kehoittaa pitää olla kehottaa entisöidä paremmin entistää

4.6 Kielenhuollosta Kielioppilähteet Näihin luotamme Lauseenvastikkeet ja eräät muut verbinmuodot Määritteet Sanajärjestys Välimerkit Pilkku Puolipiste Suorat sitaatit Vajaa lause Yhteen vai erikseen? Lyhenteet Luvut, numerot ja ajanilmaukset Sisä- vai ulkopaikallissija? 4.6.1 Kielioppilähteet Näihin luotamme - Suomen kielen perussanakirja ja Kielitoimiston sanakirja STT:ssä käytetään sanakirjoina Suomen kielen perussanakirjaa ja Kielitoimiston sähköistä sanakirjaa. Ne neuvovat ainakin oikeinkirjoituksessa ja taivutuksessa. Sanakirjoista on apua myös, kun pohtii, onko valitulle sanalle synonyymeja tai millaista tyyliä sana edustaa. Joskus voi olla myös tärkeää tarkistaa, mitä sana itse asiassa yleiskielessä merkitsee. Perussanakirja antaa eritasoisia suosituksia. kehoittaa pitää olla kehottaa entisöidä paremmin entistää Suosimme tietenkin sekä oikeaa että parempaa ilmaisutapaa. Myös muut sanojen luonnehdinnat kannattaa ottaa vakavasti. Kirja saattaa esimerkiksi tarjota tavallisempaa vaihtoehtoista sanaa. kiskoliikenne tavallisemmin raideliikenne Kirjassa otetaan kantaa myös sanan käyttöalaan. Haluatko viljellä ylätyyliä, kun valitset ylätyylisen sanan, entä alatyyliä? Vanh. ilmaisee, että sana alkaa olla vanhentunut, ja harv., että se on harvinainen. Kielitoimiston sähköiseen sanakirjaan kuuluu myös asutusnimihakemisto, joka kertoo, taivutetaanko paikannimeä sisä- vai ulkopaikallissijoissa (ja missä se on). Tarkista paikkakunnan taivutus aina, kun et ole täysin varma. - Kielitoimiston verkkosivut ja neuvontapuhelimet Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kielitoimiston ohjeita päivitetään Kielitoimiston verkkosivuille www.kotus.fi. Tuoreimmista muutoksista saa

tietoa Kielitoimiston maksuttomasta puhelinneuvonnasta suomeksi (09) 701 4991 ti-to klo 9 14 ja ma, pe klo 9 11.30 ja ruotsiksi (09) 701 3484 ma-pe 9 11, ti-to myös 13 15. Kielitoimistossa toimii myös Nimistöneuvonta. - Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas Uusi, sähköinen Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas antaa suositukset esimerkiksi välimerkeistä, lyhenteistä, yhdyssanoista ja alkukirjaimen valinnasta. - Terho Itkonen, Kieliopas Myös STT:ssä perinteinen kielenopas, joita on hankittu taloon vuosien varrella useita kymmeniä. Jos olet epävarma, etsi tuorein painos. - Katariina Iisa, Aino Piehl ja Hannu Oittinen, Kielenhuollon käsikirja Kielenhuollon käsikirjassa on hyvä hakemisto ja joitain sellaisia ohjeita, joita Itkonen ei mainitse. Joissain harvoissa kohdin kirjat ovat eri kannalla. - Marsa Luukkonen, Hauskaa kielenhuoltoa Luukkosen kirjassa on paljon esimerkkejä lehtikielestä ja otsikoistakin. - STT:n omat kieliohjeet Tarvittaessa STT linjaa omia käytäntöjään. Ohjeista tiedotetaan STTintrassa ja ne päivitetään tyylikirjan lukuun 7 Sanastot. 4.6.2 Lauseenvastikkeet ja eräät muut verbinmuodot Lauseenvastikkeiden käytössä kohtuus on paikallaan. Ne harvoin tekevät virkettä helppolukuisemmaksi. Yleensä silloin lauseenvastike on varsin lyhyt. MUISTA, ETTÄ LAUSEENVASTIKE TARKOITTAA AINA SAMAA KUIN LAUSE, JONKA SE KORVAA. Seuraavassa esimerkkejä sellaisista lauseenvastikkeiden virheellisistä käyttötavoista, joihin ammattikirjoittajatkin saattavat joskus hairahtua: TEHDÄKSENI eli finaalinen lauseenvastike vastaa tarkoitusta ilmaisevaa jotta-lausetta, jonka subjekti viittaa samaan tekijään kuin hallitsevan lauseen subjekti. EI: Pulssi nousi 120:een laskeakseen sitten taas 90:een. VAAN: Pulssi nousi 120:een ja laski sitten taas 90:een.

