Espoon väestöennus töennuste 2008-008-2017 017 Rapor aportteja Espoosta 3/200 007
RAPORTTEJA ESPOOSTA 3/2007 Espoon väestöennuste 2008-2017 Teija Jokiranta ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings och utrednings grupp City of Espoo Research and Development 2007
ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Tekijä(t) Jokiranta, Teija Nimi Espoon väestöennuste 2008-2017 KUVAILULEHTI Julkaisija (Virasto tai laitos) Espoon kaupunki, kehittämis- ja tutkimusryhmä Julkaisusarjan nimike Raportteja Espoosta ISSN-numero ISBN-numero - Julkaisuaika 2007 Osanumero 3/ 2007 Kieli suomi Sivumäärä, liitteet 205 s. ja 11 liitettä 1457-5450 Tiivistelmä Tässä raportissa on esitetty Espoon väestön ennustettu alueittainen kehitys vuodesta 2007 vuoteen 2017 saakka. Raportissa esitetyt luvut vuoden 2007 Espoon väestöstä ovat todellisia asukasmääriä ja vuosien 2008-2017 asukasluvut ovat ennustettuja. Espoon väestö alkoi voimakkaasti kasvaa vasta 1950-luvulla, jolloin Tapiolan rakentaminen alkoi. Kasvu on jatkunut aina näihin päiviin asti. Voimakkaimmin väestö kasvoi 1970-luvulla, jolloin keskimääräinen väestönlisäys oli vuosittain noin 4 100 asukasta, eli 3,9. Väestönkasvu oli 1980-luvulla keskimäärin noin 3 800 asukasta, eli 2,6 vuodessa ja 1990-luvulla keskimäärin 3 700 asukasta, eli 2,0. Vuosina 2000-2004 Espoon väestönkasvu oli keskimäärin 3 600 asukasta, eli 1,5 vuosittain. Vuonna 2002 väestönkasvu oli poikkeuksellisen korkea lähes 4 800, eli 2,2. Vuosina 2005-2006 väestönkasvu on ollut keskimäärin 3 800 asukasta, eli 1,7 vuodessa. Tosin vuoden 2005 kasvu, 4 200 asukasta, oli korkeampi kuin muutamana edellisvuonna ja vuoden 2006 kasvu puolestaan jäi 3 300 asukkaaseen. Espoon uusi väestöennuste perustuu maltilliselle kasvulle. Espoon väestö 1.1.2017 on ennusteen mukaan 270 700, jolloin Espoon väestönkasvu vuodenvaihteesta 2006/2007 ennustekauden loppuun vuodenvaihteeseen 2016/2017 on yhteensä noin 35 700 asukasta, eli keskimäärin 3 600 asukasta, mikä on noin 1,4, vuodessa. Koko kaupungin tasolla vuosien 2007-2008 ja 2011 kasvun oletetaan olevan 3 400 asukasta vuosittain. Vuosina 2009-2010 ja 2015-2016 sen oletetaan olevan 3 600 asukasta ja vuosina 2012-2014 kasvu olisi tätä korkeampi 3 700 asukasta vuosittain. Ennusteen väestönkasvusta noin 2 300 on syntyvyyden enemmyyttä, eli luonnollista väestönkasvua. Syntyvyyden enemmyys on Espoossa vuositasolla suhteellisen vakaa. Muu osa väestönkasvusta on muuttovoittoa. Väestö kasvaa kaikilla suuralueilla. Suur-Leppävaara kasvaa eniten noin 8 200 asukkaalla, Vanha-Espoo kasvaa 7 700, Suur-Espoonlahti lähes 6 000 ja Suur-Matinkylä 5 400 asukkaalla. Suur-Kauklahteen tulee lisää asukkaita 4 300, Pohjois-Espooseen 2 900 ja Suur-Tapiolaan 900 asukasta. Arvion mukaan ennustekaudella rakennetaan yhteensä noin 24 200 asuntoa, keskimäärin 2 400 asuntoa vuodessa. Vuosituotanto jakautuu siten, että noin 1 300 asuntoa on pientaloissa, 700 rivitaloissa ja 600 omakotitaloissa, ja 1 100 on kerrostaloissa. Asuntorakentamisen painopistealueita (tilastollisia