SUOMEN LÄHETYSSEURAN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2015
SUOMEN LÄHETYSSEURAN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2015 Hallitus 4.4.2016
Sisällys TOIMINTAKERTOMUS 2015 1. Yleiskatsaus 4 2. Ulkomainen toiminta 5 2.1. Keskeiset tavoitteet 5 2.2. Yleiskatsaus ulkomaisen työn toteutukseen 2015 6 2.3. Kumppanuudet ja verkostot 8 2.4. Keskeiset tulokset 9 2.4.1. Tavoite: Julistustyö on vahvistunut kristillisten kirkkojen ulkopuolella olevien keskuudessa 9 2.4.2. Tavoite: Toiminta ihmisoikeuksien puolustamiseksi ja köyhyyden poistamiseksi on vahvistunut 12 2.4.3. Tavoite: Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on vakiintunut osaksi ulkomaista työtä 20 2.4.4. Tavoite: Ulkomaisten yhteistyökumppaniemme omaehtoisuus on lisääntynyt 22 3. Kotimainen toiminta 24 3.1. Keskeiset tavoitteet 24 3.2. Seurakuntayhteydet ja palvelu 24 3.3. Varainhankintakampanjat 25 3.4. Palvelu kotimaassa 26 3.5. Viestintä- ja kustannustoiminta 28 3.6. Yksityinen varainhankinta 30 3.7. Vaikuttamistyö 30 4. Hallinto ja kehittäminen 32 4.1. Järjestöhallinto 32 4.2. Kehittämistoiminta ja tukipalvelut 32 2
5. Henkilöstö 34 5.1. Henkilöstön määrä ja rakenne 34 5.2. Työvoimakustannukset 35 5.3. Osaamisen ja työyhteisön kehittäminen 36 5.4. Työhyvinvointi ja yhteistoiminta 36 5.5. Henkilöstöhallinto 37 6. Talous 38 6.1. Tuotot 38 6.2. Kulut 38 6.3. Yhteenveto 40 6.4. Tase 40 7. Toiminnan muu arviointi 41 7.1. Riskienhallinta 41 7.2. Tulevan talouskehityksen arviointi 41 LIITE 1 Ulkomaisen työn toteutus 2015 42 LIITE 2 Yhteistyökumppanit 43 TILINPÄÄTÖS 47 Tuloslaskelma 48 Tase 51 Liitetiedot 53 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset 58 Tilintarkastuskertomus 59 3
1. Yleiskatsaus Suomen Lähetysseura on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja sen seurakuntien lähetysjärjestö. Sen kokonaisvaltainen lähetystyö palvelee seurakuntia, kirkkoa ja ulkomaisia kirkkokumppaneita ja siten maailmanlaajaa Kristuksen kirkkoa. Vuosi 2015 oli sen 157. toimintavuosi. Suomen Lähetysseura työskenteli toimintavuonna 29 maassa yhteistyössä 107 kirkko- ja järjestökumppanin kanssa. Vuoden 2015 merkittäviä tapahtumia oli kevään voimakas maanjäristys Nepalissa. Suomen Lähetysseura vastasi katastrofiin nopeasti. Suomalaisilta saadun tuen turvin Lähetysseura kumppanijärjestöineen auttoi kymmeniä tuhansia ihmisiä, erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevia, yli 400 000 eurolla. Suomen valtion kesällä ilmoittamat kehitysyhteistyön määrärahavähennykset merkitsivät 43 prosentin leikkausta kansalaisjärjestöille. Suomen Lähetysseurassa käytiin yhteistoimintaneuvottelut, joissa päätettiin 20 henkilötyövuoden vähennyksestä sekä useiden kehitysyhteistyöhankkeiden lakkauttamisesta ja supistamisesta. Lisäksi kustannussäästöä haettiin organisaatiouudistuksilla ja tehtävien tarkistuksilla. Suomen Lähetysseura sai vuoden aikana valmiiksi kaksi tärkeää dokumenttia. Nämä ovat teologinen perusteasiakirja Elämään ja oikeudenmukaisuuteen sekä strategia vuosille 2017 2022, Toivon tiekartta. Elämään ja oikeudenmukaisuuteen kuvaa perustelut Lähetysseuran toiminnalle kansainvälisten ja kotimaisten kumppaneiden ja tukijoiden kanssa. Taustana ovat erityisesti Kirkkojen maailmanneuvoston ja Luterilaisen maailmanliiton julkaisemat asiakirjat, joiden valmistamiseen myös Lähetysseura on ottanut osaa, sekä yhteistyö ACT-allianssissa. Keskeistä asiakirjassa on Lähetysseuran toiminnan liittäminen Kolmiyhteisen Jumalan lähetykseen (Missio Dei), jossa huomion keskipisteessä ovat marginaaleissa elävien ihmisten oikeudet. Raamatullisen aineiston ohella asiakirja huomioi erilaiset kansainväliset sopimukset, jotka koskevat Lähetysseuran kaltaisen järjestön toimintaa kansainvälisessä yhteistyössä. Perusteasiakirjan ohella valmistui Lähetysseuran strategia vuosille 2017 2022. Sen lähtökohtana oli vuonna 2014 pidetty ulkomaisten yhteistyökumppanien neuvottelu Suomessa. Strategiaa kutsutaan Toivon tiekartaksi. Lähetysseuran tekemä kokonaisvaltainen lähetystyö yhdessä kumppaneidensa kanssa jakautuu neljään toivon teemaan: 1) todistamme Jumalan rajoja ylittävästä rakkaudesta, 2) edistämme rauhaa ja sovintoa paikallisissa yhteisöissä ja yhteiskunnissa, 3) kamppailemme taloudellisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta ja 4) teemme työtä syrjittyjen ryhmien aseman ja ihmisoikeuksien vahvistamiseksi. 4
2. Ulkomainen toiminta 2.1 Keskeiset tavoitteet vuonna 2015 Suomen Lähetysseura osallistuu Jumalan lähetykseen maailmassa. Se julistaa evankeliumia niiden parissa, jotka eivät ole kristittyjä, puolustaa syrjittyjen ihmisoikeuksia ja vähentää köyhyyttä. Ulkomainen työ kattaa kirkollisen työn, kehitysyhteistyön, vaikuttamistyön ja katastrofityön. Strategiset osatavoitteet vuodelle 2015 olivat: 1) Ulkomaantyössä käytetään 18 % menoista kirkolliseen julistustyöhön alueilla, joissa väestöstä alle 10 % on kristittyjä. Julistustyön osuus ulkomaantyön budjetista oli 15,1 %. Siihen käytettiin 150 000 euroa enemmän kuin edellisvuonna. Prosentuaalinen tavoite ei toteutunut, koska seurakunnilta saatava tulo väheni ja toisaalta sekä kehitysyhteistyön että rauhan ja sovinnontyön hankkeiden tulot kasvoivat. 2) Ulkomaantyön budjetista 9,5 % käytetään Aasiassa tapahtuvaan julistustyöhön. 9,6 % ulkomaantyön budjetista, 1,7 milj. euroa, käytettiin Aasiassa tapahtuvaan julistustyöhön. 3) Vaikuttamistyön osaaminen on sisällytetty työnkuviin, hankkeisiin ja ulkomaantyön tavoitteisiin. Vaikuttamistyön sisällyttäminen työhön esitellään luvussa 2.4.3. Toiminnalliset tavoitteet olivat: 1) Vahvistamme suunnittelua ja seurantaa kirkollisen työn hankkeissa ottamalla käyttöön kirkollisen työn manuaalin eli hyvän hallinnon ja käytäntöjen ohjeistuksen. Manuaali valmistui toimintavuoden aikana ja sen käyttöön liittyvä koulutus aloitettiin kumppanien kanssa eri alueilla. 2) Vahvistaa Lähetysseuran vuodesta 2013 ollutta Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) lähetystyöhön erikoistuneen ekumeenisen palvelujärjestön (specialized ministry) statusta. 5
