Varsinais-Suomen liiton tiedotuslehti Egentliga Finlands förbunds infotidning 4 2012 Logomo on loistava areena huipputapahtumille Aurora-mitalisti Michael Monroe: Turusta tulee hyvät vibat Auroramedaljör Michael Monroe: Åbo är min favoritstad Varsinais-Suomen liitto avaa EU tietopisteen
SISÄLTÖ INNEHÅLL Pääkirjoitus Jessica Ålgars-Åkerholm jessica@varsinais-suomi.fi viiri Julkaisija Varsinais-Suomen liitto PL 273 Ratapihankatu 36 20101 Turku Painosmäärä: 900 kpl Päätoimittaja: Jessica Ålgars-Åkerholm 040 7755 781 Ulkoasu: Antti Vaalikivi 050 4003 416 Kansikuva: Antti Vaalikivi www.varsinais-suomi.fi kirjaamo@varsinais-suomi.fi etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi ISSN-L 2323-2102 ISSN 2323-2102 (painettu) ISSN 2323-2110 (verkkojulkaisu) 4 Loistava live-esiintyjä palkittiin Aurora-mitalilla 6 Nuorisotakuu auttaa nuoria opiskelemaan ja töihin 7 Juho Savo: Ministeriöt jyräävät maakunnat sanelupolitiikalla 9 salo - lohja -ratalinja etenee 10 logomossa on 24 000 m 2 luovuudelle 12 europe direct -tiedotuspiste avaa tammikuussa 14 ulkomaalaiset turussa kaipaavat kohtaamispaikkaa 16 ravita-hanke kierrättää lantaa ja ravinteita 18 5 parasta Varsinais-Suomessa juuri nyt Tämä ole ollut vain murheiden vuosi, eikä sitä tule olemaan myöskään vuosi 2013. Inhimillistä uutta vuotta Vuosi 2012 on ollut Varsinais-Suomelle haasteita täynnä. Suurin takaisku oli Nokian alkukesän päätös lopettaa puhelintuotantonsa Salossa. Tuhannen ihmisen irtisanominen vaikeuttaa Salon seudun tilannetta moneksi vuodeksi. FM Steelin päätös sulkea Taalintehtaan tehdas synkentää Kemiönsaaren työllisyystilannetta. Molemmat seudut ovat nyt äkillisen rakennemuutoksen alueita, mikä tuo valtion tukea ja auttaa luomaan uusia työpaikkoja. Myös valtion rahoitus kasitien parantamiselle on ollut mutkia täynnä, eikä maaliin ole vieläkään päästy. Edunvalvontatyö ruuhkaiselle ja vaaralliselle kasitielle jatkuu - alueen ykköshankkeen puolesta tehdään hienosti työtä eri tahojen yhteistyönä. Myös nuorisotyöttömyys huolestuttaa ja pitkäaikaistyöttömyys kasvaa, varsinkin Salon seudulla. Toivoa saattaa, että maan hallituksen lanseeraama nuorisotakuu tuottaa tuloksia, jotta nuoret pääsevät opiskelemaan ja tekemään työtä. Tämä ole ollut vain murheiden vuosi, eikä sitä tule olemaan myöskään vuosi 2013. STX:n Turun telakalla on jälleen mukavasti tilauksia, vaikka jättiristeilijän tilaus vielä puuttuukin. Näinä päivinä ratkeaa, jos valtio lainaa STX:lle tarvittavat 50 miljoonaa euroa, jotta Royal Caribbean voi tilata Turun telakalta miljardiluokan jättiristeilijän. Valtion päätös on elintärkeä maamme telakkateollisuudelle, Turun talousalueelle ja ratkaiseva myös Suomen takkuilevalle viennille. Turussa rakennettu Viking Grace lähtee ensimmäiselle matkalleen Turusta Tukholmaan 15. tammikuuta. Moderni, ympäristöystävällinen alus houkuttelee varmasti ihmisiä risteilylle läheltä ja kaukaa. Seuraamme kiinnostuksella, miten Gracen ympäristöystävälliset innovaatiot leviävät lähivuosina myös muihin laivoihin esimerkiksi EU:n rikkipäästörajoitusten myötä. Imagorintamalla maakuntamme maine kasvaa. Asumisen, matkailun ja yrittämisen alueena Varsinais-Suomi on eri tutkimusten valossa jopa Suomen ykkönen. Logomo tunnetaan jo koko maassa huipputapahtumien areenana ja artistit ylistävät tekniikkaa maan parhaaksi. Seuraavaksi pitää kehittää kevyen liikenteen yhteyksiä ja pysäköintitiloja, jotta VR:n vanhan konepajan menestys kasvaisi edelleen. Voimme kaikki kantaa kortemme kekoon, jotta vuodesta 2013 tulee valoisa vuosi edes jollekulle. Tee hiihtolenkki Alastaron harjureitillä ja kehu pikku-lappia tutuille. Mene Salon Astrumkeskuksen konserttiin tai osta saaristolaisen tekemää leipää jouluksi. Käy teatterissa tai taidenäyttelyssä, osta paikallista designia joululahjaksi tai jääkiekkojunioreiden piparkakkuja. Voisiko työpaikkasi palkata ensi vuonna nuoren harjoittelijan tai pari? Ryhtyisitkö itse SPR:n vapaaehtoiseksi? Näin alueemme kehittyy - askel kerrallaan. Ehkä tärkein uuden vuoden lupaus olisi kuitenkin: Olen ensi vuonna ihminen. Ihan kaikille, jotka tapaan. Medmänskligt nytt år År 2012 har varit fyllt av utmaningar för Egentliga Finland. Det största bakslaget var Nokias beslut under försommaren att sluta sin mobiltelefontillverkning i Salo. Tusen människor avskedades, vilket försvårar Salos sits för flera år framöver. FM Steels beslut att stänga sin fabrik i Dalsbruk gör sysselsättningsläget på Kimitoön svårt. Båda regionerna är nu områden utsatta för plötslig strukturomvandling, vilket hämtar statligt stöd och möjliggör nya arbetsplatser. Även statens finansiering för riksväg 8 har varit en krokig färd, där målet ännu inte är nått. Intressebevakningen för den stockade och farliga vägen fortsätter, i glädjande gott samarbete mellan olika parter. Också ungdomsarbetslösheten oroar och långtidsarbetslösheten växer, speciellt i Saloregionen. Man får hoppas att regeringens ungdomsgaranti ger resultat, så att unga får studera och hittar arbete. Men detta har inte bara varit ett bekymrens år, och det blir inte heller år 2013. STX varv i Åbo har rätt många beställningar nu, också om lyxkryssarbeställningen ännu fattas. I dessa dagar avgörs om finska staten lånar behövliga 50 miljoner euro till STX, så att Royal Caribbean kan beställa en kryssare i miljardklassen från Åbovarvet. Statens beslut är livsviktigt för vårt lands varvsindustri, Åbo ekonomiområde och hela Finlands darriga exportindustri. I Åbo byggda Viking Grace åker på sin första tur från Åbo till Stockholm den 15 januari. Det moderna, miljövänliga fartyget lockar säkert människor från nära och fjärran på kryssning. Vi följer intresserat med hur Grace miljövänliga innovationer de närmaste åren sprider sig till övriga fartyg, exempelvis tack vare EU:s begränsning av svavelutsläppen. På imagefronten växer vårt landskaps anseende. Enligt olika undersökningar är Egentliga Finland rentav etta i Finland vad gäller boende, företagande och turism. Logomo är nu känd i hela landet som en arena för toppevenemang och artister höjer tekniken till skyarna. Härnäst måste förbindelserna för lätt trafik från centrum förbättras, liksom parkeringsarrangemangen. Så växer framgången för VR:s forna maskinverkstad. Vi kan alla dra vårt strå till stacken så att år 2013 blir ett ljust år åtminstone för någon. Skida på Alastaros åsar och beröm lilla Lappland för dina bekanta. Besök en konsert i Salos Astrum-center eller köp bröd bakat av en skärgårdsbo till jul. Gå på teater eller besök en konstutställning, köp lokal design till julklapp eller hockeyjuniorernas pepparkakor. Kan din arbetsplats nästa år anställa en ung praktikant eller två? Vill du själv bli FRK-frivillig? Så utvecklas vår region, ett steg i taget. Det kanske viktigaste nyårslöftet vore ändå: Nästa år är jag en människa. Gentemot alla som jag möter. 2 viiri viiri 3
