Nykytilanne Museoiden tilakulut ja %-osuus vuonna 2010

Transkriptio

1 Jyväskylän museoverkkoselvitys Liite 1 Nykytilanne Museoiden tilakulut ja %-osuus vuonna 2010 Museo Tilat m2 Vuokrat /vuosi /m2 Menot vuonna 2010 Tulot vuonna 2010 Henkilöstökulut Toimintamenot Menot yht Vos Jkl osuus Muu avustus Jyväskylän taidemuseo Kauppakatu 23 (Holvi, näyttelytilaa) ,2 - Tietotalon museotilat (työtilat) ,4 - Grafiikkakeskus (Galleria Harmonia) => Veturitalleille ,1 - Kokoelmakeskus (Salmiranta, osuus) ,7 Keski-Suomen museo Museon näyttelytilat ,7 - Tietotalon museotilat (työtilat) ,4 - Kokoelmakeskus (Salmiranta, osuus) ,9 - Erillismuseot ja kohteet yhteensä ,7 - Vanhat poistuvat varastot Omatoiminen tuotto Tulot yht Suomen käsityön museo Kauppakatu ,9 - Konservointikeskus (Salmiranta, osuus) ,1 - Konservointikeskus (Salmiranta) ,6 Yhteensä %-osuus 34 % 49 % 17 % 100 % 31 % 54 % 8 % 7 % 100 % Menot yhteensä vuonna laskelmat pohjautuvat vuoden 2010 tilinpäätökseen

2 Jyväskylän museoverkkoselvitys Liite 2 A Toiminta jatkuu nykyiseen tapaan Museoiden tilakulut ja %-osuus vuonna 2020 Museo Tilat m2 Vuokrat /vuosi /m2 Menot vuonna 2020 Tulot vuonna 2010 Henkilöstökulut Toimintamenot Menot yht Vos Jkl osuus Muu avustus Jyväskylän taidemuseo Kauppakatu 23 (Holvi, näyttelytilaa) ,2 - Tietotalon museotilat (työtilat) ,4 - Grafiikkakeskus (Galleria Harmonia) => Veturitalleille ,2 - Kokoelmakeskus (Salmiranta, osuus) ,7 - Salmiranta, korvaavat varastotilat) ,0 Keski-Suomen museo Omatoiminen tuotto Tulot yht - Museon näyttelytilat, pk + laaj ,0 K-S museo - Tietotalon museotilat (työtilat) ,4 m2 investointi - Kokoelmakeskus (Salmiranta, osuus) , Erillismuseot ja kohteet yhteensä , Suomen käsityön museo Kauppakatu ,9 - Konservointikeskus (Salmiranta, osuus) ,1 - Konservointikeskus (Salmiranta) , Investoinnin tunnusluku Yhteensä /m2 %-osuus 38 % 46 % 16 % 100 % 29 % 56 % 7 % 7 % 100 % Vuosi 2010 yhteensä %-osuus vuonna % Muutos vuoteen 2010 verrattuna Menot yhteensä vuonna Vuotuiset menot kasvavat noin , jonka rahoitus muodostuu omatoimisen tuoton kasvusta kaupungin avustuksen kasvusta - laskelmat on tehty vuoden 2011 hintatasossa

3 Jyväskylän museoverkkoselvitys Liite 3 B Keskusta-alueen museo- ja näyttely-yksikkö, "City-museo" Museoiden tilakulut ja %-osuus vuonna 2020 Museo Tilat m2 Vuokrat /vuosi /m2 Menot vuonna 2020 Tulot vuonna 2010 Henkilöstökulut Toimintamenot Menot yht Vos Jkl osuus Muu avustus Jyväskylän taidemuseo Kauppakatu 23 (Holvi, näyttelytilaa) ,2 - Tietotalon museotilat (työtilat) ,4 - Grafiikkakeskus (Galleria Harmonia) => Veturitalleille ,2 - Kokoelmakeskus (Salmiranta, osuus) ,7 - Salmiranta, korvaavat varastotilat) ,0 Keski-Suomen museo Omatoiminen tuotto Tulot yht - Museon näyttelytilat, pk + laaj ,0 K-S museo - Tietotalon museotilat (työtilat) ,4 m2 investointi - Kokoelmakeskus (Salmiranta, osuus) , Erillismuseot ja kohteet yhteensä , Suomen käsityön museo Kauppakatu ,9 - Konservointikeskus (Salmiranta, osuus) ,1 - Konservointikeskus (Salmiranta) , City-museo City-museo - Näyttelytoiminnan tilat ,0 m2 investointi, - Asiakaspalvelu- ja työpajatilat ,0 yksityinen toimija - Toimisto- ja arkistotilat , Yhteensä Investoinnin tunnusluku %-osuus 41 % 44 % 15 % 100 % 28 % 55 % 7 % 10 % 100 % /m2 Vuosi 2010 yhteensä %-osuus vuonna % Muutos vuoteen 2010 verrattuna Menot yhteensä vuonna Vuotuiset menot kasvavat noin , jonka rahoitus muodostuu omatoimisen tuoton kasvusta kaupungin avustuksen kasvusta - laskelmat on tehty vuoden 2011 hintatasossa

4 Jyväskylän museoverkkoselvitys Liite 4 C Keskusta-alueen museo- ja näyttely-yksikkö, City-museo kaupungin omiin tiloihin esim. Pääkirjaston kiinteistöön Museoiden tilakulut ja %-osuus vuonna 2020 Museo Tilat m2 Vuokrat /vuosi /m2 Menot vuonna 2020 Tulot vuonna 2020 Henkilöstökulut Toimintamenot Menot yht Vos Jkl osuus Muu avustus Jyväskylän taidemuseo Kauppakatu 23 (Holvi, näyttelytilaa) ,2 - Tietotalon museotilat (työtilat) ,4 - Grafiikkakeskus (Galleria Harmonia) => Veturitalleille ,2 - Kokoelmakeskus (Salmiranta, osuus) ,7 - Salmiranta, korvaavat varastotilat) ,0 Keski-Suomen museo Omatoiminen tuotto Tulot yht - Museon näyttelytilat, pk + laaj ,0 K-S museo - Tietotalon museotilat (työtilat) ,4 m2 investointi - Kokoelmakeskus (Salmiranta, osuus) , Erillismuseot ja kohteet yhteensä , Suomen käsityön museo Kauppakatu ,9 - Myymälätila - Konservointikeskus (Salmiranta, osuus) ,1 - Konservointikeskus (Salmiranta) ,6 City-museo kaupungin omiin tiloihin Näyttelytoiminnan tilat ,0 City-museo - Asiakaspalvelu- ja työpajatilat ,0 m2 investointi - Toimisto- ja arkistotilat , Yhteensä Investoinnin tunnusluku %-osuus 39 % 45 % 16 % 100 % 29 % 55 % 7 % 9 % 100 % 2000 /m2 Vuosi 2010 yhteensä %-osuus vuonna % Muutos vuoteen 2010 verrattuna Menot yhteensä vuonna Vuotuiset menot kasvavat noin , jonka rahoitus muodostuu omatoimisen tuoton kasvusta kaupungin avustuksen kasvusta - laskelmat on tehty vuoden 2011 hintatasossa