Vuoden aikana suhteita vahvistettiin erityisesti Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) paikallisiin neuvostoihin. Lähetysseuran edustajat osallistuivat maaliskuussa 2015 Lähi-idän kirkkojen neuvoston (MECC) kumppanuusfoorumiin. 3) Kartoittaa uusia kumppaneita nykyisillä toiminta-alueilla strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Ks. luku 2.3 4) Hyväksyä Lähi-idän visio. Hyväksyttiin. 5) Kasvattaa alueellisten kirkollisen työn koordinaattorien määrää kumppaneiden työn tukemiseksi. Lähetysseuralla on kuusi kirkollisen työn aluekoordinaattoria, ja se palkkasi lisäksi vuoden aikana osa-aikaisen kirkollisen työn koordinaattorin eteläiseen Afrikkaan. 2.2 Yleiskatsaus ulkomaantyön toteutukseen Suomen Lähetysseuran ulkomaiseen työhön käytettiin 22,4 miljoonaa euroa (vuonna 2014 yhteensä 21,3 m ). Ulkomaantyön rahoituksesta Afrikassa käytettiin 42,6 % ja Aasiassa 43,9 %. Kirkollisessa työssä varoista käytettiin Aasiassa 46,7 %, Afrikassa 35,3 %, Latinalaisessa Amerikassa 2,6 %, Euroopassa 11,8 % ja kansainvälisissä kirkollisissa verkostoissa 3,6 %. Kehitysyhteistyövaroista käytettiin Afrikassa 49,6 %, Aasiassa 39,3 %, Latinalaisessa Amerikassa 7,5 % ja kansainvälisissä verkostoissa 3,6 %. Strategian mukaisesti ulkomaantyön painopiste oli syrjittyjen perusoikeuksien turvaamiseen tähtäävässä työssä. Sen osuus ulkomaisesta työstä oli 21,3 % tavoittavassa työssä osuus oli 15 %. Kumppanien omaehtoisuuden vahvistamiseen käytettiin ulkomaisen työn kuluista 10,5 %, kummityöhön 9,8 %, diakoniatyöhön 6,2 % ja kristilliseen kasvatukseen 5,3 %. Vammaisten parissa tehtävään työhön sekä ympäristöystävälliseen ja kestävään kehityksen keskittyvään työhön kohdistettiin molempiin 6,2 6,3 % sekä tyttöjen ja naisten parissa tehtävään työhön 4,3 %. 6
Ulkoministeriö ilmoitti kesäkuussa kehitysyhteistyömäärärahan leikkauksista vuodesta 2016 alkaen. Lähetysseuralle tämä merkitsee 3,3 miljoonan euron vähennystä vuoteen 2015 verrattuna. Vähennykset merkitsevät kumppaneillemme yli 220 paikallisen työntekijän irtisanomista eri hankkeista. Avun ulkopuolelle putoaa yli 250 000 ihmistä. Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyöohjelmasta lopetetaan kaikkiaan 17 hanketta vuonna 2016. Kehitysyhteistyö loppuu kokonaan neljässä maassa: Vietnamissa, Kiinassa, Angolassa ja Palestiinassa. Näistä Angolassa ja Palestiinassa jatketaan edelleen Lähetysseuran muuta työtä seurakuntien, testamenttitulojen ja yksityisten lahjoittajien tuen turvin. Angolassa loppuvat hankkeet liittyvät sisällissotaa paenneiden paluumuuttajien kotouttamiseen, Kiinassa terveyskysymyksiin ja kuurojen varhaisopetuksen kehittämiseen. Palestiinassa loppuvat opetuksen ja vammaistyön kehittämisen hankkeet, mutta työ kirkollisen työn sekä rauhan ja sovinnon teemoissa jatkuu. Vietnamin lakkautettavissa hankkeissa on keskitytty ihmiskaupan ennaltaehkäisyyn, terveyteen ja koulutukseen. Yhteistyöneuvottelussa Lähetysseuran oma henkilökunta väheni 20 henkilötyövuodella. Lähetettyjä työntekijöitä oli 19 maassa 107. Heistä 77 toimi kirkollisessa työssä, 20 kehitysyhteistyössä ja 10 Lähetysseuran hallintotehtävissä. Suomen Lähetysseura lähetti kumppanikirkkojen ja -organisaatioiden työyhteyteen 33 FELM Volunteeria harjoittelijoiksi ja vapaaehtoisiksi. FELM Volunteer -tehtävistä palanneet osallistuivat kotimaassa seurakunta- ja kouluvierailuihin sekä lähetys- ja kehitysyhteistyötä tukevaan viestintään ja varainhankintatapahtumiin. Ulkomaantyö 2015 Ulkomaantyö tavoitteiden mukaan Hiv- ja aidstyö 3 % Ympäristöystävällinen ja kestävä kehitys 6 % Kristillinen kasvatus 5 % Vammaisten aseman parantaminen 6 % Tyttöjen ja naisten aseman parantaminen 4 % Diakonia 6 % Muu työ 13 % Kumppanin omaehtoisuuden kehittäminen 11 % Kummityö 10 % 7 Kirkon tavoittava työ 15 % Syrjittyjen ja vähemmistöjen perusoikeudet 21 %
2.3 Kumppanuudet ja verkostot Lähetysseura teki yhteistyötä 107 kumppanin kanssa (LIITE 2). Kumppaneista kuusi on kansainvälisiä kirkkoliittoja tai niiden alaisia verkostoja. Kirkkoja, kirkkojen alaisuudessa toimivia järjestöjä, kansallisia ekumeenisia neuvostoja ja kumppanuusyhteistyötä koordinoivia verkostoja on 26. Lisäksi on 31 kansainvälistä ja kansallista kristillistä järjestöä sekä 21 kirkkojen tai kirkkoliittojen laitosta, jotka tarjoavat opetusta, terveydenhoitoa ja sosiaalipalveluja. Kansallisia tai kansainvälisiä kansalaisjärjestöjä on 23. Vuoden 2015 aikana Lähetysseura solmi seuraavat uudet kumppanuudet: Palestiinalainen lastensuojelujärjestö Defence for Children International Dikoni-säätiö Venäjällä Každyj-säätiö Venäjällä Lähi-idän alueella lapsiin kohdistuu monenlaista väkivaltaa. Järjestö on sitoutunut puolustamaan lapsia kaikkea väkivaltaa vastaan Israelin ja Palestiinan välisessä konfliktissa ja vahvistamaan paikallista lapsia ja nuoria koskevaa oikeusjärjestelmää. Se tarjoaa lapsille ilmaisia oikeuspalveluja sekä tutkii ja dokumentoi lasten oikeuksiin liittyviä rikkomuksia. Dikoni on tehnyt työtä vuodesta 1997 Viipurin kaupungissa, jossa turvakoti toimi aluksi päiväkeskuksena ja myöhemmin ympärivuorokautisena kotina lapsille. Dikonin tavoitteena on estää lasten syrjäytymistä ja auttaa lapsia ja heidän vanhempiaan kriisitilanteissa. Katulasten määrä on vähentynyt, mutta uusia apua tarvitsevia lapsia on tullut vierastyöperheistä. Heidän toimeentulonsa on heikkoa eikä heillä ole sosiaaliturvaa. Dikonin työtä on tuettu aiemmin Inkerin kirkon kautta. Säätiön tavoitteena on auttaa vaikeavammaisia lapsia ja nuoria sekä tukea saattohoidossa olevia pitkäaikaissairaita, vaikeavammaisia lapsia ja heidän perheitään. Säätiö antaa psykologista, hengellistä ja materiaalista apua. Sen tavoitteisiin kuuluu myös vaikuttaminen Venäjän lainsäädäntöön vammaisten ja saattohoidossa olevien lasten ja heidän perheidensä aseman parantamiseksi ja vammaisten oikeuksien toimeenpano jo olemassa olevan lainsäädännön puitteissa. 8
KavLaOved Israelissa Ihmisoikeusjärjestö KavLaOved auttaa Israelissa olevia vierastyöläisiä työlakiin liittyvissä kysymyksissä sekä puuttuu viranomaisten laiminlyönteihin. Järjestö tekee työtä Israelin arabien, palestiinalaisten, vierastyöläisten, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden keskuudessa. Järjestö tekee vahvaa vaikuttamistyötä israelilaisessa yhteiskunnassa. Yhteistyö Lähetysseuran kanssa keskittyy Thaimaasta tulevien vierastyöläisten oikeuksien puolustamiseen. Lähi-idän kirkkojen neuvosto International Christian Committee in Israel (MECC-ICCI) ICCI on Israelin ainoa ekumeeninen paikallisjärjestö, jossa maassa toimivat ekumeniaan sitoutuneet kirkot ovat edustettuina. ICCI:n toimistot sijaitsevat Nasaretissa ja Akkossa. Arabikristityt ovat uskonnollinen vähemmistö Israelissa. Lähetysseura tukee paikallisia kristittyjä, kun he rakentavat rauhanomaista yhteiseloa Israelin yhteiskunnassa eri väestöryhmien kanssa. Jordanian ja Pyhän Maan evankelisluterilaisella kirkolla on edustaja ICCI:n johtokunnassa. 2.4 Keskeiset tulokset 2.4.1 Tavoite: Julistustyö on vahvistunut kristillisten kirkkojen ulkopuolella olevien keskuudessa Kristittyjen määrä kasvaa ja syntyy uusia seurakuntia erityisesti alueilla, joilla kristityt ovat pieni vähemmistö. Tavoitteen toteuttamiseen käytettiin 2,8 miljoonaa euroa. Taiwanilla China Lutheran Seminaryn kolme työntekijää käy viikoittain vierailuilla vankien parissa neljässä pidätyskeskuksessa ja yhdessä vankilassa. Työhön sisältyy raamattuopetusta, diakoniatyötä ja sielunhoitoa. Vangit ovat maahanmuuttajia, joita ei ole aiemmin tavoitettu seurakunnan yhteyteen. Kambodžan luterilainen kirkko kasvaa. Viime vuonna kastettiin 40 ihmistä, joten vuoden lopussa kastettuja jäseniä oli jo yli 250. Krusin kylästä työ on levinnyt kahteen uuteen kylään. 9