teksti ja kuva Jessica Ålgars-Åkerholm Ikinuori rokkilegenda sai Aurora-mitalin Turun pitkätukkaisin rokkimies, esiintyvä taiteilija ja värikäs Turun keulakuva Michael Monroe (Matti Fagerholm s. 1962) palkittiin tämän vuoden Aurora-mitalilla. Maakuntavaltuuston lavalle noussut entinen Hanoi Rocks tähti oli otettu saamastaan huomiosta. - Olen asunut monessa suurkaupungissa kuten Lontoo, Tukholma ja New York. Turkua kuitenkin mainostan mieluiten, Monroe totesi valtuustolle. Monroe on asunut Turussa vuodesta 2000 eikä aio lähteä täältä minnekään. - Minulle tulee Turusta ja jokirannasta hyvät vibat. Turkulaiset ovat positiivisia ja mukavia. Kun tapaamme kaduilla, pyytävät ehkä nimmarin ja juttelevat pari sanaa. Mikä on lempipaikkasi Turussa ja Varsinais-Suomessa? - Aurajokiranta on mielettömän hieno, siellä viihdyn. Minut näkee usein pyörän selässä, kun asunkin Turun keskustassa. Ketään laulajaa ei saa dissata Turku on Mike Monroen mielestä hyvä musiikkikaupunki, jengi arvostaa hyvää musaa. Hän on itsekin auttanut nuoria bändejä pääsemään eteenpäin. Tv-ohjelma Voice of Finlandin tähtivalmentajanakin Monroe korostaa valmentajan tehtäväänsä. - Olen valmentaja, en tuomari. Yritän antaa laulajille hyödyllisiä neuvoja - ketään ei saa dissata. Aina voi löytyä joku, joka diggaa juuri sitä musiikkia. Olisikohan Bob Dylan tai MA Numminen ikinä pärjännyt Idols-kilpailuissa? Monroe kysyy. Voice of Finlandin lähetykset nauhoitetaan Turun Logomossa, jota Monroe kehuu erinomaiseksi. - Minulla oli äsken keikka Logomossa ja olen ylpeä, että Turussa on niin hieno, oma esiintymispaikka. Voice of Finlandin loppunäytökset Logomossa näyttivät ihan suuren maailman näyttämöltä. Voice of Finland näkyy taas ruuduissa tammikuun alusta lähtien. Tällä kertaa kaikki jaksot alusta loppuun tehdään Logomossa. Michael Monroe kuten muutkin edelliset valmentajat näkyvät ruudussa myös tällä tuotantokaudella. Monroe elää livekeikoista Michael Monroen muusikon ura alkoi 8-vuotiaana. Vuonna 1979 hän ja Andy McCoy perustivat Hanoi Rocksin, joka seuraavan kuuden vuoden aikana valloitti maailmaa. Hanoi Rocks heräsi uuteen eloon vuosina 2001 2009, sen jälkeen Monroe on luonut menestyksekästä kansainvälistä soolouraa. Levyjä on kertynyt 19 ja seuraava ilmestyy huhtikuussa. Nuorena Monroe oli mm. jalkapallomaalivahti ja harrasti mäkihyppyä, kunnes polvet eivät enää kestäneet. - Nykyään rokkaaminen on parasta urheilua minulle, hän naurahtaa. Olet tehnyt todella pitkän rokkimuusikon uran. Miten sinulla riittää intoa ja energiaa? - Haluan jatkuvasti kehittyä - joka kerta minua jännittää ennen esiintymistä, siis hyvällä tavalla. Minulla on nyt hauskempaa kuin koskaan. Monelle artistille nettimaailma ja sen kautta vähentynyt levymyynti ovat lähes katastrofi. Michael Monroe sen sijaan on ensisijaisesti live-esiintyjä, jonka maine rakentuu konserttien kautta. - Rakastan live-esiintymistä ja yleisön kohtaamista. Internetissä mitä vain voi monistaa ja kopioida, mutta livekonserttia ei voi. Siihen tarvitaan aito minä. Varsinais-Suomen liitto on myöntänyt Aurora-mitaleita vuodesta 1977 tunnustuksena maakunnan hyväksi tieteen, taiteen tai muun kulttuurityön alalla toimineelle henkilölle tai yhteisölle. Haluan jatkuvasti kehittyä. Minulla on nyt hauskempaa kuin koskaan. Evigt ung rocklegend fick Auroramedaljen Rockmusikern och den positiva galjonsfiguren för Åbo Michael Monroe (f. 1962) belönades med årets Auroramedalj. Den forna Hanoi Rocks -stjärnan som steg upp på scenen i landskapsfullmäktige var tagen av uppmärksamheten. - Jag har bott i många storstäder, men Åbo gör jag helst reklam för, säger Monroe, vars favoritplats i Åbo är Aura åstranden, där han gärna cyklar omkring. Monroe är känd som stjärntränare i tv-programmet Voice of Finland. Han poängterar att han är tränare, inte domare. - Jag vill inte såga en enda sångare utan ge konstruktiva råd. Det kan alltid finnas någon som gillar just den typen av musik. Voice of Finland filmas i Logomo i Åbo, som enligt Michael Monroe är en jättefin plats. Tänk att Åbo har en sådan här konsertplats. Voice of Finland börjar synas i tv igen från början av januari, även denna gång med Michael Monroe som en av tränarna. Du har varit musiker sedan du var åtta år. Hur räcker din energi? - Det är roligare än någonsin! Jag vill alltid utvecklas och är nervös inför varje konsert. På ett bra sätt. Monroe är framför allt en liveartist. - Med dagens internetvärld kan allt kopieras utom livekonserter. Där behövs mitt riktiga jag. 4 viiri viiri 5
teksti Veli-Matti Kauppinen Maakuntastrategiatyö on käynnistynyt Varsinais-Suomen liiton johdolla on käynnistetty maakuntastrategian päivitystyö. Tämä työ pitää sisällään sekä maakuntasuunnitelman että -ohjelman. Työ käynnistyi lakisääteisellä maakuntaohjelman arvioinnilla, jonka Varsinais- Suomessa toteutti Ramboll Management Consulting. Nykyisen ohjelman arviointi- ja uuden strategian käynnistämistilaisuudessa 4.12.2012 paikalla oli runsaasti sidosryhmien edustajia. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) nimeää henkilöt teemaryhmiin helmikuussa 2013. Strategiatyötä tehdään muun Nykyisen hallitusohjelmaan perustuen 1.1.2013 voimaan astuva nuorisotakuu tarjoaa alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, harjoittelu-, työpaja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Varsinais-Suomessa mm. maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaoston nimeämät työryhmät ovat valmistelleet nuorisotakuun toteuttamista maakunnassa. Valtakunnallinen Road-Show tilaisuus järjestettiin Hansatorilla 25.10.2012. Miten autetaan ja millä rahalla? Nuorisotakuuseen kuuluu myös koulutustakuu, joka takaa jokaiselle juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan. Nuorten yhteiskuntatakuu astuu voimaan vuoden 2013 alusta. Uusia elementtejä on kirjattu lakiin, mutta iso osa näistä on jo konkreettisesti monessa organisaatiossa käytössä. Työpajatoiminta, etsivä työ, uraohjaus ovat näistä päällimmäisiä. Yhteiskuntatakuun isona tavoitteena on huomion kiinnittäminen niihin resursseihin ja työtapoihin, joilla edesautetaan nuorten kiinnittymistä työelämään ja koulutukseen, toisilla jopa kiinnittymistä omaan