Jyväskylän kaupunki Museopalveluiden palveluverkkoselvitys 2016-15.3.2016
SISÄLTÖ diat Johdanto 3-4 Työryhmä 5 Museoverkkoselvitys 2011 6-7 Museoverkossa 2010-2015 tapahtuneet muutokset 8 Nykyinen museoverkko toimipisteittäin 9-10 Tehdyt selvitykset 2011 jälkeen 11 Museoverkkoselvityksen 2016- tavoitteet 12 Esitys museoverkoksi 13 Museoverkon kehittämistarpeet vuoteen 14 Verkkoratkaisun vaikutus museopalveluiden toimintaympäristöön 15 Arvio museoverkon investointitarpeesta vuoteen 16 Museoiden nettomenot/asukas ja arvio 17-19 Johtopäätökset 20 Liitteet Liite 1: Museoiden varsinaisen toiminnan menot 2009 ja sekä arvio menoista vuonna Liite 2: Opetus- ja kulttuuriministeriön avustus kulttuuritilojen peruskorjauksiin ja perustamishankkeisiin 2
JOHDANTO 1/2 Jyväskylän kaupungin museopalvelut koostuvat Jyväskylän taidemuseosta (aluetaidemuseo), Keski-Suomen museo (maakuntamuseo, Jyväskylän kaupunginmuseo) ja Suomen käsityön museosta (valtakunnallinen erikoismuseo). Museot tallentavat, dokumentoivat ja tutkivat keskisuomalaista ja suomalaista kulttuuriperintöä, antavat lausuntoja, tarjoavat asiantuntijapalveluja, järjestävät näyttelyitä sekä muita museokasvatuspalveluja eri asiakasryhmille yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Keski-Suomen museolla on Museoviraston kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti suojeluviranomaisen rooli kulttuuriympäristöön liittyvissä asioissa. Museoiden yleisötyö edistää kulttuuriperinnön ja taiteen saavutettavuutta. Museot ovat mukana kehittämässä ja tukemassa ihmisten arkea, jossa käytetään taidetta ja kulttuuria osallistumisen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa ja tuottamisessa. Jyväskylän kaupungin museoita koskeva palveluverkkoselvitys valmistui 31.5.2011 ja siinä tutkittiin museoverkon kehittämistä vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2011 museoverkkoselvityksen pohjalta on tutkittu useita museoihin liittyviä sijoitusvaihtoehtoja sekä laadittu tiloihin ja toimintaan liittyviä selvityksiä. Museoverkkoselvitys 2016- on edellisen selvityksen päivitys laadittujen selvitysten pohjalta. Museoverkkoselvityksen päivityksessä kuvataan nykytilanne, tapahtuneet muutokset edellisen selvityksen jälkeen sekä linjataan laadittujen selvitysten pohjalta tulevat museokokonaisuudet. Selvityksessä esitetään hankkeiden laajuus, sijainnit ja kustannusvaikutukset sekä toteutusjärjestys vuoteen. Lisäksi kaupunki avustaa kolmea muuta museota, Alvar Aalto -museo, Suomen Ilmavoimamuseo ja Jyväskylän yliopiston tiedemuseo/keski-suomen luontomuseo. Jyväskylän kaupungin museoiden yhteenlaskettu kävijämäärä vuonna 2015 oli 120 000 kävijää. Kävijämäärän mukaan käytetyimmät toimipisteet olivat Suomen käsityön museo (38 000 kävijää), Jyväskylän taidemuseo, Holvi (29 000 kävijää) Keski-Suomen museo (21 627 kävijää) Käsityöläismuseot (22 433 kävijää) Galleria Ratamo ja Grafiikan paja (8 000 kävijää) 3
JOHDANTO 2/2 Jyväskylän kaupungin museoiden toimipisteet: Jyväskylän taidemuseo, Holvi (Kauppakatu 23) Näyttelytilat sijaitsevat kaupungin keskustassa entisissä liiketiloissa, jotka on otettu museokäyttöön 1998 Jyväskylän taidemuseolla on näyttely- ja pajatoimintaa Veturitalleilla Grafiikka- ja valokuvakeskuksessa (Veturitallinkatu 6). Keski-Suomen museo (Alvar Aallon katu 7), Keski-Suomen museo toimii Alvar Aallon suunnittelemassa museorakennuksessa. Keski-Suomen museoon kuuluu kahdeksan erillismuseota ja -kohdetta. Niistä Heiskan taiteilijakoti ja Käsityöläismuseot Toivolan Vanhalla Pihalla ovat auki ympärivuoden, Niitynpään työläiskotimuseo ja Pienmäen talomuseo kesäaikaan ja Jyväskylän Lyseon museo sekä Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo sopimuksesta. Lisäksi museon hoidossa ovat Nojosniemen veneverstas Laukaassa ja Rosenbröijerin hautakappeli. Suomen käsityön museo (Kauppakatu 25/ Kilpisenkatu 12) Näyttelytilat ja toimistotilat sijaitsevat kaupungin keskustassa entisissä liiketiloissa, jotka on peruskorjattu museokäyttöön 2000 Museon yhteydessä sijaitsee Suomen Kansallispukukeskus Suomen käsityön museon Konservointikeskus sijaitsee Salmirannassa (Salmirannantie 3) Kokoelmatilat Museoiden yhteinen Kokoelmakeskus (Salmirannantie 3) Jyväskylän taidemuseon säilytystila deponointikokoelmille (Kauppakatu 23) Keski-Suomen museon käyttöarkisto (Vapaudenkatu 39-41, pääkirjasto) Jyväskylän Lyseon kulttuurihistorialliset aineistot (Onkapannu 1) Suomen käsityön museon arkistotilat ja osa säilytystiloista on museon yhteydessä (Kilpisenkatu 12) Museoiden toimistot Jyväskylän taidemuseo ja Keski-Suomen museo, Vapaudenkatu 28 Suomen käsityön museo, Kilpisenkatu 12 /Kauppakatu 25 4