Thaimaan evankelisluterilainen kirkko kastoi viime vuonna 154 uutta jäsentä. Radiotyöhön palkattiin kesällä päätoiminen työntekijä, minkä jälkeen yhteydenotot kasvoivat. Kirjekurssia evankeliumin perusteista käy yli sata ihmistä. Pakistanissa Peshawarin hiippakunnan naistyö on vahvistunut ja uusia ihmisiä on tavoitettu mm. raamattu- ja rukoustapahtumien avulla. Hiippakunnalla on viisi lukutupaa, joissa evankelistat keskustelevat kristinuskosta kiinnostuneiden kanssa. Angolan Calaissa rekisteröitiin Namibiasta tulleiden paluumuuttajien seurakunta, mikä vahvistaa seurakuntatyötä alueella. Etiopiassa Mekane Yesus -kirkon Dillan synodi järjesti jatkona edellisvuoden vähemmistöfoorumille koulutustapahtuman ja vierailun syrjittyjen ihmisryhmien parissa. Kirkon työntekijät näkevät tehtäväkseen ulottaa kirkon työ myös näille ryhmille ja auttaa heitä tulemaan yhteisöjensä täysivaltaisiksi jäseniksi. Senegalissa nuorten aikuisten järjestämä tapahtumien sarja kasvatti kasteluokkien osallistujamäärää ja kasteita pääsiäisyön jumalanpalveluksissa. Kirkon huolena ovat jäsenet, jotka siirtyvät karismaattisiin vapaisiin seurakuntiin. Tansaniassa Victoriajärven kaakkoisen hiippakunnan tavoittavan työn tiimi vieraili kodeissa ja tavoitti opetustilaisuuksien avulla yli 6 000 ihmistä ja neljälläkymmenellä saarnapaikalla kristillisten elokuvien näytöksissä yli 28 000 ihmistä. Toiminnan tuloksena kastettiin 550 ihmistä. Kirkon tavoittavalla työllä on suuri merkitys alueella, jossa noituus ja taikausko aiheuttavat monenlaisia ongelmia. Kolumbiassa kirkko toteutti kolme internetkoulutusta tavoittavasta työstä 16:lle kirkon työntekijälle ja maallikolle. Virossa kirkko teki tavoittavaa työtä Sauen pikkukaupungissa, jossa luterilaista seurakuntaa ei ole ollut. Viikoittaiseen jumalanpalvelukseen osallistuu vajaa parikymmentä ihmistä. Jumalanpalvelusten ja opetustyön avulla Sauelle on muodostunut vastuunkantajien ydinjoukko. Lähetysseura tuki raamatunkäännöstyötä viidessä maassa yhteensä viidelletoista kielelle. Lähetysseuran työntekijät toimivat käännöstyön kielitieteellisinä tai eksegeettisinä konsultteina. Vuonna 2015 valmistui akenkielinen Uusi testamentti, jonka käyttöönottojuhlaa vietettiin Myanmarissa joulukuussa 2015. Aket asuvat Thaimaan 10
ja Myanmarin rajan molemmin puolin. Samoin saatiin päätökseen sereerinkielisen Raamatun uudistaminen Senegalissa. Papua-Uudessa-Guineassa valmistui mauwakenkielisen Uuden testamentin äänite. Kristillinen vakaumus ja arvopohja vahvistuvat kristillisen kasvatuksen kautta. Tavoitteen toteuttamiseen käytettiin 1 miljoona euroa. Lähetysseura tuki Myanmarin luterilaisen kirkon (MLC) maallikkokoulutusohjelmaa sekä Myanmarin neljän luterilaisen kirkon muodostamaa kansallista komiteaa. MLC:n seitsemän kuukauden pituiseen maallikkokoulutusohjelmaan osallistui viime vuonna 40 opiskelijaa kahden kuukauden ajan, mutta myrskyn ja kaatosateiden takia osa opiskelijoista joutui palaamaan kotipaikkakunnalleen auttamaan jälleenrakennustyössä. Opiskelijoista 29 suoritti kurssin loppuun, ja he aloittavat tehtävissään seurakuntien pyhäkoulujen opettajina, naisten ryhmien ohjaajina, musiikista vastaavina, evankelistoina ja muina seurakuntien vastuuhenkilöinä. Nepalissa 65 70 % kirkon jäsenistä on naisia. Kuitenkin vain pieni osa heistä osallistuu aktiivisesti kirkon toimintaan, koska heiltä puuttuu itsevarmuutta sekä tietoa ja taitoa toimia opettajina ja ohjaajina. Lähetysseuran yhteistyökumppani Leadership Training Department tarjosi vuoden aikana kuukauden mittaisen johtajuuskoulutuksen yli 80:lle syrjäseutujen naiselle, erilaisiin seminaareihin osallistui yli 60 naista. Palautteen mukaan johtajuuskurssit olivat antaneet osallistujille valmiuksia toimia aktiivisesti ja rohkeasti kirkossaan. Kolumbiassa kirkko haluaa panostaa kristilliseen kasvatukseen ja seurakuntalaisten hengellisen kasvun vahvistamiseen. Kirkko aloitti Lähetysseuran tuella uuden kristillisen kasvatuksen ja kirkollisen johtajuuden vahvistamishankkeen, johon sisältyy mm. koulutusta internetin välityksellä. Lähes 60 opettajaa eri puolilta maata osallistui virtuaalikursseille. Lisäksi järjestettiin koulutusta 30:lle nuoriso-, nais-, kristillisen kasvatuksen, musiikin ja ylistyksen sekä diakoniatyön johtajalle. Nämä johtajat kouluttivat vuorostaan omien seurakuntiensa työntekijöitä. Pyhäkouluopetukseen kehitettiin kolmelle eri ikäryhmälle uudet opetusmateriaalit, jotka käsittelevät reformaation juhlavuotta. Venezuelassa Valencian seurakunnan ylläpitämässä poikien turvakodissa Casa Hogarissa oli vuoden aikana kaikkiaan 13 lasta ja nuorta ja heidän sijaisperheensä. Maan kaoottisen tilanteen vuoksi ruoan hankkiminen on ollut vaikeaa. Kaikki Casa Hogarin pojat osallistuivat aktiivisesti kirkon toimintaan. Valencian seurakunnassa on tällä hetkellä 115 jäsentä, joista 11
