Biologi-metsästäjä-luonnonsuojelijan näkemyksiä susikannan hoidosta
Miten kannanhoito on muuttunut? Vielä 1980-luvulla ja 1990- luvun alussa susikanta oli pääasiassa sijoittunut lähinnä itärajan pintaan Vapaa metsästysaika, jonka puitteissa sutta sai metsästää ilman kiintiöitä Pääasiassa lippusiimapyyntiä Kanta pidettiin alhaisena; ei juurikaan levittäytynyt länteen päin
Nykyinen susikannanhoito äärimmäisen haasteellista Sidosryhmien näkökannat hyvin kaukana toisistaan Mitä on hyvä susikannan hoito: tosiasioihin perustuvaa työtä, jossa turvataan suunnitelmien mukaisen susikannan säilyminen samalla huomioiden reviirialueilla elävien ihmisten elinmahdollisuudet Euroopan Unionin tiukat ehdot luovat konkreettiset reunaehdot lajin kannanhoidolle Vaatii kaikilta osapuolilta joustoa ja ymmärtämystä asiaa kohtaan Suden historia pelättynä ja vihattuna petona ei helpota tilannetta; Suomen suupedoista asenteet ovat kaikkein jyrkimmät juuri sutta kohtaan
Kannanhoidon kulmakiviä; koiravahingot Kohdistuu pääasiassa metsästyskoiriin Ei voida vähätellä: Suomessa pitkät perinteet koirametsästykselle verrattuna moniin muihin maihin Toivottavasti saadaan markkinoille pian jokin toimiva keino koiravahinkojen pienentämiseksi, koska kyseessä yksi merkittävimmistä syistä susien salametsästykseen Korvausten summat n. 100 000 luokkaa
Sudet aiheuttavat vuosittain jonkin verran kotieläinvahinkoja Kohteena lähinnä lampaat, naudat ja pohjoisessa porot Korvauksia vuosittain n. 150 000 luokkaa Hyviä menetelmiä jo kehitetty vahinkojen ennalta ehkäisyyn (mm. sähköaidat) Pitäisi saada nykyistä enemmän rahoitusta ennaltaehkäisevään työhön sekä aitamateriaaleihin Kotieläinvahingot
Kilpailu luonnonresursseista Metsästäjät ja sudet kilpailevat samasta resurssista Susien vaikutus joudutaan huomioimaan yhä enemmän suunniteltaessa hirviverotusta Ruotsissa Värmlannin maakunnassa jo alueita missä ei hirviä ammuta ollenkaan Kenelle hirvet kuuluvat?
Ihmisten kokema turvattomuus Suomessa ei ole tapahtunut suden aiheuttamaa henkilövahinkoa pitkiin aikoihin Sudet kuitenkin aiheuttavat pelkoa, koska kyse on petoeläimestä Tie pelkojen hälventämiseen on asiallisen tiedon levittäminen sekä aikainen puuttuminen poikkeuksellisen rohkeasti käyttäyvien yksilöiden suhteen
Sudet tiheämmän asutuksen parissa Toimin itse aiemmin ongelmakarhujen parissa Pohjois-Amerikan eri osissa Yleensä ongelmien määrä kasvoi, kun suurpedot alkoivat viihtyä asutuksen lähettyvillä; petoeläimet tottuvat nopeasti ihmisen aiheuttamiin ääniin yms. ja eivät enää lähde karkuun, kun ihminen tiputtaa kynän pöydälle Tietyillä susireviireillä ihmistiheys on kohtalaisen suuri ja näillä alueilla pitää erityisesti kiinnittää huomiota susien käyttäytymiseen ja sen mahdollisiin muutoksiin Näin voidaan parhaiten ennaltaehkäistä sitä pitkiin aikoihin ensimmäistä ihmiseen kohdistunutta hyökkäystä Suomessa Ei luoda myöskään hysteriaa suden eikä muidenkaan petojen suhteen; pääsääntöisesti ne karttavat ihmistä
Varottavia esimerkkejä ulkomailta; tapaus Kenton Carnegie/ Kanada 2007
Alueiden välinen epätasa-arvo susitiheyden suhteen Sudet viihtyvät tietyillä alueilla Joillakin alueilla susitihentymät ovat vuodesta toiseen Tämä aiheuttaa eriarvoisuuden tunnetta ja koetaan, että tietyt alueet joutuvat kantamaan liikaa vastuuta kannanhoidosta Tosiasia on, että sudet itse valitsevat oman optimaalisen elinalueensa