5 1 Jyväskylän museoverkkoselvitys Liite 5 Keski-Suomen museon erillismuseot ja -kohteet 1. Heiskan taiteilijakoti Osoite: Kramsunkatu 8, Jyväskylä Avoinna: pe 13 14, muulloin sopimuksesta Testamenttilahjoitus: Vappu Heiskan testamentti Ilmoitan täten viimeisen tahtoni ja testamenttini olevan, että kaikki niin kiinteä kuin irtain omaisuuteni lankeaa kuolemani jälkeen täydellä omistusoikeudella Jyväskylän kaupungille, jolla on velvollisuus omaisuuden kulttuurihistoriallisen merkityksen huomioon ottaen hoitaa sitä lähinnä kaupungin museokokonaisuuteen liittyvänä osana. Perukirja: Kohde: Asuinrakennus, sauna ja liiteri ja kodin irtaimisto Heiskan taiteilijakoti on Antti Halosen ja Jonas Heiskan suunnittelema, vuonna 1912 valmistunut huvilatyyppinen, kaksikerroksinen ateljeetalo Kramsunkatu 8:ssa Älyläksi nimetyllä alueella Jyväskylän viidennessä kaupunginosassa (V-72-7). Tontti lohkottiin vuonna Hirsirunkoista ateljee- ja asuinrakennusta laajennettiin vuonna arkkitehti Kerttu Tammisen piirustusten mukaan. Lisäksi tontilla on pieni käymälä- ja varastorakennus vuodelta 1912 sekä rakennettu pesutupa. Kiinteistö on Jonas, Maikki ja Vappu Heiskan taiteilijakoti, joka avattiin museona yleisölle vuonna Voimassa olevan, vahvistetun asemakaavan mukaan Kramsunkatu 8:n tontti kuuluu AO/s - korttelialueeseen. Kaavassa päärakennus on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi. Sen korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Mahdolliset muutokset on tehtävä entistäen. Kohde sijaitsee Jyväskylän Älylässä, joka on osa Seminaarinmäen valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Asuinrakennuksen sisääntulokerroksessa on pieni keittiö, eteinen, kaksi kerrosta korkea ateljee sekä uudella puolella saliksi suunniteltu huone. Vanhan osan yläkerta muodostuu korkean ateljeen kahdella sivulla olevista parvista. Uuden puolen yläkerrassa on makuuhuone. Kellarikerrokseen tehtiin kaksi asuinhuonetta, joista toinen on Vappu Heiskan aikana muutettu kylpyhuoneeksi, sekä puuvaja ja ruokakellari. Lisäksi talossa on ullakkotiloja. Heiskan taiteilijakodin kokoelmien perusta on kuvataiteilija Vappu Heiskan testamenttilahjoitus, Kramsunkatu 8:n kiinteistö ja irtaimisto. Irtaimistoon kuuluu kodin tavanomaista esineistöä, kuten huonekaluja, taloustavaroita, tekstiilejä, perheen arkistoaineistoa ja valokuvia sekä taidemaalari Jonas Heiskan, soitonopettaja Maikki Heiskan ja kuvataiteilija Vappu Heiskan uraan liittyvää aineistoa. Ateljeekodissa on mittava, lähes 800 teoksen taidekokoelma Jonas ja Vappu Heiskan maalauksia, piirustuksia ja grafiikkaa sekä perheen saamia ja hankkimia muiden taiteilijoiden teoksia. Valtaosa esineistä on luetteloitu. Valokuva- ja arkistoaineistot on järjestetty, mutta odottavat luettelointia. 2. Keski-Suomen museon käsityöläiskodit Osoite: Cygnaeuksenkatu 2 Avoinna: Avataan yleisölle vuonna 2012 osana Vanhan pihan kokonaisuutta Lahjoitus: Rakennusliike TEORA OY 1953 (Kuparisepän talo) ja 1955 (Hattumaakari Fagerlundin talo) Kohde: Kaksi 1800-luvun puolivälin tienoilla rakennettua jyväskyläläistä asuinrakennusta Keski-Suomen museon käsityöläiskodit ovat Jyväskylän kaupungin ruutuasemakaava-alueen vanhimpia asuinrakennuksia. Suurempaan, vuosien aikana rakennettuun kupariseppä Sjöblomin taloon on sisustettu kuparisepän sali, kamari ja keittiö, lukkarinlesken ja suutarin kamarit sekä peltisepän ja suutarin verstaat. Vuonna 1844 rakennetussa pienemmässä hattumaakari Fagerlundin talossa on puusepän verstas ja kisällin kamari. Talot purettiin keskikaupungilta kerrostalojen alta, suurempi Vaasankatu 27:n tontilta vuonna 1953 ja pienempi vuonna 1955 Cygnaeuksenkatu 12:n tontilta. Keski-Suomen Museoyhdistys ry sai rakennukset lahjoituksena rakennusliike TEORA Oy:ltä. Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti varata suuremmalle kupariseppä Sjöblomin aikoinaan omistamalle rakennukselle paikan Ruusupuistosta. Sisäasiainministeriö hyväksyi asemakaavan muutoksen lokakuussa Samalle tontille sijoitettiin myös pienempi hattumaakari Fagerlundin

6 talo. Rakennukset pystytti jämsäläinen Kalle Nieminen apunaan Viktor ja Arvo Heinonen. Uunit, lattiat, maalaukset ja tapetoinnit tehtiin Jyväskylän kaupungin rakennustoimiston työvoimalla rakennusmestari J. Aaltosen johdolla. Korjaus- ja sisustussuunnitelmat laadittiin Keski-Suomen museossa. Pienempään rakennukseen sijoitettiin kellosepän verstas ja kisällin huone ja suurempaan kuparisepän koti, läkkisepän verstas, suutarinverstas sekä lukkarin lesken huone, jota varten opettaja Martti Korpilahti oli testamentannut äidiltään perimänsä kaluston. Käsityöläiskodit avattiin yleisölle 7. lokakuuta Rakennukset siirrettiin kokonaisina Keski-Suomen museon laajennuksen tieltä lokakuussa 1988 kadun toiselle puolelle. Siirrettyjen, mutta edelleen tyhjillään olleiden rakennusten ulko- ja sisämaalaukset uusittiin kesällä Samalla korjattiin suuremman rakennuksen kattovauriot, jotka aiheutuivat tuhopoltosta. Seuraavana vuonna kunnostettiin rakennusten ikkunat. Kuparisepän talo avattiin sisustettuna yleisölle ja pienempi puusepäntalo kesällä Käsityöläiskodeissa oleva esineistö kuuluu Keski-Suomen museon kokoelmiin ja suuri osa esillä olleista esineistä on hankittu tai valmistettu sijoitettavaksi käsityöläiskotien sisustukseen 1950-luvun puolivälissä tehdyn sisustussuunnitelman mukaisesti. Rakennusten vuonna 1988 tapahtuneen siirron jälkeen sisustussuunnitelma uusittiin ja esineistöä täydennettiin museon kokoelmista. Rakennukset siirrettiin Keski-Suomen museon edestä keväällä 2010 kaupungin keskustaan Cygnaeuksenkatu 2:n puutalotontille. Käsityöläiskodit on tarkoitus pitää avoinna ympäri vuoden. Jyväskylän ruutuasemakaavan viimeisestä ehjästä puutalotontista muodostetaan vuoteen 2012 mennessä toiminnallinen Vanha Piha, jossa on mahdollisuus tutustua 1800-luvun puutalomiljööseen ja elämään Jyväskylän lyseon museo Osoite: Yliopistonkatu 13 Avoinna: sopimuksesta ryhmille Vaiheet: - Jyväskylän kaupungin vuonna 1978 perustama ja samasta vuodesta lähtien Keski-Suomen museon hoidossa ollut museo - Keski-Suomen museoon kuuluva erillismuseo vuodesta 1981, jolloin Keski-Suomen museo siirtyi luovutussopimuksella Jyväskylän kaupungin omistukseen - Jyväskylän Lyseon lukio siirtyi Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle vuonna Jyväskylän lyseon museo toimii alkuperäisissä tiloissaan koulutalossa, tilojen hallinnasta merkintä koulurakennuksen luovutussopimuksessa (kauppakirjassa) Kohde: kaksi vierekkäistä näyttelysalia koulutalon kellarissa Jyväskylän lyseon vuonna 1902 valmistuneen koulutalon kellarissa sijaitseva Jyväskylän lyseon museo kertoo monipuolisesti Suomen ensimmäisestä suomenkielisestä oppikoulusta ja suomenkielisen kouluopetuksen syntyvaiheista ja historiasta. Keski-Suomen museo teki vuonna 1978 perusnäyttelyn tuolloin perustetulle koulumuseolle. Täysin uusittu perusnäyttely avattiin yleisölle Lyseon 150-vuotisjuhalavuoden kunniaksi vuonna Perusnäyttelytilan lisäksi museossa on pieni vaihtuvien näyttelyjen sali, jossa on esillä näyttely piirilääkäri Wolmar Schildtin vuonna 1848 Eurooppaan tekemästä opintomatkasta. Ajatus Jyväskylän lyseon museon perustamisesta sai alkunsa lyseon entisten oppilaiden yhdistyksen piirissä luvun alussa sen jälkeen, kun oli havaittu, että lyseossa oli säilynyt harvinaisen suuri kokoelma käytöstä poistettuja havaintovälineitä. Etenkin kemian ja fysiikan opetuksen havaintoesineistöä oli säästynyt, kun rehtori Martti Saraste uhmasi ja 1960-luvuilla kouluhallituksen määräystä hävittää vanhat havaintovälineet. Käskyllä oli haluttu painostaa koulut ajanmukaistamaan opiskeluvälineensä. Museossa on esillä esineistöä koko sen 150-vuotisen historian ajalta. Esine-, kuva- ja arkistokokoelmat karttuvat edelleen koulusta tallennettavilla esineillä sekä lyseon entisten oppilaiden lahjoituksilla. Koulurakennuksen uudemman osan kellariin varastoidut museokokoelmiin kuuluvat esineet on siirretty Kokoelmakeskukseen. 4. Niitynpään työläiskotimuseo Osoite: Museopolku, Vaajakoski Avoinna: kesäaikaan torstaisin, aukipito ja opastus ostopalveluna Vaiheet: Museo siirtyi vuonna 2009 Jyväskylän maalaiskunnalta kuntaliitoksen yhteydessä Keski-Suomen museon hallintaan erillismuseoksi. Kohdetta on kunnostettu vuonna 2010 Lape-hankkeessa.

