Kuopion tulkkikeskuksen toiminnan seudullinen kehittäminen

Kuopion tulkkikeskuksen toiminnan seudullinen kehittäminen sosiaalialan kehittämishanke Loppuraportti Hankkeen toteuttamisaika 05/2005-12/2006

TIIVISTELMÄ Kuopion kaupunki yhdessä Siilinjärven kunnan, Nilsiän kaupungin, Suonenjoen kaupungin, Varkauden kaupungin ja Joroisten kunnan kanssa toteutti vuosina 2005-2006 Kuopion tulkkikeskuksen kehittämishankkeen, jossa tavoitteena oli turvata viittomakielisen tulkkipalvelun saatavuus näissä kunnissa asuinpaikasta riippumatta. Hankkeessa pyrittiin toteuttamaan Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksen viittomakielen tulkkikeskuksen seudullistaminen, viittomakielisen tulkkipalvelun tehokas ja taloudellinen, myös kohtuuhintainen toteuttaminen, tulkkien työolojen kehittäminen sekä uuden teknologian, erityisesti videoneuvottelutekniikan hyödyntäminen viittomakielisessä tulkkipalvelussa. Hankkeessa, jonka vetovastuu oli Kuopiolla, päästiin alkuun keväällä 2005. Heti hankkeen alkuvaiheessa luotiin mukana olevien kuntien välille yhteistoimintasopimus, jossa määriteltiin mm. tulkkipalvelujen keskitetty tilaaminen Kuopiosta sekä tulkkipalveluista perittävät hinnat. Yhteistoimintasopimus allekirjoitettiin lopullisesti kunnissa keväällä 2006. Tulkkipalvelujen saatavuuteen kiinnitettiin samanaikaisesti huomiota neuvottelemalla Kuopion alueen freelancer-tulkkien kanssa toimeksiantosopimus Kuopion tulkkikeskuksen ja tulkin välille. Näitä sopimuksia on tehty toistaiseksi 14 tulkin kanssa. Tämän lisäksi tulkkikeskuksessa työskentelee neljä viittomakielen tulkkia. Videotekniikan käyttöönottoon liittyviä kysymyksiä päästiin ratkomaan vuoden 2006 alussa. Kunnat hankkivat videoneuvottelulaitteita aktiivisesti. Ainoastaan Suonenjoki ei halunnut tässä vaiheessa laitteita kuntaansa. Kuopiossa ja Varkaudessa videoneuvotteluohjelmia ja nettikameroita on myönnetty myös muutamalle asiakkaalle. Palaute videoneuvottelulaitteista (kuvapuhelimista) on ollut hyvin myönteistä. Näyttää tällä hetkellä jopa siltä, että tekniikka on lisännyt tulkkipalvelujen käyttöä. Yhteenvetona voidaan todeta, että hankkeen tavoitteisiin päästiin lyhyestä toiminta-ajasta huolimatta. Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksen tulkkikeskus toimii tällä hetkellä seudullisesti hyödyntäen aktiivisesti nykyaikaista videotekniikkaa. Alueen freelancer-tulkit toimivat kiinteässä yhteistyössä tulkkikeskuksen kanssa. Tulkkikeskukseen saatiin palkattua neljäs viittomakielen tulkki hankkeen lopussa. Kuntien viittomakielinen tulkkipalvelu organisoituu Kuopion tulkkikeskuksesta käsin tulkin tilaamisesta palkkionmaksuun saakka. Kuopio laskuttaa kuntia antamastaan tulkkipalvelusta sovitun mukaisesti. Tulkkitunnin perushinta kunnille on tällä hetkellä 39. Asiakaspalautteesta päätellen tulkkikeskuksen seudullinen toimintamalli ja erityisesti kuvapuhelintekniikka saavat kiitosta käyttäjiltä. Hankkeen menot olivat yhteensä 123 098. Tästä valtionavustuksen osuudeksi tulee 92 323.50 ja kuntien osuudeksi 30 774.50. Kunnat jakavat kulunsa keskenään sopimuksen mukaisesti asukaslukujensa suhteessa.

SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN LÄHTÖTILANNE... 4 2. HANKKEEN KUVAUS... 4 3. HANKKEEN ORGANISAATIO... 5 3.1 Ohjausryhmän kokoonpano... 5 3.2 Työryhmän kokoonpano... 6 4. HANKKEEN TOTEUTUSTAPA JA KESKEISET TOIMENPITEET... 6 4.1 Tiedottaminen... 6 4.2 Kuntakysely pilottikunnista... 7 4.2.1 Kuntakyselyn tulokset... 7 4.3 Tietoliikenneyhteydet ja videoneuvottelulaitteiden testaaminen... 15 4.4 Videoneuvottelulaitteen kilpailuttaminen... 16 4.5 Etäpisteiden perustaminen... 17 4.5.1 Huonevaatimukset... 17 4.5.2 Etäpisteiden sijainti ja varaaminen... 17 4.6 Asiakkaiden ja työntekijöiden koulutus... 18 5. TULKKITOIMINNAN MUUTTAMINEN SEUDULLISEKSI... 19 5.1 Yhteistoimintasopimus kuntien kanssa... 19 5.2 Toimeksiantosopimus tulkkien kanssa... 20 5.3 Palvelun vakiinnuttaminen pysyväksi toimintatavaksi... 21 5.3.1 Etätulkkaus ja etäopetus... 23 5.4 Esimerkki etäyhteydellä toteutetusta tulkkaus- ja opetuskustannuksesta... 24 6. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN JA POHDINTA 6.1. Projektin talous... 7. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT... LIITTEET...

4 1. HANKKEEN LÄHTÖTILANNE Kuopion sosiaali- ja terveyskeskus perusti Kuopion tulkkikeskuksen vuonna 1995. Keskus toimi aluksi yhden tulkin voimin vuoteen 2000, jolloin keskukseen palkattiin toinen tulkki. Nyt keskuksessa toimii neljä viittomakielen tulkkia. Toimintansa alusta asti Kuopion tulkkikeskus on ollut mukana järjestämässä ja toteuttamassa vammaispalvelulain mahdollistamaa tulkkipalvelua myös Kuopion ympäristökuntien kuulovammaisille sekä kuulo- näkövammaisille. Tulkkitilauksia tulee säännöllisesti tulkkikeskukseen kymmenestä eri ympäristökunnasta. Stakesin Veturin eli valtakunnallisen verkostoprojektin aikana, 2001-2003, Pohjois-Savon Veturi-ryhmä toteutti kuntien ja kuntoutushenkilöstön edustajien sekä tulkkipalvelun käyttäjien kuulemistilaisuudet. Näissä tilaisuuksissa kävi ilmi, että kunnat tarvitsevat enemmän tukea ja tietoa tulkkipalvelun järjestämisessä ja toteuttamisessa. Läheskään kaikissa Pohjois-Savon kunnissa tulkkipalvelu ei ole kattavaa. Alueellista yhteistyötä ja verkostomaista työotetta kuntien kesken kaivattiin, jotta alueelliset tarpeet ja voimavarat voitaisiin yhdistää. Kuopion tulkkikeskus sai Itä-Suomen lääninhallituksen myöntämän valtionavustuksen tulkkikeskuksen seudulliseksi kehittämiseksi vuosille 2005-2006. Hanke käynnistyi toukokuussa 2005 ja se toteutettiin yhteistyössä Siilinjärven kunnan, Nilsiän kaupungin, Suonenjoen kaupungin, Varkauden kaupungin ja Joroisten kunnan kanssa. 2. HANKKEEN KUVAUS Hankkeen tavoitteena oli kuntien yhteistyöllä aikaansaada kuntiin tasa-arvoinen, kohtuuhintainen viittomakielinen tulkkipalvelu kuulovammaisille ja puhevammaisille henkilöille asuinpaikasta riippumatta. Hankkeessa selvitettiin ja toteutettiin kuvapuhelintekniikan hyödyntämistä osana viittomakielistä tulkkipalvelua. Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksen tulkkikeskusta kehitettiin palvelemaan mukana olevia kuntia seudullisesti siten, että 1.Tulkkipalvelun tilaaminen ja toteuttaminen keskitettiin Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksen tulkkikeskukseen, tavoitteena yhden palvelupisteen periaate.