Esimerkissä laskeakseen ei vastaa tarkoitusta ilmaisevaa jotta-lausetta, eikä vastiketta voi muuttaa lauseeksi näin: Pulssi nousi 120:een, jotta se laskisi sitten taas 90:een. TEHDESSÄ eli temporaalinen lauseenvastike vastaa aikaa ilmaisevaa kun-lausetta EI: Toteutuessaan voimalasuunnitelma voi pahasti tärvellä rantamaisemaa. EI: Hävitessään keskusta joutuu turvautumaan yhteistyöhön muiden puolueiden kanssa. Esimerkeissä vastike vastaa jos-alkuisia sivulauseita (eikä aikaa ilmaisevia kun-lauseita): Jos voimalasuunnitelma toteutuu, se voi pahasti tärvellä rantamaisemaa. Jos keskusta häviää, se joutuu turvautumaan yhteistyöhön muiden puolueiden kanssa. EI: Osasto tuotti voittoa lähes sata tuhatta euroa koko yrityksen voiton kohotessa noin miljoonaan euroon. Esimerkin lauseenvastiketta ei voi muuttaa sivulauseeksi lainkaan, vaan tarvitaan kaksi päälausetta: Osasto tuotti voittoa lähes sata tuhatta euroa, ja koko yrityksen voitto kohosi noin miljoonaan euroon. POIKKEUS: On muutamia vakiintuneita sanontoja, joissa temporaalinen lauseenvastike vastaa jos-lausetta. Käytäntöä ei ole syytä laajentaa. Esimerkkejä: tarpeen vaatiessa, sateen sattuessa. TEKEMÄNI eli agenttirakenne on usein vaan ei aina tarpeeton. hänen antamansa lausunto = hänen lausuntonsa hankkeen aiheuttamat kustannukset = hankkeen kustannukset Agenttirakenteeseen kuuluvat määritteet tulevat agenttipartisiipin väliin. EI: korkokysymyksestä poliitikkojen käymät neuvottelut VAAN: poliitikkojen korkokysymyksestä käymät neuvottelut TEHDEN eli toisen infinitiivin instruktiivi osoittaa predikaatin tekemisen tapaa. juosta hypellen, palata kävellen, suostua empien Yleistä väärinkäyttöä: riippuen, johtuen, perustuen, liittyen. Sallittuja ovat kuitenkin vakiintuneet alkaen ja lähtien ei kuitenkaan päättyen! TEHTY eli passiivin toinen partisiippi Passiivin käytössä olisi aina muistettava, että suomessa passiivilla on henkilötekijä. Esimerkiksi rajoitettu on jonkun ihmisen tai ihmisryhmän

4.6.3 Määritteet 4.6.4 Sanajärjestys rajoittama, määrätty on jonkun määräämä ja oikeutetun on joku jo oikeuttanut EI: Kylä jäi tulvan vuoksi eristetyksi. VAAN: Kylä jäi tulvan vuoksi eristyksiin. Varustettu on yleensä kartettava (ja varsin yleinen) ilmaus paitsi silloin, kun joku on konkreettisesti varustanut jonkin. EI: hyvällä terveydellä varustettu MUTTA KYLLÄKIN: luentosaliksi varustettu huone, hyvin varustettu kauppa Määriteketjut vaikeuttavat yleensä lukemista mutta ovat tietenkin joskus välttämättömiä. Määritteissä ei pitäisi kuitenkaan kertoa mitään uutta asiaa. Ne sananmukaisesti ainoastaan määrittävät. EI: Oulussa lauantaina puhuneen Rehnin mukaan... VAAN: Rehn sanoi lauantaina Oulussa, että... Etenkin