sunnuntaisiin jumalanpalveluksiin osallistuu noin 65 seurakuntalaista. Seurakunnan pastori vierailee sairaiden ja eläkeläisten luona. Diakoniatyössä on tuettu vähävaraisia kustantamalla heille lääkkeet silloin, kun lääkkeitä on ollut saatavilla. 2.4.2 Tavoite: Toiminta ihmisoikeuksien puolustamiseksi ja köyhyyden poistamiseksi on vahvistunut Heikot ja syrjäytetyt saavat tasa-arvoiset mahdollisuudet seurakunnassa ja yhteiskunnassa diakonian kautta. Tavoitteen toteuttamiseen käytettiin 1,1 miljoonaa euroa. Taiwanilla on yli miljoona vierastyöläistä puolisoineen. Ulkomaalaistaustaisten naisten asema on yhteiskunnassa ja perheissä heikko. Osalla maahanmuuttajanaisista on myös heikkoon kielitaitoon liittyviä ongelmia. Taiwanilla kirkko teki eteläisen rovastikunnan alueella tavoittavaa työtä maahanmuuttajanaisten parissa. Filippiiniläisten parissa tehtävään työhön osallistui yksi Lähetysseuran työntekijä. Työllä vahvistetaan maahanmuuttajanaisten turvaverkostoa sekä tasa-arvoista asemaa seurakunnassa ja yhteiskunnassa. Israeliin saapuu vuosittain runsaasti vierastyöläisiä, joista 22 000 sijoittuu maataloustehtäviin. Israelin lainsäädännöstä huolimatta erityisesti thaimaalaisiin vierastyöläisiin kohdistuu hyväksikäyttöä. Heidän palkkansa on alle minimitason, työajat pitkiä ja työolot vaarallisia. Lisäksi he asuvat heikkokuntoisissa asunnoissa ja naiset on usein pakotettu asumaan miesvaltaisissa asuntoloissa. Lähetysseura on tukenut paikallista KavLaovedia työssä thaityöläisten oikeuksien vahvistamiseksi. Kaikkiaan 80 % raportoiduista työlainsäädäntöä rikkovista tapauksista on päätetty työntekijän hyväksi KavLaOvedin puuttumisen ansiosta. Valituksia valtiolle on tehty vuodessa noin 30. Israelissa erityisesti nuoret kokevat tilanteensa vaikeaksi. Lähetysseura on tukenut MECC-ICCI (Middle East Council of Churches) -ohjelman kautta tehtävää työtä tyttöjen parissa. Turvakodissa tukea saaneet tytöt ovat vuoden aikana osoittaneet itseluottamuksen vahvistumista ja palanneet takaisin kouluun. Tytöt ovat tietoisempia itseään koskevista oikeuksista. Muslimityttöjen ja heidän perheidensä välinen kommunikointi on vahvistunut. Järjestö tekee työtä myös kristittyjen vähemmistöjen parissa. Israel on tiukentanut lainsäädäntöään suhteessa palestiinalaisiin lapsiin. Tarpeettomat pidätykset ja kuulustelut traumatisoivat lapsia. Defence For 12
Children International (DCI) tekee vaikuttamistyötä lastenoikeuksien vahvistamiseksi. Huhtikuussa julkaistu raportti iskujen vaikutuksista lapsiin julkaistiin useissa medioissa paikallisesti ja kansainvälisesti. Raportti luovutettiin myös yleiselle syyttäjälle ja kansainväliseen tuomioistuimeen. DCI-järjestö toimi yhteistyössä useiden YK-toimijoiden kanssa. Se järjesti myös useita paikallisia ja kansallisia työpajoja lasten oikeuksien puolesta. Botswanan Francistownissa kaikilla lapsilla ja nuorilla ei ole syntymätodistuksia. Siksi heidän on mahdotonta saada henkilöllisyystodistuksia täytettyään 16 vuotta. Kummityön Tsholofelong-ohjelman henkilökunta on pitänyt asiaa esillä vanhempien kokouksissa ja auttanut tarvittaessa todistuksen hankkimisessa. Viime vuonna kuusi lasta sai syntymätodistuksen ja useiden muiden lasten ja perheiden kohdalla prosessi on alkanut. Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret tulevat usein kodeista, joissa on sairautta, sosiaalisia ongelmia, työttömyyttä ja muita vaikeuksia. Nuorten koulutulokset ovat heikkoja, eikä monilla ole mahdollisuutta saada opintotukea hallitukselta. Tsholofelong on tarjonnut tukeaan ammatilliseen, opisto- ja yliopistotason opintoihin jatkaville nuorille. Kolumbiassa luterilainen kirkko osallistuu ekumeenisen rauhandialogijärjestö DIPazin toimintaan. DIPaz on tehnyt näkyvää vaikuttamistyötä Kolumbian aseellisen konfliktin päättämiseksi osallistumalla Havannassa käytäviin rauhanneuvotteluihin ja tulitauon valvontaan. Ranskan Marseillessa diakoniakeskus Marhaban oli mukana Ranskan protestanttisten toimijoiden verkostossa vastaanottamassa syyrialaisia pakolaisperheitä. Keskus vastasi myös Pohjois-Ranskasta Marseilleen siirrettyjen sudanilaisten pakolaisten tuomaan haasteeseen. Marhabanin työ tuki heidän kotoutumistaan tarjoamalla ranskan opetusta sekä aikuisille että lapsille. Erityisesti naisille on suunnattu heidän asemaansa ja oikeuksiaan avaavaa tietoutta. Kielikoulu on herättänyt kiinnostusta, ja siitä on otettu toimintamallia myös kaupungin ylläpitämiin vastaanottokeskuksiin. Lasten oikeudet toteutuvat kummiohjelmissa mukana olevien lasten elämässä ja heidän lähiyhteisöissään. Tavoitteen toteuttamiseen käytettiin 1,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 kummityötä tehtiin 15 maassa, ja lisäksi Lasten Pankin tukea kanavoitiin Boliviaan, Kambodžaan ja Viroon. Kummityön piiriin kuuluu noin 4 000 kummilasta. Tuki auttaa myös kummilasten perheitä ja lähiyhteisöä, kaikkiaan noin 20 000 ihmistä. 13
Kiinassa peruskoulu on ilmainen, mutta koulunkäyntiin liittyy usein sivukuluja, joita valtio ei maksa. Köyhistä vuoristokylistä isompiin kouluihin saapuvat oppilaat joutuvat maksamaan asumisestaan ja ruokailuistaan. Kummilapsiohjelman tarkoituksena on taata lapsille opiskelupaikka, joka vuorostaan antaa heille ja usein heidän perheilleenkin mahdollisuuden päästä köyhyyden kierteestä. Kiinan kummioppilasohjelma toteutettiin yhdessä Hongkongin evankelisluterilaisen kirkon kanssa. Kummituen piiriin kuuluvia kouluja oli 22, joissa tuettuja kummioppilaita 460. Manner-Kiinan maaseudulla tuetaan erityislasten koulunkäyntiä. Arvioiden mukaan noin 28 % vammaisista lapsista ei pääse kouluun Kiinassa. Lähetysseura tukee myös ammattiopiskelijoita tekniikan ja matkailualan oppilaitoksissa, joihin oppilaat ovat siirtyneet tukemistamme peruskouluista. Venäjällä Lähetysseura aloitti Každyj-säätiön tukemisen. Tavoitteena on auttaa vaikeavammaisia lapsia ja nuoria. Senegalissa Fatickin kaupungissa toimiva nuorten naisten kolmivuotinen ammattikoulu antaa koulunsa keskeyttäneille nuorille mahdollisuuden päästä eteenpäin elämässä kummien tuella. Ammattikoulu sai kunnalta virallisen aseman yksityisenä ammattikoulutusta antavana laitoksena. Työtä tukee Femmes pour Christ -järjestö, joka toimii aktiivisesti mm. naisten ammatillisen koulutuksen edistämiseksi. Mauritaniassa vähävaraisten lasten vanhemmat eivät tavallisesti ole itse käyneet koulua eivätkä siksi ymmärrä koulunkäynnin merkitystä. Siksi työtä on tehtävä myös vanhempien kanssa. Kummitukea sai 330 kummioppilasta, joista 69 % oli tyttöjä ja 31 % poikia. Vammaisia oli kaikista oppilaista 35, orpoja 123. Kummioppilaista 238 siirtyi ylemmälle luokalle eli onnistumisprosentti oli 72 %. Thaimaan evankelisluterilaisen kirkon koko henkilöstö osallistui lastensuojelukoulutukseen. Lapsille ja nuorille järjestettiin omat koulutukset siitä, kuinka suojella itseään ja minne ottaa yhteyttä epäillessään väärinkäytöksiä. Kahdella paikkakunnalla koulutus oli yhteistyössä koulujen kanssa. Osallistujia oli yhteensä yli 200. Lastensuojelukoulutuksia järjestettiin myös Etiopiassa, Senegalissa, Venäjällä, Tansaniassa, Virossa, Botswanassa, Kambodžassa ja Palestiinassa. 14
