Maakuntakierros 21 Lappi, Rovaniemi 22.9. Varatoimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 23 29 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää eriytetyt liikelaitokset. Lähde: Tilastokeskus 23 Vuosikate: Mrd euroa 1,24 Asukasta kohti, 24 Vuosikate % poistoista 93 Tilikauden tulos, mrd euroa,14 Lainakanta: Mrd euroa 5,19 Asukasta kohti, 999 24 1,1 211 79 -,16 6,11 1 173 25 1,11 213 77 -,5 7,5 1 347 26 1,72 327 118 1,2 7,67 1 461 27 2,2 382 135,74 8,15 1 545 28 1,92 362 122,61 8,63 1 629 29* 1,8 337 18,29 9,78 1 838 Kunnat asukasta kohti lasketun vuosikatteen mukaan: Vuosikate, /as. Kuntien lukumäärä (ko. vuoden kuntajaolla) Negatiivinen 63 138 134 79 52 57 29-1 93 117 11 79 54 53 26 11-4 246 159 169 225 233 29 184 41-28 14 12 32 61 8 93 Kuntien lkm yhteensä 43 428 416 415 4 399 332 Kuntien lukumäärä vuoden 29 kuntajaolla: Vuosikate negatiivinen 37 93 96 41 35 31 29 Vuosikate < poistot 172 253 261 187 142 132 116 23.9.21
Kuntien vuosikatteet 1997 29, /as. Kuntakoon mukaan (pl. Ahvenanmaa) 8 7 6 Alle 6 as. kunnat 6-2 as. kunnat 21-1 as. kunnat Yli 1 as. kunnat Manner-Suomi 5 4 3 2 1-1 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9* Lähde: Tilastokeskus, vuosi 29 tilinpäätösarvioiden mukaan 23.9.21 % 2 15 Kuntien vuosikate % poistoista 1997 29 Lappi Lappi yht. Koko maa 1 5-5 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Lähde: Tilastokeskus 23.9.21
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Lappi yhteensä 5 4 3 2 1-1 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot Lähde: Tilastokeskus 23.9.21 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Rovaniemen seutukunta 6 5 4 3 2 1 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot Lähde: Tilastokeskus 23.9.21
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Lappi pl. Rovaniemen seutukunta 5 4 3 2 1-1 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot Lähde: Tilastokeskus, vuoden 28 luvut tilinpäätösarvioiden mukaan. 23.9.21 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Kuntien lainakanta sekä rahavarat 31.12.1997 29, /as. Lappi Rahavarat, Lappi Rahavarat, koko maa Lainakanta, Lappi Lainakanta, koko maa 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Lähde: Tilastokeskus 23.9.21
Kuntien verotulot vuosina 28 214, mrd. Lähde: Peruspalvelubudjetti 211 Verolaji 28 29* 21e 211e 212e 213e 214e Kunnallisvero 15,8 15,44 15,36 15,75 16,51 17,32 18, Yhteisövero 1,53 1,2 1,4 1,61 1,4 1,3 1,35 Kiinteistövero,92,97 1,17 1,2 1,23 1,26 1,29 Verotulot yhteensä 17,53 17,61 17,93 18,56 19,14 19,88 2,64 Muutos, %: Kunnallisvero 8, 2,4 -,5 2,5 4,8 4,9 3,9 Yhteisövero 4,1-21,9 16,9 15, -13, -7,1 3,8 Kiinteistövero 6,7 6,3 2,1 2,6 2,5 2,4 2,4 Verotulot yhteensä 7,6,4 1,8 3,5 3,1 3,9 3,8 Tuloveroprosentti, keskim. 18,55 18,59 18,98 18,98 18,98 18,98 18,98 Yhteisöveroprosentti 26, 26, 26, 26, 26, 26, 26, Osuus yhteisöverosta, % 22,3 32,3 31,99 31,99 21,99 21,99 21,99 23.9.21 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta ja kassavarat ja valtion velka 1997-213, Mrd Mrd 8 7 6 5 Kuntien lainakanta 4 Kuntien kassavarat Valtion velka 3 2 1 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Lähde Tilastokeskus ja PPO, 26.3.29, ja VM 9/29 213 23.9.21