onnettomuusuutisiin pätee sääntö: JOS TIETO ON NIIN TURHA, ETTEI SE TUNNU ANSAITSEVAN OMAA LAUSETTAAN, JÄTÄ SE POIS. Uutisissa ei tarvitse kertoa turhia asioita. Suomen kielen sanajärjestys on suhteellisen vapaa. Tapana on sijoittaa tuttu asia alkuun ja uusi lauseen loppuun. Uutinen on siis lauseen lopussa eikä alussa. Tämä koskee niin otsikkoa kuin kaikkia juttutyyppejäkin. Erityisen tarkkana kannattaa olla viivassa ja otsikossa, joissa lukija ei asiayhteydestä voi päätellä, mikä tieto on uusi ja mikä vanha. Piia-Noora Kauppi sai aikakauslehtipalkinnon Valtion tiedonjulkistamispalkinto Lisa Hovinheimolle Ensimmäisessä lauseessa ajatus on, että europarlamentaarikko (tuttu asia) sai palkinnon (uusi tieto). Toisessa esimerkissä kerrotaan, kuka sai (uusi tieto) tutun palkinnon. Jos otsikossa on eri sanajärjestys kuin kärkilauseessa, näyttää siltä, että toimittaja ei ole osannut päättää, kumpi on uusi tieto.

4.6.5 Välimerkit Pilkku Vastaavasti otsikossa on luontevampaa kertoa, että Hyvinkäältä löytyi asekätkö kuin Asekätkö löytyi Hyvinkäältä. Jälkimmäinenhän sisältää oletuksen, että lukija tietää, mistä aseista on puhe. Sama sääntö sanajärjestyksestä koskee myös niin sanottua jälkijohtolausetta, joka esiintyy suoran lainauksen perässä. Vastuullinen kuluttaminen ja muotoilu kiinnostavat nuoria. Nuoret haluavat tietää selkeästi, mitä kulutusvalinnoillaan tukevat. Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että muotoilun, tuotesuunnittelun ja vastuullisuuden merkitys menestystekijöinä kasvaa, arvioi Suomalaisen Työn liiton toimitusjohtaja Lars Collin. Collin esiintyy tässä ensimmäistä kertaa. Myöhemmissä jälkijohtolauseissa sanajärjestys on suora, koska Collin on jo tuttu. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta tuntee kotimaisuudesta kertovan avainlipun, Collin huomauttaa. Pääsääntö on, että pilkulla erotetaan virkkeen eri lauseet. ÄLÄ KÄYTÄ PILKKUA PÄÄLAUSEIDEN VÄLISSÄ, KUN NIILLÄ ON YHTEINEN LAUSEENJÄSEN JA NIITÄ YHDISTÄÄ RINNASTUS- KONJUNKTIO (JA, SEKÄ, SEKÄ ETTÄ, ELI, TAI, JOKO TAI, VAI). Erityisiä vaikeuksia tuntuvat aiheuttavan sanat ja ja eikä. Kurssi alkaa tammikuussa ja kestää kolme kuukautta. Kurssi alkaa tammikuussa, ja sen pituus on kolme kuukautta. Ensimmäisessä esimerkissä yhteinen lauseenjäsen on kurssi ei pilkkua. Toisessa ei ole yhteistä lauseenjäsentä. Ajatuksellinen yhteinen tekijä (kurssi) ei ole yhteinen lauseenjäsen! Yhdistävä tekijä voi olla mikä hyvänsä lauseenjäsen: subjekti, predikaatti, objekti, predikatiivi tai adverbiaali, joka voi olla myös SIVULAUSE. Tiistaina koulu voidaan avata ja oppilaat pääsevät taas opin tielle. Koulu voidaan avata, ja oppilaat pääsevät taas opin tielle.