5 2.Tulkkipalvelulaskutusta kehitettiin siten, että myös freelancer tulkkien palkanmaksu tapahtuu Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksen kautta. 3.Kuntien välisestä yhteistyöstä tulkkipalvelun osalta sovittiin yhteistoimintasopimuksella. Päämääränä oli hankkeessa mukana olevien kuntien kanssa aikaansaada vammaispalvelulain mukaisten tulkkipalvelujen toteuttamiselle pysyvä seudullinen toimintamalli Kuopion seudulle. Myöhemmin myös seudun muiden kuntien on mahdollista liittyä käyttämään Kuopion tulkkikeskuksen palveluja kuntansa kuulovammaisten asiakkaiden tulkkipalvelutarpeissa. 3. HANKKEEN ORGANISAATIO Hankkeen hallinnoinnista on vastannut Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut sosiaalityön johtaja Jarmo Rautjärvi. Hankkeen yhteyshenkilönä on toiminut vammaispalveluyksikön esimies Kauko Pursiainen ja projektityöntekijänä viittomakielentulkki Marjo Takkinen. 3.1 Ohjausryhmän kokoonpano Hankkeelle perustettu ohjausryhmän kokoonpano pysyi muutamaa muutosta lukuun ottamatta samana koko projektin ajan. Ohjausryhmä kokoontui puolentoista vuoden aikana yhteensä viisi kertaa ja sen tehtävänä oli linjata ja hyväksyä suuremmat päätökset ja toimenpiteet. Ohjausryhmään puheenjohtajana toimi siis Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksen sosiaalityön johtaja Jarmo Rautjärvi. Muita ohjausryhmän jäseniä olivat Itä- Suomen lääninhallituksesta ylitarkastaja Marita Uusitalo, Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksen vammaispalveluyksiköstä esimies Kauko Pursiainen, kanslisti Ritva Vepsäläinen ja projektintyöntekijä Marjo Takkinen, Siilinjärven kunnasta perusturvayksikön palvelualuejohtaja Mikko Päivinen, Suonenjoen kaupungista sosiaalijohtaja Marja-Leena Markkanen, Nilsiän kaupungista sosiaalityöntekijä Minna Pitkänen, Joroisten kunnasta sosiaalityöntekijä Eija Öster, Varkauden perusturvakeskuksesta osastopäällikkö Taisto Lyytikäinen sekä vammaispalvelusta vastaava sosiaalityöntekijä Irma Karlsson. Lisäksi teknisenä asiantuntijana ohjausryhmässä toimi Kuopion Atk-keskuksesta Harri Kumpulainen ja kuulovammaisten asiakkaiden edustajana Kuurojen Liiton Itä-Suomen järjestöohjaaja Juha Oksanen.

6 Ohjausryhmän henkilöstössä tapahtui hankkeen aikana seuraavat muutokset: Varkauden sosiaalityöntekijä Irma Karlsson siirtyi johtavaksi sosiaalityöntekijäksi ja hänen tilalleen tuli sosiaalityöntekijä Tarja Karvinen. Joroisen sosiaalityöntekijä Eija Öster siirtyi muihin tehtäviin Vaalialan kuntayhtymään ja hänen paikalle kahteen viimeiseen kokoukseen ei tullut edustajaa. 3.2 Työryhmän kokoonpano Hankkeen työryhmä koostui varsinaisten projektin vastuuhenkilöiden lisäksi kuntien vammaispalvelupäätöksiä tekevistä sosiaalityöntekijöistä sekä teknisestä tuesta. Ryhmässä olivat Kuopion sosiaaliviraston vammaispalveluyksikön esimies Kauko Pursiainen ja projektityöntekijä Marjo Takkinen, Siilinjärven sosiaalityöntekijä Anna-Liisa Koskinen, Suonenjoen sosiaalityöntekijä Tuula Mattila, Varkauden sosiaalityöntekijä Irma Karlsson, myöhemmin Tarja Karvinen, Joroisen sosiaalityöntekijä Eija Öster helmikuulle 2006 saakka. Reijo Kontkanen Kuopion Atkkeskuksesta toimi työryhmässä ja koko projektissa teknisenä asiantuntijana. Hankkeen työryhmän tehtävänä oli keskustella ja pohtia esille tulevia mahdollisuuksia, ongelmia ja ratkaisuja sekä valmistella asiat ohjausryhmän päätettäväksi. Hanketyöryhmä kokoontui kahden kuukauden välein yhteensä kymmenen kertaa. Tiivis yhteydenpito ja keskustelu kuntien välillä jatkui koko projektin ajan. 4. HANKKEEN TOTEUTUSTAPA JA KESKEISET TOIMENPITEET 4.1 Tiedottaminen Hankkeen aluksi tutustuttiin muihin Suomessa käynnissä oleviin tulkkipalvelun kehittämisprojekteihin ja vierailtiin muutamassa etätulkkausta tuottavissa tulkkikeskuksissa. Pirkanmaalla ja Uudellamaalla toimi samaan aikaan tulkkipalvelun kehittämishanke. Projektien edetessä järjestettiin muutama yhteinen kehittämiskokous, jossa jaettiin tietoa ja kokemuksia hankkeiden vaiheista. Yhteydenpito oli hedelmällistä ja antoi Kuopion hankkeelle valtakunnallista näkökulmaa. Myös tutustuminen Honkalampi-säätiön tulkkikeskuksen etätulkkaustilanteeseen sekä Kolpeneen kuntayhtymän laitetestauksen tuloksiin edesauttoi oman laitetestauksen rajaamista Kuopion hankkeessa. Tulkkipalveluhankkeen käynnistymisestä laitettiin tiedote Kuopion www- sivuille ( www.kuopio.fi/tulkkipalveluhanke). Siinä kerrottiin hankkeen lähtötilanne ja tavoitteet. Sama tiedote tehtiin myös kuulovammaisia varten viittomakielellä, jotta asi-

7 akkaat voisivat halutessaan katsoa viitotun version hanketiedotteesta sekä esittelyvideon tulkkikeskuksen toiminnasta. Videon viittoi viittomakielinen henkilö. Kuvaus- ja editointiapua saatiin Kuopion Mediapajalta. Tämän jälkeen video siirrettiin Savonia ammattikorkeakoulun palvelimelle. Linkki julkaistiin Kuopion kaupungin internet-sivulla. Videon saaminen internettiin vaati monen yksikön työpanosta, joten päädyimme toteuttamaan vain yhden nettitiedotteen. Kuuden hankkeessa mukana olevan kunnan alueella asuu myös iäkkäitä kuulovammaisia sekä henkilöitä, joilla on rajoittunut näkökyky. Heille tiedon saaminen netistä ei ole itsestäänselvyys. Siksi projektissa järjestettiin kolme tiedotustilaisuutta, missä kerrottiin hankkeen käynnistymisestä. Näissä tilaisuuksissa oli läsnä kuulovammaisten lisäksi sosiaalitoimiston työntekijöitä sekä kuulovammaisjärjestön kuntoutusohjaajia. Kuopion Kuurojenyhdistykselle tilaisuuteen kokoontui Kuopion ja Suonenjoen kuulovammaisia, Varkauden kunnantalolle Varkauden ja Joroisen kuulovammaisia ja Siilinjärven kunnantalolle vastaavia henkilöitä Siilinjärveltä ja Nilsiästä. 4.2 Kuntakysely pilottikunnista Hankkeen aluksi pilottikuntien vammaispalvelusta vastaavat sosiaalityöntekijät haastateltiin. Kysymykset koskivat tulkkipalvelun käyttäjämääriä, järjestämistä, organisoimista sekä mitä ongelmia tulkkipalvelun toteuttaminen on tuonut kunnille. LIITE 1 4.2.1 Kuntakyselyn tulokset Kyselyyn vastasivat hankkeessa olevat kunnat; Joroinen, Varkaus, Suonenjoki, Siilinjärvi, Nilsiä ja Kuopio.