elämäänsä. Hyvin huolestuttava piirre on koulutuksen ja työpaikan ulkopuolelle jääneiden nuorten tasaisesti kasvanut joukko, jolla ei ole mitään kiinnekohtaa yhteiskuntaan. Lisää ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkoja Keskeisimpiä toimia koulutustakuun toteuttamiseksi ovat lisäykset nuorten ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkoihin (1200 opiskelupaikkaa 1.8.2012 alkaen ja vielä 500 opiskelupaikkaa 1.1.2013 alkaen). Opiskelupaikat lisättiin niille alueille, joilla opiskelupaikkoja nuorisoikäluokkaan nähden on muita vähemmän. Tällä helpotetaan nuorten siirtymistä toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ja vähennetään koulutuksen ulkopuolelle jäävien määrää. Nuorisotakuun toteuttamiseksi uudistetaan myös ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinta. Perusopetuksen oppilaanohjaus päättyy perusopetuksen jälkeen ja sen jälkeen nuoren olisi muassa työpajatyöskentelynä sekä siitä tullaan käymään laaja kuulemiskierros. Maakuntien liittojen välillä on sovittu, että työ tapahtuu samalla aikataululla siten, että luottamushenkilöt päättävät maakuntasuunnitelmista ja -ohjelmista vuoden 2014 kesällä. Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelma ja -ohjelma astuvat voimaan vuonna 2015. teksti Esa Högblom Nuoret mukaan työelämään tai koulutukseen osattava itse etsiä tarvitsemaansa palvelu, mikäli hän ei ole saanut opiskelupaikkaa heti kevään yhteishaussa. Tavoitteena on, että kunnille säädetään vastuu perusopetuksen päättävien ohjauksesta. Työllistymissuunnitelma tehdään heti Nuorille jotka työttömänä työnhakijana hakeutuvat TE -toimistojen asiakkaiksi laaditaan TE -toimiston ja työnhakijan yhteistyönä työllistymissuunnitelma. Sen laatiminen on aloitettava kahden viikon kuluessa työnhaun alkamisesta, ja sen laadintaan ja siinä sovittuihin työvoimapalveluihin osallistuminen on sekä työnhakijaa että TE -toimistoa velvoittava. Lisäksi ammatinvalinta- ja uraohjauspalveluja vahvistetaan. Myös työnhakuvalmiuksia edistäviä kursseja sekä yrittäjyyskoulutusta lisätään. Myös peruskoulutuksesta toiselle asteelle liittyvään ohjaukseen panostetaan lisää. Työvoimapoliittista koulutusta lisätään myös maahanmuuttajanuorten opiskeluvalmiuksien kehittämiseksi ja kielitaidon parantamiseksi. Nuorten aikuisten osaamisohjelma tarjoaa ilman perusopetuksen jälkeistä koulututusta oleville alle 30-vuotiaille nuorille mahdollisuuden ammatillisen tutkinnon tai sen osan suorittamiseen. Koulutuksen voi suorittaa oppilaitoksissa tai sen voi tehdä oppisopimuksena. Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan kuuluvia koulutuksia järjestetään vuosina 2013-2016. Ensimmäiset koulutukset alkavat joustavasti vuoden 2013 aikana. Lisätietoa: www.pointti.info/nuorisotakuu www.nuorisotakuu.fi/nuorisotakuu www.koulutustajayhteistyota.com www.tavallisia.fi savo suoraan sanoen Juho Savo maakuntajohtaja juho.savo@varsinais-suomi.fi Keskushallinto vie ja alueet vikisevät? Alueiden Eurooppa on moninaisuuden Eurooppa: paikallisia juustoja, jännittäviä matkailukohteita, erilaisia yliopistoja. Tunnustamme erilaisuuden ja omaehtoisuuden, joka myös on ollut EU:n aluepolitiikan avain. Suomi siirtyi alueiden Eurooppaan EU-jäsenyyden myötä 1995. Karvalakkilähetystöjen ja anelujen aika vaihtui omaehtoiseen vahvuuksien kehittämiseen. Maakunnat itse valitsivat omat ajatuksensa kehittämistyön painopisteiksi. Nyt ollaan siirtymässä uuteen aikaan, ohjelmakauteen 2014-2020. EU korostaa alueiden merkitystä ja moninaisuutta edelleen. Se ei ole kadonnut minnekään. Komissio on antanut jäsenmaille ohjenuoraksi kolme teemaa, joiden tulee kattaa 80 % rahoituksesta. Teemat ovat innovatiivisuus, pk-yritykset ja vähähiilinen talous. Kokonaisuudet ovat laajoja eivätkä sinänsä hylkää omaehtoisuutta, vaikka suunnan sille antavatkin. Tästä suunnan antamisesta ollaan Suomessa siirtymässä täydelliseen suunnanmuutokseen. Omaa ajattelua kunnioittava alhaalta-ylös -lähestymistapa on vaihtumassa ylhäältä-alas -sanelupolitiikkaan. Omaehtoisuus ja omien vahvuuksien korostaminen ovat jäämässä historiaan. Tämä uusi linja, joka korostaa alueiden sijaan valtakunnallisuutta, on Suomen oma valinta. Ministeriöt ovat ristiretkellä maakunnissa: valta halutaan siirtää itselle. Se takaa kaikille samaa, koordinoidusti ministeriön valvovan silmän alla. Maakuntien omat painopisteet sulautetaan valtakunnallisten teemojen alle, omat vahvuudet tulevat osaksi suurempaa kokonaisuutta, jos ylipäätään säilyvät. Maakuntien omat rahoituskehykset on siirretty liitteisiin. Vallansiirtoa keskushallinto perustelee mm. säästöillä: valtakunnallisuus tarkoittaa suurempia projekteja ja parempaa koordinointia. Unohtuiko kertoa, että vallan keskittäminen antaa ministeriöille mahdollisuuden aluekehitysrahojen leikkauksiin ja myös siirtelyyn alueelta toiselle, ehkä myös painopistealueelta toiselle? En näe tämän tehostavan toimintaa eikä koordinointi suinkaan ole ilmaista. Mitä varmasti tapahtuu on uusien ajatusten jääminen tasapaksun byrokratian marginaaliin. Samalla maakuntien omintakeisuus kadotetaan. Moninaisuudesta kumpuavan motivaation ja laajemman kilpailukyvyn ohella voidaan suunnanmuutoksessa menettää muutakin. Talouskriisi merkitsee säästöjä EU:n budjetissa, velkakriisi puolestaan sitä, että aluekehitysrahaa tullaan lähivuosina ohjaamaan vielä entistäkin enemmän pahiten velkaantuneisiin maihin. Suomen paras - ja ehkä ainoa - pitävä perustelu EU:n aluekehitysrahoitukselle on harva asutus. Harva asutus on ja pysyy jatkossakin Suomen erityisenä piirteenä. EU-rahoituksen perusteluna se menetetään, kun aluekehitysohjelmat korostavat valtakunnallisuutta ja ministeriöiden ohjausta. Juuri, kun alamme itse tunnistaa Suomen eri alueiden kautta, juuri, kun olemme oppimassa sen markkinoimisen muille, keskushallinto häivyttää maakuntien luonteen ja vannoo yksitoikkoisuuden nimeen. Suomen monipuolisuus katoaa Euroopan alueiden kartalta. Tunnistettavaksi jää ehkä enää vain pääkaupunki ja Lappi. Ohjelmavalmistelu on vielä käynnissä. Päätökset ovat vielä tekemättä. Suunta voi vielä muuttua. Toivoa voi ainakin. Vaikuttaakin me kaikki vielä voimme. Keskushallinto häivyttää maakuntien luonteen ja vannoo yksitoikkoisuuden nimeen. 6 viiri viiri 7