Ensimmäisessä esimerkissä yhteinen lauseenjäsen on tiistaina. Toisessa ei ole yhteistä lauseenjäsentä. Talousarvio pitää paikkansa eikä jälkilaskuja tule, jos rahan arvo vain pysyy ennallaan. Talousarvio pitää paikkansa, eikä jälkilaskuja tule, toimitusjohtaja vakuutti. Yhteinen lauseenjäsen on jos-alkuinen sivulause. Yhteiseksi lauseenjäseneksi ei sen sijaan kelpaa niin sanottu jälkijohtolause, joka ei ole sivulause vaan päälause. Huomaa, että johtolauseen siirtäminen virkkeen alusta loppuun muuttaa siis lauseiden suhteita. Virkkeen alussa olevaa johtolausetta seuraavat sivulauseet, eikä rinnasteisten sivulauseiden väliin tule pilkkua. Toimitusjohtaja vakuutti, että talousarvio pitää paikkansa eikä jälkilaskuja tule. MUISTA, ETTÄ PILKKU OSOITTAA USEIN TIEDON LÄHTEEN. Poliisin mukaan nuori mies hakattiin ja sen jälkeen pahoinpitelijät juoksivat siniseen pakettiautoon Poliisin mukaan koskee molempia lauseita, joten pilkkua ei tule. Jos taas jälkimmäinen lause olisi toimittajan omaa tietoa, väliin kuuluisi pilkku. Yhdistävä lauseenjäsen ei ole aina sana. Esimerkiksi tässä lauseessa yhteinen lauseenjäsen on minä: Päätin lähteä leikkiin mukaan ja ostin arvan. ÄLÄ KÄYTÄ PILKKUA, JOS KAHTA KESKENÄÄN RINNASTEISTA SIVULAUSETTA YHDISTÄÄ RINNASTUSKONJUNKTIO. Sivulauseiden kohdalla ei siis tarvitse pohtia, onko yhteisiä lauseenjäseniä vai ei. ÄLÄ KÄYTÄ PILKKUA KONJUKTION KUIN EDELLÄ, ELLEI SE ALOITA PREDIKAATILLISTA SIVULAUSETTA. Myös konjunktioiden niin kuin ja kuten edeltä pilkku jää useimmissa tapauksissa pois. Kuitenkin, jos sana aloittaa niin sanotun irrallisen, täsmentävän lisän, se erotetaan pilkulla. Kaiuttimet pauhaavat kentällä, kuin siellä olisi suurikin juhla. Voidaan tehdä niin kuin ennenkin.

Tunnettuja kauneudestaan ovat eräät Keski-Suomen pitäjät, kuten Keuruu ja Saarijärvi. ÄLÄ KÄYTÄ PILKKUA KAHDEN KONJUNKTION VÄLISSÄ (ESIMERKIKSI JA ETTÄ, JA KUN, JA JOS, JA VAIKKA, TAI KUN). KÄYTÄ PILKKUA NS. KIILALAUSEEN MOLEMMILLA PUOLILLA. HUOMAA MERKITYSERO: Täällä työskentelee leipuri, joka paistaa pullat, ja kolme apulaista. Täällä työskentelee leipuri, joka paistaa pullat ja kolme apulaista. (Leipuri paistaa siis apulaisetkin!) Puolipiste 4.6.6 Suorat sitaatit Puolipiste erottaa toisistaan lauseita. Sen molemmin puolin pitää siis olla täydellinen lause. Puolipisteen käyttöä voi harkita, jos piste tuntuu liian erottavalta mutta pilkku ei ole tarpeeksi väkevä erottaja. Sillä ei suorasanaisessa tekstissä eroteta lauseen osia. KÄYTÄ PUOLIPISTETTÄ VAIN, JOS OSAAT. Se ei koskaan ole välttämätön. KÄYTÄ SUORAN SITAATIN ALUSSA PITKÄÄ SITAATTIVIIVAA (CTRL+-). EROTA SUORAT SITAATIT JA NIIHIN LIITTYVÄT JOHTOLAUSEET AINA OMAKSI KAPPALEEKSEEN. JOS SUORAAN SITAATTIIN