7 3 Kohde: kaksihuoneinen asuinrakennus ja piharakennus Niitynpään työläiskotimuseo pihapiireineen sijaitsee Jyväskylässä Vaajakoskella. Niitynpään mökki on rakennettu todennäköisesti vuonna Mökki oli alun perin Haapaniemen ja myöhemmin Haapalahden talon torppa. SOK osti rakennuksen vuonna 1916 ja asutti sen omilla työntekijöillään. Jyväskylän maalaiskunta hankki mökin museotarkoitukseen vuonna Vaajakoskelle kaavailtiin Niitynpään museo- ja vapaa-ajan aluetta. Jussi Jäppinen laati luonnoksen, jossa työläiskoti museoitaisiin ja alueelle siirrettäisiin työväentalo ja vesimylly. Lähialueella sijaitseva omakotitalo ulkorakennuksineen ja rakennettava leikkikenttä muodostaisivat vapaa-ajan alueen. Suunnitelma toteutui supistetussa muodossaan eli Niitynpään työläiskotimuseona, joka käsittää ainoastaan alkuperäisellä paikallaan olevan asuinrakennuksen, ulkorakennuksen ja pienen piha-alueen. Päärakennus on pieni punamullattu hirsirakennus, jossa on keittiö, kamari, eteinen ja pieni varastotila. Hirsisessä ulkorakennuksessa on puusee, puuvaja ja varastotila. Keski-Suomen museo laati museorakennusten kunnostus- ja sisutussuunnitelmat; asuinrakennus ja ulkorakennus kunnostettiin 1920-luvun malliin. Asuinrakennus sisustettiin 1930-luvun asuun noudattaen viimeisten asukkaiden, Rautiaisten sisustustapaa. Museon kokoelmat liittyvät kiinteästi museon asuinrakennuksen sisustukseen ja oletettujen asukkaiden tarvekaluihin, vaatteisiin ja tekstiileihin. Alkuperäistä esineistöä ei juuri ole, vaan esineet kerättiin lahjoitusten ja esineostojen kautta museota perustettaessa. Museorakennuksessa esillä olevat esineet on luetteloitu käsinkirjoitettuun pääkirjaan. Niitynpään työläiskotimuseo avautui yleisölle vuonna Pienmäen talomuseo Osoite: Hankasalmen Niemisjärvi, Museotie Avoinna: kesäaikaan ke su Vaiheet: - Keski-Suomen Museoyhdistys osti Hankasalmen Niemisjärven Pienmäen tilan rakennukset ja yhden hehtaarin tonttialueen rouva Vuokko Laitiselta ja päätti tehdä kohteesta Pienmäen talomuseon - Pienmäen talomuseo avattiin yleisölle kesäkuussa 1969 Kohde: alkuperäisellä paikallaan oleva talonpoikainen pihapiiri, jossa noin 20 rakennusta Pienmäen talomuseo sijaitsee Hankasalmen Niemisjärvellä. Valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY 2009) luokitellun Pienmäen talomuseon pihapiirissä on noin 20 alkuperäisellä paikallaan sijaitsevaa hirsirakennusta. Suurin osa rakennuksista on 1800-luvulta. Pihapiiri rakennuksineen kunnostettiin talomuseoksi 1960-luvun lopulla sen jälkeen, kun Keski-Suomen Museoyhdistys osti rakennukset ja puolentoista hehtaarin piha-alueen. Pienmäki avattiin yleisölle kesällä Pihapiirin rakennukset on sisustettu osittain Pienmäen talon vanhalla esineistöllä ja osittain Keski-Suomen museon esinekokoelmiin kuuluvilla esineillä. Rakennuksia kunnostetaan laaditun konservointi- ja hoitosuunnitelman mukaan vuosittain. Pienmäki on keskisuomalaisessa mäkimaisemassa sijaitseva, pihamuodoltaan kolmipihainen yksinäistalo. Pienmäessä yhtyvät itäinen ja läntinen pihamuoto. Vuoteen 1866 asti Pienmäen talossa asui Pöyhösten suku. Suuri osa pihapiirin rakennuksista tehtiin vuosina Vuonna 1867 tila torppineen siirtyi Matti Laitiselle ( ), joka oli Makkolan talon poika Hankasalmen Kovalanmäeltä. Matti Laitinen muutti Pienmäkeen yhdessä itseään neljätoista vuotta nuoremman vaimonsa, Makkolan naapurissa sijainneen Halmeniemen talon tyttären, Henriikka Makkosen ( ) kanssa. Tila oli elinvoimainen, ja perheeseen syntyi muutaman vuoden välein kuusi lasta, kolme poikaa ja kolme tytärtä. Perheen äiti kuoli Pienmäen saunassa nuorimman tyttären synnytykseen vuonna 1880 ja tytär menehtyi kuukauden vanhana. Viisi lasta jäivät täysin orvoiksi, kun perheen isä, Matti Laitinen kuoli vuonna Perheen esikoisesta, Albertista tuli Pienmäen isäntä 30-vuotiaana vuonna Hän lunasti loputkin sisarosuudet perikunnalta vuonna Nuoremmat sisarukset jäivät kuitenkin naimattomina asumaan taloon. Pienmäen päärakennuksen vanhempi tupa rakennettiin vuonna Jo vuonna 1852 taloa jatkettiin: keskelle rakennusta tehtiin läpikuljettava porstua ja karjapihan puoleiseen päätyyn toistupa, peräkamari sekä miespihan puolelle, myöhemmin isännän kamariksi kutsuttu huone. Sisälle mentiin himmelin eli kuistin kautta. Ulko-ovena oli erikoinen, kaksiosainen veräysovi. Pihapiiriin saavuttaessa rakennukset sijoittuvat seuraavasti: savusauna rakennettiin alakujan varteen vuoden 1919 tienoilla kaura-aitta, 1800-luku eloaitta Matin aitta, 1784