TYÖRYHMÄ Museoverkkoselvitys 2016-25 päivitykseen työryhmän muodostivat: palvelujohtaja Ari Karimäki, kulttuuri- ja liikuntapalvelut museotoimenjohtaja Päivimarjut Raippalinna, Jyväskylän taidemuseo museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen, Keski-Suomen museo museonjohtaja Simo Kotilainen, Suomen käsityön museo suunnittelupäällikkö Ulla Rannanheimo, Jyväskylän Tilapalvelu (puheenjohtaja ja sihteeri) Selvitystyöhön osallistui myös kiinteistöjohtaja Esko Eriksson ja kiinteistökehityspäällikkö Mikko Lepo Jyväskylän Tilapalvelusta ja toimialajohtaja Eino Leisimo sivistyksen toimialalta. Selvityksen kustannusvertailut ja taloudellisuuslaskelmat on koonnut projektipäällikkö Raili Kuosmanen / Haahtela Oy. 5
MUSEOVERKKOSELVITYS 2011 1/2 Jyväskylän kaupungin museoita koskevassa palveluverkkoselvityksessä 31.5.2011 tutkittiin museoverkon kehittämistä vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteena oli löytää ratkaisuja museoiden tuottavuuden parantamiseen siten, ettei tulevilla ratkaisuilla kurjisteta museoiden nykytilaa eikä säästöjä tavoitella henkilöstön kustannuksella, vaan rakenteita muuttamalla ja museoiden yhteistyötä lisäämällä. Selvityksessä arvioitiin toimipisteiden ja museoiden vastuulla olevien muiden tilojen määrää, sijaintia, käyttöastetta, aukioloaikoja, henkilöstön määrää, tulojen lisäämismahdollisuuksia sekä tuottavuuden parantamista (www.jyvaskyla.fi > Kulttuuri ja vapaa-aika > Museot ja galleriat > Tietoa museopalveluista > Strategioita ja selvityksiä > Jyväskylän kaupungin museoita koskeva palveluverkkoselvitys 2020). Selvityksessä Museopalveluiden yksiköiden tilojen määrä oli 11 739 m². Kohteita oli 20 eritasoisia, museo- ja näyttelytiloja, toimisto- ja arkistotiloja, säilytystiloja sekä Keski-Suomen museon erillismuseoita ja -kohteita (9). Kaupungin tiloissa toimivia muita museoita ovat Alvar Aalto -museo ja Jyväskylän yliopiston tiedemuseoon kuuluva Keski-Suomen luontomuseo. Selvityksessä todettiin, että Jyväskylän kaupungin museoiden toimintaa voidaan tehostaa hajasijoitusta vähentämällä ja keskittämällä toimintoja sekä palveluja suuremmiksi ja vetovoimaisemmiksi kokonaisuuksiksi huomioiden erityisesti asiakkaiden tarpeet. Tilojen yhdistäminen mahdollistaa uudenlaisia henkilöstöratkaisuja sekä avaa uusia mahdollisuuksia museoiden rajoja ylittävään yhteistoimintaan. 6
MUSEOVERKKOSELVITYS 2011 2/2 Selvityksen mukaan tiloihin liittyvät kehittämistarpeet olivat seuraavat: Keski-Suomen museon peruskorjaus Jyväskylän taidemuseon ja Suomen käsityön museon näyttelytilojen rakenteelliset ja toiminnalliset ongelmat Sparvinin talon ja makasiinirakennuksen kunnostaminen museokäyttöön osana Toivolan Vanhaa Pihaa Keski-Suomen museon arkistotilaratkaisu, välivaraston tarve peruskorjausten alta väliaikaisesti vapautuville kokoelmaesineille ja teoksille sekä varautuminen säilytystilatarpeiden kasvuun Selvityksessä esitettiin museotoiminnan vahvistamista Ruusupuistossa, jossa toimivat Keski-Suomen museo ja Alvar Aalto -museo sekä keskustasijainnin hyödyntämistä Jyväskylän taidemuseon ja Suomen käsityönmuseon tulevissa tilaratkaisuissa. Jyväskylän kaupungin kulttuurijaosto linjasi kokouksessaan 6.9.2011 museoverkon kehittämistä seuraavasti: Toteutetaan Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon peruskorjaukset ja rakennetaan arkkitehtonisesti korkeatasoinen yhdyskäytävä Ruusupuiston museoiden välille Jyväskylän taidemuseon ja Suomen käsityön museon asiakaspalvelu, näyttelytoiminta ja tapahtumatarjonta keskitetään yhteen kohteeseen kaupungin keskustaan Museoiden toimistot ja arkisto keskitetään yhteen kohteeseen kaupungin keskustaan Henkilöratkaisuissa huomioidaan rakenteelliset muutokset, toiminnalliset tarpeet sekä valtionosuuksien oikeuttavien henkilötyövuosien säilyminen 7