Tytöt ja naiset osallistuvat tasavertaisesti oman elämänsä ja yhteisönsä valintoihin. Tavoitteen toteuttamiseen käytettiin 1,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 aikana jatkettiin naisten toimeentulon kehittämistä, tyttöjen peruskoulutuksen tukemista, sukupuoleen perustuvan väkivallan torjuntaa, lisääntymisterveyden opetusta ja osaamisen kehittämistä. Sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu läpileikkaavana tavoitteena kaikessa Lähetysseuran työssä. Botswanassa toimi jo toista vuotta kumppanijärjestönä Bonela, jonka vaikuttamistyö tähtää lähisuhdeväkivallan ymmärtämiseen ja tunnistamiseen. Perheväkivallan uhrien kuntoutusta hoitaa verkosto, johon kuuluu viranomaisia, sosiaalityöntekijöitä, diakoneja ja eri järjestöjä. Omaehtoisesti psykososiaalista tukea hakevien määrä on lisääntynyt ja yhteistyökumppani kehitti käyttöönsä yksityiskohtaisen arviointimittariston työnsä seuraamiseksi. Etiopiassa pienlainaryhmissä 3 200 naista kokoontui säännöllisesti oppimaan uusia ammattitaitoja sekä antamaan toisilleen vertaistukea. Sen tuloksena naiset ovat pystyneet kasvattamaan tulojaan ja sijoittamaan niitä yhä tuottavampaan toimintaan. Mauritaniassa kasvatettiin naisten yhteisöllistä osaamista. He saivat koulutusta hankkeiden suunnittelu-, toteuttamis- ja arviointitehtäviin. Naiset pääsivät vaikuttamaan keskeisiin asioihin ja saivat arvostusta osaamisestaan. Lähes kaikissa yhteisöissä keskeiseksi asiaksi nousi lasten koulunkäynti ja erityisesti tyttöjen saaminen kouluun. Vammaiset toimivat näkyvinä yhteisön jäseninä. Tavoitteen toteuttamiseen käytettiin 1,1 miljoonaa euroa. Vammaisten henkilöiden oikeuksia vahvistetaan sekä läpileikkaavana teemana että erillisillä hankkeilla kaikilla työalueilla. Lähetysseuran kehitysyhteistyöohjelma sisältää vammaisten henkilöiden oikeuksien alaohjelman. Nepalissa tehtiin uraauurtavaa työtä mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten parissa. Nepalin keväisen maanjäristyksen jälkeen psykososiaalisen tuen tarve kasvoi. Vuoden aikana 800 tyttöä osallistui koulutuksiin, joissa opittiin mielenterveyteen liittyviä asioita ja itsensä huolehtimista. Lisäksi noin 2 200 naista osallistui yhteistyökumppanin järjestämiin äitiryhmiin, naisvapaaehtoistoimintaan tai psykiatriseen hoitoon ja terapiaan. 15
Yhteensä 5 000 ihmistä sai tietoa mielenterveysongelmista. Tavoitteena on saada mielenterveysongelmista kärsivät yleisen terveydenhuollon piiriin. Tansaniassa kirkon eteläisen hiippakunnan alueella elää vahvana uskomus, että vammaisuuden syynä ovat vanhempien pahat teot, kiroukset tai Jumalan rangaistus. Vammaisia lapsia piilotellaan, eivätkä he saa asianmukaista ja ihmisarvoista kohtelua. Monet vammat ovat nykyään hoidettavissa, mutta uskomukset estävät hoidon. Lähetysseuran tuella autetaan vuosittain noin kymmentä lasta perheineen. Lapset saivat kirurgista hoitoa, kuntoutusta ja apuvälineitä. Vanhemmat saivat neuvontaa ja vertaistukea. Hiippakunnan osastonjohtajat ja aluepastorit osallistuivat seminaariin, jossa saivat oikeaa tietoa vammaisuudesta. Tietoa he hyödyntävät yksityisissä keskusteluissa ja saarnoissa. Etiopiassa Dessien ja Kombolchan aids-orpojen toimintakeskuksia on käytetty myös 17 kehitysvammaisen lapsen kuntoutuskeskuksina. Asenteet kehitysvammaisia kohtaan ovat muuttuneet, ja yhä useammat vanhemmat uskaltavat kertoa vammaisesta lapsestaan. Myös viranomaisten asenteet vammaisia kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi, ja he ovat alkaneet panna toimeen vammaisten oikeuksia turvaavia lakeja. Hivin vaikutuspiirissä elävien oikeus täyteen elämään toteutuu. Tavoitteen toteuttamiseen käytettiin 0,4 miljoonaa euroa. Hiviä esiintyy edelleen kaikilla mantereilla ja erityisesti eteläisessä Afrikassa. Uudet tartunnat Aasiassa ovat lisääntyneet siirtotyöläisten liikkuessa. Lähetysseuran tuki ennaltaehkäisevälle hiv-työlle, hiv-positiivisille, heidän läheisilleen ja aidsiin sairastuneille jatkui. Työssä korostui asiallisen tiedon tarve, syrjinnän vähentäminen, hiv-positiivisten toimeentulon vahvistaminen, terveydenhuoltohenkilöstön kouluttaminen ja erilaiset tukipalvelut. Kiinassa Amity Foundationin yhteisölähtöinen ennaltaehkäisevä hiv- ja aids-työ Hunanissa on ollut paikallisesti merkittävää, ja sen vaikutus ulottuu laajalle. Amity on lisännyt tietoutta hivistä ja aidsista sekä parantanut sosiaalityöntekijöiden koulutusta. Yhteistyön tuloksena Amityn yhteistyösairaala koulutti yhteensä noin 350 terveysalan työntekijää. Hankkeen alkuvaiheessa kirkon vapaaehtoistyölle perustuva auttava puhelin rekisteröitiin itsenäiseksi järjestöksi. 16
Zimbabwessa jatkettiin isoäitien aids-orpohanketta. Lähetysseuran tuella noin 500 lasta sai kirkon isoäitiryhmien tukea koulunkäyntiin sekä oppia hygieniaan, viljelyyn ja sosiaaliseen elämään. Isoäitien toimintamalli on herättänyt kiinnostusta myös muualla maaseutuyhteisöissä. Vastaavia, omaehtoisia ryhmiä on syntynyt uusille alueille. Syrjittyjen ihmisryhmien perusoikeudet toteutuvat. Tavoitteen toteuttamiseen käytettiin 3,9 miljoonaa euroa. Laosissa jatkettiin kehitysyhteistyörahoituksella äidinkielisen opetuksen kehittämistä. Yhteisön omakielisen työn puolesta tehtiin vaikuttamistyötä. Esimerkiksi öshiä puhuvat lapset saivat opetussuunnitelmaan omaan kulttuuriinsa kuuluvia sisältöjä. Bolivian kirkolla on Caranavin kaupungissa tyttöjen oppilaskoti, Verena Wells -keskus, joka tukee haavoittuvassa asemassa olevien tyttöjen koulunkäyntimahdollisuuksia. Keskuksessa asui 21 lähinnä aimara-alkuperäiskansaan kuuluvaa tyttöä, joista monet ovat kärsineet perheväkivallasta ja hyväksikäytöstä. Keskuksessa tytöt saivat yösijan, ruokaa, terveys- ja hygienianeuvontaa sekä tukiopetusta. Tyttöjen vanhemmille järjestettiin koulutusta perheteemoista ja kasvatuksesta. Vuoden lopussa useimmat tytöistä olivat luokkansa parhaita kouluissaan. Keskus on saanut paljon tunnustusta opettajilta hyvästä pedagogisesta työstä. Äidinkielisen opetuksen ja esiopetuksen kehittämistä jatkettiin Senegalissa, Nepalissa, Laosissa ja Etiopiassa. Siirtolaisuuden ja paluumuuton aiheuttamia syrjäytymisen ja syrjinnän kysymyksiä ratkottiin Angolassa ja Etelä-Afrikassa. Alkuperäiskansojen ihmisoikeuksia ajettiin Boliviassa, Kolumbiassa, Kambodžassa ja Etiopiassa sekä vaikuttamistyön että konkreettisen hanketyön keinoin. Lisäksi Mauritaniassa tuettiin syrjittyinä olevien orjien sekä entisten orjien ruokaturvan parantumista ja elinkeinon harjoittamiseen tähtäävää toimintaa. Etelä-Afrikassa maahanmuuttajiin kohdistunut väkivalta kiihtyi vuoden aikana. Lähetysseuran kumppani Kwa Zulu Natal Christian Council osallistui muukalaisvihamielisyyksien vastaiseen aktivismiin sekä ruohonjuuritasolla että korkean tason poliittisissa dialogeissa. Se toimi myös välittäjänä pakolaisten ja Etelä-Afrikan viranomaisten välillä. Lähetysseuran yhteistyöjärjestö sai työnsä tuloksena keskeisen aseman viranomaisneuvotteluissa. 17
