. Linjoilla on kiinteät aikataulut ja vakioreitit, joista tehdään poikkeamia pyynnöstä. Linja Reitti Simola Korkea-aho Nuijamaa Rapattila Tani Pulsa Hytti Korkea-aho Rapattila Lappeenranta Simola Rikkilä Simola - Tani 2.1.6 PSA:n vaikutus lipputukeen Siirtymäajan liikennöintisopimusmallin mukaan ennen 3.12.2009 voimassa olleeseen vanhaan korvausmalliin perustuvia lippuja on mahdollista käyttää siirtymäajan liikennöintisopimuksissa so-
VUOSIRAPORTTI 2013 10 vitulla tavalla, kunhan liikennöitsijä pitää hintavelvoitetta koskevasta liikenteenharjoittamisestaan erillistä kirjanpitoa ja että maksetusta korvauksesta tehdään jälkilaskelma. Mahdollinen liikaa maksettu korvaus on maksettava takaisin. Seutulippujen osalta hintavelvoitteesta sopiminen kuuluu pääosin ELYille ja kaupunkilipuista sopiminen paikalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle, eli Lappeenrannan kaupungille. 2.2 Kaupunkiliikenteen kehityshankkeet 2.2.1 Joukkoliikennepoliittinen ohjelma Lappeenrannan kaupungin joukkoliikennepoliittinen ohjelma koottiin pääosin vuoden 2011 aikana. Vain kuulemiset ja varsinainen päätösprosessi jäivät vuodelle 2012. Ohjelma on luonut selkeän pohjan parhaillaan meneillään olevalle, Lappeenrannan paikallisliikennehistorian merkittävimmälle muutosten sarjalle, jossa liikenteen hankintamalli muuttui, lipputuotteet uudistuvat ja palvelutasoa nostetaan sopimusvelvoitteiden ja kannustimien sekä seurannan kautta. Lappeenrannan joukkoliikenteen visio 2020 Joukkoliikenteen suosiota kasvatetaan. Asiakaspohjaa vahvistetaan eheyttämällä yhdyskuntarakennetta sekä suuntaamalla väestön kasvu ja uudisrakentaminen keskustaalueille ja joukkoliikennevyöhykkeelle. Palveluja parannetaan lisäämällä nopeaa, erityisesti työmatkoille soveltuvaa tarjontaa, kehittämällä liityntä- ja vaihtoyhteyksiä, parantamalla keskeisempiä pysäkkejä ja säilyttämällä matkustamisen hinta edullisena. Kaupungin lakisääteisiä kuljetuksia järkeistetään ja ohjataan mahdollisimman laajasti joukkoliikenteeseen. Palvelutasovyöhykkeet 2014 alkaen
VUOSIRAPORTTI 2013 11 Strategiset päämäärät 2020 Strategiset päämäärät täsmentävät visiota ja kertovat tulevaisuuden suhteen tehdyistä valinnoista. Ne ilmaisevat, millainen Lappeenrannan joukkoliikenne on vuonna 2020, kun strategia on toteutunut. Visio ja strategiset päämäärät kertovat yhdessä strategian olennaisen sisällön. YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveellisemmäksi. 1. Joukkoliikenteen kysyntää kasvatetaan 2. Palveluliikenteellä tuetaan kotona asumista 3. Liikenteen päästöjä vähennetään ASIAKKUUDEN HALLINTA JA PA LVELUKYKY Henkilö- ja joukkoliikennepalvelujen käyttö helpommaksi. 4. Asiakaspalvelun laatua kehitetään 5. Toteutetaan joukkoliikenteen kehittämishankkeita ja vastataan tuleviin kehitämishaasteisiin 6. Varmistetaan sujuvat matkaketjut TALOUS Joukkoliikennepalvelujen taso vastaa kysyntää. 7. Kaupungin rahankäyttö joukkoliikenteeseen ja muihin henkilökuljetuksiin optimoidaan 8. Oikeudenmukaisella taksapolitiikalla vastataan eri asiakasryhmien tarpeisiin 9. Tavoitteiden toteutuminen varmistetaan riittävällä rahoituksella OSAAMINEN, UUDISTUMINEN JA TYÖKYKY Joukkoliikenne positiiviseen nosteeseen. 10. Asiakaspalvelun tasoa parannetaan (liikennöitsijät, Matkahuolto, neuvonta) 11. Kaluston laatua ja toimintavarmuutta parannetaan 12. Kaupungin tuottamilla palveluilla tuetaan liikennöitsijöitä laadukkaiden palvelujen tuottamisessa (pysäkit, talvikunnossapito, joukkoliikennesivut ja info) PROSESSIT JA RAKENTEET Tavoitteiden toteuttaminen kustannustehokkaasti. 13. Liikenteen hankintaprosessit toteutetaan siten, että aito kilpailu toteutuu ja palveluntuottajien osaaminen sekä innovaatiot hyödynnetään 14. Päätöksentekoa tuetaan tehokkaalla seurannalla ja raportoinnilla 15. Alaa kehitetään johdonmukaisesti 2.2.2 Paikallisliikenteen kilpailutus ja uuden liikenteen käyttöönottoprojekti Kevään 2013 aikana kilpailutettiin koko Lappeenrannan paikallisliikenne. Kaikki kolme kohdetta voitti Autolinjat Oy, jonka kanssa solmittiin liikennöintisopimus syyskuussa 2013. Tämän jälkeen on suunniteltu käytännön järjestelyjä, viiveajan lippu- ja tariffijärjestelmään liittyvät asiat, uudet paikallisliikenteen lipputuotteet ja monia pienempiä kokonaisuuksia. 2.2.3 Suurten ja keskisuurten kaupunkien yhteinen lippu- ja maksujärjestelmä Lappeenrannan kaupunki oli mukana 29.5.2013 perustamassa Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä Oy:tä. Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä Oy on kuntien ja valtion yhteinen IT-palvelu- ja hankintayhtiö. Sen toiminta kattaa yli 20 keskeisintä kaupunkiseutua ympäri Suomea. Yhtiön tarkoituksena on hankkia, kehittää ja ylläpitää joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten yhteistä lippu- ja maksujärjestelmää. Liikenneinsinööri Birgitta Nakari on jäsenenä yhtiön hallituksessa.