8 4 kokkitalli, 1838 kärryliiteri, leipäaitta/suola-aitaksi vaateaitta, pihatupa, pystytetty vanhoista hirsistä 1978 päärakennus 1849 ja 1852 sikala, 1923 navetta keittokota kaivo käytetyn kodan paikalle karjapihaan rakennettiin vuonna 1969 uusi hirsikota liiteri, 1800-luku makuaitta haudeheiniä varten, 1600-luku vilja-aitta, 1700-luku jauhoaitta riihi pyykkikota paja 6. Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo Osoite: Vesangantie, Könkkölä Avoinna: sopimuksesta Vaiheet: Jyväskylän kaupungin keskusvaraston hoitaja, sittemmin kotiseutuneuvos Taito Mörk ( ) tallensi työssään vanhaa kunnallistekniikkaan liittyvää esineistöä. Könkkölä-toimikunta, johon Taito Mörk kuului, päätti vuonna 1975, että Könkkölän alueelle siirretyt Sillanpään aitta ja jyrätalli varataan museotarkoituksiin. Museoajatuksen myötä alueelle rakennettiin telatraktorikatos, tuotiin kolme työmaakoppia, rakennettiin vanhan mallinen kivioja, kitakaivoja, kokoojankaivon malli sekä kaupunginarkkitehti Erkki Kantosen suunnittelema iso kalustovaja. Vuonna 1994 alueelle siirrettiin Halssilasta maakellari ja vuonna 2002 tehtiin museorakennusten edessä olevalle kentälle tasanteet tulevaa leikkivälinepuistoa varten. Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museon esineiden keruu ja näyttelyt saatiin valmiiksi vuonna 1984, jolloin varastopäällikkö Taito Mörk luovutti kokoelman luetteloituna Keski-Suomen museon hoitoon. Museo avattiin yleisölle vuonna Kokoelma koostuu kunnallistekniikkaan liittyvistä koneista ja kalustosta, noin esineestä, jotka on sijoitettu esille alueen kahdeksaan eri rakennukseen, yhteensä noin 400 m². Kohde: aitta, kalustovaja, jyrätalli, työmaakoppi ja työmiesten ruokasuoja Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo Könkkölässä Köhniönjärven rannalla. Alue suunniteltiin Jyväskylän kaupungin työntekijöiden ja viranhaltijoiden vapaa-ajanviettopaikaksi ja sen rakennutti Könkkölä-toimikunta. Toimikunnan jäseninä ovat Jyväskylän kunnantyöläisten ammattiosasto ry, Jyväskylän kaupungin viran- ja toimenhaltijat ry sekä Jyväskylän kunnallisvirkailijat ry. Vuonna 1947 rakennettiin miesten sauna ja Lutakosta siirretty jyrätalli, joka toimi aluksi kokous- ja yöpymistilana. Seuraavana valmistui kaupunginarkkitehti Olavi Kivimaan suunnittelema päärakennus, jonka perustus- ja sokkelikivet tuotiin puretusta Rantapuiston paviljongista. Majoituskäyttöön rakennettiin vuonna 1964 vuonna 1964 kaupunginarkkitehti Erkki Kantoisen piirtämä luhtiaitta. Vuonna 1968 Könkkölään siirrettiin Sillanpään talon iso vilja-aitta sanomalehti Keskisuomalaisen tontilta. Kolmas aitta tuotiin Palokan Mannilasta vuonna Molemmat vanhat aitat olivat viimeisiä aittarakennuksia silloisen Jyväskylän kaupungin alueella. Lisäksi Könkkölään on siirretty 1860-luvulla Kirkkopuistoon tehdyn kaivon puinen koppi. Museo esittelee kunnallistekniikkaan liittyvän rakentamisen eri vaiheita. Sillanpään vilja-aitan alakerrassa esitellään kivi-, sähkö-, ja pajatyötä sekä rakennusalaa. Yläkerrassa kerrotaan maaperätutkimuksesta, maanrakennusalasta, kaupungin metsien hoidosta sekä maalaus-, putki- ja metalliverstastöistä. Kalustovajaan sijoittuvat palotoimen, puutarhaosaston, viemäröinnin, betoni- ja kivilouhintatyön sekä hevosliikenteen esittelyt. Ulkona on esillä kivijyriä, viemärinmalleja ja telatraktori. Jyrätallissa kerrotaan viemäri- ja vesijohtorakentamisesta sekä sementtivalimotoiminnasta. Lisäksi alueella on työmaan konttorikoppi 1930-luvun lopulta ja työmiesten ruokailusuoja 1940-luvulta. Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museon kokoelma on kokonaan esillä Könkkölän näyttelytiloissa ja karttuu edelleen.