8 1. Montako asioimistulkkauspäätöstä kunnassanne on? Montako opiskelutulkkauspäätöstä? asioimistulk.päätös opiskelutulk. päätös Joroinen 5 Varkaus 14 Suonenjoki 2 1 Siilinjärvi 11 Nilsiä 1 Kuopio 53 5 yht. 86 6 2. Montako 120 h / 240 h tulkkipalvelupäätöstä kunnassanne on? Entä opiskelutulkkauksen tuntimäärät? 120 h päätös 240 h päätös opiskelutulk.päätös Joroinen 5 Varkaus 10 4 Suonenjoki 2 36h/vko Siilinjärvi 11 Nilsiä 1 Kuopio 48 5 38.25h/vko Kunnat eivät olleet tehneet asioimistulkkipäätöksiä muille kuin vammaispalvelulain määrittelemälle tuntimäärälle; vaikeasti kuulovammaiset 120 h/ vuosi ja vaikeasti kuulo- ja näkövammaiset 240 h/vuosi. 3. Kuinka monta uutta tulkkipalvelupäätöstä teette vuosittain? Kaikki muut kunnat paitsi Kuopio vastasivat, ettei uusia päätöksiä tehdä edes vuosittain. Asioimistulkkipäätösten tekeminen on vähentynyt. Joitakin opiskelutulkkauspäätöksiä tehdään ja ne yleensä tarkastetaan vuosittain. Suonenjoen vastauksessa ilmeni, että myös asioimistulkkauspäätökset tehdään vuodeksi kerrallaan. Kuopiossa tehdään vuosittain yksittäisiä asioimistulkkauspäätöksiä lähinnä uusille lapsiasiakkaille ja kuntaan muuttaneille kuulovammaisille. Opiskelutulkkauspäätökset ovat määrä-aikaisia ja Kuopiossa tulkit otetaan työsuhteeseen tulkkikeskukseen.

9 4. Onko kunnassa kuulovammaisia, joilla on päätös, mutta eivät käytä tulkkipalvelua? Kaikki kunnat vastasivat kysymykseen: Varkaus ilmoitti kaksi kuulovammaista, Suonenjoki yhden ja Siilinjärvi kaksi asiakasta. Lisäksi Siilinjärvi epäili, että heidän kaksi asiakasta aktivoituisivat käyttämään tulkkipalvelua, jos tulkkipalvelun käytön eri mahdollisuuksista tiedotettaisiin. 5. Montako tuntia asiakkaat käyttävät tulkkipalvelua vuodessa? Asioimistulkkaukseen ei oltu haettu vuoden 2004 aikana lisätuntipäätöstä missään kyselyyn vastanneissa kunnissa. Kuopio ilmoitti, että koko Kuopion tulkv. 2003 v.2004 Joroinen 40,8 h/as Varkaus 30,0 /as 20,0 /as Suonenjoki 16,25 h/as Siilinjärvi 40,0 h/as Nilsiä 50,0 h/as Kuopio 30,58 h/as Kyselyyn vastanneiden kuntien osalta kuulovammaisten asiakkaiden tulkkaukseen käyttämät tuntimäärät vastaavat Stakesin tekemää tutkimusta Kuulo- ja puhevammaisten tulkkipalvelut. Siinä todetaan maamme viiden suurimman kunnan kuulovammaisten käyttävän vuodessa vajaan neljänneksen vammaispalvelulain myöntämistä 120 tunnista asioimiseen. (Topo, Heiskanen, Rautavaara, Hannikainen-Ingman, Saarikalle, Tiilikainen 2000,180) Kun lasketaan kuntakohtaisesti kuulovammaisten asiakkaiden määrä kerrottuna yhden asiakkaan vuodessa käyttämillä tuntimäärällä, saadaan 86 asiakkaan tulkkaustuntimääräksi yhteensä 2627 tuntia. Tästä tuntimäärästä kuopiolaisten asiakkaiden osuus on suurin eli 1620,74 h ja muiden yllämainittujen kuntien yhteistuntimääräksi jää 1006,5 h. Erikseen on huomioitava opiskelutulkkaukseen myönnetyt tuntimäärät. Niitä ei ole laskennassa huomioitu, koska vain Suonenjoki ja Kuopio ilmoittivat opiskelutulkkauspäätöstensä lukumäärän. 6. Kuinka moni asiakkaistanne hakee tulkkipalveluun lisätuntipäätöstä?

10 kikeskuksen toiminnan aikana (10.v.) asiakkaat ovat hakeneet vain muutaman kerran asioimistulkkaukseen lisätuntipäätöstä. 7. Millaisissa tilanteissa asiakkaat käyttävät tulkkipalvelua? Perusasioimisen osalta kuntien sosiaalityöntekijät eivät tienneet millaisissa tilanteissa kuulovammaiset käyttävät tulkkipalveluaan. Tulkkipalvelun aihe ei ollut tullut ilmi esim. tulkkien tulkkauslaskuissa. Varkaus ja Suonenjoki ilmoittivat, että osa asiakkaista käy järjestöjen järjestämissä kokouksissa ja koulutuksissa. Nämä tilaisuudet ovat tulleet ilmi, kun asiakkaat ovat hakeneet päätöstä tulkkauksesta aiheutuviin oheiskustannuksiin. (päivärahat, majoituskorvaukset, osallistumismaksut). 8. Tapahtuuko tulkkauksia pääasiassa virka-aikaan, illalla, viikonloppuna? Vastauksista ilmeni, että pääasiassa tulkkaukset tapahtuvat päivällä virka-aikaan. Harrastuksissa tapahtuvat tulkkaukset ovat enimmäkseen iltaisin. Juhlatilaisuudet ja massatapahtumat ovat viikonloppuisin. 9. Montako kappaletta keskimääräisesti vuodessa tapahtuu tulkkauksia? v.2004 Joroinen 80 kpl leirikoulu 37 h Varkaus ei kirjattu Suonenjoki 5 kpl Siilinjärvi ei kirjattu Nilsiä ei kirjattu Kuopio 1042 kpl Vastauksen tulkitsemista vaikeutti se, että kaikki kunnat eivät olleet kirjanneet viime vuodelta tulkkausten määriä. Joissakin kunnissa tulkin käyttö näkyy pelkästään rahan menona. Tulkkausten kappale- ja tuntimäärät ovat muutaman kunnan osalta niin marginaalisia, ettei tällaisessa kunnassa ole tallennettu kappalemääriä. 10. Myönnetäänkö kunnassa paritulkkausmahdollisuus? Kaikki vastasivat myönteisesti. Paritulkkausta saa käyttää tilanteen niin vaatiessa.

11 11. Millaiseksi kunnat ovat kokeneet tulkkipalvelun järjestämisen? Joroinen vastasi, että asioimistulkkaukseen tulkkipalvelu on järjestynyt hyvin. Toisella paikkakunnalla tapahtuvaan opiskelutulkkaukseen on ollut vaikeampi saada tulkkia. Varkauden vastauksesta ilmeni ongelmaksi se, ettei paikkakunnalla ole yhtään tulkkia. Matkakustannuksen osuus tulkkien palkkioissa kasvaa. Suonenjoki koki palkanmaksu käytännön hankalaksi, koska maksajana ei tiedä tarkalleen mitä milloinkin pitää tulkille maksaa ja onko esim. matkakulujen osuus oikea. Asiantuntemuksen puute haittasi. Yhteistyöstä Kuopion tulkkikeskuksen kanssa on pidetty. Kuopion tulkkikeskus on auttanut tulkkipalvelun järjestämisessä. Siilinjärvi ilmoitti, että päätösprosessi on ainoa, mitä tulkkipalvelun järjestämisessä toteuttavat. Asiakkaat ohjattu itse tilaamaan tulkki Kuopion tulkkikeskuksesta. Siilinjärven kunta koki, että tulkkipalvelu on vammaispalvelun selkein osio. Nilsiä vastasi, että kuulovammainen on itsenäisesti hankkinut tulkkinsa. Kuopion vastaus oli, että Sosiaalivirastossa on oma tulkkikeskus. 12. Minkä olette kokeneet vaikeimmaksi tulkkipalvelun järjestämisessä? Joroisen mielestä tulkin matkojen osuus on erittäin huomattava menoerä tulkkauksessa. Varkaus ja Suonenjoki ilmoittivat, että tulkkauslaskujen käsittely on hankalaa, kun ei ole vertailukohdetta palvelun hinnoista. Lisäksi Suonenjoki koki opiskelutulkkauskustannukset kalliiksi. Siilinjärvi noudatti tulkkipalvelun hinnoittelussa Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksen vammaispalveluyksikön toteuttamia hintoja. Heistä myös opiskelutulkkauspäätösten tekeminen on hankaa, koska välttämättä ei tiedä myönnettäviä tuntimääriä. Nilsiä vastasi, että tulkkien palkkion maksatus voidaan siirtää Kuopion vammaispalveluyksikön hoidettavaksi. Kuopiolla ei ollut kantaa kun oma tulkkikeskus hoitaa palvelun. 13. Haluatteko jatkossa hoitaa tulkkien palkkion maksamisen itse? Viidestä pilottikunnasta vain Joroinen ilmoitti, että tarvittaessa voi hoitaa tulkkien palkkioiden maksamisen itse. Joroinen kuitenkin toivoo, että kuntien kesken sovi-