VUOSIRAPORTTI 2013 12 Kehitettävän maksujärjestelmän tavoitteena on mahdollistaa yhden matkakortin käyttö valtakunnallisesti eri joukkoliikennemuodoissa. Yhtiön avulla voidaan parhaiten toteuttaa valtakunnallisesti yhteensopivaa joukkoliikennejärjestelmää ensisijaisesti lippu- ja maksujärjestelmän eli yhteisen matkakortin avulla, mutta jatkossa myös informaatiopalvelujen ja brändäyksen keinoin. Joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten hankkimaan lippu- ja maksujärjestelmän tavoitteena on Ensimmäisessä vaiheessa hoitaa työssäkäyntialueiden maksujärjestelmien tarpeet Seuraavissa vaiheissa työssäkäyntialueiden välisen liikenteen tarpeet sekä yhteiskäyttöisyys Maksaminen samalla matkakortilla on helppoa koko seudun alueella Joustavan ja oikeudenmukaisen hinnoittelu Viranomaiselle riittävästi helppokäyttöistä ja ajantasaista tietoa Mahdollisuus matkustaa myös toisen viranomaisen alueella Yhteinen järjestelmä on riippumaton ja säästää kuntien kustannuksia, kun yksittäisten kaupunkien ei tarvitse hankkia ja ylläpitää omaa järjestelmää. Järjestelmä vastaa kustannuksiltaan nykyisiä järjestelmiä, sillä tällä hetkellä maksujärjestelmän kustannukset sisältyvät toimittajan lipputuotteisiin ja palkkioihin. Yhteinen järjestelmä tuottaa tietoa liikenteen suunnitteluun ja päätöksenteon tueksi sekä edistää tehokasta julkisen rahoituksen kohdentamista. Lisäksi se mahdollistaa liikennepalveluiden tasapuolisen kilpailuttamisen ja helpottaa liikennöitsijöiden alalle tuloa ja osallistumista tarjouskilpailuihin. Määritelmien mukainen uusi järjestelmä on käytössä kesällä 2015. Työn lähtökohtina ovat: Vyöhykepohjaisuus nykyisen km-taksan sijaan Viranomaisten yhteisesti hallinnoima Hyödyntää mahdollisuuksien mukaan nykyiset kortit, laitteet, jne. Käyttää yhteistä korttisovellusta ja turvaratkaisua viranomaisten hallinnoimilla matkakorteilla Rakentuu yhdessä sovittujen pelisääntöjen varaan siten, että seudut itse saavat määritellä esim. lipun hinnat, vyöhykerajat, vyöhykkeiden määrän, alennusprosentit erikoisryhmille, jne. Mahdollistaa seutujen välisen lippuyhteistyön jatkossa Tuo synergiaetuja uusien maksutapojen kehittämiseen jatkossa (NFC/EMV/jälkilaskutus) 2.2.4 Jäsenyys Suomen Paikallisliikenneliitto ry:ssä Lappeenrannan kaupunki liittyi uudistuneen Suomen Paikallisliikenneliitto ry:n jäseneksi. Suomen Paikallisliikenneliitto ry on joukkoliikenteen järjestämisestä vastaavien kaupunkien ja kaupunkiseutujen viranomaisten joukkoliikenteen yhteistyö- ja edunvalvontajärjestö. Liiton tärkeimmät toiminta-alueet ovat vaikuttaminen julkiseen valtaan päin paikallisliikenteen kannalta tärkeissä kysymyksissä sekä joukkoliikennetietouden ja ammattitaidon syventäminen. Paikallisliikenneliiton palveluihin kuuluu julkaisujen, suunnitteluohjeiden sekä koulutustilaisuuksien tuottaminen ja järjestäminen. Paikallisliikenneliiton varsinaiset jäsenet ovat Helsingin seudun liikenne (HSL), Hämeenlinnan, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan, Oulun, Porin ja Salon kaupungit sekä Tampereen ja Turun joukkoliikenneyksiköt. Paikallisliikenneliiton jäsenyhteisöjen järjestämässä joukkoliikenteessä kuljetettiin vuonna 2011 yhteensä 430 miljoonaa matkustajaa, joka on yli 80 % Suomen maajoukkoliikenteen matkoista.
VUOSIRAPORTTI 2013 13 2.2.5 Lappeenrannan maaseutuliikenteen kilpailuttaminen Syksyn 2013 aikana valmisteltiin Lappeenrannan maaseutuliikenteen kilpailutusta. Tarjouspyyntö julkaistiin vuodenvaihteen jälkeen, koska valmistelussa odotettiin kouluverkkopäätöksiä. Tarjouspyynnön kolmena eri kohteena ovat Lappeenrannan keskustan ja Nuijamaan suunnan liikenne (E) sekä Ylämaan Vaalimaan (C1 ja C2) suunnan liikenne Lappeenrannan kaupungin alueella. Vainikkalan suunnan liikenne tullaan kilpailuttamaan erillisenä kohteena sen jälkeen kun selviää, miten Alegro -junan syöttöliikenne tullaan jatkossa hoitamaan uuden Vainikkala - Simola tieyhteyden valmistuttua. 2.2.6 Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen (JOMYR) hanke Projektin tavoitteena on selvittää, mitä edellytyksiä Lappeenrannan ja Imatran seuduilla olisi kehittää maankäyttöä paremmin joukkoliikenteen järjestämistä sekä käyttöä tukevaksi. Erityisesti haetaan pitkän aikavälin näkemystä siitä, miten alueen maankäyttöä tulisi kehittää, jotta se tukisi joukkoliikenteen käyttöä sekä taloudellista joukkoliikenteen järjestämistä alueella. 2.2.7 Paikallisliikennealueen PALI-liikenne Loppusyksystä 2013 aloitettiin palvelulinjojen lisäämiseen tähtäävä selvitystyö, joka päätyi Skinnarilan alueen ja Kuusela-Mäntylä alueen lisävuoroihin, sekä keskusta-alueen reittien osittaiseen uudistukseen. Varsinainen kilpailutus alkaa vuoden 2014 puolella, mikäli lisärahoituksesta löytyy yksimielisyys. 2.2.8 Wilima aikataulujärjestelmä Lappeenrannan paikallisliikenteen aikatauluinformaatio on toteutettu Trapeze Group'in matkustajainformaatiojärjestelmällä, joka on käytössä useissa muissakin kaupungeissa. Järjestelmä kattaa Nettiaikataulut ja reitit Reittihaun Tulostettavat aikataulut Näyttölaittet (Matkakeskuksessa ja Koulukadulla) Wilima Nettinäyttö aikataulupalvelu virtuaalimonitori- ja reittihaku kartalla -palvelut, joilla voi etsiä haluamiensa pysäkkien aikatauluja, luoda pikavalintoja hakijalle tärkeiden pysäkkien aikatauluista ja muokata niitä tarvittaessa sekä avata päivittyvän aikataulunäkymän joko matkapuhelimeen, tietokoneen ruudulle tai esimerkiksi aulatelevisioon Sivuja ylläpitää Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kadut ja ympäristö.
VUOSIRAPORTTI 2013 14 2.2.9 Lappeenrannan matkakeskus VR:n aukioloajat Rautatieaseman odotustilat (Ratakatu 23) avoinna ma-la klo 6.00-21.00 ja su klo 8.00-21.00 VR- lipunmyynti (Ratakatu 23) avoinna ma-to 7.15-16.00, pe 7.15-17.45 la suljettu, su 11.00-17.45 Matkahuollon myyntipisteet: Ratakatu 21 (lipunmyynti ja neuvonta) avoinna ma-pe klo 7.30-17.00. Aalef Oy, Yliopiston pääaula (Skinnarilankatu 34) Avoinna ma-to 09.00-15.00 ja pe 09.00-14.00. 2.2.10 Paikallis- ja lähiliikenteen markkinointi Paikallis- ja lähiliikenteen markkinointi rajoittuu pääosin aikataulu- ja reittitiedon jakamiseen sekä lipputuotteista ja liikenteestä tiedottamiseen. Varsinaista kohderyhmä- tai muuta markkinointia ei erikseen ole. Aikataulujulkaisut: Lappeenrantalaisille jaetaan Lappeenrannan lähiliikenteen aikataulut julkaisu kerran vuodessa ja Lappeenrannan paikallisliikenteen aikataulut julkaisu kaksi kertaa vuodessa (kesä/talvi). Lisäksi Etelä-Karjalan seutuliikenteen aikataulut julkaisu on jaossa niin Lappeenrannassa kuin muissa seutulippukunnissa (Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Taipalsaari). Tiedotusta on myös muista joukkoliikenneasioista. Internet Lappeenrannan kaupungin kotisivujen (www.lappenranta.fi) kautta pääsee etusivu -> palvelut -> joukkoliikenteen sivuille, jossa on tietoa yleisesti Lappeenrannan joukkoliikenteestä aikataulutiedot lipputiedot tietoa ajankohtaisista hankkeista reittikartat palvelulinjat linkkejä eri liikenneoperaattoreiden kotisivuille matkustajainformaatiota esimerkiksi liikenteen poikkeusjärjestelyistä. Pysäkkiaikataulut: Matkakeskuksessa ja Koulukadulla kauppakeskus Armaadan edustan pysäkkialueella on Wilimamatkainfon tuottama sähköinen aikataulujärjestelmä. Lisäksi useimmilla katoksellisilla linja-autopysäkeillä on kiinteät pysäkkikohtaiset aikataulut. 2.3 Lappeenrannan tukemat lipputuotteet Kaupunkikortti Kaupunkikortin kelpoisuusaika on 30 vuorokautta ostopäivästä lukien. Kelpoisuusaikana voi rajoituksetta matkustaa kaikissa linja-autoissa ja linja-takseissa Lappeenrannan kaupungin alueella. Kaikkia kaupungin tukemia maksullisia kortteja (kaupunkikortit, seutulippu, 44 matk/3kk sarjakortti) myydään Lappeenrannassa kirjoilla oleville henkilöille Matkahuollon toimipisteissä, Ratakatu 21 (lipunmyynti ja neuvonta) avoinna ma-pe klo 7.30-17.00 sekä Aalef Oy, Yliopiston pääaula (Skinnarilankatu 34) Avoinna ma-to 09.00-15.00 ja pe 09.00-14.00.