9 5 7. Nojosniemen veneverstas Osoite: Nojosniemi, Laukaa Avoinna: suljettu, veneenrakentamisesta kertova perusnäyttely rakenteilla Lahjoitus: - Venemestari Otto Nieminen lahjoitti Keski-Suomen museolle Nojosniemen Lepolahden vanhan veneverstaansa, pihapiirin muut rakennukset sekä kahden ja puolen hehtaarin suuruisen maa-alan vuonna Osa veneverstaan ranta-alueesta rauhoitettiin Otto Niemisen esityksestä luonnonsuojelualueeksi vuonna 1994 Kohde: veneverstas, paja, sauna ja liiteri sekä luonnonsuojelualue Lahjoittaessaan verstaansa ja ympäröivän maa-alan Keski-Suomen museolle oli Otto Niemisen toivomuksena, että paikkaa käytetään pääasiallisesti veneenrakennuksen historiaa ja tekniikkaa esitteleviin tarkoituksiin. Alueelle voidaan rakentaa mainittuihin tarkoituksiin liittyviä rakennuksia. Lahjoituksena saatuun kokoelmaan kuuluu noin esinettä, jotka ovat luetteloimatta. Keski-Suomen museo kartuttaa veneenrakentamiseen liittyviä esineitä veneverstaan kokoelman yhteyteen. Veneenrakentamisen historia on yksi Keski-Suomen museon tallennustoiminnan erityisaloista. Otto Nieminen teki verstaallaan soutu- ja moottoriveneitä vuodesta 1950 vuoteen 1966, jonka jälkeen toiminta siirtyi lähemmäksi Laukaan tietä. Suosituimmaksi venemalliksi tuli tasaperäinen perämoottorivene, niin sanottu kalamopo, joka kilpaili vahvasti 1960-luvun alussa yleistyneiden lasikuituveneiden kanssa. Veneenrakentamisen lisäksi Otto Nieminen ( ) teki kirvesmiehen töitä rakennuksilla ja toimi myös sisustuspuuseppänä muun muassa Alvar Aalto -museon ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan laitosrakennuksen sisustamisessa. Työuransa loppuvaiheessa Nieminen keskittyi puusepänverstaassaan puukonperien valmistukseen. Otto Nieminen oli innokas perinteentallentaja. Hän teki Keski-Suomen museolle pienoismallit Päijänteen, Keurusselän ja Keiteleen soutuvenetyypeistä. Nieminen osallistui Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perinteentallennuskilpailuihin ja tallensi kotiseudun historiaa ja kansankulttuuria erityisesti Laukaan ja Vaajakosken alueelta. 8. Rosenbröijerin hautakappeli Osoite: Jääskelä, Oravasaari Avoinna: opastus sopimuksesta Lahjoitus: - Jääskelän tilan omistajien lahjoitus Jyväskylän kaupungille vuonna 1987, Jyväskylän kaupungin 150- vuotisjuhlavuonna Kohde: pieni satulakattoinen hirsirakennus, jonka lattian alla hautaholvi; rakennusta ympäröi hirsiaita. Majuri Carl Christian Rosenbröijerin perheen hautakappeli sijaitsee Jyväskylän Oravasaaressa Jääskelän, entisen Uddegårdin tilan mailla. Jyväskylän kaupungin perustamiseen merkittävällä tavalla vaikuttaneen majuri Rosenbröijerin perheen hautakappeli on aidattu hirsiaidalla. Jääskelän tilan omistajat luovuttivat kappelin Jyväskylän kaupungille vuonna Keski-Suomen museo vastaa kappelin hoidosta. Hirsirakenteisessa rakennuksessa on lattian alla hautaholvi. Kappeliin on sijoitettu Rosenbröijerin suvun vaakuna, siunaushiekkalaatikko, kaksi laakeriseppelettä ja joitakin rakenneosia kappelia ympäröineestä vanhasta hirsiaidasta. Kappeli on muinaismuistolailla suojeltu. Majuri Carl Christian Rosenbröijer ( ) oli nuorena vänrikkinä osallistunut Kustaa III:n sotaan. Sittemmin hän palveli Adelcreutzin rykmentissä ja osallistui Suomen sodan aikana Viaporin puolustamiseen. Sodan jälkeen hän erosi armeijasta ja asettui Laukaan Uddegårdin tilalle maanviljelijäksi. Aikansa talouskysymyksistä kiinnostunut Rosenbröijer omisti myös Haapakosken sahan. Rosenbröijer esitti vuonna 1823 Laukaan pitäjän kokouksessa, että Jyväskylä olisi sopiva paikka sisämaan kaupungille. Lähimpään merenrantakaupunkiin oli matkaa yli 30 peninkulmaa ja koska Jyväskylään oli jo ennestään asettunut runsaasti käsityöläisiä ja maakauppiaita. Pitäjäläiset hyväksyivät ehdotuksen eteenpäin viemisen. Rosenbröijer auttoi vielä pitäjänkokouksen jälkeenkin asian etenemistä ottamalla suoraan yhteyttä kenraalikuvernööriin ja käytti hyväksi myös entisiä tuttavuuksia armeijan ajoilta. Kaupunkiajatus sai kuitenkin kehittyä vielä toistakymmentä vuotta kunnes Venäjän keisari Nikolain I allekirjoitti Jyväskylän kaupungin perustamisasiakirjan Rosenbröijer oli kuollut jo viitisen vuotta aiemmin, vuonna 1832.

10 6 9. Vihtalahden aitta Osoite: Survo-Korpelan pihapiiri, Kuokkala, Jyväskylä Avoinna: - Lahjoitus: - Vihtalahden nuorisoseuran kokouksessa seuran jäsenet päättivät yksimielisesti luovuttaa Vihtalahden museon Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n hallintaan. Kohde: kokkitalli (aitta), jossa ollut esinekokoelma on siirretty Keski-Suomen museoon Vihtalahden museolla tarkoitettiin Muuramen Kuusanmäen talon mailla, Vihtalahden kansakoulun vieressä sijainnutta kokkirakennusta ja rakennukseen kerättyjä esineitä. Esineistö oli Muuramen Vihtalahden nuorisoseuran jäsenten kotiseutuharrastuksena Muuramesta keräämä kokoelma. Keruun ja nuorisoseuran toiminnan aktiivina toimi Lauri Kuusanmäki. Lahjoituksen jälkeen vuonna 1938 Keski-Suomen museon museonhoitaja Toivo Ojala luetteloi kokoelman 156 esinettä. Vuonna 1982 kokkiaitta siirrettiin Muuramesta Jyväskylän Survo-Korpelan pihapiiriin Jyväskylään ja esinekokoelma luetteloitiin uudelleen ja siirrettiin Keski-Suomen museoon. Vihtalahden nuorisoseuralta saatuun kokoelmaan kuuluu pääasiassa maatalouteen liittyviä esineitä sekä jonkin verran tekstiilejä. Kokoelma ei kartu.

11 Jyväskylän museoverkkoselvitys Liite 6 Museoiden tilat 2011 Museo m 2 vuokra e/v rak.vuosi Jyväskylän taidemuseo Holvi, Kauppakatu Tietotalo Grafiikkakeskus, Hannikaisenkatu Kokoelma- ja konservointikeskus Keski-Suomen museo Näyttelyt, Alvar Aallon katu Tietotalo Kokoelma- ja konservointikeskus Kuormaajantie Heiskan talo Jyväskylän lyseon museo K-S museo, kuparisepän talo K-S museo, puusepän verstas Könkkölä, ent. vilja-aitta Könkkölä, luhtiaitta Könkkölä, museorakennus Könkkölä, työkaluvaja Pienmäki, talomuseo Pienmäki, talomuseon muut rakennukset Työläiskotimuseo Nojosniemen veneverstas Viitalahden aitta Rosenbröijerin hautakappeli Suomen käsityön museo As Oy Säästökeskus, Kauppakatu Kokoelma- ja konservointikeskus Konservointikeskus Museopalvelut yhteensä MUUT KAUPUNGIN TILOISSA TOIMIVAT MUSEOT Alvar Aalto -säätiö Alvar Aalto -museo Keski-Suomen luontomuseo (Jyväskylän yliopisto) Vesilinna Yhteensä MUUT MUSEOTILAT Yliopiston museo, kulttuurihistoriallinen osasto Keski-Suomen ilmailumuseo 4 800