Ympäristöystävällinen ja kestävä kehitys mahdollistuu. Tavoitteen toteuttamiseen käytettiin 1,2 miljoonaa euroa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyivät yhteistyömaissa vuoden aikana. Itäisessä ja eteläisessä Afrikassa kuivuuden seuraukset alkoivat näkyä hälyttävinä vuoden lopussa. Kambodžassa ruoan laatua parantava hanke eteni. Riisipankit toimivat hyvin, ja yhteisöjen köyhimpien ruokavalio on monipuolistunut puutarhaviljelykoulutuksen ansiosta. Perheet saivat lisätuloja voidessaan tuottaa maataloustuotteita markkinoille. Lapset saivat aiemmin liian vähän proteiineja, hivenaineita ja vitamiineja, koska heidän ruokavaliostaan puuttuivat liha- ja kananmunatuotteet. Koulutuksen ansiosta lasten ravinnonsaanti parani: heidän terveytensä ja vireytensä ovat parantuneet. Kolumbiassa kaivos- ja öljyteollisuus saastuttavat vesistöjä sekä hävittävät metsää ja kosteikkoja samalla, kun ilmastonmuutos aiheuttaa pitkiä kuivuuskausia ja yhtäkkisiä tulvia. Lähetysseura tuki Kolumbian luterilaisen kirkon ympäristöhanketta, jossa suojellaan vesilähteitä istuttamalla niiden ympärille puita. Puita istutettiin myös Mauritaniassa: aavikoitumisen estämiseksi istutettiin vuoden aikana 4 000 taimea. Yhteisöjä koulutettiin vettä säästävistä kastelujärjestelmistä, ekologisesta viljelystä ja biokaasun tuottamisesta. Työn ansiosta yhteisöt ovat kiinnostuneet aiempaa enemmän aurinkouuneista ja biokaasujärjestelmistä sekä hyödyntävät tehokkaammin ekologisia menetelmiä vihannesten viljelyssä. Katastrofityö. Suurin yksittäinen katastrofi oli Nepalin maanjäristys huhtikuussa 2015. Kuolonuhreja oli 9 000 ja loukkaantuneita yli 22 000. Rakennusten sortuminen ja maanvyörymät aiheuttivat suurimman osan kuolemista. Lähetysseura vastasi nopeasti kahdenkeskisten kumppaneiden avunpyyntöihin sekä osallistui välittömästi ACT-allianssin Nepal-vetoomukseen ensiavun saamiseksi paikalle. Akuutin hädän lievennyttyä Lähetysseuran tuella rakennettiin väliaikaisia koteja ja kunnostettiin sekä rakennettiin uudelleen kouluja. Tukea kohdennettiin myös maanjäristyksessä traumatisoituneiden psykososiaaliseen tukeen. Lisäksi apuna toimitettiin 1 500 äitiyspakkausta, siemenviljaa, työkaluja, karjaeläimiä menetetyn tilalle sekä 500 lapselle ravintolisää. Nepalin maanjäristyksen suora rahallinen tuki oli 390 000 euroa. 18
Rauhan- ja sovinnontyö. Lisäksi vuoden 2015 kehitysyhteistyön hankerahoitusta käytettiin tarvittavin tavoin siihen, että hanketyötä voitiin jatkaa pahoin vaurioituneilla hankealueilla. Tansaniassa Lähetysseura osallistui burundilaispakolaisten heikon tilanteen lievittämiseen. Vuoden aikana burundilaispakolaisia tuli lisää yli 100 000 ja heistä suurin osa päätyi pakolaisleireille. Täysinäisissä leireissä oli puutetta elämän perusedellytyksistä kuten puhtaasta vedestä ja suojasta. Lähetysseuran ACT-allianssin kautta kohdentamat 50 000 euroa käytettiin puhtaan veden, vedensäilytysastioiden, keittiötarvikkeiden, vaatteiden ja suojamateriaalien hankintaan pääasiallisesti Nyarugusun leirille. Zimbabween myönnettiin kuivuuden aiheuttaman ruokapulan helpottamiseksi 8 000 euroa, jolla turvattiin noin 50 talouden yhdeksän kuukauden (eli seuraavan satokauteen asti) maissin tarve. Maissi jaettiin kuukausittaisina annoksina yhteistyöhankkeen piirissä oleviin perheisiin, joissa oli joko orpo tai muuten heikossa asemassa oleva lapsi tai vammainen henkilö. Apu kanavoitiin kirkon isoäitiryhmien aids-orpohankkeen kautta. Myanmar Suomen Lähetysseuran ja sen kumppanin Euro Burma Officen hanke on tukenut Myanmarin rauhanprosessia. Työ vahvistaa erityisesti haavoittuvimpien ryhmien ja yhteisöjen osallistumista neuvotteluihin ja konsultaatioihin. Projekti on tukenut sekä etnisten vähemmistöjen edustajia että kansalaisyhteiskuntaa, jotka eivät ole aiemmin juuri olleet mukana Myanmarin hallituksen johtamassa poliittisessa prosessissa. Vuoden 2015 aikana hanke on saanut aikaan merkittäviä tuloksia: Hankkeen kahden vuoden ajan tukema ja mahdollistama aseleponeuvotteluprosessi saatiin päätökseen lokakuussa, jolloin Myanmarissa allekirjoitettiin maanlaajuinen tulitaukosopimus (NCA). Vaikka osa etnisistä aseellisista ryhmistä ei allekirjoittanut sopimusta, oli sen saavuttaminen merkittävä askel ennen vaalien mukanaan tuomaa muutosta ja väistämätöntä neuvottelutaukoa. Tulitaukosopimus asetti tiukat aikataulut dialogiprosessin aloittamiselle ja sen periaatteille. Raamien tuli sisältää eri osapuolten yhteisymmärryksen tavoista, joilla dialogia käytännössä toteutettaisiin: suunnitelma osallistuvista osapuolista, päätöksentekomekanismista, neuvotteluiden asialistasta, aikatauluista ja sihteeristön järjestämisestä. Edellisvuoden pit- 19
käjänteinen taustatyö ja hankkeen tuki auttoivat siihen, että syksyyn 2015 mennessä kullakin neuvotteluihin osallistuvalla osapuolella oli jo pitkälle hiotut mallit ja ne olivat ehtineet miettiä myös niiden yhteensovittamista. Ensimmäinen järjestetty dialogikokous sai aikaan merkittäviä tuloksia rauhanprosessin vahvistamiseksi ja vakiinnuttamiseksi. Tietoresurssien tarjoaminen erityisesti etnisten ryhmien käyttöön on vahvistanut heidän kapasiteettiaan hyvän hallinnon, luonnonvarojen sekä julkisen hallinnon aloilla. Tietoisuus rauhanprosessista ja sen vaatimuksista sekä sitoutumisesta on projektin ansiosta edennyt Myanmarissa paikallistasolle. Tämän seurauksena rauhanprosessiin osallistuminen on kasvanut merkittävästi. Syyria Suomen Lähetysseuran ja Common Space Initiativen Syria Initiative -hankkeen tavoitteena on luoda välttämättömät rakenteet pidemmän aikavälin rauhalle Syyriassa. Hanke tukee rauhan puolesta toimivia yksilöitä ja yhteisöjen verkostoja Syyriassa, vuoropuhelua eri tasoilla rauhan ja jälleenrakennuksen painopisteistä. Lisäksi se hakee kansallista ja kansainvälistä tukea rauhan aikaansaamiseksi Syyriassa. Hankkeen työntekijät ovat saavuttaneet luottamuksen, mikä mahdollistaa työn. Vuoden aikana syyrialaisten vetämät dialogiprosessit edistyivät hyvin. Vuoropuheluprosesseja käynnistyi kaikkiaan seitsemän. Vuoropuheluprosessien osallistujat olivat pääsääntöisesti samasta viiteryhmästä, sillä eri osapuolia on nykyisessä poliittisessa tilanteessa lähes mahdotonta tuoda yhteen. Vuoropuheluprosesseilla on kuitenkin keskeinen merkitys, koska ne valmistelevat ratkaisuvaihtoehtoja tulevaisuutta varten. Myönteistä oli naisten vahva osallistuminen eri tason vuoropuheluprosesseihin. Vuonna 2015 käynnistyi yhteistyö European Institute of Peace -järjestön kanssa. Yhteistyön tavoitteena on saada tietoa syyrialaisten vetämiin dialogiprosesseihin sekä tarjota tietoa laajemmin rauhanprosessin käyttöön. 2.4.3 Tavoite: Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on vakiintunut osaksi ulkomaista työtä Yhteiskunnallinen vaikuttaminen liitettiin ulkomaanosaston työn suunnitteluun ja seurantaan. Vaikuttamistyö on huomioitu kehitysyhteistyön ja kirkollisen työn manuaaleissa, koulutuksessa sekä osaston vuosiraportoinnissa. 20