Kuntien verotulot, valtionosuudet vs. kulutusmenot ja investoinnit muutos edellisvuodesta, mrd. euroa (käyvin hinnoin) Lähde: VM:n raportti julkinen talous tienhaarassa 1.2.21 3 3 2,5 2 1,5 1,5,9 -,1,,4 Kulutusmenot+investoinnit Valtionosuudet,2 1,3 Verotulot,4,3,2,,6 -,2,6,2,5,6,8 1,,5,9 1,2 1,,7,7,1,1,2,6,4,4,4,4,4,4,4,4,5,5,5,5,5,6,9,8,9,8,8,8,9,9 1, 1, 1,1 1,1 1,1 1,2 1,2 1,2 1,3 1,3,6,6,6,7,7,7 2,5 2 1,5 1,5 -,5 -,5 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 218 22 222 224 226 228 23 Käytetyt oletukset 211-23: Verotulojen oletetaan kasvavan 4 % vuodessa. Valtionosuuksien ja kulutuksen hinnan muutoksien estimaattina on käytetty peruspalvelujen hintaindeksiä (+3 % vuodessa). Sosiaali- ja terveyspalveluissa kulutuksen määrän lisäys keskimäärin 1,5 % vuodessa. Opetustoimessa volyymi pidetty nykytasolla. Jos sopeutus tehdään veronkorotuksilla: vuonna 22 +3 vero%-yks. ja 23 + 7 vero%-yksikköä/vm:n ao. raportti 23.9.21 11 Kunnat osana julkista taloutta Kuntien menot 4 % julkisen talouden kokonaismenoista Kuntasektorin kulutusmenojen osuus 15 % bkt:sta Kunta-alalla 46 henkilöä, 2% koko kansantalouden työllisistä Kevan ennusteen mukaan vuonna 23 6% eli 32 nykyisistä kuntatyöntekijöistä on eläkkeellä, vuoteen 22 mennessä 15 poistuu eläkkeelle
Miten julkinen rahoitusvaje katetaan? Eläkkeelle siirtymisen lykkääminen ja tuottavuuden lisääminen: mm. työn sisältöjen uudistaminen, uudet palvelutuotantotavat, tilaajatuottaja-ajattelu, itsepalvelun lisääminen, ICT:n hyödyntäminen, rakenteelliset muutokset ml. kuntaliitokset, tehokas yhteistyö, järkevä säästäminen erit. ennalta ehkäisy, hankintojen tehostaminen Tehtävien karsiminen: onko poliittisesti mahdollista? Verotuksen kiristäminen: Ratkaisevaa, minkä verojen Jos kunnallisveroja kiristetään voimakkaasti eriarvoisuus kansalaisten kesken kasvaa (kuntien kesken, kansalaisten kesken) vrt. valtiolle tulevien ympäristöverojen korottaminen ja vastaavasti kuntien valtionosuuksien lisääminen Rutkasti lisää velkaa: Lähetetään tämän hetken yli varojen elämisestä lasku tulevaisuuden veronmaksajille Rakenteiden uudistaminen! 23.9.21 13 Asukasluvun muutosprosentti 28 9 maakunnittain Etelä- Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Lappi Satakunta Kymenlaakso Etelä- Karjala Kainuu Etelä -Savo Lähde: Tilastokeskus, väkilukuarvio 31.12.29 Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Itä- Uusimaa Pohjanmaa Kanta- Häme Keski-Suomi Varsinais-Suomi Päijät - Häme Keski-Pohjanmaa Koko maa -1,5-1, -,5,,5 1, 1,5 muutos-% KL/JAH 19.1.21 23.9.21 14
23.9.21 15 23.9.21 16
Mikä on kasvun logiikka kohti 22-lukua? Osaamisen Suomi? (alla kartta 27) Osaamisen Suomi on tasapainoisempi kuin aiemmin 9-luvun lamasta nosti 5 vahvaa osaamisen keskusta -luvulla jo toistakymmentä voittajaa 1 2-luvuilla: mikä on kasvun logiikka? Miten korkeakoulujen mahdollinen alueellinen keskittäminen vaikuttaa aluekehitykseen? Lähde: SM/Janne Antikainen 23.9.21 17 Yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä maakunnittain 23 Osuus väestöstä (%) 17.5-2.52 15. - 17.49 12.5-14.99 11.46-12.49 Vuoden 29 maakuntarajat Lähde: Tilastokeskus/Väestöennuste 29 23.9.21 18