12 Jyväskylän museoverkkoselvitys Liite 7 Museoiden nettomenot/asukas 2009 Museon nimi Valtionosuuden piirissä olevat museot Taidemuseot Kulttuurihistorialliset museot Valtakunnalliset erikoismuseot Lähteet: Museotilasto 2009, Väestörekisterikeskus järj. nro museotyyppi euroa/ asukas kunnan asukas-luku nettomenot menot yhteensä Saamelaismuseo Siida, Inari 1 e 134, Suomen lasimuseo, Riihimäki 2 e 41, Turun museokeskus 3 k 38, Kymenlaakson museo, Kotka 4 k 35, Lahden kaupunginmuseo 5 k 25, Satakunnan Museo, Pori 6 k 24, Tampereen kaupungin historialliset museot 7 k 21, Mikkelin kaupungin museot 8 t 19, Pohjanmaan museo - maakuntamuseo, Vaasa 9 k 18, Porin taidemuseo 10 t 17, Oulun taidemuseo 11 t 16, Espoon kaupunginmuseo 12 k 14, Vaasa, Pohjanmaan museo - aluetaidemuseo, Vaasa 13 t 14, Mobilia Auto- ja tiemuseo, Kangasala 14 e 14, Etelä-Karjalan museo, Lappeenranta 15 k 13, Espoon modernin taiteen museo 16 t 13, Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo 17 k 13, Pohjois-Karjalan museo, Joensuu 18 k 13, Pohjois-Pohjanmaan museo, Oulu 19 k 12, Lapin maakuntamuseo, Rovaniemi 20 k 12, Helsingin kaupunginmuseo 21 k 12, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo 22 k 12, Lahden taidemuseo 23 t 11, Keski-Suomen museo 24 k 11, Helsingin kaupungin taidemuseo 25 t 11, Tampereen taidemuseo 26 t 10, Kouvolan kaupungin museot 27 t 10, Kouvolan kaupungin museot 28 k 10, Rovaniemen taidemuseo 29 t 9, Kuopion taidemuseo 30 t 8, Suomen käsityön museo 31 e 8, Jyväskylän taidemuseo 32 t 8, Etelä-Karjalan taidemuseo, Lappeenranta 33 t 7, Alvar Aalto -museo, Jyväskylä 34 e 7, Joensuun taidemuseo 35 t 6, Forum Marinum, Turku 36 e 5, Tekniikan museo, Tampere 37 e 5, Turun taidemuseo 38 t 4, Designmuseo, Helsinki 39 e 4, Työväenmuseo Werstas, Tampere 40 e 3, Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki 41 e 2, Suomen rakennustaiteen museo, Helsinki 42 e 2, Keski-Suomen Ilmailumuseo, Jyväskylä 43 e 1, Teatterimuseo, Helsinki 44 e 1, Suomen Urheilumuseo, Helsinki 45 e 1, Suomen Rautatiemuseo, Helsinki 46 e 0, Valtakunnallinen keskiarvo (n = 46) 15,15 Jyväskylän kaupungin museoiden ka 9,62

13 omatoiminen tuotto yht

14 Jyväskylän museoverkkoselvitys Liite 8 Museoiden nettomenot/asukas 2009 museotyypeittäin Museon nimi Valtionosuuden piirissä olevat museot Lähteet: Museotilasto 2009, Väestörekisterikeskus järj. nro euroa/ asukas kunnan asukas-luku nettomenot menot yhteensä omatoiminen tuotto yht Taidemuseot Mikkelin kaupungin museot 1 19, Porin taidemuseo 2 17, Oulun taidemuseo 3 16, Vaasa, Pohjanmaan museo - aluetaidemuseo, Vaasa 4 14, Espoon modernin taiteen museo 5 13, Lahden taidemuseo 6 11, Helsingin kaupungin taidemuseo 7 11, Tampereen taidemuseo 8 10, Kouvolan kaupungin museot 9 10, Rovaniemen taidemuseo 10 9, Kuopion taidemuseo 11 8, Jyväskylän taidemuseo 12 8, Etelä-Karjalan taidemuseo, Lappeenranta 13 7, Joensuun taidemuseo 14 6, Turun taidemuseo 15 4, Kulttuurihistorialliset museot Turun museokeskus 1 38, Kymenlaakson museo, Kotka 2 35, Lahden kaupunginmuseo 3 25, Satakunnan Museo, Pori 4 24, Tampereen kaupungin historialliset museot 5 21, Pohjanmaan museo - maakuntamuseo, Vaasa 6 18, Espoon kaupunginmuseo 7 14, Etelä-Karjalan museo, Lappeenranta 8 13, Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo 9 13, Pohjois-Karjalan museo, Joensuu 10 13, Pohjois-Pohjanmaan museo, Oulu 11 12, Lapin maakuntamuseo, Rovaniemi 12 12, Helsingin kaupunginmuseo 13 12, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo 14 12, Keski-Suomen museo 15 11, Kouvolan kaupungin museot 16 10, Erikoismuseot Saamelaismuseo Siida, Inari 1 134, Suomen lasimuseo, Riihimäki 2 41, Mobilia Auto- ja tiemuseo, Kangasala 3 14, Suomen käsityön museo 4 8, Alvar Aalto -museo, Jyväskylä 5 7, Forum Marinum, Turku 6 5, Tekniikan museo, Tampere 7 5, Designmuseo, Helsinki 8 4, Työväenmuseo Werstas, Tampere 9 3, Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki 10 2, Suomen rakennustaiteen museo, Helsinki 11 2, Keski-Suomen Ilmailumuseo, Jyväskylä 12 1, Teatterimuseo, Helsinki 13 1, Suomen Urheilumuseo, Helsinki 14 1, Suomen Rautatiemuseo, Helsinki 15 0,

15 Jyväskylän museoverkkoselvitys Liite 9 Varsinaisen toiminnan menojen osuus kokonaismenoista 2009 Museon nimi Valtionosuuden piirissä olevat museot Lähde: Museotilasto 2009 menot yhteensä palkkausmenot kiinteistömenot kokoelmahankintamenot muut menot (varsinainen toiminta) muut menot/ kokon. menot % Taidemuseot ka 22,9 Espoon modernin taiteen museo EMMA ,3 1 Turun taidemuseo ,9 2 Tampereen taidemuseo ,9 3 Helsingin kaupungin taidemuseo ,8 4 Mikkelin kaupungin museot ,7 5 Porin taidemuseo ,0 6 Joensuun taidemuseo ,9 7 Vaasa, Pohjanmaan museo - aluetaidemuseo ,9 8 Rovaniemen taidemuseo ,8 9 Lahden taidemuseo ,3 10 Lappeenranta, Etelä-Karjalan taidemuseo ,3 11 Jyväskylän taidemuseo ,8 12 Oulun taidemuseo ,3 13 Kouvolan kaupungin museot ,4 14 Kuopion taidemuseo ,9 15 Kulttuurihistorialliset museot ka 15,1 Rovaniemi, Lapin maakuntamuseo ,4 1 Helsingin kaupunginmuseo ,4 2 Tampereen kaupungin historialliset museot ,9 3 Lappeenranta, Etelä-Karjalan museo ,8 4 Joensuu, Pohjois-Karjalan museo ,4 5 Lahden kaupunginmuseo ,9 6 Espoon kaupunginmuseo ,7 7 Pori, Satakunnan museo ,2 8 Oulu, Pohjois-Pohjanmaan museo ,9 9 Kouvolan kaupungin museot ,4 10 Vaasa, Pohjanmaan museo - maakuntamuseo ,5 11 Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo ,1 12 Turun museokeskus ,7 13 Jyväskylä, Keski-Suomen museo ,6 14 Kuopion kulttuurihistoriallinen museo ,3 15 Kotka, Kymenlaakson museo ,0 16 Erikoismuseot ka 22,2 Tampere, Työväenmuseo Werstas ,0 1 Helsinki, Teatterimuseo ,1 2 Jyväskylä, Keski-Suomen Ilmailumuseo ,4 3 Helsinki, Suomen Rautatiemuseo ,9 4 Helsinki, Suomen Urheilumuseo ,7 5 Kangasala, Mobilia Auto- ja tiemuseo ,2 6 Tampere, Tekniikan museo ,8 7 Helsinki, Designmuseo ,2 8 Turku, Forum Marinum ,8 9 Jyväskylä, Suomen käsityön museo ,6 10 Inari, Saamelaismuseo Siida ,6 11 Jyväskylä, Alvar Aalto -museo ,8 12 Helsinki, Suomen valokuvataiteen museo ,3 13 Helsinki, Suomen rakennustaiteen museo ,7 14 Riihimäki, Suomen lasimuseo ,2 15 YHTEENSÄ (46) Menot Keskiarvo N järj. nro