MUSEOVERKOSSA 2011-2015 TAPAHTUNEET MUUTOKSET Vuoden 2011 jälkeen museoiden käytössä olleet tilat ovat muuttuneet : 2012 Keski-Suomen museon käsityöläismuseot avattiin yleisölle Toivolan Vanhalla Pihalla 2013 Grafiikkakeskus (Grafiikan paja ja Galleria Harmonia) muutettiin kunnostettuihin tiloihin Veturitalleille ja vierashuoneeksi vuokrattiin tila, Kauppakatu 12 vuonna 2013 Pääkirjaston pohjakerrokseen siirrettiin Tietotalolta Keski-Suomen museon käyttöarkisto 2013 Jyväskylän taidemuseon ja Keski-Suomen museon toimistot keskitettiin Vapaudenkatu 28:aan 2013 Kokoelmakeskuksen B-rakennukseen tehtiin Keski-Suomen museon arkistoaineiston lepovarasto 62 m², vuokrattiin lisätilaa kiertonäyttelyille ja näyttelytarvikkeille sekä säilytystilaa kaupungintalon rakennusosakokoelmalle Jyväskylän Lyseon koulutalosta siirretylle kulttuurihistoriallisesti merkittävälle aineistoille vuokrattiin tilat 250 m² (Onkapannu 1), vuokrasopimus päättyy 1/2019 2015 vuokrattiin Suomen käsityön museolle säilytystila Kokoelmakeskuksen B-rakennuksesta ja Kilpisenkatu 12 Lisää säilytystilaa on tarvittu mm. Lyseon esineistölle, Jyväskylän kaupungin kokoelmasta sijoitettujen taideteosten välivarastointiin ja Suomen käsityön museon valtakunnallisten tallennusvastuidensa vuoksi. Tilasäästöjä on kertynyt Grafiikkakeskuksen siirtymisestä Veturitalleille sekä museoiden toimistotilojen keskittämisestä. Toiminnan muutokset vuosina 2011-2015 kävijämäärä on kasvanut 30 000 kävijällä (kasvuun on erityisesti vaikuttanut käsityöläismuseoiden avaaminen Toivolan Vanhalla Pihalla. Myös museoiden kävijämäärät ovat kasvaneet.) museotilojen määrä lisääntyi 136 m2 (1,2%) ja tilakustannukset kasvoivat 188 576 (12,5 %) vakinainen henkilöstö kasvoi 2 henkilöllä (2 kaupungin työntekijää siirtyi uudelleensijoitusyksikön kautta Keski-Suomen museon käsityöläismuseoiden museonvalvojiksi) museoiden toimintamenot ovat nousseet 701 300 (menojen kasvuun ovat vaikuttaneet vakinaisen henkilöstön palkkamenot sekä tilavuokrat, joiden kasvu liittyy osin tapahtuneisiin tilamuutoksiin. Lyseon kulttuurihistoriallisesti arvokkaan esineistön pelastaminen nosti tilapäisesti museoiden menoja 300 000 euroa vuosina -2015) museot saavat henkilötyövuosiin sidottua korotettua (47%) valtionosuutta. Vuonna 2016 museoiden yhteenlasketut laskennalliset valtionosuudet ovat 1 276 192 8
NYKYINEN MUSEOVERKKO TOIMIPISTEITTÄIN 1/2 Museorakennukset, museotilat ja näiden tilojen yhteydessä olevat säilytystilat: - Keski-Suomen museo (Alvar Aallon katu 7 ) 2526 m² - Jyväskylän taidemuseo Holvi (Kauppakatu 23) 1133 m² - Jyväskylän taidemuseo Grafiikka- ja valokuvakeskus Ratamo (Veturitallinkatu 6) 504 m² - Suomen käsityön museo (Kauppakatu 25/Kilpisenkatu 12) 1530 m² Tilaa yhteensä 5693 m² Lisäksi Alvar Aalto-museo (1721 m2), joka on vuokrattu Alvar Aalto-säätiölle. Tämän rakennuksen neliöt eivät ole mukana Jyväskylän kaupungin museopalvelujen tiloissa. Keski-Suomen museon erillismuseot Käsityöläismuseot (Cygnaeuksenkatu 2) 151 m² Heiskan taitelijakoti (Kramsunkatu 8) 189 m² Jyväskylän Lyseon museo (Yliopistonkatu 13) 346 m² Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo (Könkkölä) 329 m² Pienmäen talomuseo (Hankasalmen Niemisjärvi) 336 m² Niitynpään työläiskotimuseo (Museopolku Vaajakoski) 66 m² Nojosniemen veneverstas (Laukaa) 114 m² Majuri C.C. Rosenbröijerin hautakappeli (Jääskelä, Oravasaari) 16 m² Tilaa yhteensä (noin 30 rakennusta) 1547 m² 9
NYKYINEN MUSEOVERKKO TOIMIPISTEITTÄIN 2/2 Säilytystilat - Kokoelma- ja konservointikeskus A-rakennus, 1908 m² Jyväskylän taidemuseo, Keski-Suomen museo ja Suomen käsityön museo - B- rakennuksessa 694 m² Jyväskylän taidemuseo, Keski-Suomen museo ja Suomen käsityön museo - Keski-Suomen museon käyttöarkisto (pääkirjasto) 206 m² - Vapaudenkatu 28, kellari 50 m² - Onkapannu 1 250 m² Yhteensä 3108 m² Toimisto- ja muut työtilat - Vapaudenkatu 28 : Jyväskylän taidemuseo ja Keski-Suomen museo 338 m² - Kilpisenkatu 12/Kauppakatu 25: Suomen käsityön museo (työtilat, kirjasto) 261 m² - Kokoelmakeskus (työhuoneet, käsittelytilat ja verstastilat) 774 m² - Konservointikeskus 292 m² Yhteensä 1665 m² Museotilat yhteensä 2016 Vuoden 2016 vuokrasopimuksessa museotiloja yhteensä 12 013 m² Tilavuokrat yhteensä 1 731 494 / vuosi 10