VUOSIRAPORTTI 2013 15 Kaupunkikortin hinta on 1.9.2011 alkaen 54. Korttia voi ladata uudelleen Matkahuollon lisäksi linja-autoissa. Kaupunkikortti on henkilökohtainen, joten sillä on oikeutettu matkustamaan vain henkilö, jolle kortti on rekisteröity. Opiskelijan kaupunkikortti Lappeenrannassa kirjoilla oleville opiskelijoille hinta on 1.2.2009 alkaen 43. Kelpoisuusaika 30 vuorokautta. Korttia on myyty toistaiseksi ainoastaan Lappeenrannassa kirjoilla oleville opiskelijoille, mutta rajoitus poistuu 1.5.2014. Nuorison kaupunkikortti 12-16 -vuotiaille nuorille. Kelpoisuusaika tuotteella on 30 vuorokautta ostopäivästä lukien. Kelpoisuusaikana voi rajoituksetta matkustaa kaikissa linja-autoissa ja linja-takseissa Lappeenrannan kaupungin alueella. Kortti otettiin käyttöön 1.5.2005 alkaen. Hinta on 1.10.2012 alkaen 35. Lasten kaupunkikortti 4-11 -vuotiaille. Kelpoisuusaika 30 vuorokautta ostopäivästä. Hinta 25. Tuote otettiin käyttöön 1.2.2009. Opiskelijoiden 44 matkan sarjakortti 1.12.2005 käyttöön otetun sarjakortin hinta on 1.2.2009 alkaen 51 ja se on voimassa kolme kuukautta (44 matkaa/51 /3 kk) ja sitä myydään 0-9 km pituisille matkoille. Opiskelijoiden sarjakorttia voi ladata ympäri vuoden. Sarjakorttietuun oikeutettuja ovat Lappeenrannassa kirjoilla olevat opiskelijat. Sarjakorttia myydään Matkahuollon toimipisteissä Lappeenrannassa osoitteessa Ratakatu 21 sekä Aalef Oy, Yliopiston pääaulassa, Skinnarilankatu 34. Korttia voi ladata uudelleen Matkahuollon ja Yliopiston toimipisteissä. Kortti on aina henkilökohtainen ja se on nimellä varustettu. Lippua hankittaessa opiskelijan on esitettävä todistus, josta ilmenee kotikunta ja opiskelun tiedot. Ostajan henkilöllisyys varmistetaan aina kuvallisella todistuksella. Oston ja latauksen yhteydessä opiskelija täyttää myyntitositteen, jolla opiskelija allekirjoituksellaan varmentaa asuinpaikkansa ja sitoutuu noudattamaan sarjakortin käyttöä koskevia ohjeita. Seutulippu Seutulippu on käytössä Etelä-Karjalan maakunnan alueella. Kelpoisuusaika on 30 vuorokautta ostopäivästä lukien, jona aikana voi rajoituksetta matkustaa kaikissa linja-autoissa ja linja-takseissa seutulippualueella. Seutulipun hinta on Lappeenrannassa 1.2.2009 alkaen 70. Veteraanilippu 2013 Veteraanilipun käyttöoikeuden saa Lappeenrannassa kirjoilla oleva henkilö, joka on osallistunut
VUOSIRAPORTTI 2013 16 kutsuttuna, määrättynä tai vapaaehtoisesti vuosina 1939-1945 käytyihin Suomen sotiin. Lippu on näyttölippu, joka esitetään kuljettajalle matkan alkaessa. Veteraanilippua luovutetaan Lappeenrannan kaupungin toimesta ja se on voimassa yhden vuoden kerrallaan. Ellei aikaisempaa veteraanilippua ole, on hakijan esitettävä veteraanitunnus. Ilmaista näyttölippua vuodelle 2014 voi hakea kaupungintalon 1. kerroksesta asiakaspalvelukeskus Winkistä, Joutseno-talon asiakaspalvelupisteessä sekä Ylämaatalossa. Lastenvaunut Lastenvaunujen tai rattaiden kanssa liikkuvat matkustavat Lappeenrannan paikallisliikennealueella ilmaiseksi. Vaihtolippu Vaihtolippu on ollut ilmainen 1.5.2005 alkaen. Vaihtomatka tulee suorittaa 1 tunnin kuluessa. Vaihtolippu on tarkoitettu jatkomatkaan toisella paikallisliikenteen linjalla Vaihtolippu pyydetään kuljettajalta matkan alkaessa ja kerrotaan matkan määränpää Kertalippu on ostettava matkan kokonaispituuden mukaan Vaihtolippu on voimassa arkisin yhden tunnin ja sunnuntaisin kaksi tuntia Vaihtolippu ei oikeuta paluumatkaan eikä jatkomatkaan samalla linjalla (jatkomatka samalla linjalla tarkoittaa matkustusta esim. asioinnin jälkeen samalla linjalla eteenpäin) Vaihtopysäkkejä, joista vaihtolipulla voi tulla kyytiin, ovat Koulukadun pysäkit. Kertamaksu joukkoliikenteessä 1.1.2013 korotuksen jälkeen kertalipputaksaan ei ole tullut muutoksia. Hinnat ovat voimassa myös 1.1.2014 alkaen: Hinnat euroa meno / henkilö 1.1.2012-31.12.2012 1.1.2013 alkaen KM Aikuinen Lapsi Aikuinen Lapsi Vakiovuoro - 6 3,20 1,60 3,30 1,70-9 3,50 1,80 3,60 1,80-12 3,80 1,90 3,90 2,00-16 4,60 2,30 4,70 2,40-20 5,50 2,70 5,50 2,80-25 5,90 3,00 6,10 3,10-30 6,60 3,30 6,80 3,40 Taulukko: vuoden 2012 voimassa ollut kertalipputaksa ja 1.1.2013 voimaan tullut taksa. Linja-autoliikenteen kertalipputaksa on noussut 1.12.2005-1.1.2014 välisenä aikana noin 27 %. Eri kyselyissä asiakkailta on saatu merkittävää palautetta juuri kertamaksun suuruudesta ja varsinkin nuoriso on siirtynyt kimppataksin käyttöön. Oy Matkahuolto Ab vastaa aikataulu-, matkalippu ja hintaneuvonnasta numerosta 0200 4000 (1,99 / min + pvm). Numero palvelee ma-pe klo 8-17. Muina aikoina palvelunumerossa aikataulutiedusteluihin vastaa Eniro Sentraali Oy.