16 Jyväskylän museoverkkoselvitys Liite 10 1 Vakinainen henkilökunta 2011 VOS henkilötyövuodet kokoaik. osa-aik YHT Museopalvelut eläköitymisvuodet vakituisten vuosipalkka sivukuluineen, 2011 henkilöstökulut TA 2011 tehtävänkuvat Jyväskylän taidemuseo amanuenssi , ) näyttelyt,taidehankinnat, viestintä, 2) kokoelmat, arkisto, teossijoitukset hallintosihteeri henkilöstö- ja taloushallinto intendentti Grafiikkakeskus, grafiikan kokoelmat, kansainväliset näyttelyt museoassistentti 1 1 asiakaspalvelu, museokauppa, kassatoiminnot, tiedotus museolehtori museo- ja taidekasvatus museomestari 1 näyttelyrakentaminen, museo- ja näyttelytekniikka, kuljetukset, kiinteistöt museonvalvoja 2 viikonloppuvalvonta museotoimenjohtaja hallinto, talous, kehittäminen suunnittelija tutkimus, laajat kotimaiset näyttelyhankkeet työmestari 1 tekninen vastaava grafiikan pajalla Keski-Suomen museo amanuenssi , ) kuva-arkisto ja arkisto, kuvatilaukset, 2) kokoelmat, 3) arkeologia ja suojelu, 4) maakunnallinen museotyö, 5) rakennustutkimus ja suojelu (maakunta), 6) rakennustutkimus (Jyväskylä), 7) yritys- ja laitosmuseot intendentti , ) kokoelmat, kiinteistöt, museonjohtajan sijainen, 2) perusnäyttelyt, vaihtuvat näyttelyt, tutkimus konservaattori esinekokoelmat (kovat materiaalit), erillismuseoiden rakennukset, korjausneuvonta luetteloija 1 arkisto-, kuva- ja esinekokoelmien luettelointi museoassistentti 1 1 asiakaspalvelu, museokauppa, kassatoiminnot, opastukset, tiedotus museolehtori 1 museo- ja kulttuuriperintökasvatus, viestintä museomestari 1 näyttelyrakentaminen, museo- ja näyttelytekniikka, kuljetukset, kiinteistöt hallinto, henkilöstö, talous, kehittäminen, kulttuuriympäristöön liittyvä museonjohtaja viranomaistoiminta siivooja museon, Konservointi- ja kokoelmakeskuksen siisteys toimistosihteeri henkilöstö- ja taloushallinto, kirjaamo vahtimestari-siivooja tilavaraukset, vahtimestaripalvelut, museosiivous valokuvaaja kuvaukset, kuvatilaukset, graafinen suunnittelu

17 Jyväskylän museoverkkoselvitys Liite 10 2 VOS henkilötyövuodet kokoaik. osa-aik YHT eläköitymisvuodet vakituisten vuosipalkka sivukuluineen, 2011 henkilöstökulut TA 2011 tehtäväkuvat Suomen käsityön museo amanuenssi , )gallerianäyttelyt, tiedotus, 2) arkisto, kirjasto ja kuva-arkisto, 3) näyttelyt, 4) tutkimus- ja dokumentointi, 5) esinekokoelmat, 6) kansallispukuneuvonta, 7) kansallispukukeskuksen toiminta, opastukset ja kokoelmat intendentti 1 näyttelyt, kiertonäyttelyt suunnittelu ja toteutus sekä näyttelyiden kierrätys johtava konservaattori konservointitarjousten valmistelu ja neuvottelut, töiden suunnittelu, konservointikartoitukset, olosuhdeseuranta konservaattori tekstiilien konservointi museoassistentti 1 asiakaspalvelu, museokauppa (toiminnan ja myynnin suunnittelu, tilitykset), kassatoiminnot museolehtori museokasvatus, kultturiperintökasvatus, verkkonäyttelyt, opetuspaketit museomestari näyttelyrakentaminen, museo- ja näyttelytekniikka, kuljetukset, kiinteistöt museonjohtaja hallinto, talous, kehittäminen, projektien johto, avustukset ja tilitykset, verkkonäyttelyt, tietojärjestelmät viikonloppuvalvonta, museokauppa (aineiston valinta ja hankinta), museonvalvoja 1 museoassistentin sijaistaminen, sähköinen osoiterekisteri siivooja 1 museon, Konservointi- ja kokoelmakeskuksen siisteys toimistosihteeri henkilöstö- ja taloushallinto, tilitykset, asiakaspalvelu, museokauppa, osoiterekisteri, postitukset

18 Jyväskylän museoverkkoselvitys Liite 11 Konservointiselvitys Sivistystoimenjohtaja Laila Landén asetti työryhmän selvittämään konservoinnin organisointia Jyväskylän kaupungin museotoimeen kuuluvissa museoissa, Jyväskylän taidemuseossa, Keski- Suomen museossa ja Suomen käsityön museossa. Työryhmään ovat kuuluneet kulttuuritoimenjohtaja Elli Ojaluoto (puheenjohtaja), museotoimenjohtaja Päivimarjut Raippalinna, museonjohtaja Simo Kotilainen, museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen (sihteeri) sekä museotoimen henkilöstön valitsemana amanuenssi Sirpa Suhonen Keski-Suomen museosta. Lisäksi työryhmä on työskentelyn aikana kuullut Konservointikeskuksen johtavaa konservaattoria Anne Vesantoa ja konservaattori Maria Peniä sekä Keski-Suomen museon konservaattori Esko Aholaa EHDOTUKSET TOIMENPITEIKSI Tekstiilikonservointi ja kovien materiaalien konservointi Suomen käsityön museon alaisuudessa toimii konservointikeskus, jolla kaksi päätoimista työntekijää, johtava konservaattori ja konservaattori (tekstiilikonservointia). Heidän palkkamenonsa sisältyvät museon saamaan valtionosuuteen (henkilötyövuosiin). Konservointikeskuksen menot vuonna 2008 ovat euroa. Menoista katetaan osa valtionosuudella ja museon saamalla harkinnanvaraisella valtionavustuksella. Ulkopuolisilta asiakkailta saatava tulotavoite on euroa ja sen saavuttamiseksi konservaattorien työpanoksesta ohjautuu pääosa ulkopuolisten tilaajien (muut museot, seurakunnat, kunnat) töihin. Samaan aikaan Keski-Suomen museon ja käsityön museon omat tekstiilikokoelmat jäävät konservoimatta. Molempien museoiden arvokkaiden tekstiilikokoelmien konservointisuunnitelman teko tulee käynnistää kiireellisesti. Tämä edellyttää konservaattorin tekemää kokoelmien kuntokartoitusta, jonka perusteella voidaan luoda vuosittainen konservointiohjelma ja aikataulu. Konservointiaikataulu voidaan vuosittain rytmittää niin, että Konservointikeskus pystyy myymään palvelujaan ulkopuolisille. Keski-Suomen museossa on kovien materiaalien konservaattorin vakanssi. Museon esinekokoelmista on metalliesineitä 20 %, puuesineitä 18 %, rahoja ja mitaleja 7 %, lasi- ja posliiniesineitä 6,5 % ja aseita 0,3 %, joten konservaattori huolehtii yli 50 % museon noin esineestä. Lisäksi konservaattorin tehtävät on jaettu niin, että puolet hänen työajastaan on rakennuskonservaattorin tehtäviä. Esineiden huollon ja konservoinnin lisäksi konservaattori huolehtii Keski-Suomen museon erillismuseoiden ja -kohteiden kunnostuksista sekä osallistuu maakunnan alueella tehtäviin kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunto- ja korjauskatselmuksiin. Suomen käsityön museolla ei ole omaa kovien materiaalien konservaattoria. Työryhmä esittää: Jatkossa konservointikeskuksen ulkopuolisten tulojen osuutta pienennetään, jolloin työpanosta käytetään nykyistä enemmän museoiden omien tekstiilikokoelmien konservointiin. Esitetään myös, että Keski-Suomen museo tarjoaa tietyn määrän kovien materiaalien konservointipalveluja vuosittain Suomen käsityön museolle. Suomen käsityön museo ostaa nämä palvelut konservointiohjelmansa mukaisesti konservointiin varatuilla määrärahoilla. Ehdotus edellyttää, että Keski-Suomen museon konservaattorin työpanosta suunnataan nykyistä enemmän esinekokoelmiin ja Keski-Suomen museoon saadaan lisäresursseja rakennuskonservointitehtäviin. Keski-Suomen museon ja Suomen käsityön museon tekstiilikokoelmien ja kovien materiaalien kokoelmien konservoinnin lisäämiseksi molempien museoiden nettomenoja lisätään eurolla vuonna Rahoitustarve tarkistetaan vuosittain. Taidekonservointi Jyväskylän taidemuseon ja Keski-Suomen museon taidekokoelmia on kunnostettu ja konservoitu ostopalveluina. Jyväskylän taidemuseolla on hoito- ja konservointiohjelma, mutta ei riittäviä resursseja kokoelmien inventointeihin, huoltoon ja kunnostukseen. Vuosien varrella kokoelmia on muutettu useaan otteeseen ja niitä on jouduttu osin säilyttämään varustukseltaan puutteellisissa varastotiloissa. Kumpikin on rasittanut kokoelmia sekä yksittäisiä teoksia. Huomattava osa kokoelmista on sijoitettu pääosin Jyväskylän kaupungin julkisiin tiloihin, mikä myös altistaa teoksia vahingoittumiselle, kulumiselle ja likaantumiselle. 1