Tuulivoimakaava on edennyt ehdotusvaiheeseen Salo - Lohja -ratalinjan vaihemaakuntakaava vahvistettu Aineistot tulevat nähtäville alkuvuodesta 2013 Tuulivoimavaihemaakuntakaavaluonnos oli nähtävillä alkukesällä 2012 ja siitä saatiin 44 lausuntoa ja 26 mielipidettä. Luonnosvaiheen palautteeseen laaditut vastineet hyväksyttiin maakuntahallituksen 24.9.2012 kokouksessa. Kaavatyötä on jatkettu saadun palautteen ja eri tahojen kanssa käytyjen neuvotteluiden perusteella. Viimeiset selvitykset ovat valmistuneet, mm. linnustoselvitys Varsinais-Suomen tärkeistä linnustoalueista valmistui kesällä 2012. Tuulivoimavaihemaakuntakaavan ehdotus käsiteltiin joulukuun maakuntahallituksessa ja ehdotusvaiheen aineistot on tarkoitus saada nähtäville tammi-helmikuussa 2013. Tällöin viranomaisilla ja muilla osallisilla on mahdollisuus antaa lausuntonsa ja muistutuksensa aineistosta. Alkuperäisen aikataulun mukaisesti tuulivoimavaihemaakuntakaava on tarkoitus hyväksyä kesän 2013 maakuntavaltuustossa. Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru vahvisti 4.12.2012 vaihemaakuntakaavan, jossa on osoitettu yleispiirteinen aluevaraus uudelle Salon ja Lohjan väliselle rautatielinjaukselle. Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihemaakuntakaavan 12.12.2011, joka nyt samassa muodossa vahvistettiin. Maakuntavaltuuston päätöksestä tehtiin yhteensä kuusi valitusta, jotka hylättiin tässä vahvistamispäätöksessä. Oikoradan kaltaisia uusia valtakunnallisia yhteyksiä suunniteltaessa asettuvat aina vastakkain yhteinen ja yksityinen etu. Suunnitteluprosessi eri vaiheissaan on ollut vuorovaikutteinen. Osallisten mielipiteet ovat tulleet esille, mutta valitettavasti kaikkia täydellisesti tyydyttävä lopputulos ei ole ollut saavutettavissa. ESA-radan Uudenmaan puolella oleva osa tulee vuoden 2013 aikana maakuntakaavan muodossa hyväksymis- ja vahvistamisvaiheeseen. - Jatkossa maakunnan liiton suurimmat panokset ESA-radan eteen ovat kuntakaavoituksen ohjaukseen osallistuminen sekä edunvalvonta radan jatkosuunnittelusta ja radan saamiseksi valtakunnallisiin toteuttamisohjelmiin, arvioi vs. edunvalvontajohtaja Janne Virtanen. FAKTA Suunnitteluvaiheita Esa-radan tarpeellisuutta ja mahdollisia linjausvaihtoehtoja pohtinut liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä 2004 2006 Valtioneuvoston hyväksymät, tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joissa mukana on uuden rautatieyhteyden osoittaminen Turun ja Helsingin välillä 13.11.2008 Alustava yleissuunnitelma 2009-2010 Ympäristövaikutusten arviointi 2009-2010 Vaihemaakuntakaava 8.12.2008 maakuntavaltuuston käynnistämispäätös 5.10. - 6.11.2009 kaavaluonnos julkisesti nähtävillä 31.6. - 8.7.2011 kaavaehdotus julkisesti nähtävillä 12.12.2011 maakuntavaltuuston hyväksyminen 4.12.2012 ympäristöministeriön vahvistaminen teksti Faris Alsuhail LOUSPIRE parantaa paikkatietoaineistojen saatavuutta Liitto tukee nuorten ja eläkeläisten yhteistyötä Vuonna 2007 voimaan tullut INSPIRE-direktiivi (Infrastructure for Spatial Information in Europe) ja Suomen oma laki sekä asetus paikkatietoinfrastruktuurista tähtäävät paikkatietoaineistojen saatavuuden ja käytön parantamiseen. Useat viranomaiset, mukaan lukien maakuntien liitot, ovat velvoitettuja kuvailemaan direktiivin piiriin kuuluvat paikkatietoaineistot ja saattamaan ne paremmin yhteiskäyttöön. Tätä silmälläpitäen lounaisen Suomen alueellinen paikkatietokeskus Lounaispaikka on vuoden 2012 aikana käynnistänyt LOUSPIRE-hankkeen, johon osallistuu kaikkiaan 17 maakunnan liittoa. Hankkeessa täytetään asetetut velvoitteet maakuntakaavojen metatietojen kuvaamisesta sekä lataus- ja rajapintapalvelujen toteuttamisesta yhteistyön voimin. Kunkin maakunnan liiton vahvistettujen maakuntakaava-aineiston metatiedot eli tiedot maakuntakaava-aineiston tekijästä, julkaisuajankohdasta, saatavuudesta jne., kuvataan Maanmittauslaitoksen ylläpitämään Paikkatietohakemistoon. Metatietojen kautta tulee olemaan pääsy kaava-aineistojen latauspalveluun, joka tuotetaan ATOM-syötteenä. Syötteen avulla aineistot voi ladata niiden alkuperäisessä muodossa omalle kiintolevylle. Kaava-aineistoista tuotetaan myös WMS-rajapinnat (Web Map Service), jotka mahdollistavat maakuntakaavojen tuomisen esimerkiksi omalle työpisteelle asennetulle GIS-ohjelmistolle, ilman aineiston lataamista ja purkamista. Lisäksi kaavat tulevat saman rajapintatekniikan avulla aikanaan näkyviin Lounaispaikan karttapalveluun ja Maanmittauslaitoksen ylläpitämään Paikkatietoikkunaan. Paikkatietoikkuna on karttapalvelu, joka mahdollistaa aineistojen katselun lisäksi myös karttaikkunan upottamisen omalle nettisivulle. Näin esimerkiksi kukin projektiin osallistuva maakunnan liitto voi julkaista omat (ja vaikkapa ympäröivien maakuntien!) kaava-aineistot omalla nettisivullaan. LOUSPIRE-hanke on osa maakunnanliittojen välisen paikkatietoyhteistyön konkretisointia. Lounaispaikka valittiin yhteistyöprojektin toteuttajaksi, sillä paikkatietokeskuksella on vahva kokemus avoimen datan jakamiseen tarkoitettujen rajapintamekanismien toteuttamisesta. Projektin on määrä valmistua 15.5.2013 mennessä. Tähän asti tuotettuja maakuntakaavaaineistojen rajapintoja voi käydä katsomassa osoitteessa www.paikkatietoikkuna.fi. www.lounaispaikka.fi Varsinais-Suomen liiton asettama nuorisojärjestöjen neuvottelukunta on Varsinais-Suomen alueella toimivien nuorisojärjestöjen epävirallinen yhteistyöelin, joka kokoontuu liiton koolle kutsumana kaksi kertaa vuodessa. Tapaamisiin kutsutaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulun ylioppilaskunnat, partiojärjestö, poliittiset nuorisojärjestöt, yrittäjäjärjestön ja SPR:n nuorisotyö, sekä mahdolliset muut maakunnalliset nuorisojärjestöt sekä edustus kuntatason nuorisotyöstä. - Tavoitteena on nuorisojärjestöjen yhteistyön edistäminen sekä nuorisojärjestöjen mielipiteen esille tuominen päätöksenteossa, kertoo liiton erikoissuunnittelija Laura Leppänen. Tärkeää on myös nuorisoa koskevien maakunnallisten hankkeiden seuranta, kuntatason nuorisotoiminnan edistäminen ja mahdollisten maakunnallisten tilaisuuksien järjestäminen. Nuorisojärjestöjen neuvottelukunnan toiminnan kautta maakunnan liitolla on mahdollisuus kuulla nuorisojärjestöjä omassa ohjelmatyössään. Eläkeläisillä oma neuvottelukunta Varsinais-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta on maakunnan alueella toimivien eläkeläisjärjestöjen ja asiantuntijatahojen epävirallinen yhteistyöelin. Neuvottelukunnassa ovat edustettuina keskeiset maakunnassa toimivat eläkeläisjärjestöt, kuntatasolla toimivat vanhusneuvostot sekä asiantuntijatahoina Turun ammattikorkeakoulun ja evankelisluterilaisen kirkon vanhustyöntekijöitä. Neuvottelukunnan tehtävinä ovat muun muassa eläkeläisjärjestöjen yhteistyön edistäminen, ikääntyvän väen mielipiteen esille tuominen päätöksenteossa, vanhuksia koskevien maakunnallisten hankkeiden seuranta, kuntatason vanhus- ja eläkeläistoiminnan edistäminen ja kuntiin perustettavien vanhusneuvostojen toiminnan koordinointi ja tukeminen. Lisäksi tehtäviin kuuluu myös mahdollisten maakunnallisten yhteistilaisuuksien järjestäminen ja maakunnallisesta yhteisesiintymisestä sopiminen. Lisätietoja: erikoissuunnittelijat Laura Leppänen p. 040 767 4364, Veli-Matti Kauppinen p. 0400 715 786 8 viiri viiri 9