VUOSIRAPORTTI 2013 17 Eniro Sentraali Oy:n 0100 100 Numeropalvelu tarjoaa Matkahuollon aikataulu- ja hintatiedot ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä. Puhelun hinta arkisin klo 8-18: Ensimmäiset 45 sekuntia 3,84. 45 sekunnin jälkeen 0,73 /10 sekuntia. Muina aikoina: Ensimmäiset 45 sekuntia 3,92. 45 sekunnin jälkeen 0,99 /10 sekuntia. Puhelun hintaan lisätään vielä soittajan oman operaattorin paikallisverkko- tai matkapuhelumaksu. Lisäksi Yleisradion teksti-tv:n sivulta 440 alkaen löytyy tärkeimpien pikavuororeittien aikataulutiedot. Sarjakortti Matkahuollon sarjakortti on 22 tai 44 matkan älykortti ja se on voimassa 1 vuoden ostopäivästä. 2.4 Asiakaspalaute 2.4.1 Nettikysely Lappeenrannan paikallisliikenteen osalta on toteutettu marraskuussa 2012 ja 2013 nettikysely kaupunkilaisille. Kyselyn avulla seurataan paikallisliikenteen palvelutason kehitystä ja kerätään ideoita sekä muuta palautetta paikallisliikenteen kehittämiseksi. 1.5.2014 voimaan tulevaan liikennöintisopimukseen sisältyy myös näihin kyselyihin perustuva palkitsemis- ja sanktiomalli. Asteikolla 1-5, jossa 1 = täysin eri mieltä ja 5 = täysin samaa mieltä parhaan arvion sai väittämä "Paikallisliikenteen bussit kulkevat hyvin aikataulun mukaisesti" (ka.3,52, edellisenä vuonna 3,49), toiseksi parhaaksi arvioitiin aikataulutiedon saavutettavuus (ka. 3,39, ed.v. 3,22) ja kolmanneksi "Matkustusoikeuden lisääminen kaupunkikortille on helppoa" (ka. 3,27, ed.v. 3,13). Eniten parantunut kohde oli "Kaupunkikorttien alennukset ovat oikeassa suhteessa eri alennusryhmien välillä (lapsi, nuori, opiskelija, työikäinen, eläkeläinen)". Heikoimmin arvioitiin "Paikallisliikenteen sisäiset vaihtoyhteydet toimivat hyvin"-väittämä (2,49) ja aikataulumuutoksista poikkeustilanteissa tiedottaminen (2,52). Painotettu liikennöitsijöiden palvelupistemäärä vuonna 2013 oli Lappeenrannassa 3,147 (vuonna 2012 3,112). Parannusta edelliseen vuoteen oli 1,1 %. On myös huomattava, että osa heikkoja arvosanoja saaneista toimista on nykyisinkin suoraan kaupungin päätäntävallassa. 2.4.2 Kaupungin palautepalvelu Edellisen lisäksi Lappeenrannassa kerätään asiakaspalautetta kaupungin internet -pääsivulta (www.lappeentanta.fi) löytyvän Palautteet ja tiedustelut linkin kautta. Erillisestä, Wilimaaikataulupalvelun yhteydessä olleesta palautekanavasta on luovuttu. Palautesivusto mahdollistaa myös palautteen kohteen yksilöimisen kartalta.
VUOSIRAPORTTI 2013 18 Lisäksi palautetta saadaan puhelimitse. Näissä aiheena ovat yleensä yksittäiset tilanteet kuten sääolosuhteiden aiheuttamat viivästymiset tai linjataksivuoron ajamatta jääminen. 2.5 Kaupungin kuljetuskustannukset Tekninen lautakunta on toimivaltainen joukkoliikenneviranomainen Lappeenrannassa, sen järjestämisvastuulla on kaikille avoin joukkoliikenne. Kasvatus- ja opetustoimen velvollisuutena on järjestää koulukuljetukset niille, joilla perusopetuslain mukaan on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen. EKSOTEn tehtävänä puolestaan on järjestää sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä kuljetuksia.
VUOSIRAPORTTI 2013 19 Näiden toimijoiden henkilökuljetuksien järjestämiseen kuluu rahaa yhteensä noin 8 miljoonaa euroa vuodessa. KELA on maksajana osassa näitä kyytejä. Lappeenrannan nettokustannukset ilman terveydenhuollon kuljetuksia olivat vuonna 2012 noin 5,2 M, jossa suurimmat yksittäiset menoerät olivat VPL-ja SHL-kuljetukset (1,9 M, 36,5 %), opetustoimen sopimuskuljetukset (1,6 M, 26,9 %), avoimen joukkoliikenteen lipputuki (0,7 M, 13,5 %). Vuonna 2012 EKSOTEn kuljetuskustannukset Lappeenrannan osalta olivat 2,1 M ja jakautuivat VPLkuljetuksiin 76,1 %, SHL-kuljetuksiin 16,5 %, kehitysvammalain mukaisiin kuljetuksiin 5,0 % ja muihin 2,3 %. VPL-matkojen kustannuksen arvioidaan valtakunnallisesti kasvavan vuoteen 2030 mennessä noin 140 %:lla, ellei järjestämismallia muuteta oleellisesti. Lakisääteisen 18 kuukausittaisen matkan sijaan VPL-matkoja tehdään keskimäärin 4,0 matkaa/kk. Tutkimusten mukaan vain 47 % VPL-matkoihin oikeutetuista käyttivät oikeuttaan säännöllisesti ja hekin vain 8,3 matkaa/kk. Kasvatus- ja opetustoimi järjestää koulukuljetuksen aina ensisijaisesti julkista, avointa joukkoliikennettä käyttäen myöntämällä oppilaille linja-autokortit. Kuljetus järjestetään sopimuskuljetuksena (vastaa taksikuljetusta) silloin kuin julkisia liikenneyhteyksiä ei ole käytettävissä tai niitä käyttämällä matka-aika odotuksineen ylittää lain määrittämät kriteerit. Päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia, lukuvuoden alkaessa 13 vuotta täyttäneellä enintään kolme tuntia. Merkittävä osa sopimuskuljetuksista muodostuu tilanteista, joissa oppilas subjektiivisista syistä ei voi kulkea jalan tai linja-autolla. Näitä ovat osa erityisen tai tehostetun tuen oppilaista sekä vaikeasti kehitysvammaiset ja muut vammaiset oppilaat. Nämä eivät voi kulkea itsenäisesti linja-autolla vaikka linja-autoyhteyksiä olisi käytettävissä. Näiden kanssa samoissa sopimuskuljetuksissa saattaa kulkea myös niitä, joille matkan vuoksi järjestetään kuljetus ja linja-autoja ei ole. Sopimuskuljetuksia joudutaan järjestämään myös niille, joiden koulumatka jalan tai linja-autolla järjestettynä oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuisi perusopetuslain 32 :n tarkoittamalla tavalla liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi (objektiiviset syyt). Kasvatus- ja opetustoimen koulukuljetusmenot vuonna 2012 olivat n. 2 M, josta n. 20 % muodostui julkisen liikenteen linja-autokustannuksista ja n. 80 % sopimuskuljetuskustannuksista. Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää tai kustantaa toisen asteen koulutuksessa olevien opiskelijoiden koulumatkoja. Alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden pääsy oppilaitoksiin on julkisen liikenteen tai huoltajien järjestämän tai rahoittaman kuljetuksen varassa. Haja-asutusalueella asuville opiskelijoille joukkoliikenteen puuttuminen voi muodostaa esteen opintoihin osallistumiselle. KELA maksaa opiskelijoille koulumatkatukea, kun matkan kustannus on 54 /kk suurempi. Avoimen joukkoliikenteen kustannukset olivat vuonna 2012 n. 1,2 M ja jakautuivat lipputukeen 62,3 %, ostettuihin linja-autovuoroihin 26,4 %, ostettuihin taksivuoroihin 8,2 % ja palveluliikenteeseen 3,1 %. Lappeenrannan paikallisliikenne on kilpailutettu 1.5.2014 alkaen ja se mahdollistaa jatkossa mm. ruuhka-aikojen ulkopuolisena aikana liikenteen hyödyntämisen koulutyöhön liittyviin kuljetuksiin tai vanhusväestön asiointi- ja aktivointimatkat, liikuntarajoitteisten saattajien ilmaismatkat jne. 2.6 Linja-autoliikenteen taksat ja kustannusindeksi Tilastokeskuksen mukaan linja-auto-liikenteen kustannukset nousivat 1,0 prosenttia vuoden 2012 joulukuusta vuoden 2013 joulukuuhun. Kustannusten vuosimuutos vaihteli liikennetyypeittäin vakiovuoro- ja pikavuoroliikenteen 0,8 prosentista tilausliikenteen 1,4 prosenttiin. Kokonaisindeksin nousuun vaikutti erityisesti työvoimakustannusten kallistuminen vuoden