TEHDYT SELVITYKSET 2011 JÄLKEEN Museoverkon kehittämiseksi on tutkittu museoverkkoselvityksen 2011 pohjalta useita museoihin liittyviä sijoitusvaihtoehtoja sekä laadittu tiloihin ja toimintaan liittyviä selvityksiä ja hankesuunnitelmia. Tehdyt selvitykset ja suunnitelmat: 2011 Alvar Aalto -museon peruskorjauksen hankesuunnitelma 2012 Kirjasto- ja kansalaisopistosta kulttuurin monitoimitalo -hankesuunnitelma 2013 Keski-Suomen museon peruskorjauksen hankesuunnitelma (vaihtoehdot a ja b) 2013 Jyväskylän Lyseon hankeselvitys Suomen käsityön museoksi ja Suomen kansallispukukeskukseksi Suomen käsityön museon ylläpidosta luopumisen vaikutukset Jyväskylän kaupungin talouteen ja museotoimintaan. Jyväskylän kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaan liittyvä selvitys Sparvinin talon kunnostuksen hankesuunnitelma 2015 Lyseosta museoksi ja kulttuurikeskukseksi. Jyväskylän Lyseon toimintakonseptikartoitus (Outi Raatikainen, Pink Eminence Oy) 2015 Jyväskylän Lyseon hankeselvitys Jyväskylän Keskustamuseoksi, peruskorjaus ja laajennus 2016 Keski-Suomen museon peruskorjauksen ja nivelosan hankesuunnitelma Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon nivelosan yleinen suunnittelukilpailu 29.6. 30.10.2015 (ratkaisu 3.2.2016) 11
MUSEOVERKKOSELVITYKSEN 2016- TAVOITTEET Päivittää museotilojen ja -palvelujen kehittämistarpeet pitkällä aikavälillä tehostaa tilankäyttöä museoiden toimintoja ja palveluja keskittämällä ja siten hillitä lisäresursoinnin tarvetta ja kustannusten jatkuvaa kasvua löytää tilojen kautta ratkaisuja, jotka parantavat asiakaspalvelua sekä toiminnallisuutta ja esteettömyyttä löytää ratkaisuja asiakasmäärän ja tuottopohjan lisäämiseen Esittää ratkaisumalli, jossa museoiden näyttely- ja yleisöpalvelutilat keskitetään isommiksi vetovoimaisiksi kokonaisuuksiksi Keski-Suomen museon ja Alvar Aalto-museon peruskorjausten hankesuunnittelun yhteydessä on selvitetty museoiden yhdistäminen uuden nivelosan myötä Ruusupuiston museokeskukseksi Lyseon vanhan koulutalon muuttaminen museo- ja kulttuurikeskukseksi Jyväskylän taidemuseon ja Suomen käsityön museon sekä Lyseon museon käyttöön Esittää ratkaisumalli, jossa toimisto- ja säilytystiloja keskitetään isommiksi kokonaisuuksiksi toimistotilojen keskittäminen kokonaisuudessaan säilytystilojen keskittäminen pitkällä aikavälillä Kokoelmakeskuksen yhteyteen Salmirantaan Myydä Jyväskylän taidemuseon ja Suomen käsityön museon käytöstä vapautuvat nykyiset tilat 12
ESITYS MUSEOVERKOKSI Esitetään toteutettaviksi seuraavat museokokonaisuudet: Ruusupuiston museokeskus, valmis 2020 mennessä Keski-Suomen museolla tilaa yhteensä noin 2 700 m² (sis. osan nivelosasta) Alvar Aalto museolla tilaa yhteensä noin 1 870 m² (sis. osan nivelosasta, rakennus on vuokrattu Alvar Aalto säätiölle) Museo- ja kulttuurikeskus Lyseokortteliin, valmis 2020 jälkeen Jyväskylän Taidemuseolla tilaa yhteensä 1300 m² Suomen käsityön museolla tilaa yhteensä 1900 m² Keski-Suomen museolla tilaa yhteensä 300 m² muille toimijoille vuokrattavaa tilaa noin 900 m² (mm. kahvila- ja myymälätilat) Erillismuseot Nykytilanne säilyy nykyisenä, lisäyksenä vuonna 2016 kunnostettava Sparvinin talo (Toivolan Vanha Piha), yhteensä 1630 m² Säilytystilat Nykyisin tilaa 3100 m², kaikki tilat keskitetään pitkällä aikavälillä Kokoelmakeskuksen yhteyteen. Säilytystilan kasvutarve tulevaisuudessa noin 600 m² Toimisto- ja muut työtilat Nykyisin tiloja 1665 m². Toimisto- ja työtilat keskitetään. Tilatarve ei kasva. Esityksen mukaiset museotilat yhteensä noin 13 100 m². Tilojen määrä kasvaa nykyisestä noin 1 100 m² (9 %) 13
MUSEOVERKON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOTEEN 2016 Sparvinin talon kunnostaminen 2017-2018 Keski-Suomen museon peruskorjaus ja nivelosan rakentaminen mahdollistaa Alvar Aalto -museon kanssa yhteiskäytössä olevat tilat. Toteutussuunnittelu alkaa keväällä 2016. Peruskorjauksen ajan näyttelytilana toimii Sparvinin talo, henkilöt siirtyvät nykyisiin toimipisteisiin. 2017-2019 Keski-Suomen museon väistötilat purettavien perusnäyttelyjen esineille, säilytettäville näyttelyrakenteille ja museorakennuksen kalusteille 600 m² 2019-2020 Alvar Aalto -museon peruskorjaus investointiohjelman mukaisesti. Muodostaa kokonaisuuden Keski-Suomen museon kanssa. Investoinnin toteuttaminen edellyttää sopimusta kaupungin ja Alvar Aalto-säätiön välillä. Sopimus käsittää toiminta-avustus- ja vuokrasopimukset. 2020 jälkeen Lyseorakennuksen peruskorjaus ja laajennus museo- ja kulttuurikeskukseksi Suomen käsityön museon toimistot siirtyvät muiden museoiden toimistotilojen yhteyteen Nykyiset Jyväskylän taidemuseon ja Suomen käsityön museon tilat myydään Tarvittavien säilytystilojen keskittäminen 2019 Onkapannusta keskusarkiston tieltä siirrettävälle Jyväskylän lyseon esineistölle säilytystilaa 250 m² (vuokrasopimus voimassa 1/2019) 2020- Kauppakatu 23 ja Kauppakatu 25/Kilpisenkatu 12 sijaitseville arkistoille ja kokoelmille (456 m²) korvaavien tilojen hankkiminen 2020- Jyväskylän Lyseon museon perusnäyttelystä lyseon rakennuksen korjauksen tieltä säilöön otettavat esineet ja kalusteet 150 m² 2020- pitkän aikavälin varautuminen kokoelmien kasvun aiheuttamaa säilytystilojen lisätarpeeseen 500 m² Hankkeille tullaan hakemaan opetus- ja kulttuuriministeriön avustusta kulttuuritilojen peruskorjauksiin ja perustamishankkeisiin 14