Poronhoitoalueen erityisasema Niin kauan kun poronhoitoalueella halutaan hoitaa poroja on susikannan kasvattaminen alueella mahdotonta Vuosittain sudet aiheuttavat poroille satojen tuhansien eurojen vahingot Jo muutama susi saa aikaa mittavia porotuhoja ja täten olisi järkevämpää pitää alueen susikanta alhaisena Lupakäsittelyn tulee olla nopeaa Ekologinen käytävä Ruotsiin ja Norjaan (vaihtoa tapahtuu molempiin suuntiin)
Suomessa säädellään kannanhoidollisin toimenpitein riistaeläinten kantoja; susi on yksi niistä Ei muuta luontaista vihollista Kyse ei ole huvimetsästyksestä, vaan suunnitelmallisesta kannansäätelytoimenpiteestä, joka vaatii toteuttajilta paljon työtä Enemmän yksilöiden poistoa, kun virkistävää vapaa-ajan metsästystä Susi on riistaeläin
Miten sutta tulisi metsästää vai pitäisikö ollenkaan? Lajin lisääntymispotentiaali on hyvä Arvioitaessa pitäisi kuitenkin muistaa luontainen kuolleisuus! Esimerkkejä nopeasta kannan kasvusta (mm.baltian maat) Metsästys on ainoa keino pitää kanta tavoitteiden mukaisena Metsästystaidon ylläpitäminen erittäin tärkeää (organisaation vapaaehtoisuus); toimintojen kehittäminen
Metsästyksen menetelmät Esitetty koirien kieltämistä; perusteena laumojen hajoaminen Petokoirien rooli suurpetokantojen hoidossa merkittävä Alfayksilöiden poistaminen; aiheutuuko pysyvää vahinkoa ja miten se luonnossa korvataan? miten eri yksilöt tunnistetaan?
Miten paljon susikanta kestää verotusta? Aikaisemmin sutta verotettiin hyvin intensiivisesti Ei pyyntilupia, vaan metsästysaika marraskuusta maaliskuun loppuun Susikanta oli rajoittunut pääasiassa itärajan pintaan Susi lisääntyy tehokkaasti ja täten kestää verotusta aika hyvin Vuosittain voidaan ampua jopa 20-30 % ilman kannan laskua Tänä vuonna kritisoitiin hieman yli mennyttä tavoitetta ja todettiin susijahdin epäonnistuneen Seuraavan vuoden hieman keveämpi verotus jo riittää kannan laskun tasoittumiseen (jos laskua on edes tapahtunut) Laittoman pyynnin merkitys susikannanhoidossa?
SRVA-kannanhoidon tärkeä työkalu Ainutlaatuinen vapaaehtoisorganisaatio suurriistaan liittyvään virkaapuun Ylläpitäminen tärkeää; koko verkoston yhtenäiset toimintamallit Kyseessä ammattitaitoinen organisaatio, josta korvaamaton apu viranomaisille Työrauha (esimerkki Suomesta ja Ruotsista)
Suden ja koiran risteytyminenpitääkö Suomessa olla huolissaan? Suomessa moniin maihin verrattuna tiukka koirakuri Pariutuminen luonnossa vielä harvinaista Millä menetelmillä risteymiä voidaan tunnistaa? Miksi oudonnäköisten susien osuus populaatiossa on Suomessa yleistynyt?
Miltä suden tulisi näyttää? Tältä? Vaiko näiltä?
Miksi suomalaisen ja yleensä eurooppalaisen suden kynnet olivat aiemmin poikkeuksetta mustat? Viime vuosina kaadetuissa yksilöissä merkittävällä osalla on kuvan osoittamaa, koiralle tyypillisempää vaalea kyntisyyttä Mustia kynsiä pidetty puhtaan suden tuntomerkkinä tutkijoiden keskuudessa laajemminkin (mm. P. Danilov, Venäjä) Venäjän Jakutiassa vastikään käyneet suomalaisbiologit pääsivät tutustumaan ammuttujen susien morfologiaan ja se heidän mukaan oli täysin samanlainen kuin meillä aiemmin (ruumiinrakenne, turkin väritys yms. tuntomerkit) Mustat kynnet?
Valkokärkinen häntä?