VUOSIRAPORTTI 2013 20 aikana. Kustannusten nousua hillitsi etenkin poltto- ja voiteluaineiden halpeneminen. Lähde:Linja-autoliikenteen kustannusindeksi 2013, joulu. Tilastokeskus 2.7 Valtion tuki Myönnetyt tuet 2008-2013: Kaupunki v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 Muutos 2012- >2013 Kotka 938.000 881.384 864.739 703.223 702.635 775.000 +72.365 (+10,3 %) Lappeenranta 496.000 705.484 479.562 567.670 558.468 662.160 +103.692 (+18,6 %) Kouvola 247.380 399.260 560.004 625.653 500.220 555.000 +54.780 (+10,9 %) Taulukko: Etelä-Suomen läänin/ KAS ELYn kaupunkien saamat joukkoliikennetuet vuosina 2008-2012 ja LiVi/ELY/kaupunki aiesopimuksen mukainen tuki 2013. Luvuissa on mukana lipputuki ja paikallisliikenteen ostot sekä kehityshankkeet. Vuoden 2008 osalta Kouvolan lukuna ovat Kouvolan seudun saamat tuet. Vuoden 2013 valtionavut perustuvat ensimmäistä kertaa Liikenneviraston, KAS-ELYn ja keskisuurten kaupunkien (yli 50.000 asukkaan kaupungit) välisiin aiesopimuksiin. Mukana on myös aiempaa suurempi kehityshanketuki. Lappeenrannan tuki kasvoi 18,6 %, Kotkan ja Kouvolan saamat tuet reilun 10 %. Kouvolassa ostoliikennetuen osuus on suurin johtuen kaupungin laajasta maaseutuliikenteestä. 2.8 Lappeenrannan kaupungin nettotuki kaikille avoimeen joukkoliikenteeseen vuonna 2013 Liikenteen ostot Paikallisliikenne 332 332,59 (+22,2%) Palvelulinjat 84 386,03 (+13,4%) Vainikkala (PSA:n mukainen) 159 940,92 (+4,5%) Muu lähiliikenne 244 892,36 (+9,7%) 821 551,90 (+13,7%) Kaupungin tukemat liput Kaupungin maksama lipputuki 1 546 062 2 367 614 Liikenneviraston maksama tuki -662.160 Kaupungin nettokustannus v. 2013 1 705 454 Taulukko: Lappeenrannan vuoden 2013 valtion ostoliikenne- ja lipputuen osuudet. Paikallisliikenteen ostojen kasvu selittyy uudella linjalla 10 Ruoholampi keskusta, jonka kustannukset olivat vuonna 2013 yhteensä 75.790,00. Paikallisliikennealueen palvelulinjojen P1 ja P3 osuus palvelulinjojen kuluista oli 17 760,67 ja maaseutuvuorojen 66 625,36.
VUOSIRAPORTTI 2013 21 3. MATKUSTUS 3.1 Matkojen määrä 3.1.1 Yleistä Paikallisliikennetuotteiden kehitys: Tuote Matkustus, kpl Muutos 12->13 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 kpl % Kaupunkikortti 329 109 309 045 318 926 363 688 388.247 24.559 +6,8 % Opiskelijakortti 221 427 232 351 267 254 297 811 284.707-13.104-4,4 % Nuorisokortti 149 648 157 805 148 572 173 166 206.103 23.937 +13,8% 44 M/opiskelija 81 972 73 480 76 912 98 076 97.152-924 -0,9 % Lapsen kortti 5 849 9 915 11 349 15 929 25.159 9.230 +57,9% Yhteensä 785 005 782 596 823 013 948 670 1 001 368 43 698 +4,6 % Kuva: Vuoden 2004 liikenneuudistus ja 2010-2011 toteutetut hinnanalennukset näkyvät matkustusmäärien selkeinä kehityssuunnan muuttajina. Kuva: Opiskelija- ja nuorisokortin vastakkaiset muutokset osuuksissa näkyvät vuonna 2013. Aikuisen ja nuorten kaupunkikortin asiakashinnan laskun vaikutus on myös selkeästi nähtävissä.
VUOSIRAPORTTI 2013 22 Kuva: Ensimmäisen kerran vuoden 2004 linjasto- ja lippu-uudistuksen kokonaismatkustusmäärä on kääntynyt valtakunnallisestikin vuoden 2012 ennätykselliseen 11,1 % kasvuun. Luvuissa on mukana myös kertalippumatkustus, jonka osuus on vähentynyt kaupungin tukemien lippujen myötä. 3.2 Tuotekohtainen kehitys 3.2.1 Kaupunkikortti Kaupunkikortin on pisimpään käytössä ollut kaupungin tukema lipputuote. Sen kelpoisuusaika on 30 vuorokautta ostopäivästä lukien. Kelpoisuusaikana voi rajoituksetta matkustaa kaikissa linjaautoissa ja linja-takseissa Lappeenrannan kaupungin alueella. Kaupunkikorttia myydään Lappeenrannassa kirjoilla oleville. Kaupunkikortin hinta on ollut 1.9.2011 alkaen 54, sitä ennen 58. Matkustajamäärän kehitys: Kaupunkikortti Muutos 12->13 v.1999 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 kpl % Tammi 72 334 78 672 85 322 88 958 79 799 77 809 39 289 33 167 33 205 34 252 34 610 32 072 30 720 37 327 42 648 5 321 14,3 % Helmi 72 083 86 012 82 438 79 653 86 782 74 992 39 410 31 424 33 921 33 534 34 534 33 505 32 204 37 512 39 279 1 767 4,7 % Maalis 78 845 77 767 91 389 82 076 86 460 88 954 36 938 26 848 35 990 31 527 37 845 34 579 36 208 40 339 40 783 444 1,1 % Huhti 49 927 47 106 58 901 55 457 55 503 52 347 31 304 23 526 24 832 29 626 28 365 26 949 28 536 31 228 37 558 6 330 20,3 % Touko 28 775 30 460 32 316 28 352 31 005 28 359 16 680 17 940 21 606 20 051 21 167 21 630 23 736 26 390 29 227 2 837 10,8 % Kesä 13 540 14 152 13 972 11 409 12 572 13 451 14 385 13 524 15 393 14 332 17 576 17 522 16 445 18 884 20 030 1 146 6,1 % Heinä 1 186 11 456 11 073 9 576 9 775 10 253 10 725 11 731 12 709 15 752 15 811 13 762 13 923 16 529 18 887 2 358 14,3 % Elo 21 799 24 141 25 071 20 479 20 479 13 504 15 274 15 653 16 947 18 054 18 548 17 175 19 776 23 433 25 688 2 255 9,6 % Syys 38 805 43 813 41 618 40 029 44 427 21 086 21 232 20 041 22 905 26 671 26 052 23 645 25 804 27 176 29 032 1 856 6,8 % Loka 48 813 56 190 60 318 65 355 60 726 25 382 23 461 24 111 27 563 29 840 30 464 26 641 28 639 35 074 37 177 2 103 6,0 % Marras 77 658 83 247 87 254 84 398 78 160 36 151 29 088 34 096 33 364 30 572 34 131 32 193 33 963 39 390 37 478-1 912-4,9 % Joulu 64 775 65 534 63 948 64 913 64 614 29 821 27 696 25 593 25 296 28 344 30 006 29 372 28 972 30 406 30 460 54 0,2 % Yhteensä 568 540 618 550 653 620 630 655 630 302 472 109 305 482 277 654 303 731 312 555 329 109 309 045 318 926 363 688 388 247 24 559 6,8 %