VERKKORATKAISUN VAIKUTUS MUSEOPALVELUIDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN Jyväskylään syntyy kaksi valtakunnallisesti vetovoimaista, rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti kiinnostavaa museokokonaisuutta Ruusupuiston museot museokeskukseksi kansainvälisesti merkittävien arkkitehtuurikohteiden arvon säilyminen ja nivelosan myötä vahvistuminen mahdollistaa tilojen yhteiskäytön, yhteinen museokauppa ja kahvilapalvelut, kokous, verstas- ja opetustilat mahdollistaa nykyistä suurempien näyttelykokonaisuuksien toteutukseen mahdollistaa yhteishankkeet museoiden kesken ja ympäristön muiden toimijoiden mm. yliopiston ja tapahtumajärjestäjien kanssa Keskustan museot Lyseorakennukseen Jyväskylän keskustan kehittäminen - Keskustavisio 2030 hankkeessa pidetään tärkeänä museo- ja kulttuuripalvelujen säilymistä kaupungin keskustassa lisäämään keskustan vetovoimaisuutta museoiden sijoittuminen Lyseokortteliin on osa koko korttelin kehittämistä korttelin kaavaluonnos syksyllä 2016, kilpailu korttelikokonaisuuden kehittäjästä talvella 2015-2016 keskittäminen mahdollistaa yhteishankkeet museoiden kesken ja ympäristön muiden toimijoiden mm. yliopiston ja tapahtumajärjestäjien kanssa vanha päärakennus suojeltu rakennusperintölain nojalla, vrt. kaupungintalo. Suojeltu lyseorakennus arvorakennuksena avautuu kävijöille Tilaratkaisut tehdään vuosikymmeniksi eteenpäin tilojen monikäyttöisyys lisääntyy ja käyttöaste nousee museotilojen saavutettavuus paranee palveluita keskittämällä ja museoiden yhteistoimintaa lisäämällä nykyisellä henkilöstömäärällä pystytään vastaamaan lisääntyvän asiakaspalvelun ja yleisötyön tarpeisiin. museoiden ja muiden toimijoiden yhteistyö ja toiminta lisääntyy yhteisten tilojen ja palvelujen myötä tilojen nykyiset näyttely- ja oheistiloihin liittyvät työ- ja teosturvallisuuteen vaikuttavat käytännönongelmat poistuvat 15
ARVIO MUSEOVERKON INVESTOINTITARPEISTA VUOTEEN 16
MUSEOIDEN NETTOMENOT / ASUKAS VUONNA JA ARVIO VUONNA Museon nimi Valtionosuuden piirissä olevat museot järj. nro euroa/ asukas kunnan asukasluku nettomenot menot yhteensä omat tulot yhteensä Omien tuottojen suhde menoihin Kulttuurihistorialliset museot Turun museokeskus 1 49,50 184 112 9 114 443 10 866 685 1 752 242 16,1 % Kotka, Kymenlaakson museo 2 44,77 54 587 2 443 651 2 558 234 114 583 4,5 % Tampereen kaupungin historialliset museot 3 36,68 223 148 8 184 396 11 048 738 2 864 342 25,9 % Pori, Satakunnan museo 4 31,07 83 528 2 595 618 2 889 267 293 649 10,2 % Lahden kaupunginmuseo 5 24,66 103 805 2 560 217 2 961 913 401 696 13,6 % Vaasa, Pohjanmaan museo - maakuntamuseo 6 17,18 67 001 1 150 805 1 228 202 77 397 6,3 % Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo 7 16,98 68 017 1 155 232 1 304 569 149 337 11,4 % Jyväskylä, Keski-Suomen museo 8 14,76 135 761 2 003 670 2 149 222 145 552 6,8 % Lappeenranta, Etelä-Karjalan museo 9 14,16 72 830 1 031 375 1 088 995 57 620 5,3 % Espoon kaupunginmuseo 10 14,00 265 602 3 718 060 3 810 524 92 464 2,4 % Rovaniemi, Lapin maakuntamuseo 11 13,47 61 568 829 207 1 065 263 236 056 22,2 % Joensuu, Pohjois-Karjalan museo 12 13,13 75 088 985 756 1 087 366 101 610 9,3 % Oulu, Pohjois-Pohjanmaan museo 13 11,81 196 305 2 317 952 2 476 382 158 430 6,4 % Helsingin kaupunginmuseo 14 11,57 622 240 7 202 008 7 708 187 506 179 6,6 % Kuopion kulttuurihistoriallinen museo 15 10,45 107 607 1 124 435 1 219 433 94 998 7,8 % Kouvolan kaupungin museot 16 10,17 86 488 879 362 941 049 61 687 6,6 % Arvio vuonna euroa/ asukas kunnan asukasluku nettomenot menot yhteensä omat tulot yhteensä Omien tuottojen suhde menoihin Keski-Suomen museo 17,55 147 200 2 583 000 2 870 000 287 000 10,0 % Nettomenojen arvioitu kasvu noin 580 000 euroa. Tilakustannusten arvioitu kasvu on noin 620 000 euroa ja muiden menojen kasvu noin 100 000 euroa, arvio omien tulojen kasvusta 17 hillitsee nettomenojen kasvua.