Missä sijaitsee: Köydenpunojakatu 14, Turku (lähellä Turun rautatieasemaa) Avoinna: Logomo avaa ovensa viimeistään tuntia ennen esityksiä. Ruoka, juoma: ravintola Kitchen lounas ma - pe klo 11-14.30, brunssi la klo 12-15. Kitchen on myös avoinna useimpien tapahtumien yhteydessä. Tilat: Syksyllä 2012 Logomoon valmistuivat pienemmät auditoriot ja ravintola. Vuokrattavien tapahtumatilojen lisäksi vuonna 2013 valmistuu työtiloja luoville yrityksille. Omistus: Hartela Oy omistaa Logomosta 61 %, Turun kaupunki 39 % Huomaa myös tämä: Konsertteihin pääsee Logomo-bussilla Turun ortodoksisen kirkon edestä, Yliopistonkatu 19. Alennuksen saa näyttämällä P-Louhen pysäköintilippua. LOGOMO www.logomo.fi teksti Jessica Ålgars-Åkerholm kuva antti vaalikivi maakunnan mansikkapaikka Logomosssa on tilaa luovuudelle Logomo ei halua olla elitistipaikka vaan dynaaminen tapahtumakeskus, jonne on helppo tulla. Tänä vuonna Logomossa on jo järjestetty 361 tapahtumaa oopperasta rokkiin, ja tiloja rakennetaan koko ajan lisää. VR:n entisen konepajan tiloihin on tänä syksynä valmistunut hienoja juhla-, konsertti- ja kongressitiloja, joissa teollisen menneisyyden näkee ja aistii. Logomossa on kaikkiaan 24 000 neliömetriä tilaa luovuudelle. Jalkapallokentän kokoiseen Logomo-saliin mahtuu 3500 ihmistä, kun taas juhlatilassa VR:n konepajassa vuodelta 1868 on erityisen juhlava tunnelma vaikka häitä ajatellen. Kiinnostava on myös Black Box, musta huone, jossa voi järjestää tapahtumia jazzklubeista Halloween-pippaloihin. Myös Turun elokuvakerhoilla on nyt Logomossa oma tilansa. Logomo toivoo vielä lisää pysäköintipaikkoja ja uutta kevyen liikenteen yhteyttä Turun keskustasta Logomoon. Tekniset puitteet ovat Logomossa kiitettävät. Katsomoita ja lavoja voi siirtää ja muunnella melkein miten vain. Myös valo- ja äänitekniikka ovat huippulaatua. - Moni täällä esiintynyt huippuartisti on kehunut äänentoistoamme, Logomon toimitusjohtaja Päivi Rytsä kertoo. Myös kongressijärjestäjät muualla Suomessa ovat kiinnostuneet Turusta Logomon uusien tilojen myötä, Rytsä sanoo. Vielä enemmän kuhinaa syntyy ensi vuonna, kun luovien yritysten työtilat Logomoon valmistuvat. Tulossa on yrityksiä peli- ja mainosalalta kuvataiteeseen ja muotoiluun. Joku yritys työllistää 40 henkeä, jotkut taas ovat yhden hengen työpisteen vuokraavia yrityksiä. - Haluamme tuoda eri alojen ihmisiä yhteen. Erilaisuudesta syntyy ihan uutta myös uutta bisnestä, Rytsä toteaa. I Logomo finns plats för kreativitet Logomo vill inte vara elitistisk, utan ett dynamiskt centrum för evenemang, dit det är lätt att komma. I år har 361 evenemang ordnats i Logomo, från opera till rockkonserter. Nya lokaler renoveras hela tiden. I VR:s gamla maskinverkstäder har man renoverat fina fest-, konsert- och kongresslokaler, där byggnadernas industriella förflutna syns och känns. I Logomosalen, stor som en fotbollsplan, ryms 3500 personer, medan stämningen i festsalen i VR:s maskinverkstad från år 1868 är speciellt festlig, med tanke på exempelvis bröllop. Ett intressant rum är Black Box, där man kan ordna allt från jazzklubbar till Halloween-fester. Också Åbos filmklubbar har fått en lokal i Logomo. På önskelistan finns ännu fler parkeringsplatser och en ny bro för lätt trafik över bangården. Logomos ljud- och ljusteknik har fått beröm av många artister, som uppträtt där. Läktare och scener kan flyttas och varieras nästan hur som helst. - Finlands kongressarrangörer har fått upp ögonen för Åbo tack vare Logomos nya lokaler, säger verksamhetsledare Päivi Rytsä. Nästa år får Logomo arbetslokaler för kreativa företag, från reklam- till spelbranschen. Både stora företag och enpersonsföretag hittar arbetsrum här. Enligt Rytsä föds mycket nytt när man förenar olikheter också ny business. 10 viiri viiri 11
tiedotus.varsinais-suomi Bryssel bonjour Krista Taipale Varsinais-Suomen ja Turun EU-toimiston päällikkö european.office@turku.fi Talous pääroolissa myös ensi vuonna Europe Direct tiedotuspiste tulee liittoon Ulkoasiainministeriö lakkauttaa lähes kaikki Eurooppatiedotuksen maakunnalliset tiedotuspisteensä vuoden 2013 alkuun mennessä. Turvatakseen alueellisen Eurooppatiedon saannin jatkossa on Euroopan komissio julkaissut ehdotuspyynnön valitakseen organisaatiot, jotka voisivat jatkossa toimia alueellisena Europe Direct -tietopisteenä. Varsinais-Suomen liitto on hakenut itselleen tällaista tietopistettä ja saanut asialle vihreää valoa. Viralliset sopimukset allekirjoitetaan joulukuun aikana. Europe Direct tiedotustoiminta sopii erinomaisesti liiton profiiliin aktiivisena EU-toimijana. Toimimisen osana Euroopan laajuista tietopisteverkostoa uskotaan tuovan liitolle myös uutta näkyvyyttä ja uusia yhteistyömahdollisuuksia. Tiedotuspiste avaa talvella 2013 Europe Direct tiedotuspisteet ovat yksi tärkeimmistä välineistä, joilla Euroopan unioni tarjoaa tietoa Euroopan kansalaisille unionista ja erityisesti EU-kansalaisten oikeuksista sekä EU:n painopisteistä kuten Eurooppa 2020 kasvustrategiasta. Tehtäviin kuuluvat EU-kansalaisille suunnattu tiedottaminen alue- ja paikallistasolla sekä kansalaisten osallistumisen edistäminen järjestämällä erilaisia tapahtumia. Tiedotuspiste tulee sijaitsemaan Varsinais-Suomen liiton ensimmäisessä kerroksessa näkyvästi sisääntuloaulassa (Ratapihankatu 36, päärautatieaseman läheisyydessä). Sinne voi tulla vapaasti viraston aukioloaikoina, klo 8.30 15 noutamaan tiedotusmateriaalia ja hakemaan tietoa yleisöpäätteeltä tai verkoston työntekijältä. Tiedotuspisteen toiminta hoidetaan liiton sisäisin tehtäväjärjestelyin. Toiminnan on tarkoitus alkaa tammi-helmikuussa 2013. Lisätietoja: erikoissuunnittelija Kirsi Stjernberg 040 551 3120 Europe Direct - infoplats till förbundet Utrikesministeriet stänger sin regionala Europainformation före början av år 2013. För att trygga tillgången till information om EU har Europeiska kommissionen låtit organisationer ansöka om tillstånd att börja sköta arbetet, genom att grunda regionala Europe Direct infoplatser. Egentliga Finlands förbund har ansökt och fått grönt ljus. Avtalen undertecknas i december. Sådan här informationsverksamhet passar i förbundets profil som en aktiv EU-aktör. Att verka som en del av ett nätverk på europeisk nivå ger synlighet och nya samarbetsmöjligheter. Via Europe Direct infoplatserna erbjuder EU information om unionen och medborgarnas rättigheter samt om EU:s tyngdpunkter till medborgarna. Infoplatsen öppnar i januari-februari 2013 i Egentliga Finlands förbunds aula (Bangårdsg. 