12 taan maksukäytännöt esim. lomarahojen maksun suhteen. Muut kunnat toivovat, että Kuopion tulkkikeskus hoitaa asioimistulkkien palkkioiden maksun. 14. Mistä koituu kunnille eniten kustannuksia tulkkipalvelussa? Kaksi kuntaa kuudesta vastasi, että tulkkien palkkakustannukset ovat suurin menoerä. Neljän kunnan mielestä tulkkaukseen liittyvä matka-ajan korvaus sekä kilometrikorvaukset muodostuvat suurimmiksi menoeriksi. Mielenkiintoista olisi tietää, miten kustannuksissa jakaantuu tulkkipalkkioiden ja oheiskustannusten osuus. 15. Oletteko saaneet asiakkailtanne tulkkipalveluun liittyvää palautetta? Varkaus ilmoitti, että tulkkien saanti on ollut vaikeaa. Suonenjoki on ollut tyytyväinen koska apua on saatu Kuopion tulkkikeskuksesta. Yksi kunta ei vastannut kysymykseen ja kaksi muuta kuntaa ei ollut saanut palautetta. Kuopio on saanut palautetta päivystyksen puuttumisesta sekä liian vähästä tiedottamisesta. Positiiviseksi kuopiolaiset asiakkaat ovat maininneet tulkkien saatavuuden lyhyelläkin varoitusajalla sekä sen, että tulkkipalvelua saa melkein kaikkiin tilaisuuksiin. Kuopion tulkkikeskukseen on tullut muiden kuntien asiakkailta palautetta mm. siitä, että he eivät saa tulkkeja, koska kunta ei maksa Erityisalojen toimihenkilöliiton mukaista palkkaa tulkeille. Tulkit ovat puolestaan kieltäytyneet tekemästä töitä kunnalle, joka ei maksa lomakorvauksia. He ovat myös ilmoittaneet tulkkauspalkkioiden maksun suuristakin viivästymisistä. (vain yksi työntekijä kunnassa käsittelee palkkioiden maksut). Freelance-tulkit ovat myös olleet pettyneitä kuntien työntekijöiden tapaan keskustella heidän kanssaan yksityisenä työntekijänä. Tällaisissa tilanteissa he ovat pyytäneet Kuopion tulkkikeskusta neuvotteluavuksi kuntiin päin. 16. Mistä olette saaneet tulkkeja asiakkaillenne eri tilaisuuksiin? Kysymykseen vastanneista kunnista kolme ilmoitti saavansa tulkit Kuopion tulkkikeskuksesta. Yksi kunta ei tiennyt, koska asiakkaat tilaavat tulkkinsa itse ja yksi kunta ilmoitti, että tulkit tulevat tulkkauspaikkakunnalta. Kuopio järjestää tulkkipalvelun itse tai tilaa asiakkaalleen tulkin tulkkauspaikkaa lähimmästä tulkkikeskuksesta. Herää kysymys ovatko kunnat tietoisia Suomessa toimivista tulkkipalveluiden eri tuottajatahoista ja heidän perimistään kustannuksista. Pystyvätkö kunnat vertaamaan tulkkipalvelun hinta- laatusuhdetta tai sitä, että lähin mahdollinen tulkki on tehnyt työn.

13 17. Mitä toiveita teillä on tulkkipalvelun järjestämisen ja toteuttamisen suhteen? Joroinen vastasi, että kuntien kesken pitäisi saada yhtenäiset korvauskäytännöt ja tuntihinnat. Varkaus toivoi, että tulkkitilaukset keskitettäisiin yhteen tulkkikeskukseen. Samoin tulkkauspalkkioiden laskutus toteutettaisiin tulkkikeskuksen kautta. He toivoivat myös, että kustannusten nousu olisi vähäistä ko. palveluista. Suonenjoki haluaa, että palvelu hoidetaan keskitetysti, jolloin löydetään taloudelliset vaihtoehdot. Siilinjärvellä ei ollut erityisiä toiveita. Nilsiä toivoi keskitetyn toiminnan palvelumallia, jos kustannukset ovat kohtuulliset. 18. Miltä tulkkipalvelun tarve näyttää kunnassanne? Onko tarve kasvava vai vähenevä? Neljä kuntaa vastasi, että käyttö ja asiakasmäärät ovat pysyneet tasaisena. Yhteen kuntaan on tullut uutena kustannuksena opiskelutulkkauskustannuksia. Lisäksi saman kunnan järjestämän muun palvelun piirissä on kuulovammaisia lapsia, jotka ovat ehkä tulevaisuudessa tulkin käyttäjiä. Yhden kunnan osalta tarve on ollut kasvava, koska kuntaan on muuttanut uusi aktiivinen tulkinkäyttäjä. 19. Pidättekö etätulkkauksen toteutumista mahdollisena kunnassanne ja millaisissa tilanteissa näkisitte siitä olevan hyötyä? Joroinen vastasi, että se olisi mahdollista asioimistulkkauksissa esim. terveydenhuollon käynneissä, terapiatulkkauksissa ja asiakkaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Varkaus ilmoitti, että heidän kunnassa asiakkaat ovat enimmäkseen iäkkäitä henkilöitä. Huomioitava on etätulkkauslaitteiden helppokäyttöisyys. Kuuroista potentiaalisia käyttäjiä on kolme. Kuulonäkövammaiset nuoria, mutta hyötyvätkö he tavallisesta kuvapuhelimesta. Suonenjoki; Kuvapuhelimen voisi sijoittaa esim. vanhusten päiväkeskukseen. Terveydenhuollon palveluita voisi hyödyntää kuvapuhelimen avulla. Siilinjärvi totesi, että kunnan kuulovammaisista asiakkaista 60-70- luvulla syntyneet olisivat ehkä potentiaalisia käyttäjiä. Nilsiä vastasi, että sen toteuttaminen olisi mahdollista.

14 20. Mihin etätulkkauslaitteet pitäisi sijoittaa? Kunnan palvelupisteeseen vai asiakkaiden kotiin? Siilinjärvi ja Nilsiä sanoivat, että palvelu olisi helposti saatavissa, jos asiakkailla olisi laitteet kotona. Joroinen, Varkaus ja Suonenjoki kannattivat laitteiden sijoittamista johonkin kunnan julkiseen tilaan. esim. palvelukeskukseen tai kirjastoon. Siilinjärvi myös ilmoitti, että mikäli kunnasta löytyy tilat, niin etätulkkauslaitteet voidaan sijoittaa kunnan osoittamaan paikkaan. Yksi kunta pohti sitä, että jos asiakkaat eivät asu aivan kunnan keskustassa, tulisiko kunnan myöntää heille laitteet kotiin. Joroinen kysyi myös mahdollista etätulkkauslaitteen käyttämistä toisen kunnan puolella. Esimerkiksi Joroislainen asukas käyttäisi laitetta Varkaudessa. Tuli myös kyselyä siitä, että kuka huolehtii kuluista, jos asiakkaille asennetaan etätulkkauslaitteet ja he eivät olekaan kykeneviä maksamaan kuluja. esim. laajakaistayhteydestä aiheutuvia kuluja. 21. Mitä etätulkkauslaitteista (videoneuvotteluohjelma, kamera, tietokone) olisi mielestänne myönnettävä asiakkaille? Tähän kysymykseen enemmistö kunnista ei ollut ottanut kantaa, vaan he odottavat mitä projekti tuo tullessaan esim. hintojen suhteen. Nilsiä arvioi kustantavansa ohjelman ja kameran. 22. Missä aikataulussa olette valmiit hankkimaan laitteet? Kunnista Joroinen, Siilinjärvi ja Nilsiä ilmoitti, että projektin aikana eli viimeistään vuonna 2006. Varkaus ja Suonenjoki eivät olleet vastanneet kysymykseen. 23. Kuka on kuntanne atk-yhdyshenkilö hankkeen aikana? Joroisessa kunnan puolelta yhdyshenkilönä on Timo Haikarainen. Tietokartano Oy koordinoi kunnan atk-palveluja. Kirjaston johtaja Jaana Sopanen on yhdyshenkilönä jos laitteet sijoitetaan uuteen kirjastoon. Varkaudessa atk- päällikkö Irmeli Mustonen nimeää vastuuhenkilön. Suonenjoella Mark Thomas Siilinjärven vastuuhenkilöksi ilmoitettiin Ossi Halttunen ja he mainitsivat, että kunnan atk-resurssit ovat hyvät. Nilsiässä Pekka Halonen. 24. Mitä muuta haluatte kertoa? Kunnat eivät ilmoittaneet tässä kohdassa mitään.