VUOSIRAPORTTI 2013 23 Kaupunkikortti menetti käyttäjiä kun uudet nuoriso- ja opiskelijatuotteet otettiin käyttöön. Vuoden 2012 osalta matkustus lisääntyi 14,0 %, joka perustuu ainakin osin lipun asiakashinnan laskuun. Hyvä +6,8 % kehitys jatkui vuonna 2013. 3.2.2 Seutulippu Seutulippu on käytössä Etelä-Karjalan maakunnan alueella (paitsi Suomenniemellä). Sen kelpoisuusaika on 30 vuorokautta ostopäivästä lukien, jona aikana voi rajoituksetta matkustaa kaikissa linja-autoissa ja linja-takseissa seutulippualueella. Seutulipun hinta on 1.2.2009 alkaen ollut lappeenrantalaisille 70. Matkustajamäärän kehitys: Seutulippu Muutos 12->13 v.1999 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 kpl % Tammi 3 286 4 084 6 654 7 799 6 518 7 334 7 489 7 741 7 636 8 063 13 881 7 940 6 886 8 650 7 556-1 094-12,6 % Helmi 3 419 4 782 6 436 6 784 7 724 7 207 7 292 7 476 7 149 7 163 11 232 7 867 7 221 7 534 6 826-708 -9,4 % Maalis 3 960 4 651 6 717 7 803 8 340 8 340 6 943 6 392 7 657 7 131 10 923 7 764 8 125 7 864 7 209-655 -8,3 % Huhti 3 428 3 410 5 157 7 326 6 556 6 143 7 135 6 373 6 552 7 622 8 573 6 910 6 820 6 879 6 794-85 -1,2 % Touko 3 744 4 296 4 782 6 211 5 848 5 370 5 516 6 021 6 277 6 211 7 584 6 463 6 686 6 836 5 965-871 -12,7 % Kesä 2 563 3 073 2 934 3 027 3 279 3 642 4 488 3 394 4 478 4 499 5 140 4 976 4 092 4 472 3 935-537 -12,0 % Heinä 396 2 667 2 066 3 274 3 539 3 102 3 292 2 977 3 960 4 383 5 068 3 965 3 661 3 994 3 950-44 -1,1 % Elo 3 886 4 211 4 709 5 384 5 772 5 816 5 182 5 485 5 660 6 693 6 760 5 796 6 282 5 922 5 726-196 -3,3 % Syys 4 955 6 514 6 501 6 946 7 146 8 138 6 971 6 895 6 735 8 449 8 313 7 421 8 401 6 833 6 942 109 1,6 % Loka 4 227 6 409 6 752 7 727 5 852 6 720 6 778 6 220 7 263 8 290 8 145 7 028 7 553 7 670 7 154-516 -6,7 % Marras 4 507 7 300 8 391 7 572 6 322 7 688 7 314 7 058 7 933 8 676 8 411 7 799 8 538 8 204 7 029-1 175-14,3 % Joulu 3 850 5 079 6 059 5 606 5 766 5 766 6 004 5 596 5 664 7 348 6 846 6 215 6 581 5 659 4 996-663 -11,7 % Yhteensä 42 221 56 476 67 158 75 459 72 662 75 266 74 404 71 628 76 964 84 528 100 876 80 144 80 846 80 517 74 082-6 435-8,0 % Vuoden 2009 kasvuun vaikuttaa Joutsenolaisten mukaan tulo; heistä merkittävä osa käy töissä Imatralla. Työmatkapendelöinnin kasvu jatkuu valtakunnallisesti. Vuoden 2010 jyrkkä 25,9 % pudotus selittyy osin sillä, että joutsenolaiset eivät vielä vuoden 2009 alussa hyödyntäneet täysin Lappeenrannan kaupunkilippuja. Vuoden 2010 jälkeen tilanne on vakiintunut, mutta vuonna 2013 matkustajamäärä laski 8,0 %. 3.2.3 Opiskelijakortti Opiskelijakortti otettiin käyttöön syyslukukaudella 2004. Osa yliopiston opiskelijoista (kaikkiaan noin kolmannes) on siirtynyt 1.12.2005 käyttöön otetun opiskelijoiden 44 matkan sarjakortin käyttäjäksi, joka näkyy vuosien 2006-2007 matkustajamäärän vähenemisenä samaan aikaan kun opiskelijoiden 44 matkan sarjakortin käyttö on kasvanut. Kesän 2012 kasvu johtuu siitä, että tuote oli ensimmäistä kesää myynnissä. Matkustajamäärän kehitys:
VUOSIRAPORTTI 2013 24 Opiskelijakortti Muutos 12->13 v.1999 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 kpl % Tammi 39 985 36 610 31 158 30 233 29 336 28 960 32 521 37 409 38 345 936 2,5 % Helmi 39 356 33 959 28 059 27 067 25 682 30 818 34 332 36 657 31 325-5 332-14,5 % Maalis 34 203 26 715 29 322 26 367 31 179 29 163 34 644 39 748 33 596-6 152-15,5 % Huhti 30 026 22 334 17 323 23 662 21 237 20 033 24 257 26 546 29 980 3 434 12,9 % Touko 13 685 11 651 10 992 11 845 10 838 12 241 14 031 16 731 17 355 624 3,7 % Kesä 3 585 1 126 1 159 1 446 1 420 3 191 4 087 4 974 5 823 849 17,1 % Heinä 116 218 0 0 9 1 039 2 876 3 637 4 316 679 18,7 % Elo 6 721 0 6 324 5 985 7 340 5 975 6 335 8 712 12 185 12 659 474 3,9 % Syys 21 077 30 665 16 294 16 335 17 673 17 631 19 264 23 303 23 815 23 030-785 -3,3 % Loka 25 926 25 728 20 744 21 190 20 454 23 089 22 361 25 262 30 731 28 300-2 431-7,9 % Marras 40 047 37 122 33 937 29 872 26 008 31 017 32 944 37 290 39 720 34 535-5 185-13,1 % Joulu 29 108 28 671 22 355 21 425 22 473 24 014 26 002 25 939 25 658 25 443-215 -0,8 % Yhteensä 0 0 0 0 122 879 283 142 232 267 212 820 214 568 221 427 232 351 267 254 297 811 284 707-13 104-4,4 % Vuoden 2011 voimakas kasvu selittyy kahdella merkittävällä tekijällä: Skinnarilan yliopistokampukselle saatiin alkuvuodesta lipunmyyntipiste, josta voi ostaa myös ensimmäisen korttinsa ja toinen tekijä on se, että Saimaan AMK siirtyi vaiheittain syksyn 2011 aikana keskustasta Skinnarilan kampukselle. Voimakas matkustusmäärän kehitys on jatkunut myös vuonna 2012, mutta vuonna 2013 matkustus väheni 4,4 %. 3.2.4 Nuorisokortti 12-16 -vuotiaille nuorille tarkoitettu tuote jonka kelpoisuusaika on 30 vuorokautta ostopäivästä lukien. Kelpoisuusaikana voi rajoituksetta matkustaa kaikissa linja-autoissa ja linja-takseissa Lappeenrannan kaupungin alueella. Kortti otettiin käyttöön 1.5.2005 alkaen. Hinta on 1.2.2009 alkaen ollut 43,00 ja 1.10.2012 alkaen 35,00. Matkustajamäärän kehitys: Nuorisokortti Muutos 12->13 v.1999 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 kpl % Tammi 11 842 14 623 16 704 20 657 21 914 18 751 22 089 29 359 7 270 32,9 % Helmi 13 040 14 747 15 210 16 659 23 933 21 210 21 258 25 091 3 833 18,0 % Maalis 10 434 16 006 16 295 22 256 22 396 23 477 23 693 28 349 4 656 19,7 % Huhti 8 520 8 238 13 287 13 372 14 278 15 120 14 884 20 247 5 363 36,0 % Touko 573 3 777 4 257 5 093 6 541 7 203 7 347 8 512 8 558 46 0,5 % Kesä 293 719 774 1 188 1 612 2 343 1 544 1 947 1 464-483 -24,8 % Heinä 82 1 702 423 841 1 075 968 970 998 1 043 45 4,5 % Elo 954 18 1 840 3 642 3 402 2 915 4 888 5 384 6 590 1 206 22,4 % Syys 2 473 3 727 4 951 6 941 7 903 8 365 9 325 8 773 12 023 3 250 37,0 % Loka 4 014 6 388 7 859 9 439 13 780 12 578 10 925 16 063 19 967 3 904 24,3 % Marras 8 877 15 602 14 894 15 558 20 851 22 304 18 380 28 672 29 203 531 1,9 % Joulu 8 595 10 008 11 533 15 200 18 540 18 608 16 635 20 893 24 209 3 316 15,9 % Yhteensä 0 0 0 0 0 25 861 41 941 100 145 119 398 119 398 157 805 148 572 173 166 206 103 32 937 19,0 % Kortti on ollut hinnaltaan sama kuin opiskelijakortti aina 1.10.2012 saakka, jolloin asiakashinta alennettiin 35 euroon. Tuotteen suosio on kasvanut voimakkaasti aina vuoteen 2010 asti, mutta vuonna 2011 matkustusmäärä kääntyi 5,9 % laskuun. Lokakuun 2012 asiakashinnan lasku näkyy selvästi jälleen vuosien 2012 ja 2013 voimakkaassa matkustuksen kasvussa.