Väestöllinen huoltosuhde 21 22 maakunnittain ( 14 v. + 65 v. täyttäneet) /15 64-vuotiaat Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Satakunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Itä-Uusimaa Keski-Suomi Ahvenanmaa Lappi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Uusimaa Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 29 Koko maa 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Väestöllinen huoltosuhde 21 Huoltosuhteen muutos 21-22 1 KL/JAH 25.1.21 23.9.21 19 Väestöllinen huoltosuhde 21-22 Lappi ( 14 v. + 65 v. täyttäneet) / 15 64-vuotiaat Tervola Ylitornio Simo Kemijärvi Salla Ranua Pello Posio Pelkosenn Savukoski Keminmaa Utsjoki Muonio Kemi Sodankyl Tornio Kittilä Kolari Rovaniemi Enontekiö Inari Lappi Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 29 Koko maa 21 = 51,6 Koko maa 22 = 65,3 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 Väestöllinen huoltosuhde 21 Huoltosuhteen muutos 21-22 11 KL/JAH 25.1.21 23.9.21 2
Kuntien kehittämishaasteet vuosina 21 22 Kuntien kehittämishaasteet vuosina 21-22 Toimintaympäristöjen nopea muuttuminen (mm. ikääntyminen, rahoitusongelmat, monikulttuurisuus, ympäristökysymykset, elinkeinoelämän muutokset, henkilöstön saatavuus) Kuntien muutokset Elinvoiman ja toimintakyvyn korostuminen Kuntatalouden korostuminen Alueellisen erilaistumisen korostuminen Demokratian ja johtamisen korostuminen Tuottavuuden korostuminen Hyvien käytäntöjen ja innovaatioiden korostuminen 23.9.21 21 Valtiovarainministeriö julkisen talouden kestävyysvajeesta Jotta väestön ikääntymisestä ja talouden kasvupotentiaalin vähenemisestä aiheutuvaan kestävyyshaasteeseen voidaan vastata, tulisi julkisessa taloudessa (valtio, kunnat, sosiaaliturvarahastot) päästä ylijäämään, joka vastaa 4 prosenttia bruttokansantuotteesta (noin 8 mrd. euroa). Näistä lähtökohdista julkisen velan osuus bruttokansantuotteesta vakiintuisi nykyisellä kokonaisveroasteella 6 prosentin tasolle, kun ikäsidonnaisten julkisten menojen arvioidaan kasvavan 6 prosenttiyksikköä BKT:sta vastaavalla määrällä parin seuraavan vuosikymmenen kuluessa. 23.9.21 22
Uusi Kunta 217 -tavoitteet Uusi Kunta 217 -ohjelma on tulevaisuussuuntautunut kunnallisen itsehallinnon ja kansalaisyhteiskunnan pelastusohjelma. Uusi kunta 217 -ohjelmalla varmistetaan: Paras-hankkeen päättyessä vuoden 212 lopussa on valmiina rakenne- ja toimintamalli seuraaville valtuustokausille. Samalla vahvistetaan visiolähtöistä uudistustyötä jo Parashankkeen toteutusvaiheessa sekä vahvistetaan kuntalähtöistä muutosjohtajuutta. Hanke tuottaa myös tarvittavaa tietoa 21-luvulla käynnistyvän kuntalain uudistamistyöhön esimerkiksi kysymykseen siitä, pärjätäänkö 21-luvulla yhdellä kuntamallilla. Itsehallinnollisesti tarkastellen ytimessä on erityisesti kuntien itsehallinnon ja palvelutuotannon mahdollistava rahoitusjärjestelmä. Kunta-valtiosuhteeseen pureutuva edunvalvonnallinen kokonaisuus. Itsehallintoa kunnissa itsessään vahvistava kehittämishanke, tuo esiin kuntalaisten vastuuta omasta elämästään ja yhdyskunnastaan. 23.9.21 23 Perustehtävä Uusi Kunta 217 Rakentaa yhdessä kuntien kanssa visio ja toimintamallit siitä, millainen on erilaisissa ympäristöissä elinvoimainen kunta, elävä itsehallinto ja suomalainen kunnallishallinnon järjestelmä. 23.9.21 24