15 4.3 Tietoliikenneyhteydet ja videoneuvottelulaitteiden testaaminen Hankkeen tietotekniikka- asioissa asiantuntijana toimi Kuopion atk-keskuksesta atk- suunnittelija Reijo Kontkanen. Hänen vastuullaan oli kuntien tietoliikenneyhteyksien selvittäminen ja järjestäminen yhteistyössä kuntiin nimettyjen atkyhdyshenkilöiden kanssa. Selvittelytyötä tarvittiin etätulkkausmahdollisuuden järjestämiseksi Kuopion ja pilottikuntien välille. Lisäksi Reijo Kontkanen toimi projektityöntekijän parina videoneuvottelulaitteiden ja -ohjelmien testausvaiheessa. Selvittelytyön tuloksena huomattiin, että videoneuvottelulaitteille ei tarvinnut rakentaa erillistä tietoliikenneverkkoa, vaan voitiin hyödyntää kunkin tahon omia valmiita internetyhteyksiä. Lisäksi Kuopion ja Siilinjärven sekä Kuopion ja Nilsiän välisissä yhteyksissä voitiin hyödyntää suoria valokuituyhteyksiä. Taulukko pilottikuntien tietoliikennevalmiuksista on LIITTEESSÄ 2. Markkinoilla olevista videoneuvottelulaitteista otettiin testattavaksi ja koekäyttöön maailmanlaajuisesti tunnetuimpien ja eniten myyvien firmojen toimittamat laitteet. Samoilta firmoilta oli videoneuvottelulaitteita jo käytössä muutamassa tulkkikeskuksessa ja esim. Suonenjoen koulutoimessa. Tällä tavoin haluttiin varmistaa videoneuvottelulaitteiden yhteensopivuus valtakunnallisesti. Yleistä tietoa videoneuvottelusta, sen vaatimuksista sekä videoneuvottelulaitteiden ominaisuuksista on LIITTEESSÄ 3. Koska tulkkipalvelua käyttävässä asiakaskunnassa on toimintakyvyltään hyvin erilaisia henkilöitä, haluttiin testausvaiheessa kiinnittää erityistä huomiota videoneuvottelulaitteen ja ohjelman helppokäyttöisyyteen, monipuolisuuteen ja toimintavarmuuteen sekä kaikkinaiseen käyttömukavuuteen. Viittomakielen visuaalisuuden vuoksi kiinnitettiin huomiota myös ohjelmien ja laitteiden ikonisuuteen. Syksyllä 2005 testattiin Polycom VSX 7000s videoneuvottelulaite sekä Polycom PVX ja Visual Meeting videoneuvotteluohjelma. Lisäksi tutustuttiin ja koekäytettiin Suonenjoen ylä-asteen Tandberg 990 videoneuvottelulaitetta. Se oli myös koekäytössä kun ristiin testattiin eri laitetoimittajien laitteita. Laite- ja ohjelmatestauksia tehtiin sekä Kuopion sisäisessä verkossa että kuntien ja Kuopion verkon välillä. Joroisen, Varkauden, Siilinjärven ja Kuopion välillä testiyhteydet toimivat riittävän hyvin. Satunnaisesti ilmeni kuvan pikselöitymistä eli epätarkkuutta sekä ajoittain myös yhteys kahden etäpisteen välillä katkesi. Tilanne yleensä korjaantui katkaisemalla etäyhteys ja soittamalla uudelleen. Nilsiän ja Kuopion välinen verkko oli ongelmallisin. Vaikka olemassa olevaan palomuuriin tehtiin riittävät reititykset ja määritykset, kuvayhteys toimi vain satunnaisesti. Ongelma aiheutui Nilsiän, Tuusniemen, Juankosken ja Rautavaaran yhteisestä palomuurista. Juankoskella oleva videoneuvottelulaitteisto vaati toimiakseen palomuurissa tietyn asetuksen ja Nilsiään viety videoneuvottelulaitteisto

16 saman asetuksen vastakkaisen arvon. Kun Juankoskella yhteys toimi, ei yhteyttä saatu toimimaan Nilsiässä ja päinvastoin. Ongelma ratkesi, kun KPY rakensi Nilsiän kuntaan oman palomuurin ja oman VLANin, jolla on oma julkinen IP-osoite. Syyskuusta 2006 lähtien Nilsiän yhteydet ovat toimineet moitteettomasti. 4.4 Videoneuvottelulaitteen kilpailuttaminen Laite- ja ohjelmatestauksen pohjalta kilpailutettiin videoneuvottelulaitteet ja ohjelmat. Kuopion hankintatoimi järjesti kilpailutuksen rajoitetun menettelyn mukaisena hankintana eli tarjouspyynnöt lähetettiin neljälle firmalle suoraan ja lisäksi tieto hankinnasta laitettiin julkiset hankinnat tietokantaan. Tarjouksia tuli määräaikaan mennessä kolmelta tarjoajalta. Tarjoukset taulukoitiin sekä pisteytettiin. Lopuksi Kuopion hankintatoimenjohtaja teki yhteenvedosta päätöksen, jonka mukaisesti videoneuvottelulaitteet hankittiin kuntiin ja Kuopion tulkkikeskukseen. Tarjouksia saatiin seuraavilta firmoilta: KPY Palvelut oy tarjosi Tandberg T NPP 880 MS ja Tandberg T NPP 990 MS videoneuvottelulaitteet. Lisäksi he tarjosivat Sonyn PCS- G 50P ja PCS-TL 30P laitteita. Xenex Telecom oy tarjosi Visual Meeting videoneuvotteluohjelmaa ja Videra oy:ltä saimme tarjouksen Polycomin VSX 7000s laitteesta sekä Polycomin PVX videoneuvotteluohjelmasta. Kilpailutuksen kriteereinä olivat videoneuvottelulaiteen hinta, tekniset ominaisuudet sekä helppokäyttöisyys käyttäjän näkökulmasta. Pisteytyksen painoarvo jakaantui hinnalle 50, teknisille ominaisuuksille 30 ja helppokäyttöisyydelle 20 pistettä. Videoneuvotteluohjelman ja kameran kriteerit olivat muutoin samat, paitsi lisäkriteerinä oli ohjelmiston ja kameran yhteensopivuus. Se sai 10 painoarvopistettä, samoin kuin ohjelmiston helppokäyttöisyys. Kilpailun voitti Videra Oy:n Polycom VSX 7000s videoneuvottelulaite ja Polycom PVX videoneuvotteluohjelma Logitech Webcam Pro4000- kameralla.