VUOSIRAPORTTI 2013 25 Kasvu on ollut voimakasta touko-heinäkuuta ja marraskuuta 2013 lukuun ottamatta. 3.2.5 Lasten kaupunkikortti 4-11-vuotiaille lapsille tarkoitettu kaupunkilippu, jonka kelpoisuusaika 30 vuorokautta ostopäivästä. Hinta oli aluksi sama kuin aikuisten lipulla, eli 43, mutta nyt 1.10.2012 alkaen 25,00. Tuote otettiin käyttöön 1.2.2009. Lasten kaupunkikortti Muutos 12->13 v.1999 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 kpl % Tammi 992 1 105 1 378 3 079 1 701 123,4 % Helmi 191 1 058 1 455 1 361 2 608 1 247 91,6 % Maalis 738 816 1 488 1 716 2 996 1 280 74,6 % Huhti 610 621 1 021 1 187 2 733 1 546 130,2 % Touko 378 596 788 824 1 535 711 86,3 % Kesä 2 158 142 90 125 35 38,9 % Heinä 0 30 42 26 30 4 15,4 % Elo 272 329 482 598 1 305 707 118,2 % Syys 760 1 258 1 049 1 184 2 401 1 217 102,8 % Loka 884 1 184 1 173 2 251 2 749 498 22,1 % Marras 1 103 1 778 1 667 3 408 3 298-110 -3,2 % Joulu 911 1 095 937 1 906 2 300 394 20,7 % Yhteensä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 9 915 11 349 15 929 25 159 9 230 57,9 % Tuotteen käyttö on ollut aiemmasta hinnoittelusta huolimatta selkeässä kasvussa. 2010 ja 2011 kasvu oli yli 14 %. Vuoden 2012 kokonaiskasvu oli 40,4 %, mutta hinnan alennuksen jälkeen noin 100 %. Vuoden 2013 osalta kasvu oli 57,9 %. 3.2.6 Lastenvaunut Lastenvaunujen tai rattaiden kanssa liikkuvat matkustavat Lappeenrannan alueella ilmaiseksi. Matkustajamäärän kehitys:
VUOSIRAPORTTI 2013 26 Lastenvaunujen työntäjät Muutos 12->13 v.1999 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 kpl % Tammi 1 510 3 309 2 425 2 010 2 064 2 681 2 635 2 916 2 428 2 355 2 047 2 036 2 153 2 245 92 4,3 % Helmi 2 249 2 497 2 594 2 381 2 174 2 632 2 513 2 317 2 403 2 233 2 144 2 055 2 117 2 129 12 0,6 % Maalis 2 439 3 173 2 846 2 657 2 706 2 851 2 575 3 156 2 387 2 836 2 544 2 519 2 771 2 387-384 -13,9 % Huhti 2 264 2 753 2 903 2 677 2 655 3 122 2 662 2 761 2 790 2 584 2 653 2 267 2 631 2 491-140 -5,3 % Touko 2 893 2 894 2 788 2 624 2 408 2 859 2 936 2 868 2 570 2 566 2 768 2 540 2 713 2 627-86 -3,2 % Kesä 2 571 2 552 2 438 2 177 2 229 2 681 2 605 2 413 2 240 2 113 2 292 2 334 2 287 2 136-151 -6,6 % Heinä 2 551 2 698 2 587 2 161 2 397 2 668 2 408 2 438 2 565 2 402 2 532 2 151 2 147 2 082-65 -3,0 % Elo 2 964 2 878 2 503 2 366 2 461 3 292 2 982 2 665 2 573 2 359 2 541 2 418 2 695 2 415-280 -10,4 % Syys 3 040 2 680 2 598 2 564 2 704 3 381 3 037 2 548 2 797 2 838 2 667 2 738 2 675 2 403-272 -10,2 % Loka 3 293 3 175 2 801 2 706 2 742 3 361 3 221 2 602 2 852 3 059 2 866 2 739 3 002 2 466-536 -17,9 % Marras 3 466 2 966 2 572 2 501 2 778 3 223 2 867 2 755 2 584 2 496 2 675 2 713 2 787 2 587-200 -7,2 % Joulu 3 033 2 335 2 184 2 125 2 560 2 791 2 599 2 328 2 462 2 402 2 076 2 257 1 779 2 205 426 23,9 % Yhteensä 0 33 910 31 239 28 949 29 878 35 542 33 040 31 767 30 651 30 651 29 805 28 767 29 757 28 173-1 584-5,3 % Lappeenrannassa on lastenvaunujen kanssa kulkevia kaupunkilippumatkoihin suhteutettuna selkeästi vertailukaupunkeja enemmän. Keskeisinä syinä tähän ovat keskusta-alueen mäkisyys ja se, että asiakas tietää paikallisliikenteen kaluston olevan aina lastenvaunujen kuljettamiseen hyvin soveltuvaa matalalattiakalustoa. Matkustusmäärät ovat kuitenkin olleet hienoisessa laskussa vuodesta 2006 alkaen. 3.2.7 Veteraanit Veteraanilipun käyttöoikeuden saa Lappeenrannassa kirjoilla oleva henkilö, joka on osallistunut kutsuttuna, määrättynä tai vapaaehtoisesti vuosina 1939-1945 käytyihin Suomen sotiin. Lippu on näyttölippu, joka esitetään kuljettajalle matkan alkaessa. Veteraanilippua luovutetaan Lappeenrannan kaupungin toimesta veteraanitunnusta vastaan, ja se on voimassa yhden vuoden kerrallaan. Kortti on poikkeuksellisesti pahvinen, joten kuljettaja rekisteröi matkatapahtuman ilman älykortin käyttöä rahastuslaitteessa. Matkustajamäärän kehitys: Veteraanit Muutos 12->13 v.1999 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 kpl % Tammi 2 537 2 151 1 689 1 494 1 602 1 344 994 829 737 649 384-265 -40,8 % Helmi 2 169 2 659 1 997 1 611 1 406 1 394 1 312 993 834 676 579 405-174 -30,1 % Maalis 2 875 2 882 2 554 1 713 1 457 1 844 1 398 1 150 973 916 605 381-224 -37,0 % Huhti 3 101 2 630 2 461 1 917 1 587 1 538 1 346 1 138 988 786 609 360-249 -40,9 % Touko 2 946 2 503 2 237 1 722 1 565 1 529 1 314 1 051 926 782 629 473-156 -24,8 % Kesä 2 322 1 992 1 914 1 554 1 424 1 245 1 011 983 793 687 468 364-104 -22,2 % Heinä 2 462 1 982 1 961 1 523 1 584 1 349 1 249 973 813 839 508 325-183 -36,0 % Elo 2 799 2 263 2 184 1 777 1 726 1 394 1 198 953 885 753 570 329-241 -42,3 % Syys 2 800 2 226 2 033 1 792 1 716 1 292 1 365 1 095 969 756 506 313-193 -38,1 % Loka 3 101 2 403 1 864 1 848 1 745 1 488 1 348 1 035 959 634 493 350-143 -29,0 % Marras 2 933 2 196 1 741 1 780 1 754 1 544 1 240 957 908 639 453 272-181 -40,0 % Joulu 2 717 2 323 1 755 1 710 1 704 1 466 1 233 1 123 1 048 736 411 332-79 -19,2 % Yhteensä 28 596 24 852 20 636 19 162 17 685 15 358 15 358 10 925 8 941 6 480 4 288-2 192-33,8 %