pienalueita), jonne ennustekaudella valmistuu yli 1 000 asuntoa, ovat Suurpelto, Saunaniemi, Uusmäki ja Kauklahti. Väestöennusteen laadinnan taustalla vaikuttavat myös pääkaupunkiseudun kasvu ja yleiset taloudelliset näkymät. Seudun työpaikkojen kasvu lisää muuttoliikettä seudulle. Yritysten sijoittuminen ja niiden kasvu, työpaikkakehitys ja väestökehitys ovat kiinteästi sidoksissa toisiinsa. Vahva taloudellinen kasvu hidastuu lähivuosina vain vähän. Kasvuun sisältyy aina myös epävarmuustekijöitä. Väestöennuste on kaupungin seuraavien vuosien talouden ja toiminnan suunnittelun keskeinen asiakirja. Asiasanat väestöennuste, väestö, Espoo, kaupunki, kunta, pääkaupunkiseutu Jakelu ja myynti Espoon kaupunki Kehittämis- ja tutkimusryhmä puh. (09)-8162 2309 PL 12 fax (09)-8162 2321 02070 ESPOON KAUPUNKI e-mail tieto@espoo.fi
ESBO STAD STATISTIK OCH UTREDNING Författare Jokiranta, Teija Namn PRESENTATION Espoon väestöennuste 2008-2017 (Befolkningsprognos för Esbo 2008-2017) Utgivare (Verk eller inrättning) Esbo stad, utvecklings- och utredningsgruppen Publikationsserie Raportteja Espoosta ISSN-nummer ISBN-nummer 1457-5450 - Tid 2007 Nummer 3/ 2007 Språk finska Sidantal, bilagor 205 s. och 11 bilagor Sammandrag I rapporten presenteras befolkningsutvecklingen i Esbo efter område från år 2007 till år 2017. Siffrorna för invånarantalet år 2007 är faktiska siffror medan siffrorna för åren 2008 2017 är prognoser. Befolkningen i Esbo började öka kraftigt på 1950-talet, då byggandet av Hagalund inleddes. Ökningen har fortgått till våra dagar. Allra störst var befolkningstillväxten på 1970-talet, då befolkningsökningen årligen uppgick till ca 4 100 personer, dvs. 3,9 procent. På 1980-talet var den årliga befolkningstillväxten i medeltal ca 3 800 personer, dvs. 2,6 procent, och på 1990-talet i medeltal 3 700 invånare, dvs. 2 procent. Åren 2000 2004 var tillväxten i genomsnitt 3 600 invånare, dvs. 1,5 procent per år. År 2002 var ökningen ovanligt hög, nästan 4 800 personer, dvs. 2,2 procent. Åren 2005 2006 har befolkningen ökat med i genomsnitt 3 800 invånare, dvs. 1,7 procent per år. Ökningen år 2005 var dock 4 200 invånare vilket är högre än de närmast föregående åren, och ökningen 2006 var återigen endast 3 300 invånare. Den nya befolkningsprognosen för Esbo bygger på en behärskad tillväxt. Enligt prognosen kommer befolkningen i Esbo den 1 januari 2017 att uppgå till 270 700 personer, varvid befolkningstillväxten i Esbo från årsskiftet 2006/2007 till prognosperiodens slut, årsskiftet 2016/2017 uppgår till sammanlagt ca 35 700 personer, dvs. i medeltal 3 600 personer årligen vilket motsvarar 1,4 procent per år. I fråga om hela staden beräknas tillväxten åren 2007 2008 och 2011 uppgå till 3 400 invånare årligen. Åren 2009 2010 och 2015 2016 beräknas ökningen vara 3 600 och åren 2012-2014 beräknas ökningen bli ännu större, dvs. 3 700 invånare årligen. Av befolkningstillväxten enligt prognosen är ca 2 300 nativitetsöverskott, dvs. en naturlig befolkningsökning. I Esbo är nativitetsöverskottet på