17 4.5 Etäpisteiden perustaminen 4.5.1 Huonevaatimukset Kuntien vapaista tiloista kartoitettiin paikat, joihin videoneuvottelulaitteet olisi mahdollista sijoittaa. Videoneuvottelulaitteiden sijoittamispaikaksi haluttiin erillinen tila, jossa ei ole laitteiden käytön aikana muuta toimintaa. Tilan pitäisi olla keskeisellä paikalla ja avoinna iltaisin, mikä mahdollistaisi laitteiden käytön myös työssä käyville ihmisille. Riittävän suuri huone antaisi mahdollisuuden tarvittaessa useamman ihmisen sijoittumisen samanaikaisesti kameran eteen. Toivottavaa myös oli, että valaistus tilassa olisi riittävä, jotta kameran eteen sijoittuvan ihmisen kasvot ja ilmeet näkyisivät hyvin. Loisteputkivalaistus ja erillinen kohdevalo osoittautui riittäväksi. Suotavaa oli, että tilassa ääni ei kaikuisi, eikä puhe kuuluisi oven läpi muihin tiloihin. Tilaan johtavan oven olisi myös oltava ikkunaton, jotta viittominen ei näkyisi ohikulkeville ihmisille ja yksityisyys säilyisi. Huoneeseen piti pystyä sijoittamaan yksivärinen taustakangas esim. katossa olevaan kiskoon tai erilliseen sermiin. Toivottavaa oli, että kangas on riittävän leveä ja korkea, jotta sillä voisi peittää viittovan henkilön koko taustatilan. Näin kamerakuvaan välittyisi yksivärinen harmoninen tausta ja henkilön viittomisesta saisi helpommin selvää. Kunnat hankkivat itse sopivan näytön tai television, joka yhdistettiin videoneuvottelulaitteeseen. 4.5.2 Etäpisteiden sijainti ja varaaminen Vapaiden ja sopivien tilojen löytyminen pilottikunnista ei ollut helppoa. Tunnetusti kunnissa ei ole ylimääräisiä työ- ja asiakastiloja käyttämättä. Huoneita etsittiin kuntien sosiaalitoimistosta, terveyskeskuksesta ja kunnan virastoista. Hankkeen työryhmässä mukana olevat sosiaalityöntekijät tekivät suuren työn kartoittaessaan tilavaihtoehtoja. Etukäteen määritetyt hyvän ja toimivan etäpiste huoneen ominaisuudet täyttyivät melko hyvin. Ainoastaan valaistusta pitäisi Nilsiän ja Varkauden etäpisteisiin sekä Kuopion tulkkikeskukseen lisätä. Parhaaksi ja toimivimmaksi rakennuksiksi osoittautuivat kirjastot. Kirjastojen viestinnälliseen imagoon sopii hyvin videoneuvottelulaitteiden välityksellä tuotettu etätulkkaus ja etäopetus sekä videoneuvottelut. Lisäksi kirjastot sijaitsevat kunnissa keskeisellä paikalla ja ovat auki arki-iltaisin klo 19 asti sekä usein myös lauantaisin. Tämä mahdollistaa videoneuvottelulaitteiden laajemman käytön ja etätulkkipalvelun saamisen sekä kontaktien ottamisen sukulaisiin ja ystäviin. Siilinjärveä lukuun ottamatta etäpisteet sijoittuivat kirjastoihin. Siilinjärvellä etäpiste perustettiin kunnantalolle asuntotoimen tilaan, joka on tarvittaessa arki-iltaisin auki pidempään. Kaikissa kirjastoissa on ns. tutkijanhuone, joka on asiakkaiden

18 varattavissa. Yleensä nämä tilat ovat melko vähäisellä käytöllä ja niihin voitiin sijoittaa videoneuvottelulaitteet kuulo- ja kuulonäkövammaisten käyttöön. Videoneuvottelulaitteet tulivat tammikuussa 2006 Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksen tulkkikeskukseen. Sieltä ne toimitettiin kuntiin kevään 2006 aikana. Varkauden kirjaston musiikkiosaston tutkijanhuone oli ensimmäisenä valmis ja sinne laitteet vietiin helmikuussa. Siilinjärven kunnantalolle (työhuone 113) laitteet vietiin maaliskuussa ja Joroisiin uuden kirjaston valmistuttua huhtikuussa. Nilsiän kirjastolle pääsimme toimittamaan videoneuvottelulaitteet toukokuussa 2006. Videoneuvottelulaitteiden sijoituspaikat osoitteineen on LIITTEESSÄ 4. Kuopion videoneuvottelulaite sijoitettiin tulkkikeskukseen. Varsinaista muuta julkista etätulkkauspistettä ei Kuopiossa toistaiseksi ole. Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksen vammaispalveluyksikkö lahjoitti Kuopion Kuurojenyhdistys ry:lle Polycom PVX videoneuvotteluohjelman ja Logitech Webcam pro 4000 kameran asiakkaiden käyttöön. Tilojen varaaminen tulkkipalvelutilanteisiin tehdään Kuopion tulkkikeskuksesta. Asiakkaat tekevät tulkkikeskukseen normaalin tulkkitilauksen. Jos tulkkaus on toteutettavissa etätulkkauksena, tulkkikeskuksen välittäjä varaa kirjaston työntekijältä tai Siilinjärven kunnantalon vahtimestarilta etäpisteen tilan ja ilmoittaa asiakkaalle varaamansa tulkin nimen sekä mahdollisuuden etätulkkaukseen. Toiminta on asiakkaalle helppoa, koska hänen tarvitsee ottaa Kuopion tulkkikeskukseen vain yksi yhteydenotto ja hän saa palvelun joko etä- tai lähitulkkauksena. Kaikki tilaukset, jotka asiakkaat ovat tilanneet etätulkkauksena, ovat toteutuneet. Etäpisteen tilat ovat kunnissa olleet aina käytettävissä. 4.6 Asiakkaiden ja työntekijöiden koulutus Etäpisteiden perustamisen jälkeen pidettiin koulutustilaisuudet kuntien kuulo- ja kuulonäkövammaisille asiakkaille kevään ja kesän 2006 aikana. Asiakkaat koottiin pienissä ryhmissä yhteen tutustumaan etäpisteisiin ja videoneuvottelulaitteisiin. Heitä opastettiin avaamaan ja käyttämään laitetta ja jokainen sai vuorollaan ottaa yhteyttä joko Kuopion tulkkikeskukseen tai johonkin toiseen sovittuun pisteeseen. Tilaisuuden tarkoituksena oli osoittaa, ettei videoneuvottelulaitteiden käyttö ole vaikeaa. Etäpisteisiin jätettiin myös videoneuvottelulaitteen selkeät käyttöohjeet. Asiakkaat harjoittelivat rohkeasti laitteen käyttöä. Vanhimmat kokeilijat olivat yli 80 -vuotiaita. Joissakin kunnissa asiakkaat halusivat kokeilla videoneuvottelulaitteen käyttöä useammin ennen varsinaista etätulkkausta. Näin laitteen käyttövarmuus lisääntyi. Koulutustilaisuuksissa asiakkaille kerrottiin sekä lähi- että etätulkkipalvelun tilaamisesta Kuopion tulkkikeskuksesta. Heille annettiin Kuopion tulkkikeskuksen esitteet, jossa on yhteystiedot tulkkikeskukseen, sen tarjoamat palvelut ja ohjeet mitä tietoja tulkkia tilatessa on hyvä kertoa. Lisäksi esitteessä on Kuopion tulkkikes-

19 kuksen videoneuvotteluyhteyden päivystysajat sekä videoneuvottelulaitteen IPnumero. Kuntien vammaispalvelusta vastaavat sosiaalityöntekijät sekä kirjaston henkilökunta halusivat myös tutustua etäpisteeseen ja oppia käyttämään videoneuvottelulaitetta. Hankkeen jälkeen kuntien sosiaalitoimistojen työntekijät ovatkin avainasemassa tiedottamassa asiakkailleen videoneuvottelulaitteen käyttömahdollisuuksista tulkkauksissa. Kirjaston henkilökunta voi puolestaan avustaa asiakkaita, jos laitteen käytössä syntyy ongelmatilanteita. Nilsiä hankki kirjaston videoneuvottelulaitteen lisäksi muutamia PVX- videoneuvotteluohjelmia työntekijöidensä työasemiin. Niitä asennettiin mm. sosiaalitoimiston sosiaalityöntekijälle, joka voi ottaa etäyhteyden Kuopion tulkkikeskukseen saadakseen viittomakielen tulkkausta kuulovammaisen asiakkaan saapuessa asioimaan toimistoon. Nilsiän terveyskeskuksessa on PVX- ohjelma kannettavassa tietokoneessa, joka on helposti siirrettävissä siihen yksikköön, missä kuulovammainen asioi. Nilsiässä työntekijöille opetettiin sekä kirjaston videoneuvottelulaitteen että ohjelman käyttö. Terveyskeskuksen henkilökunnan on tarkoitus käyttää etämahdollisuutta myös koulutuksen saamiseen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta sekä palavereihin. Lisäksi kannettavassa tietokoneessa olevaa PVX ohjelmaa on jo käytetty viittomakielisen tulkkipalvelun saamiseen terveyskeskuksessa lääkäri- ja neuvolapalveluissa. Kuopion Yliopistollisen sairaalan laboratorion henkilökuntaa tutustui myös Kuopion tulkkikeskuksen videoneuvottelulaitteen käyttömahdollisuuksiin ja yhteistyötä sairaalan kanssa on aloitettu. Lisäksi Kuopion pakolaisyksikön työntekijät saivat opastusta videoneuvottelulaitteen käytössä. Näin he pystyvät suunnittelemaan videoneuvottelulaitteen käyttöä puhuttujen kielten tulkkipalvelussa. 5. TULKKITOIMINNAN MUUTTAMINEN SEUDULLISEKSI 5.1 Yhteistoimintasopimus kuntien kanssa Hankkeen yhtenä tavoitteena oli muuttaa tulkkipalvelu seudulliseksi palveluksi, siten että kuntien kuulo- ja kuulonäkövammaisten tarvitsema tulkkipalvelu toteutettaisiin ja organisoitaisiin keskitetysti Kuopion tulkkikeskuksen kautta. Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksen vammaispalveluyksikössä valmisteltiin kuntasopimusmalli ja määritettiin palvelusta perittävät korvaukset. Tässä yhteistoimintasopimuksessa ilmenevät yksityiskohtaisesti ne pelisäännöt, joiden varassa Kuopion tulkkikeskuksen toiminta voidaan muuttaa seudulliseksi. Sopimuk-