VUOSIRAPORTTI 2013 27 Veteraanilippu on matkamääriltään marginaalinen tuote, mutta omatoimiseen liikkumiseen kykeneville veteraaneille tervetullut kunnianosoitus, jolla on kaupungille laajempikin imagovaikutus perinteiselle varuskuntakaupungille. Matkustajamäärien lasku tulee jyrkkenemään veteraani-ikäluokkien vanhetessa. 1.5.2014 alkaen ikä-ihmisten matkustuksen tuoteaukkoa tulee korvaamaan 65 vuotta täyttäneille tarkoitettu edullinen 22 matkan sarjakortti. 3.2.8 Opiskelijoiden 44 matkan sarjakortti 1.12.2005 käyttöön otetun opiskelijoiden 44 matkan sarjakortin hinta opiskelijalle on 51 euroa ja se on voimassa kolme kuukautta. Sarjalippuetuun oikeutettuja ovat Lappeenrannassa kirjoilla olevat opiskelijat. Matkustajamäärän kehitys: 44-M Opiskelija Muutos 12->13 v.1999 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 kpl % Tammi 11 660 14 344 15 444 14 828 12 760 12 496 15 136 15 664 528 3,5 % Helmi 7 656 9 328 11 616 9 856 9 328 8 140 11 264 9 900-1 364-12,1 % Maalis 5 500 7 744 8 316 9 856 7 744 7 436 9 504 9 020-484 -5,1 % Huhti 3 300 4 312 6 028 4 796 3 168 3 300 5 676 6 028 352 6,2 % Touko 1 980 2 860 3 168 2 420 2 596 2 200 3 652 2 772-880 -24,1 % Kesä 0 0 0 0 704 968 1 584 2 244 660 41,7 % Heinä 0 0 0-44 704 748 1 144 1 320 176 15,4 % Elo 3 740 6 248 7 876 5 060 4 884 6 864 8 976 9 900 924 10,3 % Syys 8 624 11 616 12 452 9 504 9 108 8 844 9 372 11 044 1 672 17,8 % Loka 8 052 9 504 9 328 8 096 7 436 7 348 12 232 10 032-2 200-18,0 % Marras 12 100 12 100 13 420 10 120 9 372 10 956 11 000 11 616 616 5,6 % Joulu 9 020 7 128 6 468 9 900 7 480 5 676 7 612 8 536 7 612-924 -10,8 % Yhteensä 69 740 84 524 97 548 97 548 73 480 76 912 98 076 97 152-924 -0,9 % Opiskelijoille tarkoitetun 44 matkan sarjakortin käyttö on kasvanut vuoteen 2008 saakka, mutta laskenut selvästi vuosina 2009 2010. Vuoden 2011 ja erityisesti 2012 osalta matkustus on jälleen kääntynyt selvään kasvuun. Keskeisinä syinä voidaan pitää yliopiston aulan uutta lipunmyyn-
VUOSIRAPORTTI 2013 28 tipistettä sekä ammattikorkeakoulun siirtymistä Skinnarilan kampukselle. Vuoden 2013 osalta kasvu pysähtyi ja kääntyi marginaaliseen 0,9 % laskuun. 44 matkan opiskelijakortin tulo markkinoille vähensi vastaavasti 30 päivän opiskelijakortin käyttöä. Sarjakortin osuus on ollut varsin vakio koko olemassa olonsa ajan. Muutokset matkamäärissä ovat tapahtuneet selvästi enemmän 30 päivän opiskelijakortin osalta. Kuva: Matkustusmäärä opiskelijakortilla ja 44 matkan opiskelijoiden sarjakortilla vuositasolla. 3.2.9 Vaihtolippu Vaihtolippu on ollut ilmainen 1.5.2005 alkaen. Se oikeuttaa vaihtoon toiselle paikallisliikenteen linjalle Koulukadun vaihtopysäkeillä silloin kun kertalippu on ostettu matkan kokonaispituuden mukaan. Vaihtomatka tulee suorittaa 1 tunnin kuluessa, viikonloppuna 2 tunnin. Vaihtoliput Muutos 12->13 v.1999 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 kpl % Tammi 428 475 414 395 390 373 433 392-41 -9,5 % Helmi 450 466 501 306 398 385 413 407-6 -1,5 % Maalis 439 439 410 373 394 481 456 404-52 -11,4 % Huhti 406 450 404 313 298 323 383 359-24 -6,3 % Touko 257 442 523 343 284 145 390 403 331-72 -17,9 % Kesä 225 294 428 354 329 325 309 321 275-46 -14,3 % Heinä 322 358 436 322 329 322 326 380 313-67 -17,6 % Elo 362 366 432 418 387 391 390 423 363-60 -14,2 % Syys 289 378 353 366 325 322 353 390 266-124 -31,8 % Loka 361 595 439 363 391 384 387 529 409-120 -22,7 % Marras 421 574 434 351 435 406 337 507 385-122 -24,1 % Joulu 375 478 407 395 369 412 402 435 383-52 -12,0 % Yhteensä 0 0 0 0 0 2 612 5 208 5 282 4 641 4 641 4 187 4 456 5 073 4 287-786 -15,5 % Taulukko: Kertalipulla matkustaneiden käyttämät vaihtoliput. Esimerkiksi kaupunkikortilla tapahtuvat vaihtomatkat rekisteröityvät kaupunkikorttimatkoiksi. 3.3 Tuotteiden markkinaosuudet Kuva: Kaupungin tukemien lipputuotteiden markkinaosuudet tehtyjen matkojen suhteessa.
VUOSIRAPORTTI 2013 29 Kuva: Kaupungin tukemien lipputuotteiden markkinaosuudet 12 kk:n liukuvalla keskiarvolla laskettuna. Tuotekohtaiset markkinaosuudet ovat vakiintuneet 2007 jälkeen. Vuonna 2013 merkittävimmät muutokset liittyvät opiskelijakortin käytön vähenemiseen ja samalla nuorisokortin käytön kasvuun. On mahdollista, että ainakin jotkut nuoret ostivat aiemmin opiskelijakortin, mutta sen jälkeen kun nuorisokortin asiakashintaa laskettiin, kaikki nuorisokorttiin oikeutetut valitsevat sen opiskelijakortin sijaan. 3.4 Matkojen keskihinnat Keskimatkojen pituudet ovat laskeneet vuoden 2013 aikana: seutulipun keskimatka on nyt 19,6 km (v.2012 21,5 km), nuorisokortin 8,6 km (9,2 km), opiskelijoiden 9,1 km (10,3 km) ja aikuisten 9,2 km (10,4 km). Kuva: Matkojen keskihinta vuosina 1999-2013 3.5 Matkojen määrä myyntikertaa kohden 30 päivää voimassa olevilla korteilla tehdään aiempaa vähemmän matkoja myyntikertaa kohden. Suurin pudotus on nuorisokortilla, jolla vielä vuonna 2010 tehtiin yli 48 matkaa nykyisen alle 39 matkan sijaan.