årsnivå relativt konstant. Resten av befolkningsökningen består av inflyttningsöverskott. Befolkningen ökar i alla Esbos storområden. Ökningen är störst i Stor-Alberga, ca 8 200 invånare. I Gamla Esbo är ökningen 7 700, i Stor-Esboviken nästan 6 000 och i Stor-Mattby 5 400. I Stor-Köklax är ökningen 4 300 invånare, i Norra Esbo 2 900 och i Stor-Hagalund 900. Under prognosperioden byggs totalt ca 24 200 bostäder, i genomsnitt 2 400 per år. Årsproduktionen fördelar sig enligt följande: ca 1 300 bostäder i småhus, 700 i radhus, 600 i enfamiljshus och 1 100 i höghus. Prioriterade områden inom byggverksamheten (statistiska småområden), där det under prognosperioden färdigställs mer än 1 000 bostäder, är Storåkern, Bastunäset, Nybacka och Köklax. Befolkningsprognosen påverkas ytterligare av bakgrundsfaktorer som huvudstadsregionens tillväxt och de allmänna ekonomiska utsikterna. Ett ökat antal arbetsplatser i regionen ökar inflyttningen. Etableringen av företag samt deras tillväxt, arbetsplatsutvecklingen och befolkningsutvecklingen är intimt förbundna med varandra. Den starka ekonomiska tillväxten avtar under de närmaste åren endast något. I tillväxten ingår alltid ett visst mått av osäkerhetsfaktorer. Befolkningsprognosen är ett centralt dokument vid planeringen av de följande årens verksamhet och ekonomi. Stickord befolkningsprognos, befolkning, Esbo, stad, kommun, huvudstadsregionen Distribution och försäljning Esbo stad Utveckling och utredning tfn (09)-8162 2309 PB 12 fax (09)-8162 2321 02070 ESBO STAD e-post tieto@espoo.fi
ESIPUHE Espoon kaupunki on tehnyt omia väestösuunnitteita 1960-luvulta lähtien jo kauppalana ollessaan. Vuonna 1970 tilastotoimessa alettiin laatia alueittaisia ikäjakaumalaskelmia. Ensimmäinen väestöennuste tehtiin vuonna 1975 yhdelletoista seuraavalle vuodelle. Nyt julkaistava väestöennuste on tehty kymmenelle vuodelle ja se on laadittu valtiot. tri Seppo Laakson Kaupunkitutkimus TA Oy:stä tekemällä SAS-pohjaisella väestöennustesovelluksella, joka otettiin käyttöön Espoossa vuonna 1995 ja joka on käytössä myös Helsingissä. Väestöennuste on kaupungin seuraavien vuosien talouden ja toiminnan suunnittelun keskeinen asiakirja. Toimialat käyttävät ennustetta oman toimintansa suunnittelussa. Uudessa ennusteessa Espoon väkiluku 1.1.2017 on 270 700 asukasta, jolloin kasvua vuodesta 2007 on lähes 35 700 asukasta. Espoon väestöennuste 2008 2017 on tehty kaupunginvaltuuston 16.12.2002 päättämän Espoon yleiskaavan väestömitoituksen mukaisesti. Sen mukaan Espoossa on 300 000 asukasta vuonna 2030. Länsimetron rakentamispäätös (kv 25.9.2006) ei, ainakaan vielä, ole vaikuttanut tulevan asuntorakentamisen painopistealueisiin, eikä laadittuun ennusteeseen. Ennusteeseen sisältyy ympäristön ja teknisten palvelujen toimialan asuntopolitiikka ja -rahoitusyksiköstä saadut asuntotuotantotiedot. Kaavoitus- ja rakentamispäätöksiin sekä yleiseen taloudelliseen kehitykseen perustuvat koko Espoon väestöluvut vuoteen 2017 saakka on arvioitu yhdessä kaupunkisuunnittelukeskuksen yleiskaava- ja