SISÄLTYY LAINAUS, EROTA SE LAINAUSMERKEILLÄ ( ). MERKITSE SUORAKSI SITAATIKSI VAIN PUHUJAN AIDOT SANOMISET. Voit editoida puhetta sen verran kuin on välttämätöntä, mutta et muuten. Jollei se riitä, tyydy epäsuoraan lainaukseen. Tämä koskee kaikkia puhujia: sekä merkkihenkilöitä, joiden lausuntojen tarkkuus on uutismielessä olennaista, että tavallisia ihmisiä. Myös heillä on oikeus tulla siteeratuiksi yhtä tarkasti kuin päättäjillä. Suorat sitaatit ovat jutussa hyväksi ja tarpeen, mutta älä käytä niitä vain muodon vuoksi. Sisältö ratkaisee. ETSI SITAATTEJA, JOISSA ON SISÄLTÖÄ JA JOTKA VIEVÄT TARINAA ETEENPÄIN. ÄLÄ TOISTA TURHAAN SUORAN SITEERAUKSEN SISÄLTÖÄ MUUSSA TEKSTISSÄ.

4.6.7 Vajaa lause ÄLÄ TEE JUTUSTA PELKKÄÄ SITAATTIKOKOELMAA, JOLLEI OLE KYSE SITAATTIKOKOELMASTA. USKALLA SANOA ITSE, MITÄ TARKOITAT. VÄLTÄ JUTUN ALOITTAMISTA SUORALLA SITAATILLA. KÄYTÄ HARKITUSTI JA HARVOIN LAUSEITA, JOISTA PUUTTUU PREDIKAATTI. Oikeastaan kyse ei ole edes lauseesta, jos predikaatti puuttuu. Joskus se voi toimia tyylikeinona, mutta aina tällainen tyylittely ei ole kovin onnistunutta. Vajaa lause voi olla poikkeus, vaan ei tapa. Jos haluat lisätä irrallisen lisän lauseen perään, erota se pilkulla tai ajatusviivalla. Hiljaisen viikon tiistaiaamu päivälleen 30 vuotta sitten. Voimakas räjähdys vavisuttaa Lapuan keskustaa kello 7.42. Patruunatehtaan lataamorakennus hajoaa kappaleiksi ja ikkunat pirstoutuvat myös ympäröivistä rakennuksista. Kaikkialla on vain hävitystä. EI: Itävaltalaisia ei voine syyttää omaan napaan tuijottamisesta. Päinvastoin. VAAN: Itävaltalaisia ei voine syyttää omaan napaan tuijottamisesta päinvastoin. (Kysytkö nyt, mikä on päinvastaista kuin omaan napaan tuijottaminen? Vastaus löytyi jutusta: toisen napaan tuijottaminen.) 4.6.8 Yhteen vai erikseen? PIKKUSANAT KIRJOITETAAN YLEENSÄ ERIKSEEN. alun perin, totta kai, itse kukin, niin ikään Kuitenkin: jompikumpi, jotenkuten, kutakuinkin, nimenomaan, päinvastoin, vastasyntynyt, vastaleivottu Näissä yhdyssanoissa näkee häilyntää, mutta STT käyttää seuraavia kirjoitusasuja: - puolipäivä, puolenpäivän, puoliltapäivin (ei puoli päivä, ei puolen päivän, ei puolilta päivin) - eloonjäänyt tai eloon jäänyt - huostaan otettu tai huostaanotettu - huostaanotto (ei huostaan otto) - kiinni otettu (ei kiinniotettu) - kiinniotto (ei kiinni otto)