Uusi Kunta 217 valmistelun päävaiheet 1.11.29 21-211 31.12.212 1.1.217 23.9.21 25 OECD:n Suomen hallinnon maa-arviointi, keskeisiä johtopäätöksiä, keväällä 21 (Suomen hallituksen toimeksiannosta laadittu selvitys) Keskushallinnon ja hallinnon alempien tasojen yhteinen visio aikaansaatava Yhteinen ymmärrys alueellisten erojen hyödyntämisestä aikaansaatava Aluepohjainen kehittämismalli Keski- ja Itä- Suomessa kuntaliitosmalli tiheämmin asutuilla alueilla kehittämisen pohjaksi Valtion ohjausroolin parantaminen alempi hallinnon taso kumppaninaan Yhteisessä visiossa Kuntaliitolla avainrooli 23.9.21 26
Kuntaliiton esitys kunnallishallinnon uudistamiskomitean asettamisesta keväällä 21 Kuntaliitto esitti, että jo nykyisen hallituksen aikana asetetaan laajapohjainen parlamentaarinen komitea, tehtävänä muodostaa kokonaisnäkemys kuntien asemasta tulevaisuuden Suomessa määritellä linja kunnallishallinnon kehittämiselle. valmistella tämän linjauksen pohjalta esitys uudeksi kuntalaiksi. Työ käynnistyy virkamiesvalmisteluna (VM, Kuntaliitto), jossa hahmotellaan komitean Toimeksianto. Työryhmä 6.9.21 23.9.21 27 Kuntalain kokonaisuudistusta kartoittava työryhmä, kuntaministeri asettanut 6.9.21 Toimikausi 6.9.21. 31.1.211 Työryhmän tehtävänä on: 1) kartoittaa kuntalain uudistustarpeet; sekä 2) laatia kartoituksen perusteella selvitys uudistustarpeista myöhemmin asetettavan parlamentaarisen komitean työn pohjaksi. Työryhmän tulee laatimassaan selvityksessä ottaa huomioon, mitkä säännökset olisi syytä valmistella siten, että niitä voitaisiin soveltaa jo seuraavalla vaalikaudella eli vuodesta 213 lukien. 23.9.21 28
Mikä linja itsehallinnon (rakenteiden) pohjaksi tulevaisuudessa? vaihtoehtoiset suunnat 1. Vahvat peruskunnat yksi malli peruskunnille? 2. Vahvat aluekunnat ja pienen vastuun itsenäiset lähikunnat tai aluekunnan lähiyhteisöt kaksiportainen edustukselliseen demokratiaan nojautuva malli? 3. Monimalli: Kuntien ja aluekuntien kokonaisuus, jossa valinta tapahtuu luontaisten kehityspolkujen mukaan vahvat peruskunnat ja rinnalla muilla alueilla kaksiportainen malli? Muu? 23.9.21 29 Utsjoki 1 4 as. Inari 7 as. Lappi Enontekiö 2 as. Muonio 2 4 as. Kolari 3 8 as. Pello Ylitornio Kittilä 6 as. Sodankylä 9 1 as. Rovaniemi 58 1 as. Pelkosenniemi 1 as. Ranua 4 6 as. Kemijärvi 8 9 as. Tervola Tornio Keminmaa Simo Kemi Savukoski 1 2 as. Posio 4 2 as. Salla 4 4 as. Lain mahdollistama poikkeus Kuntaliitosselvitys VM/KUNTA/SS 29.7.21 tilanteen pohjalta 23.9.21 3
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistaminen Hallitusryhmien pj:t ja ministerit Hyssälä, Risikko ja Kiviniemi: Terveydenhuoltolaki kuluvan hallituskauden aikana ei säännöksiä rakenteista Sote- järjestämislakia ei anneta tässä vaiheessa Sote -kokeilulaki annetaan; sisältö vielä auki Puitelain tarkennus yt-alueelle kuuluvasta sosiaalihuollosta annetaan Puitelakiin VN:lle mahdollisuus velvoittaa ytalueen perustamiseen 23.9.21 31 Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestäminen (tilanne 2.8.21) Tilanne 27 29 23.9.21 32
Kainuun hallintokokeilun jatko Kokeilu päättyy 212 lopussa Hallitusohjelman mukaan HE antaa esityksen kokeilun jälkeisen ajan järjestelyistä 21 aikana Ensisijaisena tavoitteena turvata Kainuun mallin jatkaminen Kainuussa Perustuslailliset näkökohdat (yhdenvertaisuus, kuntien itsehallinto) edellyttävät, että pysyvä ratkaisu ei koske vain Kainuuta Mallin laajentaminen vaikeaa kun terveydenhuollon ratkaisut ovat auki Kokeilun jatkamisesta kunnes sote-järjestäminen kokonaisuutena on ratkaistu sovittiin viikolla 