asuntopolitiikka ja -rahoitus-, sivistystoimen koulusuunnittelu- ja hanke- ja tilaryhmän, sosiaali- ja terveystoimen tieto, laatu ja kehittäminen -yksiköiden kanssa. Ennustamisessa käytetään Seppo Laakson Kaupunkitutkimus TA Oy:stä tekemää koko kaupungin ennustetta vuodelta 2002. Tätä Espoon ja Helsingin seudun väestöennustetta 2002 2030 on käytetty koko Espoon väestön ikäjakauman arvioinnissa. Ennuste on käytettävissä Excel-tiedostona Espoon kaupungin yhteiskäytössä olevalla L-asemalla Tiedon data-aitta hakemistossa sekä Internetissä Aluesarjat - tilastotietokannassa osoitteessa www.aluesarjat.fi. Julkaisu on myös saatavissa sähköisenä Internetistä osoitteesta www.espoo.fi/tieto. Alueellisen väestöennusteen on kehittämis- ja tutkimusryhmässä tehnyt tutkija Teija Jokiranta. Tulevan asuntotuotannon arvion on tehnyt suunnittelija Aki Väkimäki asuntopolitiikka ja rahoitus yksiköstä yhteistyössä yleiskaavayksikön kanssa. Arvio perustuu kaavoitusohjelmaan ja Espoon asuntoohjelmoinnin hankerekisteriin. Asuntotuotannon arvioinnissa käytettävän atk-sovelluksen on tehnyt systeemisuunnittelija Timo Lieko kaupunkisuunnittelukeskuksesta. Ennusteen lähtötietoihin tarvittavat rekisteriaineistot on poiminut Espoon kaupungin rekistereistä järjestelmäsuunnittelija Kirsti Mettälä. Teemakartat on piirtänyt tutkimussihteeri Eija Österholm. Kuviot on piirtänyt ja julkaisun on toimittanut tutkimussihteeri Sirpa Nykänen. Espoossa 22. marraskuuta 2007 Teuvo Savikko tutkimusjohtaja teuvo.savikko@espoo.fi
9 SISÄLLYS Kuvailulehti Ruotsinkielinen kuvailulehti Esipuhe Taulukkoluettelo... 10 Kuvaluettelo. 10 1 ESPOON VÄESTÖENNUSTE 2008 2017....... 11 1.1 Ennustemenetelmä...... 11 1.2 Ennusteen olettamukset... 11 Seudun ja kunnan väestönkehityksen yhteys.. 11 Espoon väestöennusteen perustelut. 11 Tuleva asuntotuotanto Espoossa vuosina 2007 2016..... 12 Vanhan asuntokannan ennuste 14 Uustuotannon ennuste. 14 Ennusteiden yhdistäminen... 15 2 ENNUSTEEN TULOKSET........ 15 2.1 Espoon väestönkehityksen riippuvuudet... 15 Espoon väestönkehitys ennen.. 16 Espoon tuleva väestönkehitys. 16 Kieli 17 Väestönkasvun ja asuntotuotannon keskinäinen riippuvuus.... 17 2.2 Väestön ikäryhmittäiset muutokset ennustekaudella 2007 2017. 25 2.3 Alle kouluikäiset lapset (0-6 vuotiaat)... 25 Peruskouluikäiset lapset (7-15 vuotiaat) 25 Opiskelijaikäiset (16-24 vuotiaat). 25 Työikäiset (25-64 vuotiaat)... 26 Eläkeikäiset (65 vuotta täyttäneet).. 26 3 EDELLISEN ENNUSTEEN TOTEUTUMINEN JA VERTAILU ESPOON JA HELSINGIN SEUDUN VÄESTÖENNUSTEESEEN.. 38 VÄESTÖENNUSTETAULUT...... 40 1 Väestöennuste pienalueen ja vuoden mukaan........... 40 2 Väestöennuste palvelupiirin ja vuoden mukaan........... 42 3 Väestöennuste ikäryhmittäin pienalueen ja vuoden mukaan....... 43 4 Väestöennuste ikäryhmittäin palvelupiirin ja vuoden mukaan........ 166 LIITTEET 1-2 Espoon ennakoitu asuntotuotanto 2007 2016, 1000 kerrosneliömetriä.. 173 3 Espoon väestöennusteen 2008 2017 asuntotuotantotiedot pienalueittain, asuntojen lukumäärä..... 