36, Åbo, nära järnvägsstationen). Dit kan man fritt komma under ämbetsverkets öppethållningstider vardagar kl. 8.30 15 och hämta infomaterial, surfa på internet eller fråga någon av nätverkets arbetare. Infoverksamheten sköts med förbundets interna personalarrangemang. Tilläggsuppgifter: erikoissuunnittelija Kirsi Stjernberg 040 551 3120 Vuosi vaihtuu Brysselissä jo viidettä kertaa taloudellisesti epävarmoissa tunnelmissa, sillä myös vuoden 2012 päähuolenaihe oli EU: taloudellinen epävarmuus. Ajoittain on jopa tuntunut siltä, että EU:n huippukokousten päätehtävänä on ollut aina uuden, orastavan tulipalon sammuttaminen ja suurpalon ehkäiseminen. Onneksi palokunta on selviytynyt tehtävässään ja toistaiseksi on vältytty koko EU:n kattavan suurpalon syttymiseltä. Mutta ei koskaan niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. EU:n talouskriisi on pakottanut myös unionin ja sen jäsenvaltiot arvioimaan omaa toimintaansa ja rakenteitaan kriittisesti: monia rakenteellisia valuvikoja on kyetty korjaamaan ja unionin rakenne on nyt huomattavasti parempi estämään ja kestämään vastaavat ikävät yllätykset ja reagoimaan niihin ajoissa. On ennustettu, että vuoden 2013 lopulla Euroopan kansantalous lähtisi taas nousuun. On hyvin tärkeää, että myös myönteisiä viestejä taloudellisen tilanteen paranemisesta esitetään. Unionilla on tosin vielä haasteita ratkaistavanaan ennen paluuta vakaalle nousu-uralle. Yksi suurimmista kasvun ongelmista ja inhimillisistä tragedioista on joissain maissa hallinnasta karannut nuorisotyöttömyys. Espanjassa ja Kreikassa nuorisotyöttömyyden taso on yli 50 %. Myös Italiassa ja Irlannissa mitataan korkeita nuorisotyöttömyyslukuja. Tilanne on huolestuttava, koska näin korkea nuorisotyöttömyyden taso on kuin tikittävä aikapommi: nuorten - ja toki myös vanhempien - ihmisten tulevaisuusperspektiivin murtuminen on aina otollinen kasvualusta yhteiskunnallisille ongelmille. Tästä syystä nuorisotyöttömyys tulee olemaan tulevina vuosina koko EU:n huolen aihe ja erityistoimenpiteiden kohde. Myös huoltosuhde tulee olemaan suuri haaste. Suomi kohtaa tämän ikääntymishaasteen EU-jäsenmaista ensimmäisenä. Vuosi 2013 tulee olemaan Euroopan unionissa erityisen tärkeä, sillä kyky yhteiseen päätöksentekoon on rahoituskehysten 2014-2020 myötä testissä. Päätös EU:n rahoituskehyksistä vuosille 2014-2020 tulisi saada aikaan vuoden alkupuolella, jotta EU:n rakennerahasto- ja muut rahoitusohjelmat ehtivät alkaa ajallaan. Sopimus rahoituskehyksistä viestisi myös EU:n kyvystä saada aikaan yhteisiä päätöksiä. Jos erittäin suuria leikkauksia ei EU-komission rahoituskehysesitykseen tehdä, rahoitusohjelmien painopisteet ja rakenne vuosille 2014-2020 näyttävät Varsinais-Suomen osalta varsin hyvältä. Painopisteinä ovat edelleen esimerkiksi Itämeren alueen monialainen kehittäminen, tutkimus- ja kehitystyö sekä alueellisen innovaatiojärjestelmän vahvistaminen, osaavan työvoiman ja pk-yritysten kilpailukyvyn edistäminen, meriteollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen, elinvoimainen maaseutu, yliopistojen ja korkeakoulujen kansainvälistyminen. EU:n kilpailukyky suhteessa nouseviin talousalueisiin esim. Kiinaan, Vietnamiin ja Brasiliaan halutaan turvata. Käytännössä tämä ilmenee esimerkiksi EU-rahoitteisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden suurempana avaamisena myös EU:n ulkopuolisille hankekumppaneille. Parhaassa tapauksessa tuleva rahoituskausi tuo mukanaan uusia, myös Varsinais-Suomelle hyvin tärkeitä, hankerahoitusmahdollisuuksia Venäjän kanssa tehtävään yhteistyöhön. Ennen tulevan vuoden töitä haasteita on kuitenkin tärkeää levähtää ja kerätä voimia. Toivokaamme, että vuosi 2013 tuo tullessaan hyvää sekä viisautta navigoida EU-laivamme taloudellisesti tyynemmille vesille ja oikealle kurssille. Eurooppa-toimisto kiittää kuluneen vuoden yhteistyöstä ja toivottaa hyvää uutta vuotta tällä kertaa kaikilla kolmella Belgian virallisella kielellä: Bonne année! Gelukkig Nieuwjaar! Ein Frohes Neues Jahr! huoltosuhde tulee olemaan suuri haaste. Suomi kohtaa ikääntymishaasteen EU-jäsenmaista ensimmäisenä. 12 viiri viiri 13
teksti ja kuva Ville Santalahti Pitää olla sosiaalinen, jotta pärjää ulkomaalaisena Turussa Expat-projekti on EU:n interreg-rahoitteinen kaksi vuotta kestävä hanke. Tässä artikkelissa esittelemme yhden Varsinais-Suomen liiton omista kansainvälisistä kyvyistä: Roberts Jansons. Pidätkö Janssonin kiusauksesta? Pidän, enkä puhu siitä työilmapiiriselvityksessä! Missä synnyit, milloin? Riikassa vuonna 1983 huhtikuussa. Oliko hankalaa hoitaa vakuutuksia? Itse asiassa minulla ei ole mitään hajua mitä tapahtuu, jos esimerkiksi sairastun viikonloppuna. Tiedän, että työpaikkani tarjoaa jonkinlaisen vakuutuksen, mutta pitääkö minun maksaa esimerkiksi ambulanssi, jos kaadun? www.expatproject.info Expat-projektin tarkoituksena on pilotoida vuonna 2013 uutta expat-foorumia, jonka sisällöstä neuvotellaan edelleen. Vähimmäisvaatimuksena on kerätä yhteen jo olemassa olevat kv-palvelut ja tarjota expateille areena parempaan vuorovaikutukseen kansainvälismielisten suomalaisten ja ulkomaalaisten kesken. Asutko yksin vain perheen kanssa? Yksin. Muutin 12-vuotiaana asumaan isoveljen kanssa kahdestaan, koska kotipaikkakunnallani ei pelattu koripalloa ja minä taas rakastin sitä. 16-vuotiaasta asti olen asunut yksin eri puolilla Latviaa opiskellen ja koripalloa pelaten. 