20 sessa kunnat sitoutuvat käyttämään Kuopion tulkkikeskusta asiakkaidensa viittomakielisessä tulkkipalvelussa ja korvaamaan palvelun hinnan Kuopiolle. Kuopion tulkkikeskuksen tehtävänä on palvelun järjestäminen, tulkkien palkanmaksun toteuttaminen, korvauksen periminen kunnilta ja asiakkaiden tulkkituntien seuranta. Palvelu haluttiin tehdä sopimuskunnille sellaiseksi, että alkukyselyn pohjalta nousseet ongelmakohdat poistuvat. Tämä tarkoittaa asiakkaille kattavaa ja kunnille kohtuuhintaista tulkkipalvelua. Lisäksi toteutetaan tulkeille reaaliaikainen sekä oikean suuruinen palkkioiden maksu. Yhteistoimintasopimus käsiteltiin kaikkien hankkeessa mukana olevien kuntien sosiaali- ja terveyslautakunnissa. Kaikki kunnat hyväksyivät ja allekirjoittivat sopimuksen maaliskuussa 2006. Yhteistoimintasopimus ja palveluhinnasto LIITE 5, 6 5.2 Toimeksiantosopimus tulkkien kanssa Kuopion tulkkikeskuksessa työskenteli tulkkipalveluhankkeen aikana kaksi vakituista ja kolme määräaikaista viittomakielentulkkia. Tällä tulkkityövoimalla pystyttiin kattamaan noin 60 % kuntien tulkkipalvelutarpeesta. Koko tulkkikeskuksen kymmenen toimintavuoden aikana tulkkipalvelua on ostettu noin 40 prosenttia alueen freelancertulkeilta. Perinteisesti freelancertulkit laskuttivat itse kuulovammaisen asiakkaan kotikuntaa antamastaan tulkki ja viittomakielen opetuspalvelusta. Tämän he kuitenkin olivat kokeneet varsin hankalaksi ja aikaa vieväksi. Laskutettavia kuntia oli kuukaudessa useita. Lisäksi oli kuntia, joilla tulkin laskujen käsittely ja palkanmaksu viivästyi jopa useita kuukausia. Projektin edetessä huomattiin, että kuntasopimusten myötä vakituisten ja tulkkipalvelua paljon käyttävien asiakkaiden määrä lisääntyy. Tarkoituksenmukaista oli vahvistaa tulkkipalvelun saatavuutta alueella ja selvittää freelancertulkkien vahvempi sitoutuminen tulkkipalvelun tuottamiseen. Kuopion vammaispalveluyksikössä tehtiin sopimusmalli helpottamaan freelancertulkkien palkkion saamista ja turvaamaan riittävä tulkkivolyymi alueella. Tämä toimeksiantosopimus määrittää Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksen vammaispalveluyksikön tulkkikeskuksen roolin ja tehtävän viittomakielisen tulkkipalvelun ostamisessa asioimistulkeilta. Toimeksiantosopimuksen perusteella viittomakielentulkki saa tulkkikeskuksen kautta välitetystä työstään palkkion Kuopion sosiaalija terveyskeskuksesta. Toimeksiantosopimuksessa määritellään myös tulkin asema ja oikeus palkkioonsa. LIITE 7 Kuopion seudun asioimistulkeista 13 allekirjoitti toimeksiantosopimuksen Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksen kanssa. Tulkkikeskus on välittänyt heille tulkkauksia toukokuusta 2006 alkaen.

21 Kuopion tulkkikeskus ennakoi asiakas- ja tilausmäärien lisääntymistä ja osti Timmi Software Oy:ltä tulkkivälitysohjelman, joka auttaa tulkkauspyyntöjen tallentamisessa, tilausten välittämisessä vapaana oleville tulkeille sekä laskutuksen ja raporttien teossa sopimuskunnille. Asioimistulkit pystyvät myös kotikoneiltaan julkisessa verkossa internetin yli käyttämään Timmi - ohjelmaa ja päivittämään viikkokalenteriaan sekä tarkastamaan heille välitetyt tulkkaukset. Kuopion kaupungilla oli jo käytössä mm. liikunta - ja koulutoimessa Web Timmi 3.0V versio, joten sen muokkaaminen sopivaksi tulkkivälityksen toimintaan sosiaali- ja terveyskeskuksen palvelujen puolelle oli luontevaa. Sopimuksen tehneille asioimistulkeille järjestettiin muutamia tiedotustilaisuuksia Kuopion tulkkikeskuksen seudullisesta toiminnasta, Timmi- järjestelmän käyttöönotosta ja tulkkipalvelun tuottamisesta Kuopion seudulla. Vuoden 2005 aikana Kuopion tulkkikeskuksesta kaksi viittomakielentulkkia kävi mentorointikoulutuksen, jotta tulkkikeskus pystyisi perehdyttämään asioimistulkit uuteen toimintamalliin ja olemaan tukena työelämään siirtyville uusille, vastavalmistuneille tulkeille. Sopimustulkeille järjestettiin kesä-joulukuun aikana mentorointitilaisuuksia, jotta tulkit pystyivät tuomaan julki palvelukulttuurin muutoksen mukanaan tuomia kysymyksiä ja saamaan niihin vastauksia. Tulkeille järjestettiin myös demonstraatio videoneuvottelulaitteiden toiminnasta sekä etätulkkauksesta. Tarkoituksena on, että jatkossa Kuopion tulkkikeskuksen omien tulkkien lisäksi myös asioimistulkit voivat tuottaa tarvittaessa Kuopion tulkkikeskuksesta etätulkkaus- tai etäopetuspalveluita. Tapaamisten toivottiin helpottavan asioimistulkkien sitoutumista alueen tulkkipalvelujen tuottamiseen. 5.3 Palvelun vakiinnuttaminen pysyväksi toimintatavaksi Tulkkipalvelun seudullinen toteuttaminen perustuu kuntien kanssa sovittuun yhteistoimintasopimukseen. Kuopion tulkkikeskuksen ja freelancertulkkien välinen toimeksiantosopimus sitouttaa asioimistulkit kiinteään yhteistyöhön tulkkikeskuksen kanssa. Kuntien kanssa yhteistyössä hyväksytty tulkkipalvelun hinta ja tulkkipalvelun myöntämisen periaatteet yhtenäistävät alueen tulkkipalvelun asiakasnäkökulmasta samanlaiseksi asiakkaan asuinkunnasta riippumatta. Kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti voi Kuopion tulkkikeskus järjestää viittomakielistä tulkkipalvelua tarvittaessa myös muihin kuntiin. Sopimuksessa on siis otettu huomioon tulkkipalvelun alueellinen laajeneminen ja toisaalta sopimuksessa on pelisäännöt myös sopimuksesta irtautumiseksi. Sopimusten myötä Kuopion tulkkikeskuksen palvelu on laajentunut merkittävästi ympäristökuntiin verrattuna projektia edeltäneeseen aikaan. Hankkeen myötä Kuopion tulkkikeskuksen uudesta toimintatavasta tiedotettiin Suomen muita tulkkikeskuksia, Kuopion tulkkikeskuksen tulkkipalveluja käyttäviä