19 Keski-Suomen museon taidekokoelmat ovat osittain huonossa kunnossa ja kaipaavat pikaista kuntokartoitusta ja konservoitavien teosten kiireellisyysjärjestyksen mukaan konservointia. Konservointitarpeet ovat erityisen ajankohtaiset museoiden kokoelma- ja konservointikeskuksen rakentamisen vuoksi. Muutto uusiin tiloihin Salmirantaan tapahtuu vuonna Osa teoksista on niin huonokuntoisia, että ne tulee konservoida jo ennen muuttoa. Lisäksi etenkin kaupungin taidekokoelmaan kuuluvien sijoitettujen töiden kunto tulisi pikaisesti arvioida. Työryhmä esittää: Museoiden kokoelmiin kuuluvien taideteosten konservointi hankitaan edelleenkin ostopalveluina siten, että museotoimen talousarvioon varataan ensivaiheessa euroa taideteosten konservointia varten. Rahoitustarve tarkistetaan vuosittain. Myös riittävät henkilöstöresurssit tulee turvata. Julkisiin tiloihin sijoitettujen teosten kunnostus- ja konservointitarpeiden rahoitukseen haetaan uudenlaisia ratkaisuja valtakunnallisena yhteistyönä, johon osallistuvat Valtion taidemuseo, sen kehittämisyksikkö KEHYS ja aluetaidemuseot muun muassa sijoitustoimintaa kehittämällä ja tuotteistamalla. Kuva-arkistojen aineistot Jokaisen kolmen museon kuva-arkiston aineistot kuten muutkin museokokoelmiin kuuluvat aineistot vaativat säilyäkseen lämpötilaan ja kosteuteen liittyviä erityisolosuhteita. Keski-Suomen museon kuva-arkiston olosuhteet on kuva-arkiston muuton myötä saatu vakiintumaan kesän 2008 aikana. Kosteus- ja lämpöoloja seurataan päivittäin. Myös pakkausmateriaalit, negatiivien ja kuvien säilytyspussit tulee olla sellaiset, ettei niistä haihdu alkuperäismateriaalille vahingollisia aineita. Osa Keski-Suomen museon ja Suomen käsityön museon lasinegatiivien säilytyspusseista joudutaan todennäköisesti tämän vuoksi vaihtamaan. Vaihdosta tulee sekä materiaali- että palkkakustannuksia. Museoiden kuva-arkistoaineistojen säilymistä edistää parhaiten negatiivien, valokuvien ja filmimateriaalin digitointi, jolloin alkuperäisten aineistojen käsittely ja käyttö vähenee olennaisesti. Digitointia on pystytty tekemään opetusministeriön vuosittain haettavan myyttirahoituksen turvin. Myyttirahoituksen osuus on /kk eli hieman alle puolet digitointia tekevän tutkijan palkasta. Varmistetaan, että museoiden talousarviossa on vuosittain Myytti-avustuksen edellyttämä omarahoitusosuus digitointia kokoelmien digitointia varten. Suurimmat kuvakokoelmat, yli kuvaa, on Keski-Suomen museossa. Tähän mennessä on digitoitu vain pieni murto-osa aineistosta. Lisäksi osa museoiden kuvaarkistojen aineistosta kaipaa konservointia. Työryhmä esittää: Kuvien konservointipalveluja ostetaan tarpeen mukaan. Opetusministeriön Myytti-avustuksen omarahoitusosuus varataan museoiden talousarvion henkilöstökustannuksiin vuosittain. Arkistoaineistot Museoiden arkistokokoelmat koostuvat paperiaineistosta, käsin kirjoitetuista asiakirjoista painettuihin julisteisiin sekä nauhoitteista. Digitointi edistää kokoelmien säilymistä. Työryhmä esittää: Vanhinta ja arinta arkistoaineistoa konservoidaan tarpeen mukaan ostopalveluna. Opetusministeriön Myytti-avustuksen omarahoitusosuus varataan museoiden talousarvion henkilöstökustannuksiin vuosittain. Rakennuskonservointi ja restauroinnin ohjaus Keski-Suomen museon konservaattorin työpanoksesta puolet kohdistuu kovien materiaalien konservointiin ja puolet rakennuskonservaattorin tehtäviin. Rakennuskonservoinnissa pääpaino on Keski- Suomen museon erillismuseoiden ja kohteiden kunnostamisessa ja konservoinnissa. Laajin museon kohteista on Pienmäen talomuseon valtakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö, jossa on yli 20 hirsirakennusta. Lisäksi konservaattori huolehtii Otto Niemisen veneverstaan rakennusten kunnostamisesta, Rosenbröijerin hautakappelista, Vihtalahden aitasta, Keski-Suomen museon käsityöläiskodista sekä Heiskan taiteilijakodista. Vuonna 2009 Keski-Suomen museon hoitoon siirtyy myös Vaajakoskella sijaitseva Jyväskylän maalaiskunnan omistuksessa oleva Niitynpään työläiskotimuseo. 2

20 Museokohteiden hoidon lisäksi konservaattori osallistuu koko maakunnan alueella paikallismuseoiden rakennusten kunnon arviointiin ja kunnostamisen suunnitteluun sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten kunto- ja korjauskatselmuksiin. Konservaattorin työ liittyy olennaisena osana Keski- Suomen museon kulttuuriympäristön hoidon viranomaistehtäviin. Työryhmä esittää: Keski-Suomen museoon palkataan päätoiminen rakennuskonservaattori (2010). Arkeologinen aineisto Keski-Suomen museo vastaa Museoviraston kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaan omalta osaltaan Keski-Suomen alueen arkeologisesta kulttuuriperinnöstä. Arkeologi tekee koekaivauksia ja vastaanottaa löytöjä. Löytöjen käsittelyä ja väliaikaista säilyttämistä varten museon arkeologille tulee asianmukainen työtila Salmirannan kokoelma- ja konservointikeskukseen vuonna Työryhmä esittää: Toiminta jatkuu vakiintuneen käytännön mukaisena. 3