Kehitysyhteistyöhankkeissa vaikuttamistyön tavoitteet linkittyvät erityisesti Lähetysseuran neljän läpileikkaavan teeman kautta osaksi kumppaniemme työtä. Lähetysseura vahvistaa kumppanien kapasiteettia, ja kumppanit vaikuttavat päättäjiinsä. Kirkollisessa työssä on laadittu ohjeistus vaikuttamistyön sisällyttämisestä kirkolliseen työhön, ja tarpeita on käyty läpi yhdessä kumppanien kanssa. Kumppanikirkkojen vaikuttamistyöhön vaikuttaa merkittävästi kirkkojen koko ja yhteiskunnallinen asema sekä kansalaisyhteiskunnan toimintatila. Esimerkiksi Tansanian luterilainen kirkko on ollut aktiivinen uudesta perustuslaista ja maanomistusoikeuksista käydyssä keskustelussa. Lisäksi kirkko vaikuttaa erilaisten vammaisryhmien, esimerkiksi kuurojen ja albiinojen, ihmisoikeuksien turvaamiseksi. Samalla kun vaikuttamistyön osaamista ja kapasiteettia vahvistetaan, on vaikuttamistyö monilla työalueilla tärkeä keino tavoitteiden saavuttamiseksi: Nepalissa Lähetysseuran kumppanijärjestö Christian Commitment to Building New Nepal (CCBNN) tekee vaikuttamistyötä seurakuntien kautta parantaakseen ihmisten elinoloja. CCBNN kouluttaa seurakuntien ja muita paikallisia johtajia kiinnittämään huomiota yhteiskunnallisiin epäkohtiin ja toimimaan yhdessä kyläyhteisön hyväksi. CCBNN oli mukana ajamassa vähemmistöuskontoihin kuuluvien oikeuksia, kun näiden asema oli uhattuna uudessa perustuslakiehdotuksessa. CCBNN:n johto yhdessä National Churches Fellowship Nepal, National Christian Society ja National Federation of Christians of Nepal -järjestöjen kanssa valmisti yhteisen kannanoton uskonnonvapauden takaamisesta Nepalissa. Uudessa perustuslaissa, jossa Nepal julistettiin sekulaarivaltioksi, eri uskontoihin kuuluvien tai uskonnottomien yhdenvertainen kohtelu ei toteudu. Nepalissa kehitysyhteistyötä tekevät kumppanit näkevät tärkeäksi vaikuttamistyön yhteiskunnan eri tasoilla, erityisesti tyttöjen ja naisten, dalitien, vammaisten sekä mielenterveysongelmien tai hivin ja aidsin vaikutuspiirissä elävien ihmisten oikeuksien toteutumiseksi. Järjestöjen vaikuttamistyö yhteisö- ja läänitasolla on toimivaa, ja tuloksia on saatu aikaan. Muun muassa Salyanin läänissä viranomaiset ovat nähneet lapsiystävällisten opetusmetodien merkityksen ja toivovat, että CMC:n (Centre for Mental Health and Counselling Nepal) lasten mielenterveyteen ja lapsiystävälliseen koulutukseen keskittyvän hankeen malli leviäisi alueen kaikkiin kouluihin. 21
Etiopiassa vaikuttamistyö on hyvin rajoitettua. Syrjittyjen ja vähemmistöjen aseman parantaminen toteutuu hankkeissa. Myös vammaistyössä Dessiessä tehdään vaikuttamista opetusviranomaisiin. Dessien synodi on alueellaan vammaistyön pioneeri ja kannustaa omalla toiminnallaan muitakin mukaan. Dessiessä viranomaiset ovat perustaneet myös vammaisten asioita ajavien toimijoiden yhteistyöfoorumin. Kansainvälistä vaikuttamistyötä tehtiin yhdessä ekumeenisten verkostojen kanssa muun muassa Luterilaisen maailmanliiton kanssa. Lähetysseuran edustaja valittiin myös Kirkkojen maailmanneuvoston ja UNICEFin Childfriendly Churches -hankkeen neuvoa-antavaan asiantuntijaryhmään. 2.4.4 Tavoite: Ulkomaisten yhteistyökumppaniemme omaehtoisuus on lisääntynyt Kumppanien teologinen, toiminnallinen, hallinnollinen ja taloudellinen omaehtoisuus vahvistuvat. Tavoitteen toteuttamiseen käytettiin 1,9 miljoonaa euroa. Kumppanijärjestöjen hallinnollinen osaaminen sekä omaehtoisuuden vahvistaminen asetettiin painopisteiksi. Lähetysseuran merkittävä tuki teologisille oppilaitoksille jatkui. Pappeja ja evankelistoja kouluttavia oppilaitoksia tuettiin Angolassa, Etiopiassa, Hongkongin erityishallintoalueella, Kiinassa, Kolumbiassa, Namibiassa, Nepalissa, Pakistanissa, Senegalissa, Taiwanilla, Tansaniassa, Thaimaassa ja Venäjällä. Lähetysseuran koulutustuki vahvisti kirkkojen tavoittavaa työtä ja diakoniaa. Vuonna 2015 tuettiin omaehtoisuutta Nepalissa ja Mekongin alueella (johtamiskoulutusta) sekä läpileikkaavasti erilaisin toimin usean muun yhteistyökumppanin kanssa. Kehitysyhteistyömanuaalin koulutuksia järjestettiin lähes jokaisella työalueella. Omaehtoisuuden ja kapasiteetin vahvistuminen näkyi ennen kaikkea siinä, että kumppaneillemme myönnettiin EU-rahoitusta. EU-rahoituksen myöntäminen perustuu varsin tiukoille arviointikriteereille yhteistyökumppanin osaamisesta, työn merkityksestä ja odotetusta laatutasosta. EU-rahoitusta myönnettiin kumppaneillemme SIL-Ethiopia, Bonela ja Thuson kuntoutuskeskus (Botswana). Inkerin kirkon keskuskansliassa aloitti kokopäivätoimisesti juristi, jonka tavoitteena oli auttaa seurakuntia juridisissa kysymyksissä, auttaa raken- 22
nusten rekisteröimisissä, avustaa seurakuntia valtion tarkastuksissa, kouluttaa ja vahvistaa kirkkoa hallinnollisesti. Koulutuksia järjestettiin Siperian rovastikunnassa sekä Uralin rovastikunnassa. Tansaniassa Morogoron hiippakunnan talousosastoa vahvistettiin kahdella stipendiaattituella. Toisen avulla talousjohtaja valmistui taloushallinnon maisteriksi ja toisella avattiin hallinnon tutkintomahdollisuus henkilölle, joka aloitti työt talousosastolla syksyllä. Kirkollisessa työssä yhtenäistettiin kirkollisen työn hankehallintoa ja julkaistiin ensimmäinen kirkollisen työn hankehallinnon manuaali. Manuaali ohjeistaa perushankehallinnon menetelmiä sekä työkaluja. Tämän lisäksi manuaali sisältää kirkollisen työn taloushallinnon ohjeistukset, eri temaattisten työmuotojen (kummityö, stipendiaattituki) erillisohjeistukset sekä lastensuojelun, korruptionvastaisen ja eettisen ohjeistuksen. Manuaaliin on liitetty kaikki kirkollisessa työssä käytössä olevat lomakkeet ja suunnittelupohjat. Manuaali painettiin englanniksi. Manuaali käännettiin ja julkaistiin kahdeksalla eri kielellä. Manuaali vahvistaa kumppaneiden hankehallinnollista kapasiteettia, huomioi hankesuunnittelun, seurannan ja arvioinnin. Manuaali on saanut ulkomaisilta kumppaneilta myönteistä palautetta kumppanijärjestöjen edustajien kokouksissa. Lähetysseuran koko alueelliselle henkilöstölle järjestettiin yhteensä neljä koulutusta. Seitsemällä eri työalueella järjestettiin koulutus kumppaneille. Toimenpiteet hankehallinnon vahvistamiseksi jäivät monelta kumppanilta kuitenkin kesken esimerkiksi Nepalissa maanjäristyksen ja muualla kauppasaarron tai levottomuuksien takia. Koulutusten myötä kumppaneiden kiinnostus oman järjestön hallinnon vahvistamiseen on kasvanut, mutta lisäkehitystä tarvitaan. Kirkollisen työn kumppaneilla ei yleensä ole varaa palkata hyvin koulutettuja taloudenhoitajia. 23