Kallojen erot? Susi Koira
Vaatii tarkempaa tutkimusta Susi Koira
Uutisia Euroopasta-paikoin puhutaan jo mahdollisesta risteytymäkannan hoidosta Monissa Euroopan maissa susikanta lähtenyt uuteen nousuun Ranskassa, Sveitsissä sekä Saksassa susien määrä on kasvanut selvästi ja samalla on käynnistynyt kiivas keskustelu susien puhtaudesta Tällä hetkellä useat eri tahot selvittävät tilannetta ja samalla suunnitellaan kannanhoitotoimenpiteitä Mm. Italialainen pitkänlinjan susitutkija Luigi Boitani on erittäin huolissaan susikannan risteytymisestä ja hän visioi pahimmassa tapauksessa jo hybridikannan hoidosta Hänen perusteluissaan tulee ilmi epävarmuustekijät DNAtutkimuksissa ja hän korostaakin morfologisten sekä ekologisten tekijöiden seurantaa geneettisten tutkimusten rinnalla
Risteytymät uhka koko Euroopan alkuperäiselle susikannalle?
Esimerkki susi W 535 Italiasta Kyseinen susi tutkittiin ensin geneettisellä analyysillä (6-10 lokusta) Myöhemmin sama yksilö analysoitiin tarkemmin (18 lokusta) ja tuloksena oli suden ja koiran risteytymä Kuvassa näkyy takajalassa sudelle ei-tyypillinen viides varvas eli koiramiesten keskuudessa kannus
WRE 10 susi Italiasta Yksilö analysoitiin vuosina 2002-2007 6 lokuksen, yhden kudosnäytteen ja 15 ulosteen geneettisellä analyysillä sudeksi Kahdentoista lokuksen analyysi tuotti lopputulokseksi, että kyseessä on risteytymä Kaksi edellistä esimerkkiä osoittavat, että samasta yksilöstä tehdyt määritykset eri tarkkuudella voivat johtaa eri lopputulokseen
Kuinka paljon susia mahtuu Suomeen? Virallinen kannanhoidollinen tavoite on 25 elinvoimaista laumaa Historia osoittaa, että susikannan noustessa 300 yksilöön sosiaalinen kantokyky alkaa tulla vastaan Eri intressiryhmillä erilaiset tavoitteet, mutta lajin selviämisen kannalta biologinen näkökulma lienee olennaisin Kuinka monta sutta tarvitaan Suomessa? Arvioita, jossa elinkykyinen kanta 2000-5000 sutta Skandinavian sekä Venäjän Karjalan alueilla
Tulevaisuuden visiot? Suomessa on biologisin määrittein elinkelpoinen, vuosittain metsästettävä, rotupuhdas susikanta Suden puhtaus määritellään geneettisen, morfologisen sekä ekologisen kokonaisanalyysin perusteella Maassamme on erittäin toimiva, koko maan kattava suurriistavirka-apuverkosto (SRVA), jolla on korkea ammattitaito arvioida ja tarvittaessa hoitaa susien kanssa syntyviä ongelmatilanteita Metsästyskoirien ja kotieläinten turvaamiseksi on kehitetty menetelmiä, joiden avulla susien aiheuttamat vahingot saadaan kohtalaisesta susikannasta huolimatta pieniksi
Kannanhoidollista keskusteluaasiallista? Biologi-metsästäjäluonnonsuojelija luokittelu eri ryhmiin Itse en koe ongelmana edustajaa jokaista sektoria yhtä aikaa Susikannanhoidon pitää olla asiatietoon perustuvaa työtä eläinlajin hyväksi, samalla aikaa kuunnellen lajin elinalueella elävien ihmisten mielipiteitä
Miten asennoidutaan? Loppukevennys kun metsästäjien parissa ilmaisee luonnonsuojelullisen näkökulman: viherpiipertäjä, pitkätukka yms. Kun luonnonsuojelijoiden parissa ilmaisee tukensa metsästykselle: tappaja yms. Täytyisi muistaa, että suurpetokantojen hoidossa pitäisi pystyä pysyttäytymään tosiasioiden parissa ja molempien osapuolten ylilyönnit toivon mukaan vähenisivät jatkossa
Mutaatio vai merkkejä kultasakaalista? Uusi Suomen faunaan kuulumaton koiraeläin on yleistymässä Etelä- Euroopasta käsin Ohessa kuva Sveitsissä hiljattain auton alle jääneen suden käpälästä Keskimmäisten varpaiden yhteen kasvaminen tyvestä on tyypillistä kultasakaalille, joka on aika hanakka risteytymään koiran kanssa
Kultasakaali tulossa Suomeen?