22 kuntia ja vammaisjärjestöjä. Tällä pyrittiin aikaansaamaan yhtenäinen käytäntö tulkkipalveluissa myös yhteistyökumppanien kanssa. Kuopion tulkkikeskuksen omat tulkit työskentelevät pääsääntöisesti virka-aikaan ja sopimustulkit kattavat päivätulkkausten lisäksi ilta- ja viikonlopputarvetta. Tarkasteltaessa viittomakielentulkkauksen tarvetta tilausmäärinä puolenvuoden ajalla (kesäkuu - marraskuu 2006), voidaan todeta, että toteutumattomia tulkkauspyyntöjä on koko tilausmäärästä 1-12 tilausta yhden kuukauden tilausmäärästä. Kesäkuukausien aikana Kuopion tulkkikeskus on tuottanut tulkkipalvelua ostopalveluun verrattuna enemmän. Tämä johtuu siitä, että kesäisin tulkkipalvelun järjestämiseen vaikuttaa asioimistulkkien lomat. Syys-marraskuussa kokonaistilausmäärän kasvaessa on ostopalvelulla katettu puuttuvaa tulkin tarvetta 95-107 tilausta kuukaudessa. Tulkkauspyyntöjä on välitetty myös muille Suomessa toimiville palveluntuottajille. Näin on toimittu silloin, kun asiakkaat ovat tarvinneet tulkkipalvelua Kuopion tulkkikeskuksen toiminta-alueen ulkopuolella. Kesä - marraskuun aikana tulleista tulkkauspyynnöistä 1-20 tilausta/ kuukausi on tuotettu eri paikkakunnilla muiden tulkkipalveluntuottajien toimesta. Kuopion tulkkikeskus on välittänyt kuulo-näkövammaisten asiakkaidensa opastuspyyntöjä myös viittomakielenohjaajille. Näin on tehty niiden asiakkaiden kohdalla, joilla on henkilökohtaisen avustajan päätös ja jotka ovat toivoneet avustus- ja opastuspalveluita ohjaajilta. Välitetyt tilaukset näkyvät myös taulukossa. Taulukko 1 Tilaukset kpl / v. 2006 Tulkki- Asioimis- Muut Viittomakielen- Ei Tilauksia keskus tulkit palveluntuottajat ohjaajat tulkkia yhteensä Kesäkuu 73 39 1 7 1 121 Heinäkuu 73 32 5 2 0 112 Elokuu 81 55 12 7 1 156 Syyskuu 72 68 17 10 0 167 Lokakuu 87 87 14 6 4 198 Marraskuu 102 82 20 5 12 221

23 5.3.1 Etätulkkaus ja etäopetus Kuntien etäpisteiden perustamisen jälkeen aloitettiin etätulkkauskokeilut. Asiakkaat olivat innostuneina kokeilemassa erilaista tulkkausmahdollisuutta ja aina asioimistilanteeseen sopiessa, tulkkipalvelu tuotettiin etäpalveluna. Aluksi toiminta oli opettelua sekä tulkkikeskuksen omalle väelle että asiakkaille, mutta vähitellen toimintavarmuus lisääntyi. Etätulkkauksen aiheita ovat olleet puhelinasiointi esim. virastoihin ja sukulaisille, palaverit eri virastojen ja laitosten työntekijöiden kanssa, neuvottelut lasten kouluasioista, terveydenhuoltoon liittyvät tapahtumat kuten lääkärissäkäynti tai lapsen neuvolatarkastukset. Lisäksi on tilattu tulkkia tuleviin tulkkaustapahtumiin. Kuurot asiakkaat sekä tulkit ovat suhtautuneet myönteisesti etätulkkaukseen. Osalla kuulevista henkilöistä on ollut asennoitumisongelmia etätulkkausta kohtaan varsinkin silloin, kun he ovat joutuneet siirtymään omasta työpisteestään kaupungin kirjastolle etälaitteen ääreen. Siirtyminen kesken työpäivän on koettu hankalaksi sekä se, ettei etäpisteissä ole omalla työohjelmalla varustettua tietokonetta muistiinpanoja varten. Jatkossa on kiinnitettävä huomiota kuulevien motivoimiseen esim. kustannussäästöistä kertomalla sekä tietojen tallentamisen mahdollisuuteen myös kuntien etäpisteissä. Eräs ratkaisu voisi olla työpaikoille hankittu, oikealla ohjelmalla varustettu kannettava tietokone, joka olisi helppo tarvittaessa ottaa mukaan etäpisteeseen. Etätulkkaus on toissijainen tulkkaustapa ja lähitulkkauspalvelua tullaan tarjoamaan aina enemmän. On kuitenkin huomattu, että etätulkkausten määrä on jatkuvasti kasvanut. Etätulkkausta on tuotettu Suonenjokea lukuun ottamatta kaikkiin hankkeessa mukana oleviin kuntiin ja enimmillään Kuopion tulkkikeskuksesta on tehty kolme etätulkkausta päivässä. Etätulkkaukset ovat kestäneet kymmenestä minuutista yli tunnin kestäviin tulkkauksiin ja niitä on ollut kesä marraskuun aikana yhteensä 38 kertaa. Lisäksi on ollut laitteen käyttökoulutuksia esim. sopimustulkeille ja eri työntekijöille sekä sopeutumisvalmennuksena myönnetty opetuskokeilu. Kuopion tulkkikeskuksen videoneuvottelulaitetta on käytetty myös etäpalavereiden toteuttamiseen. Yleisimmät etäyhteyden käyttötavat Kuopion tulkkikeskuksessa ovat olleet yhdestä etäpisteestä toiseen etäpisteeseen tapahtuvia yhteyksiä (point to pointyhteys). Ne ovat toteutuneet siten, että Kuopion tulkkikeskuksessa on ollut viittomakielentulkki ja jossakin etäpisteessä on ollut kuuro/kuuroja tai kuuro ja kuuleva osapuoli. Etäpisteessä on saattanut myös olla useampia kuulevia henkilöitä. Tällöin kyseessä on ollut viittomakielen opetustilanne tai palaveri, jossa osa kokousväestä on ollut toisella paikkakunnalla. Hankkeen aikana toteutettiin myös palaveri monipiste- yhteydellä (multipointyhteys). Silloin osa kokousväestä oli Joroisten ja Varkauden kirjastolla etäpisteissä sekä osa Kuopiossa tulkkikeskuksella. Videoneuvottelulaitteen välityksellä jokainen etäpiste näki sekä kuuli toisensa ja tietoliikenneyhteydet olivat hyvät.

24 Esimerkkikaavio Kuopion tulkkikeskuksen etäyhteys tilanteista. (TK= tulkkikeskus, KR= kuuro, KL= kuuleva) Kaavio 1 TK KR TK KR+KR TK KR+KL TK KR+KL+KL TK KL+KL+KL Palaveri tai opetustilanne point to point - yhteydellä KL KL+KL Palaveri multipoint - yhteydellä KL KL 5.4 Esimerkki etäyhteydellä toteutetusta tulkkaus- ja opetuskustannuksesta Etätulkkaus- ja opetustoiminta käynnistettiin heti, kun videoneuvottelulaitteet saatiin kuntiin keväällä 2006. Ensimmäisenä etäopetuskokeiluna toteutettiin Joroisten kuntaan sopeutumisvalmennuksena myönnetty viittomakielen opetus. Kokonaistuntimäärä tässä opetuksessa oli 30 tuntia eli 15 opetuskertaa, kun yksi opetuskerta oli puolitoista tuntia. Tästä kokonaismäärästä pystyttiin toteuttamaan etäopetuksena seitsemän kertaa, kun huhtikuussa v.2006 videoneuvottelulaitteet saatiin kuntaan kirjastolle. Ennen etäpisteen perustamista viittomakielenopetus oli aloitettu perinteisenä lähiopetuksena.

25 Kustannusesimerkki yhdestä toteutuneesta etätulkkauksesta ja etäopetuksesta verrattuna lähitulkkaukseen ja lähiopetukseen. TULKKAUS: Varkaudessa kaksi tuntia tulkkausta klo.13-15. Kyseessä kahden eri hallintokunnan virkamiehen ja kuuron henkilön välinen palaveri. Lähitulkkauksena kustannukset olisivat muodostuneet seuraavasti: Tulkkaus 2 h*39 = 78 ( ensimmäinen tunti sisältää tulkin välityksen, tunnin tulkkausta, tunnin matka-aikaa) Matka-aika 1 h* 7 = 7 Km-korvaukset 152 km * 0,42 = 63,84 Yhteensä: 148,84 Etätulkkauksena kustannukset olivat: Tulkkaus 2 h*39 = 78 Säästö oli 148,84-70,84 = 78 SOPEUTUMISVALMENNUKSENA MYÖNNETTY OPETUS: Viittomakielen etäopetus Joroiseen. Opetuspäätös oli myönnetty 30 tunnille eli 15 opetuskerralle. Lähiopetuksena/opetuskerta kustannukset olisi ollut: Opetus 2 h*35 = 70 Km-korvaukset Kuopio - Joroinen Kuopio = 180 km* 0,42 = 75, 60 Yhteensä: 145,60 /opetuskerta Etäopetuksena/opetuskerta kustannukset olivat: Opetus 2 h*35 = 70 Säästö oli 145,60-75,60 = 70