37 23.9.21 33 Kuntien hankinnoissa on mahdollista säästää merkittävästi! Kuntien hankintamenot n. 15 mrd. euroa vuonna 29 Kuntahankinnoissa kannattaa ja on mahdollista säästää! Eri tavalla toteutetut yhteishankintayhtiöt toimiva ratkaisu: vahvempaa osaamista ja suurempia volyymejä! KL-Kuntahankinnat Oy tarjoaa säästöjä ammattimaisesti toteutetuilla yhteishankinnoilla kansallisen tason markkinoilla toimien. KL-Kuntahankinnat kilpailuttanut: öljytuotteita, sähkö, vakioidut työasemat ym., toimistotuotteet jne. Toteutuneet hintasäästöt per tuotealue 6 35 % vrt. kuntien aiemmat omat hankinnat. Lisäksi säästetään aikaa, vaivaa, rahaa = prosessisäästöt. 23.9.21 34
Kunnalliset virka- ja työehtosopimukset vuosina 21 211 Sopimuskausi 1.2.21 31.12.211. Voidaan irtisanoa päättymään 28.2.211. Ei yleiskorotuksia. Samapalkkaisuuserä naisten ja miesten palkkaerojen kaventamiseksi 1.2.21 keskimäärin,75 %, vaihtelee eri sopimuksissa. Yhdenvertaisuuslain vaatimukset huomioitu erän kohdentamisessa. Tuloksellisuuden edistämistä tukeva,7 %:n paikallinen järjestelyerä 1.9.21. Sopimuksen kustannusvaikutus vuonna 21 on,9 %. Vuoden 211 mahdollisista palkankorotuksista neuvotellaan tammikuussa 211, voivat tulla voimaan aikaisintaan 1.5.211. Vain vähän tekstimuutoksia. Eläketurvan rahoittaminen on tärkeä osa kuntataloutta ja kuntien itsehallintoa Kunnallinen eläkejärjestelmä on pitkälti kiinni kunnista itsestään Mitä enemmän kuntatyöntekijöitä on kunnallisen eläketurvan piirissä, sitä vakaampana ja ennustettavampana voidaan työnantajalta perittävä eläkemaksu pitää Esimerkki: Jos kuntatyöntekijöiden määrä vähenee 1 %, kunnilta perittävä eläkemaksu nousee 2 prosenttiyksikköä Kunnallinen eläkejärjestelmä on jo nyt kilpailukykyinen ja edullinen Työvoiman hintaan vaikuttavat palkka- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut ovat samalla tasolla kuin yksityisillä yhtiöillä keskimäärin Työnantaja ei vapaudu kunnallisista eläkemaksuista palveluiden ulkoistamisella Eläkemenoperusteista maksua voidaan periä vielä vuosikymmeniä Kevaan kannattaa ottaa yhteys jo siinä vaiheessa, kun suunnitellaan ulkoistamisja yhtiöittämispäätöksiä tai kun palveluja organisoidaan joko kuntakohtaisesti tai laajemmalla alueella uudelleen Keva antaa mielellään selvityksen siitä, miten aiottu toimenpide vaikuttaa työntekijöiden eläketurvaan, kerättäviin eläkemaksuihin ja koko yhteisvastuullisen järjestelmän rahoitukseen 23.9.21 Kuntien eläkevakuutus 36
Kuntarekry.fi valmiina käyttöön Helppo käyttöönotto, valmiiksi kilpailutettu: www.kuntarekry.fi Kuntatyön ja -työpaikkojen markkinointipaikka verkossa Työnhakijalle kuntatyöpaikat yhdestä osoitteesta Rekrytoinnin tietojärjestelmä Kustannustehokkuutta rekrytointiin, ammattimaiset työvälineet Kokonaisprosessi täyttöluvasta valintaesityksen tekemiseen Lyhytaikaisten sijaisuuksien hallintaan omat tehokkaat palvelut KL-Kuntarekry Oy Vastaa palvelun tuottamisesta ja kehittämisestä Kuntaliiton omistama Tavoitteena varmistaa kunta-alan työvoiman saatavuutta 37 23.9.21 Kuntarekry.fi Kuntaliitto tukee kuntia muutoksessa Edunvalvonta Neuvontapalvelut Verkostotuki Koulutus ja konsultointi Tutkimukset ja oppaat Sähköiset uutiskirjeet www.kunnat.net KIITOS MIELENKIINNOSTA! Materiaalit: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 23.9.21 38