21-vuotiaana muutin jenkkeihin opiskelemaan kahdeksi vuodeksi. Sveitsissä business schoolissa opiskelin sitten maisteriksi. Kauanko olet asunut Turussa? Vuoden. Miten sait päähäsi muuttaa Turkuun? Työskentelin Riikassa sisäisessä tarkastuksessa ja osa työtäni oli tarkastaa Interreg-projekteja, joten oikeastaan minulle soitettiin ja pyydettiin tarkastajan sairasloman sijaiseksi. Puhutko Suomea ja onko mielestäsi tärkeää, että expatit osaavat myös Suomea? Itse en puhu, mutta pidän sitä integroitumisen kannalta tärkeänä. Se on ainoa tapa todella ymmärtää kulttuuria. Toisaalta ihmiset Turussa puhuvat todella hyvää englantia. Englantia puhuvana tuntee kuitenkin itsensä kulttuurien keskellä seisovaksi outolinnuksi. Kaipaatko kotia ja perhettäsi? Kyllä ja ei. Koti on onneksi lähellä ja vierailen siellä usein. Skype on mahtava keksintö expateille. Kaipaan ympäristöä, jossa olen kasvanut. Ulkomailla ollessaan huomaa kotimaansa hyvät ja huonot asiat paremmin. Latviassa raha ratkaisee todella paljon. Latviassa rahalla pystyy ostamaan mitä tahansa. Suomessa asia on toisin. Nopea raha Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen todella sekoitti pakkaa. Pikku hiljaa asia on onneksi muuttumassa. Poliisi on monille muille kulttuureille pelottava instituutio, eikä jonottaminen poliisiasemalla helpota jännitystä. Oliko helppoa löytää tietoa Turusta/Suomesta? Asiat hoidettiin aika hyvin Turun puolesta; en oikeastaan osannut hakea tietoa netistä. Perjantaina, kun oli ensimmäinen työpäiväni toimistossa, oli Niina Hedborgin läksiäiset ja toimistolaiset veivät minut baariin - välittömästi siis luulot pois! Noin muuten sanoisin, että oli hankalaa tietää, minne mennä ja koska. Olisi esimerkiksi hyvä tietää, että poliisiasemalle tulisi mennä jo aamulla, koska muuten siellä on hirveät ruuhkat. Odotin neljä tuntia poliisiasemalla päästäkseni täyttämään papereita. Poliisi on myös monille muille kulttuureille pelottava instituutio, eikä jonottaminen poliisiasemalla helpota jännitystä. Toisaalta tilanne lähinnä naurattaa jälkeenpäin. Oliko hankalaa saada viisumi tai työlupa? Ei ollut. Vaikeaa oli ainoastaan tietää mihin mennä ja koska. Olisi ehkä hyvä olla olemassa selkeä ohjeistus, miten prosessi etenee. projekti-huomio: Expat-projekti aikoo viedä eteenpäin ehdotusta Poliisi-Maistraatti-Kela-Vero prosessin ohjeistuksesta. Onko sinulla tulevaisuuden suunnitelmia? Turku avasi uuden sivun elämässäni. Nyt vain nautin tästä tilaisuudesta, enkä odota suuria muutoksia lähitulevaisuudessa. Unelmoin omasta yrityksestä, mutta se saa odottaa. Onko Turussa mielestäsi kallista asua? On, verrattuna Latviaan. On hankalaa tehdä ostopäätöstä asunnosta, kun en tiedä kuinka kauan asun Turussa. On myös vaikeaa löytää tietoa mitä kannattaa maksaa mistäkin asunnosta. Mitä mieltä olet paikallisista ihmisistä? He ovat sisäänpäin kääntyneitä. Täältä on todella hankalaa löytää samanhenkisiä ihmisiä. Opiskelijana on helpompaa löytää kavereita ulkomailtakin. Mitä vinkkejä antaisit tänne tulevalle expatille? Kaikki on itsestä kiinni. Ei saa jäädä kotiin makaamaan. Kaikkiin tapahtumiin kannattaa mennä. Aina. Onko sinulla jotain suosikkinettisivustoja tai blogeja Turusta/Suomesta? Ei. En osaa etsiä netistä mitään minulle tarpeellista. Tai sitten sitä ei ole. Kaikki info tulee kasvotusten ihmisiä tavatessa. Mikä on parasta Turussa expatin silmin? Uutuuden viehätys. Vaikeaa sanoa. Kulttuuria on vaikea oppia. Kestää kauan tietää, pitääkö oikeasti uudesta maasta oikeasti vai ei. Suomessa on kuitenkin todella helppo elää. Perusasiat rullaavat täällä hienosti, kunhan kunnioittaa lakeja ja sääntöjä. Mikä on ikävintä? Kavereiden puute. Sosiaalista luonnettani on vaikea toteuttaa Turussa. Mistä sitten löydät uusia ihmisiä ja integroidut turkulaiseksi? Käyn mahdollisimman paljon ulkona. Joku peruskirja integraatiosta olisi ehkä hyvä olla Toisaalta, jos ei ole itse sosiaalinen taikatemppuja integraatioon ei ole. En myöskään ole löytänyt paikkaa, jossa kansainväliset kävisivät. Kv-opiskelijoilla on omat menonsa ja he ovat erossa kaupungista omalla kampuksellaan. Mitä hassuja tapoja suomalaisilla on? Ryyppäämisen lisäksi?! Ei oikeastaan mitään. Suomalainen ruoka tosin tuntuu olevan vain hampurilaisia ja pitsoja. Buffeita on joka puolella ja tällaista ei Latviassa tapahdu. Meillä ehkä ruokaa ja kulttuuria arvostetaan enemmän. Suomalaiset kohtaavat pian ikävän paino-ongelman, ellei tätä asiaa mietitä. Mikä on myytti suomalaisista, entä latvialaisista? Ryyppääminen. Eivät suomalaiset itse asiassa juo niin paljon. Suomalaiset eivät oikeasti elä niin loistokkaasti kuin ulkomailla ajatellaan. Suomalaiset vaikuttavat hieman tylsistyneiltä kaikki on saatavilla ja tuntuu, ettei heidän tarvitse enää yrittää. Kerro yhdestä palvelusta tai ideasta, jota pitäisi parantaa tai jollainen pitäisi luoda expateille Turkuun. Yksi normaali paikka, jossa kansainväliset tapaavat säännöllisesti. Jokin kanava, josta löytää vastauksen arkisiin kysymyksiin. 14 viiri viiri 15
teksti ja kuva Sanna Söderlund Lannan ja jätevesien ravinteet laitetaan kiertoon Ravita-hankkeessa luodaan ravinnepörssi, jossa viljelijät voivat vaihtaa lantaa RAVITA-hanke on Paimionjoen valuma-alueella operoiva hanke, jonka päätavoitteena on auttaa alueen viljelijöitä karjanlantaan liittyvien solmukohtien kanssa. Paimionjoen alue on laskelmien mukaan omavarainen eläinperäisen fosforin suhteen tärkeä asia pohdittaessa keinolannoitteiden hupenevia varantoja ja nousevia hintoja. Lannassa on toki muitakin ravinteita kuten typpeä, kaliumia ja hivenravinteita, eikä sen maanparannusominaisuuksiakaan parane unohtaa. Lannan logistiikka on ongelma Tarkoituksena on saada lanta jakautumaan tasaisemmin peltoalueille samalla helpottaen viljelijöiden verkostoitumista ja tehdä vesiensuojelutyötä. Eräänä suurena ongelmana on lannan logistiikka, jota pyritään helpottamaan hankkeen tuotoksena syntyvän Internet-sovellus Ravinnepörssin kautta. Ravinnepörssi toteutetaan yhteistyössä liete- ja lannoitealan yrityksen Koneta Agriculture Oy:n kanssa. Se valmistunee jo kevätlevityksille 2013. Ravinnepörssin toiminta-ajatus perustuu viljelijöiden verkostoitumiseen lannanvaihdon tiimoilta. Ne, joilla on ylimääräistä lantaa, voivat löytää pörssin kautta mahdollisen lannan vastaanottajan, ja taas lantaa vailla olevat tilalliset mahdollisen luovuttavan eläintilan. Pörssistä on tarkoitus tehdä viljelijöitä helpottava työkalu, jolloin sieltä löytyy myös viljelijän tarvitsemia muita palveluita, kuten urakoitsijoita ja kuljetusyrittäjiä. Ravinnepörssi toimii aluksi Paimionjoen valuma-alueella, mutta sen tarkoituksena on laajentua kattamaan koko maa ja muutkin ravinteet kuin karjanlanta. Pörssi toimii karttapalveluna Pörssi toteutetaan karttapalveluna, johon liitetään erilaisia toimintoja ja työkaluja. Sovelluksesta pyritään tekemään käyttäjäystävällinen ja huomiota kiinnitetään erityisesti palvelun helppouteen, toimivuuteen sekä visuaaliseen ilmeeseen. Ravinnepörssin ominaisuuksia ja haasteita pohditaan tarkoin, jotta kaikki lainsäädännölliset ja käytännön ongelmat tulevat huomioiduksi. Apuna suunnittelussa käytetään työpajoista saatuja ideoita ja huomioita. Ensimmäinen työpaja toteutettiin 14.11.2012 