3. Kotimainen toiminta 3.1 Keskeiset tavoitteet Kotimaisen toiminnan keskeinen tavoite oli mahdollistaa kokonaisvaltainen lähetystyö ulkomailla, kasvattaa seurakunnilta ja yksityisiltä saatuja kannatustuloja ja kannattajakuntaa. 3.2 Seurakuntayhteydet ja palvelu Kotimaanosaston toiminta rakentui vuotta aiemmin rakennetun uuden toimintamallin varaan. Toimintatapoja on kehitetty jatkuvasti erityisesti seurakunnista saadun palautteen ja omien työntekijöiden havaintojen pohjalta. Toimintavuoden keskeisenä tavoitteena oli tukea seurakuntia niiden missionaarisuuden toteuttamisessa. Seurakunnista on tullut edelleen myönteistä palautetta keskustelevasta, seurakuntia tukevasta ja kuuntelevasta työotteesta. Samalla on kuitenkin välittynyt myös toive, että Lähetysseura olisi selkeämmin ja enemmän esillä seurakunnissa. Seurakunnissa on toteutettu lukuisia työskentelyjä ja neuvotteluja, joissa on haettu mahdollisuuksia kehittää lähetystyötä tukevaa seurakunnallista toimintaa yksityisen ja seurakunnallisen vapaaehtoisen kannatuksen lisäämiseksi. Monenlaiset kehittämispalvelut, lähetystyöntekijöiden sekä Lähetysseuran senioreiden sekä muiden vapaaehtoisten vierailut on otettu seurakunnissa myönteisesti vastaan. Kesän ja erityisesti syksyn aikana voimakkaasti lisääntynyt turvapaikanhakijoiden määrä aiheutti seurakuntien kansainvälisen työn toiminnassa merkittäviä muutoksia. Lähetysseura halusi olla seurakuntien tukena ja päätti nopeasti tarjota seurakunnille koulutusta turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen Hyvää turvaa -koulutuksen ja monenlaisen maahanmuuttajien kohtaamiseen liittyvän koulutuksen avulla. Lähetyskenttä tuli suomalaisten seurakuntien keskelle ja mission kokonaisvaltaisuus ymmärrettäväksi. 24
Seurakuntien palvelusopimuksien kehittyminen: PALVELUSOPIMUKSET 2012 2013 2014 2015 Lukumäärä 1 144 1075 945 667 Summa yhteensä (1 000 ) 8 351 8 391 8 810 8 483 Sopimusten keskiarvo ( ) 7 300 7 806 9 322 12 718 Sopimuksia/seurakunta (kpl) 2,5 2,7 2,1 1,6 Seurakunnat, joilla sopimus 95 % 92 % 91 % 91 % Palvelusopimusten rahallinen keskiarvo on noussut ja niiden kappalemäärä vähentynyt merkittävästi suunniteltujen tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena on, että kaikilla seurakunnilla on sopimus Lähetysseuran kanssa ja sopimuspeiton lasku päättyy. Myönteinen palaute sopimusneuvotteluista ja työskentelyistä seurakunnan lähetystyön tukemiseksi on kannustanut kehittämään yhteistyötä edelleen. Seurakuntien talousarviomäärärahat sekä seurakuntien toiminnallinen kannatus eivät kuitenkaan toteutuneet budjetin mukaisesti, vaan jäivät jonkin verran jälkeen tavoitteesta. Kirkkohallituksen määräämät kolehdit toteutuivat yli odotusten. Kolehtitulot kasvoivat 266 seurakunnassa (64 %:ssa seurakunnista) ja kehittämistoimenpiteet kolehtien tukemiseksi tuottivat näin hyvää tulosta. Testamenttituotot olivat jälleen arvioitua suuremmat. 3.3 Varainhankintakampanjat Kauneimmat Joululaulut jatkoi hyvää tulostaan. Rauhanteeman avulla esiteltiin Lähetysseuran työtä eri maissa. Uutuutena tuotettiin Oulun hiippakunnan ja kirkon saamelaistyön kanssa yhteistyössä saamenkielisten joululaulujen vihkonen kolmella saamen kielellä: pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja kolttasaameksi. Toimittajien Kauneimmat joululaulut -tilaisuus esitteli saamenkielistä laulu- ja jouluperinnettä. Kauneimmat Joululaulut -messun käyttö lisääntyi seurakunnissa ja se käännettiin ruotsiksi. Kauneimmat Joululaulut -tapahtuma järjestettiin toista kertaa eduskunnassa. Raskasta Joulua -konserttikiertueen yhteistyö jatkui. Vihkosia painettiin 800 000. Mainosvideolla oli noin 30 000 katsojaa. 25
Tasaus-kampanja jatkoi teemallaan kehitysmaiden vammaisten ihmisten oikeuksista. Kasvona oli Leo-Pekka Tähti. Uutuutena oli verkkopeli: Selviytyisitkö sinä vammaisena kehitysmaassa? Nenäpäivä ja Lähetysseura innostivat ihmisiä auttamaan maailman lapsia. Kampanjatulos kuitenkin laski vuonna 2015 noin 30 % edellisestä vuodesta. Suurimpana syynä oli samalle päivälle sattunut hallituskriisi ja aiheen suorat uutislähetykset muilla kanavilla. Kauneimmat virret -virsilaulutilaisuuden materiaaleja tilasi 130 seurakuntaa. Niissä esiteltiin kuusi virttä virsikirjan lisävihkosta ja kannustettiin järjestämään virsitilaisuuksia sekä keräämään kolehti globaalin kirkon musiikkityöhön Senegaliin. 3.4 Palvelu kotimaassa Seurakuntavierailut ovat olennainen osa seurakuntien ja Lähetysseuran yhteistyötä. Lähetystyöntekijät, seniorit ja muut vapaaehtoiset tekivät satoja nimikko- ja palvelusopimusvierailuja, jotka niistä pyydetyn palautteen mukaan olivat varsin onnistuneita. Seurakunnissa vieraili lähetystyöntekijöiden lisäksi myös ulkomaisia vieraita. Kansainvälistä työntekijävaihtoa kehitettiin. Vierailuja tehtiin kaikkien hiippakuntien seurakunnissa yhteensä 699 (647 v. 2014), eniten Turun arkkihiippakunnan alueella (95). Raportoiduilla vierailuilla kohdattiin 70 286 (49 651 v. 2014) henkilöä. Vierailuista annettiin kiittävää palautetta. Arviointiasteikolla 1 5 myönteisin palaute kertoi odotusten täyttyneen (4,85) ja vierailun olleen innostava (4,85), seurakunnan omaa lähetystyötä tukeva (4,83) sekä seurakunnan ja Lähetysseuran kumppanuutta tukeva (4,66). Palaute oli vielä hieman positiivisempaa kuin edellisenä vuonna. Suomenkieliset Lähetysjuhlat järjestettiin kesäkuussa Rovaniemellä teemalla Valo varjot hajottaa. Kävijämäärä kolmen päivän aikana oli tavoitteiden mukainen 6 000 henkilöä. Juhlat koettiin palautteen mukaan hengellisesti ravitseviksi ja ilmapiiri iloiseksi. Vuoden 2017 Lähetysjuhlat päätettiin järjestää yhdessä Kirkkopäivien kanssa Turussa 19. 21.5.2017. Seurakunnille on tuotettu monenlaisia koulutus- ja oppimateriaalipalveluja. Globaalikasvatusmateriaaleja tuotettiin verkkoon monipuolisesti, lähetysnäyttelyt uusittiin kokonaan ja koulujen käyttöön tehtiin Maailman uskonnot -pelikortit. Lähetysseura järjesti kaksi Lähetysseuran rippikou- 26