MUSEOIDEN NETTOMENOT / ASUKAS VUONNA JA ARVIO VUONNA Museon nimi Valtionosuuden piirissä olevat museot järj. nro euroa/ asukas kunnan asukasluku nettomenot menot yhteensä omat tulot yhteensä Omien tuottojen suhde menoihin Taidemuseot Mikkelin kaupungin museot 1 19,80 54 616 1 081 505 1 153 256 71 751 6,2 % Porin taidemuseo 2 19,51 83 528 1 629 336 1 706 419 77 083 4,5 % Rovaniemen taidemuseo 3 16,03 61 568 987 055 1 054 329 67 274 6,4 % Espoon modernin taiteen museo 4 14,83 265 602 3 939 045 4 505 390 566 345 12,6 % Vaasa, Pohjanmaan museo - aluetaidemuseo 5 14,45 67 001 968 088 1 027 585 59 497 5,8 % Lahden taidemuseo 6 12,61 103 805 1 309 359 1 406 913 97 554 6,9 % Tampereen taidemuseo 7 12,35 223 148 2 756 920 3 298 359 541 439 16,4 % Kouvolan kaupungin museot 8 10,17 86 488 879 362 941 049 61 687 6,6 % Lappeenranta, Etelä-Karjalan taidemuseo 9 9,95 72 830 724 738 753 071 28 333 3,8 % Helsingin kaupungin taidemuseo 10 9,74 622 240 6 057 606 6 344 259 286 653 4,5 % Jyväskylän taidem useo 11 8,48 135 761 1 150 605 1 253 465 102 860 8,2 % Oulun taidemuseo 12 8,23 196 305 1 614 753 2 112 335 497 582 23,6 % Kuopion taidemuseo 13 8,14 107 607 876 151 934 713 58 562 6,3 % Joensuun taidemuseo 14 8,13 75 088 610 141 673 333 63 192 9,4 % Turun taidemuseo 15 4,77 184 112 877 369 1 057 761 180 392 17,1 % Arvio vuonna euroa/ asukas kunnan asukasluku nettomenot menot yhteensä omat tulot yhteensä Omien tuottojen suhde menoihin Jyväskylän taidemuseo 8,94 147 200 1 316 650 1 549 000 232 350 15,0 % Nettomenojen arvioitu kasvu noin 166 000 euroa. Tilakustannusten arvioitu kasvu on noin 200 000 euroa ja muiden menojen kasvu noin 100 000 euroa, arvio omien tulojen kasvusta hillitsee nettomenojen kasvua 18
MUSEOIDEN NETTOMENOT / ASUKAS VUONNA JA ARVIO VUONNA Museon nimi Valtionosuuden piirissä olevat museot järj. nro euroa/ asukas kunnan asukasluku nettomenot menot yhteensä omat tulot yhteensä Omien tuottojen suhde menoihin Erikoismuseot Inari, Saamelaismuseo Siida 1 137,77 6 818 939 283 1 740 062 800 779 46,0 % Riihimäki, Suomen lasimuseo 2 40,98 29 384 1 204 283 1 307 956 103 673 7,9 % Kangasala, Mobilia Auto- ja tiemuseo 3 18,00 30 487 548 756 1 621 038 1 072 282 66,1 % Hyvinkää, Suomen Rautatiemuseo 4 15,05 46 413 698 575 895 636 197 061 22,0 % Jyväskylä, Alvar Aalto -m useo 5 10,50 135 761 1 425 926 2 007 643 581 717 29,0 % Jyväskylä, Suom en käsityön m useo 6 9,31 135 761 1 263 710 1 389 064 125 354 9,0 % Turku, Forum Marinum 7 6,06 184 112 1 116 432 1 593 241 476 809 29,9 % Tampere, Työväenmuseo Werstas 8 5,05 223 148 1 127 387 1 492 859 365 472 24,5 % Helsinki, Designmuseo 9 4,43 622 240 2 758 069 3 800 864 1 042 795 27,4 % Helsinki, Arkkitehtuurimuseo 10 3,05 622 240 1 900 313 2 122 322 222 009 10,5 % Helsinki, Suomen valokuvataiteen museo 11 2,49 622 240 1 551 105 1 709 219 158 114 9,3 % Helsinki, Tekniikan museo 12 2,07 622 240 1 290 497 1 480 755 190 258 12,8 % Jyväskylä, Keski-Suomen Ilmailumuseo 13 1,91 135 761 259 015 444 404 185 389 41,7 % Helsinki, Teatterimuseo 14 1,47 622 240 912 039 1 079 191 167 152 15,5 % Helsinki, Suomen Urheilumuseo 15 1,38 622 240 858 262 1 068 156 209 894 19,7 % Arvio vuonna Suomen käsityön museo euroa/ asukas kunnan asukasluku nettomenot menot yhteensä omat tulot yhteensä Omien tuottojen suhde menoihin 10,16 147 200 1 496 000 1 760 000 264 000 15,0 % Nettomenojen arvioitu kasvu noin 230 000 euroa. Tilakustannusten arvioitu kasvu on noin 270 000 euroa ja muiden menojen kasvu noin 100 000 euroa, arvio 19 omien tulojen kasvusta hillitsee nettomenojen kasvua.