- työssäkäyvä tai työssä käyvä Yhdysmerkki tuottaa usein vaikeuksia tällaisissa tapauksissa: Rauman tehdas (vain paikkakunnan nimi) UPM:n Rauman-tehdas (yhtiön ja paikkakunnan nimi peräkkäin) UPM:n Rauman ja Kaukaan tehtaat (yhtiön ja kahden paikkakunnan nimi peräkkäin) Venäjän kauppa (Venäjän harjoittama kauppa) Venäjän-kauppa (esimerkiksi Suomen kauppa Venäjän kanssa) Suomen Venäjän-kauppa Venäjän vienti (Venäjän harjoittama vienti) Venäjän-vienti (jonkin toisen maan vienti Venäjälle) Suomen Venäjän-vienti Saksan suhteet (Saksan suhteet johonkin toiseen maahan) Saksan-suhteet (esimerkiksi Suomen suhteet Saksaan) Italian-matka Ruotsin-laiva tai ruotsinlaiva Saksan-kiertue Viron suurlähettiläs (Viroa edustava lähettiläs) Viron-suurlähettiläs (jonkin toisen maan lähettiläs Virossa) Aasian-liikenne (liikennettä Aasiaan ja sieltä pois) Finnairin Aasian-liikenne Aasian liikenne (liikennettä Aasiassa) 15 20-vuotiaat 1700 1800-luvuilla Turku Helsinki-tie hinta-laatusuhde tai hinta laatu-suhde KÄYTÄ YHDYSMERKIN EDESSÄ VÄLILYÖNTIÄ, KUN ALKUOSASSSA ON USEAMPI KUIN YKSI SANA. Välilyöntiä ei tule, jos edessä on vain yksi sana tai keskenään yhdistettyjä sanoja tai kirjaimia. Natura 2000 -ohjelma tai Kaikki liikkumaan -hanke. Natura-ohjelma, Muotokuvia-näyttely, K-kauppa-ryhmä, B-52- pommikone. 4.6.9 Lyhenteet KÄYTÄ LYHENTEITÄ JUTUSSA VAIN SILLOIN, KUN LYHENNE ON YLEISESTI TUNNETTU JA KÄYTETTY. ÄLÄ KOSKAAN KÄYTÄ LYHENNETTÄ VAIN SIKSI, ETTÄ SE ON LYHYT.

Pitkää juttua lyhenteet eivät juuri lyhennä. Ne eivät juuri lyhennä lyhyttäkään juttua. Lisäksi sähkeissä niitä on vältettävä siksi, että radiossa lyhenne on paljon vaikeampi ymmärtää kuin kokonainen nimi tai sana. Esimerkiksi ministeriöiden lyhenteet eivät ole yleisölle tuttuja. MIELUUMMIN: liikenne- ja viestintäministeriö ja myöhemmin ministeriö KUIN: liikenne- ja viestintäministeriö LVM ja myöhemmin LVM. EI KOSKAAN: Hki, Tre, Tku; FT (fil. tri), VTK (valtiot. kand.); klo 8 Katso luku 7.12 Lyhenteet Yritysten ja yhdistysten nimen yhteydessä on useimmiten tarpeetonta mainita nimen jälkeen Oy, Oyj tai ry. Yleensä riittää pelkkä nimi (poikkeuksena esimerkiksi Metsäteollisuus ry). Samoin Finland-sana yrityksen nimen perässä on yleensä turha; jutusta pitää muuten ilmetä, puhutaanko koko konsernista vai Suomen tytäryhtiöstä. KARTA LYHENTEITÄ ETENKIN OTSIKOSSA! ÄLÄ KÄYTÄ UUTISTEKSTISSÄ LYHENTEITÄ MUISTA PUOLUEISTA KUIN SDP:STÄ JA RKP:STÄ, JOISTA NÄITÄ LYHENTEITÄ YLEISESTI KÄYTETÄÄN. Muiden puolueiden lyhenteitä käytetään vain sulkeissa nimen perässä sekä taulukoissa ym. Esimerkiksi KD on varsinaisessa tekstissä aina kristillisdemokraatit, koska puoluetta ei yleisesti kutsuta KD:ksi. Katso luku 7.4 Puolueiden nimet 4.6.10 Luvut, numerot ja ajanilmaukset Numeroita ei taivuteta, jos sijamuoto ilmenee seuraavasta sanasta. Jos et osaa liittää päätettä peruslukuun, opettele kielenoppaasta. 50 yrityksen Poikkeus: Partitiivia taivutetaan AINA, koska partitiivin ja nominatiivin ero ei ilmene seuraavasta sanasta. Huomaa merkitysero: Hän ampui 12 miestä. Hän ampui 12:ta miestä. Sopimus koskee 60:tä työntekijää.