ja toinen on tulossa tammikuussa 2013. Ravinnepörssin lisäksi hankkeen tavoitteisiin kuuluu mm. viljelijäverkostojen luominen ja tilaisuuksien pitäminen lannan sekä viljelijäyhteistyön tiimoilta. Suunnitelmaan on merkitty myös kuivakäymälätietoisuuden lisääminen. Ensimmäinen tapahtuma vaihtoehtoisten käymälöiden tiimoilta järjestettiin lokakuussa 2012. Tapahtumaan kutsuttiin kuntien viranhaltijoita ja suunnittelijoita, jotka ovat työssään tekemisissä jätevesien tai käymälöiden kanssa. Toiveena oli, että osallistujat pystyisivät paremmin neuvomaan asiakkaitaan käymälöiden valinnassa ja suunnittelussa. Kuivakäymälä hyvä vaihtoehto monelle Tietoisuus vaihtoehtoisista käymäläratkaisuista on vähäistä. Liian usein kuivakäymälä - jonka voi asentaa kaikkein moderneimpaankin uudisrakennukseen - mielletään edelleen pihan perällä kököttäväksi haisevaksi huussiksi. Todellisuudessa kuivakäymälä ja harmaavesisuodatin ovat realistinen vaihtoehto haja-asutusalueen jätevesijärjestelmiä mietittäessä. Unohtamatta kuitenkaan vähävetisiä käymälöitä, jotka muistuttavat vesivessoja, mutta vähentävät vedenkulutusta ja säästävät luontoa. Ravinnepörssin riemusanoma Juu, tänne päin vain, Simo huusi ja viittoi tyytyväisenä kuskille, joka peruutti kohti lietesäiliötä. Simo Sikatilallinen oli rekisteröitynyt Ravinnepörssiin, ja saanut sitä kautta lietelannalleen vastaanottajan alta aikayksikön. Ravinnepörssin kautta oli näppärästi järjestynyt myös Keijo Kuljettaja siirtämään lietettä, ja Uolevi Urakoitsija levittämään sitä. Keijo imaisi lietteen kuljetusauton säiliöön varmoin ottein ja kiipesi autonsa ohjaamoon, juuri sovitussa aikataulussa. Leila Luomutilallista jännitti hieman, sillä hän ei ollut aiemmin ottanut vastaan lantaa. Leilan tila eli siirtymisvaihetta luomuun, ja aiemmin tavanomaisessa viljelyssä olleeseen peltoon ei oltu laitettu ainoatakaan lannanlirua vuosikymmeniin. Leila näki ikkunasta kuinka Keijo ajoi ensimmäisen peltolohkon viereen Uolevi vanavedessään, ja huokaisi helpotuksesta kun miehet tulivat ajallaan. Leila juoksi pellonlaidalle ja kätteli remakanoloisen Uolevin ja hillitymmän Keijon. Leila alkoi selittää, mille lohkoille levitetään, mutta Uolevi nauroi: Kyllähän me Ravinnepörssin kautta jo katsottiin sinun peltolohkosi, muistatkos. Leila oli hieman hämillään, niin tottahan se oli; hän oli jo Ravinnepörssin välityksellä käydyn keskustelun aikana merkinnyt kartalle peltolohkot joihin lantaa tulisi, ja peltotiet joita pitkin ajettaisiin. Ei hän ollut ymmärtänyt että se voisi olla näin helppoa! Miehet alkoivat rivakasti töihin ja Leila katseli kuinka peltoon laitettiin edullista lannoitetta, joka samalla toimi maanparannusaineena. Ennen iltaa olivat Simon säiliöt tyhjinä ja Leilan lohkot lannoitettuna. Uolevi ja Keijo suuntasivat ajokkinsa kohti seuraavia levitysmantuja. Leila päätti kiitollisuudenpuuskassa kutsua Simon iltakahville luokseen. Simo suostui, mitäpä muuta tekemistä poikamiehellä kevätiltana olisi, varsinkin kun lannanlevityskin oli niin kätevästi sujunut ilman omia panostuksia. Leila keitti kahvia ja pohti pitäisikö Simo enemmän suolaisesta vai makeasta tarjottavasta. Silloin ovikello soi ja Simo oli oven takana keltainen kevätesikko tuliaisina, mutta se onkin sitten jo toinen tarina www.paimionjoki.fi/ravita www.facebook.com/paimionjoki ravita.vuodatus.net Lisätietoja: Sanna Söderlund p. 040 126 8461, sanna.soderlund@somero.fi RAVITA lannan ja jätevesien ravinteet kiertoon hanke on 1.7.2012-31.12.2013 toteutettava EU:n EAKR -osarahoitteinen hanke, jossa 70 % rahoituksesta tulee Varsinais-Suomen liiton Euroopan aluekehitysrahastosta ja 30 % Paimionjoki-yhdistys ry:ltä. Hanketta hallinnoi Someron kaupunki ja sitä koordinoi agrologi (AMK) Sanna Söderlund. 16 viiri viiri 17
Salo - Lohja oikoratakaava vahvistettiin ministeriössä. Taas otettiin askel kohti toimivampaa ja kilpailukykyisempää Etelä-Suomea. Varsinais-Suomi saa ministeriön esityksen mukaan vajaat 200 uutta koulutuspaikkaa vuoteen 2016 mennessä. Silloin paikkoja olisi yhteensä 11 100. Hyvä koulutusmaakunta! Varsinais-Suomen imago kasvaa kohisten. Turku on noussut Tampereen ohi maan kiinnostavimpana asuinpaikkana. Maakuntamme kiinnostaa myös yritysten sijoituspaikkana. Suvi Tanhuanpää on uusi EU-taloussihteeri Suvi Tanhuanpää aloitti uutena EU-taloussihteerinä lokakuussa Elena Pekosen siirryttyä talouspäällikön tehtäviin. Varsinais-Suomen liitossa Suvin löytää hallinnon yksiköstä. Suvi on valmistunut tradenomiksi ammattikorkeakoulusta vuonna 2000 ja kauppatieteiden maisteriksi vuonna 2004. Hänen edellinen työnantajansa oli Satakunnan ammattikorkeakoulu, jossa hän työskenteli taloushallinnon opettajana. Tanhuanpään työtehtäviin kuuluvat taloushallintoon liittyvät tehtävät, mm. luottamushenkilöiden palkkiohallinto sekä EU-ohjelmien maksuliikenne. Suvi on viihtynyt liitossa hyvin johtuen haasteellisista ja mielenkiintoisista työtehtävistä sekä mukavista työtovereista. Suvi asuu Liedossa perheensä kanssa. Harrastuksiin kuuluvat puutarhanhoito sekä legojen rakentelu ja lenkkeily yhdessä aviomiehen sekä 3 ja 1,5 -vuotiaiden poikien kanssa. Åbolands skärgård får äntligen en nybyggd, modern landsvägsfärja. Stella börjar trafikera mellan Korpo och Houtskär i början av år 2013. Neulo omat Varsinais-Suomen lapaset Varsinais-Suomella on nyt omat maakuntalapaset. Käsi- ja taideteollisuusjärjestö kokosi suomalaiset lapaset mallistoksi tämän päivän tumpuntekijöille. Mallisto koostuu Suomen eri maakunnista kootuista lapasista, jotka kutsuvat neulomaan ja kokeilemaan perinteisiä kuvioaiheita. Michael Monroe tuo Turulle hienoa julkisuutta. Voice of Finland -valmentaja kehuu turkulaisten positiviisuutta ja Logomoa. Aurora-mitalilla palkittu Mike säväytti myös maakuntavaltuustossa värikkäällä ja ystävällisellä olemuksellaan. Varsinaissuomalainen lapasmalli on suunniteltu Kansallismuseon kokoelmien kauneimman tunnetun suomalaisen lautanauhan kuvion ja värityksen mukaan. Nauhan jäännökset on löydetty varsinaissuomalaisen Maskun pitäjän Humikkalasta 1000-luvulle tai 1100-luvun alkuun ajoittuvasta muinaiskalmistosta, jonka tekstiilijäännökset ovat monipuoliset ja runsaat. Maskun lautanauha osoittaa ristiretkien ajan suomalaisnaisten seuranneen asusteissaan tuon ajan muotivirtauksia ja käsityötaitoja. Varsinais-Suomen lapaspakettia myydään Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry:n kautta www.taitovarsinaissuomi.fi 18 viiri viiri 19
Varsinais-suomen liitto egentliga Finlands förbund regional council of southwest Finland