JOHTOPÄÄTÖKSET Jyväskylään rakentuu kaksi vetovoimaista museokokonaisuutta, Ruusupuiston museokeskus ja Lyseon museo- ja kulttuurikeskus, jotka sijoittuvat rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviin rakennuksiin ja ympäristöihin. Tämän suunnitelman pohjalta arvokiinteistöt ovat peruskorjattu vuoteen mennessä ja Jyväskylän imago kulttuurikaupunkina vahvistuu. Museopalvelut tulevat entistä vahvemmin kaupungin vetovoimatekijäksi. Ruusupuiston museokeskus nousee entistäkin merkittävämmäksi arkkitehtuurikohteeksi ja muodostaa monipuolisen museokeskittymän. Lyseorakennuksen käyttöönotto tulee lisäämään keskustan elinvoimaisuutta (Keskustavisio 2030) ja tila avautuu kaupunkilaisille ja eri toimijoiden käyttöön. Merkittävin muutos tilankäytön kannalta on toimintojen keskittäminen. Museopalvelujen tilankäytön pienentäminen on vaikeaa toiminnan ja palvelujen siitä kärsimättä. Keskittämisellä parannetaan näyttelytoiminnan ajoittaista / vuoroittaista laajentumismahdollisuutta ja voidaan luoda uudenlaista tapahtumatoimintaa museoiden välillä ja yhteistoimintaa ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Säilytystilojen ja toimistotilojen keskittämisellä tehostetaan henkilöstön yhteiskäyttöä. Tällä ratkaisulla vakinaisen henkilöstön määrä ei kasva. Museoverkon kehittämisen rakennusinvestointitarpeet vuoteen ovat Jyväskylän kaupungille noin 13,9 M ja oman taseen ulkopuolelle noin 11,4 M. Uusien perusnäyttelyiden rakentaminen ja tilojen varustaminen vaatii investointeja noin 1,3 M. Alvar Aalto-museon peruskorjaus edellyttää toiminta-avustussopimusta Alvar Aaltosäätiön kanssa. Ehdotetussa museoverkossa tilojen määrä kasvaa noin 1100 m2 nykyisestä ja vuotuiset tilakustannukset nousevat noin 1,1 M euroa johtuen peruskorjatuista ja uusista tiloista. Mm. museotoiminnan sovittaminen Lyseon rakennukseen lisää kustannuksia. Vertailtaessa Jyväskylän museoiden toiminnan menoja muihin valtionosuuden piirissä oleviin museoihin euroa / asukas Jyväskylän museot sijoittuvat keskitasoon tai sen alapuolelle (vertailutiedot vuodelta ). Jos vertaillaan tilannetta arvioiduilla vuoden kustannuksilla ja väestömäärällä, museoiden toiminnan menot pysyvät edelleen vertailuaineiston keskitasolla. Esitetyllä museoverkkoratkaisulla turvataan museopalvelujen toimintaympäristö pitkälle tulevaisuuteen. 20
Jyväskylän museoverkkoselvitys Varsinaisen toiminnan menot 2009 ja sekä arvio menoista vuonna (nykyhinta-arvio) Liite 1 Museon nimi Valtionosuuden piirissä olevat museot Lähteet: Museotilasto 2009 ja menot yhteensä 2009 menot yhteensä arvio menoista henkilöstö 2009 henkilöstö arvio henkilöstö Menot kiinteistö 2009 kiinteistö arvio kiinteistö kokoelmahankinta 2009 kokoelmahankinta arvio muut menot muut menot kokoelmahankinta 2009 arvio muut menot Taidemuseot Espoon modernin taiteen museo EMMA 3 661 047 4 505 390 1 823 042 2 139 288 273 881 412 064 17 020 58 000 1 547 104 1 896 038 Turun taidemuseo 1 015 499 1 057 761 576 705 644 717 38 661 44 015 35 168 22 180 364 965 346 849 Porin taidemuseo 1 578 076 1 706 419 886 958 780 950 200 654 406 813 49 080 18 800 441 384 499 856 Oulun taidemuseo 2 324 962 2 112 335 759 424 761 431 1 150 710 719 242 82 026 38 588 332 802 593 074 Helsingin taidemuseo 6 995 889 6 344 259 3 200 347 3 260 724 1 329 924 1 129 418 452 350 243 589 2 013 268 1 710 528 Kouvolan kaupungin museot 949 192 941 049 324 775 438 866 481 461 277 599 25 000 15 200 117 956 209 384 Tampereen taidemuseo 2 793 770 3 298 359 1 298 000 1 580 026 651 000 863 343 36 770 154 904 808 000 700 086 Joensuun taidemuseo 553 062 673 333 245 687 316 521 183 135 213 426 2 869 2 550 121 371 140 836 Vaasa, Pohjanmaan museo - aluetaidemuseo 899 520 1 027 585 412 415 512 013 255 512 280 576 61 964 31 925 169 629 203 071 Kuopion taidemuseo 840 974 934 713 350 051 386 230 340 911 320 822 49 963 43 365 100 049 184 296 Rovaniemen taidemuseo 566 229 1 054 330 296 291 327 064 122 148 510 939 41 068 19 965 106 722 196 362 Lahden taidemuseo 1 261 081 1 406 913 523 722 596 973 487 267 555 086 19 859 184 230 233 254 670 Mikkelin kaupungin museot 1 029 211 1 153 256 465 813 502 144 259 059 432 085 8 725 18 785 295 614 200 242 Jyväskylän taidemuseo 1 142 552 1 253 465 1 549 000 595 419 596 100 600 000 305 481 408 464 599 000 49 958 55 090 60 000 191 694 193 811 290 000 Lappeenranta, Etelä-Karjalan taidemuseo 585 126 753 071 296 412 325 129 177 223 325 129 10 000 12 134 101 491 90 679 Kulttuurihistorialliset museot Rovaniemi, Lapin maakuntamuseo 1 010 483 1 065 263 385 154 418 875 338 091 383 631 287 238 262 756 Tampereen kaupungin historialliset museot 7 862 319 11 048 738 3 641 316 4 245 802 2 785 000 4 072 613 25 003 5 500 1 411 000 2 724 823 Espoon kaupunginmuseo 3 668 632 3 810 524 1 850 957 1 534 627 1 266 095 1 378 314 11 991 16 064 539 589 881 519 Kouvolan kaupungin museot 949 192 941 049 324 775 438 866 481 461 277 599 25 000 15 200 117 956 209 384 Lahden kaupunginmuseo 2 717 837 2 961 913 1 047 443 1 193 