Tutkimukseen haastateltiin 78:aa henkilöä. Järjestysluvuissa sekaantumisen vaaraa ei ole: Tapahtuma järjestetään 43. kertaa. Jos ääriarvo on partitiivissa, molempia ääriä taivutetaan. Yt-neuvottelut koskevat 60:tä 70:tä työntekijää. (Luetaan kuuttakymmentä seitsemääkymmentä) MUISTA SIJAPÄÄTE, KUN SE ON ERI KUIN SEURAAVASSA SANASSA. Työsuhde-etu on 300:lla yrityksen työntyöntekijällä. Onnettomuus sattui kello 20:n aikaan. Kellonajoista on muistettava myös, että jos kerrotaan aika minuutin tarkkuudella, ei tarvita aikaan-sanaa. Voi myös miettiä, miten tarkasti aika ylipäänsä on tarpeellista kertoa. Vain erityistapauksessa lukijaa kiinnostaa, millä minuutilla tapaus sattui (tai milloin hätäkeskus sai ilmoituksen). EI: kello 16.05:n aikaan VAAN: KELLO 16.05 TAI: kello 16:n aikaan TAI: 16:n aikaan TAI VIELÄ PAREMMIN: neljältä iltapäivällä OLE TÄSMÄLLINEN ÄÄRIARVOJEN MERKITSEMISESSÄ. EI: Tapahtumaan osallistuu 2 3 000 nuorta. VAAN: Tapahtumaan osallistuu 2 000 3 000 nuorta.(luetaan: Tapahtumaan osallistui kaksi kolme tuhatta nuorta.) VÄLTÄ VUOSILUKUJA, KUN VOIT. Myös päivämäärät aiheuttavat usein turhaa miettimistä. SUOSI NÄITÄ: tänä vuonna, viime vuonna, toissa vuonna, ensi vuonna, ensi viikon perjantaina, kuun lopussa, kaksi viikkoa sitten KÄYTÄ NORMAALIKIELEN ILMAISUJA MYÖS TILASTO- JA TALOUSJUTUISSA. Edellisvuosi on usein toissa vuosi, eihän toissa päivääkään kutsuta edellispäiväksi. Sen sijaan toissa vuotta (tai taannoista vuotta XXXX) edeltävää vuotta kutsutaan edellisvuodeksi, koska sillä ei ole erityistä nimeä.

ÄLÄ ALOITA UUTTA KAPPALETTA NUMEROLLA. KEKSI TILALLE MUU ALOITUS TAI KIRJOITA LUKU KIRJAIMIN. 4.6.11 Sisä- vai ulkopaikallissija? MUISTA SISÄ- JA ULKOPAIKALLISSIJOJEN MERKITYSERO TAPAHTUMAPAIKKAA ILMAISTAESSA. Finlandia-talolla = Finlandia-talon pihalla Finlandia-talossa = Finlandia-talon salissa Opetus tai seminaari järjestetään koulussa tai opistossa, vapaa-ajan harrastukset tapahtuvat koululla, talolla ja niin edelleen, koska kyseessä ei ole rakennuksen tavanomainen käyttö. Jos sisäpaikallissija kuitenkin poikkeaa täysin yleisestä käytännöstä, voi käyttää myös ulkopaikallissijaa: tiedotusopin laitoksella. Tämän asiakirjan alkuun