947 1 205 588 1 110 174 4 341 454 460 465 657 338 Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo 1 027 182 1 304 569 656 145 717 709 256 798 318 752 2 000 114 239 266 108 Joensuu, Pohjois-Karjalan museo 1 095 066 1 087 366 482 424 424 336 421 986 455 128 190 656 207 902 Vaasa, Pohjanmaan museo - maakuntamuseo 1 188 001 1 228 202 788 019 740 395 258 337 283 787 4 894 950 136 751 203 070 Oulu, Pohjois-Pohjanmaan museo 1 866 002 2 476 382 1 103 002 1 262 668 521 024 811 941 640 163 241 336 401 610 Helsingin kaupunginmuseo 7 613 999 7 708 187 3 357 467 4 097 986 2 697 795 2 357 823 5 163 3 189 1 553 574 1 249 189 Pori, Satakunnan museo 2 146 490 2 889 267 1 328 274 1 356 637 514 081 1 094 695 304 135 437 935 Turun museokeskus 8 621 162 10 866 685 4 506 728 5 944 855 3 055 867 3 152 902 137 567 222 197 921 000 1 546 731 Kotka, Kymenlaakson museo 2 267 227 2 558 234 715 770 811 428 1 551 457 1 383 281 363 525 Jyväskylä, Keski-Suomen museo 1 697 829 2 149 222 2 872 000 866 052 1 035 927 1 040 000 651 062 851 535 1 470 000 1 790 2 000 180 715 259 970 360 000 Lappeenranta, Etelä-Karjalan museo 1 034 872 1 088 995 581 287 592 524 269 414 369 853 443 2 477 183 728 124 141 Kuopion kulttuurihistoriallinen museo 1 248 004 1 219 433 791 070 767 593 337 462 360 069 3 873 1 079 115 599 90 692 Erikoismuseot Jyväskylä, Keski-Suomen Ilmailumuseo 425 988 444 404 270 543 282 944 23 128 27 633 6 921 3 483 125 396 130 344 Helsinki, Suomen valokuvataiteen museo 1 408 870 1 709 219 791 733 865 904 351 518 387 621 35 667 7 982 229 952 447 712 Helsinki, Suomen arkktehtuurimuseo 1 470 149 2 122 322 878 575 1 076 380 389 520 482 406 15 744 15 150 186 310 548 386 Kangasala, Mobilia Auto- ja tiemuseo 1 298 420 1 621 038 574 020 697 220 410 293 512 490 314 107 411 328 Helsinki, Designmuseo 3 031 437 3 800 864 1 072 685 1 382 231 1 292 062 1 505 445 22 587 4 310 644 103 908 878 Tampere, Työväenmuseo Werstas 943 720 1 492 859 608 102 1 054 134 14 693 91 588 200 320 725 347 137 Hyvinkää, Suomen Rautatiemuseo 688 463 895 636 398 371 512 479 104 298 175 279 500 482 185 294 207 396 Inari, Saamelaismuseo Siida 1 462 572 1 740 062 577 832 676 725 593 846 660 498 19 047 1 340 271 847 401 499 Jyväskylä, Alvar Aalto -museo 1 256 700 2 007 643 723 500 1 129 274 307 800 428 535 14 000 2 635 211 400 447 199 Turku, Forum Marinum 1 386 656 1 593 241 704 122 809 287 394 554 442 440 287 980 341 514 Helsinki, Teatterimuseo 1 191 674 1 079 191 484 824 476 478 336 148 380 693 370 702 222 020 Helsinki, Tekniikan museo 1 192 235 1 480 755 527 287 785 083 393 108 409 558 271 840 286 114 Helsinki, Suomen Urheilumuseo 1 025 624 1 068 156 632 253 749 616 117 211 104 946 2 000 12 500 274 160 201 094 Jyväskylä, Suomen käsityön museo 1 252 691 1 389 064 1 761 200 631 968 780 034 780 000 369 606 414 141 690 000 5 019 1 171 1 200 246 098 193 718 290 000 Riihimäki, Suomen lasimuseo 1 381 706 1 307 956 425 254 503 785 731 265 635 945 56 024 8 724 169 163 159 502 Jyväskylän museoiden menot yhteensä 4 093 072 4 791 751 6 182 200 euroa vuodessa Tilakulut 1 674 140 2 759 000 euroa vuodessa Arvioitu menojen kasvu vuodesta vuoteen 1 390 449 euroa vuodessa Arvioitu vuodesta vuoteen 1 084 860 euroa vuodessa 29 %
LIITE 2 Hankkeelle haetaan alla olevaa avustusta kevään aikana. Opetus- ja kulttuuriministeriön avustus kulttuuritilojen peruskorjauksiin ja perustamishankkeisiin Avustukset on tarkoitettu kuntien kulttuuritoimintalaissa tarkoitetun kulttuuritoimintaa varten tarvittavan tilan, museolaissa tarkoitetun museon, teatteri- ja orkesterilaissa tarkoitetun teatterin ja orkesterin sekä taiteilijatilojen peruskorjaushankkeisiin. Ministeriön keskeinen tavoite on tukea kulttuuritilojen työllisyyttä lisääviä peruskorjaushankkeita ja muusta käytöstä vapautuvan rakennuskannan muuttamista kulttuurikäyttöön. Avustusta voidaan myöntää tilojen rakentamiseen, hankkimiseen ja peruskorjaukseen. Hankkeeseen voi sisältyä mainittuihin toimenpiteisiin liittyvää irtaimen omaisuuden hankintaa. Ensisijaisesti avustuksia myönnetään peruskorjaushankkeisiin. Avustusta voidaan myöntää kunnille, kuntayhtymille, kuntien hallinnassa oleville yhteisöille, säätiöille, yhdistyksille sekä valtionosuuslaitoksien ylläpitäjille. Avustusta ei myönnetä valtiolle, seurakunnille, uskonnollisille yhteisöille eikä yksityisille henkilöille. Myönnettävien avustuksien suuruudet vaihtelevat hankkeiden koosta ja hakijoiden määrästä riippuen. Keskimäärin avustukset ovat olleet enintään 25 % hyväksyttävistä toteutuneista kustannuksista. Kulttuuritilojen perustamishankkeisiin myönnettävän määrärahan myöntämisprosessi on muuttunut 2-vaiheiseksi: 1. keväällä tehdään esitys nelivuotiseen valtakunnalliseen rahoitussuunnitelmaan 2. vuoden lopussa haetaan varsinaista valtionavustusta seuraavana vuonna alkaviin rakennustöihin Lähde: http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kulttuuripolitiikka/avustukset/avustus_kulttuuritilojen_peruskorjauksiin_ja_perustamishankkeisiin?lang=fi