175 4 Espoon väestöennusteen 2008 2017 asuntotuotantotiedot pienalueittain, kerrosala... 185 5 Erikoishedelmällisyysluvut hedelmällisyystyypeittäin äidin iän mukaan....... 194 6 Kuolleisuusluvut........ 196 7 Nettomuuttokertoimet iän ja muuttotyypin mukaan........ 198 8 Hedelmällisyys- ja nettomuuttotyypit alueittain.......... 200 9 Espoon väestönkehityksen riippuvuudet.... 202 10 Helsingin seudun väestönkehityksen riippuvuudet..... 203 11 Espoon väestöennustemenetelmä kaaviokuvana.. 204 Lähteet.. 38 Espoon väestöennuste 2008-2017
10 TAULUKKOLUETTELO 1 Väestöennusteen sisältämä asuntotuotanto talotyypin ja valmistumisvuoden mukaan suuralueittain (asuntojen lukumäärä)..... 13 2 Espoon suuralueittaiset asukasluvut ennustekaudella 2007 2017 (väestö vuodenalussa).. 16 3 Vertailu toteutuneeseen väestöön 1.1.2007, Espoon edelliseen väestöennusteeseen 2007 2016 ja Espoon ja Helsingin seudun väestöennusteeseen 2002 2030... 38 KUVALUETTELO 1 Espoon ruotsin- ja vieraskielisten määrä 1995-2017.. 17 2 Arvio valmistuvien asuntojen määrästä pienalueittain 2007 2016 (kartta).. 19 3 Arvio valmistuvan asuinkerrosalan (m 2 ) määrästä pienalueittain 2007 2016 (kartta)... 20 4 Muuttovoitto ja syntyneiden enemmyys Espoossa 1960-2006 ja ennuste vuoteen 2017... 21 5 Espoon suuralueittainen väestö 1954 2017 (asukasta)..... 21 6 Väestönlisäys ja asuntotuotanto Espoossa 1961 2006 ja ennuste 2007 2016... 22 7 Väestönkasvu ja asuntotuotanto Suur-Leppävaarassa 1980 2006 ja ennuste 2007 2016 22 8 Väestönkasvu ja asuntotuotanto Suur-Tapiolassa 1980 2006 ja ennuste 2007 2016 22 9 Väestönkasvu ja asuntotuotanto Suur-Matinkylässä 1980 2006 ja ennuste 2007 2016... 23 10 Väestönkasvu ja asuntotuotanto Suur-Espoonlahdessa 1980 2006 ja ennuste 2007 2016. 23 11 Väestönkasvu ja asuntotuotanto Suur-Kauklahdessa 1980 2006 ja ennuste 2007 2016.. 23 12 Väestönkasvu ja asuntotuotanto Vanha-Espoossa 1980 2006 ja ennuste 2007 2016... 24 13 Väestönkasvu ja asuntotuotanto Pohjois-Espoossa 1980 2006 ja ennuste 2007 2016... 24 14 Väestönkasvu ja asuntotuotanto Espoon keskuksen palvelupiirissä 1980 2006 ja ennuste 2007 2016... 24 15 Väestönmuutos pienalueittain vuosina 2007 2017 (kartta)... 27 16 Ikäluokan 0 6-vuotiaat muutos pienalueittain vuosina 2007 2017 (kartta)... 28 17 Ikäluokan 7 15-vuotiaat muutos pienalueittain vuosina 2007 2017 (kartta)... 29 18 Ikäluokan 16 19-vuotiaat muutos pienalueittain vuosina 2007 2017 (kartta)... 30 19 Ikäluokan 20 24-vuotiaat muutos pienalueittain vuosina 2007 2017 (kartta)... 31 20 Ikäluokan 25 64-vuotiaat muutos pienalueittain vuosina 2007 2017 (kartta)... 32 21 Ikäluokan 65 74-vuotiaat muutos pienalueittain vuosina 2007 2017 (kartta)... 33 22 Ikäluokan 75 vuotta täyttäneet muutos pienalueittain vuosina 2007 2017 (kartta)... 34 23 Väestön ikäjakauma Espoossa vuosina 2007 ja 2017... 35 24 Väestön ikäjakauma Suur-Leppävaarassa vuosina 2007 ja 2017... 35 25 Väestön ikäjakauma Suur-Tapiolassa vuosina 2007ja 2017... 35 26 Väestön ikäjakauma Suur-Matinkylässä vuosina 2007 ja 2017... 36 27 Väestön ikäjakauma Suur-Espoonlahdessa vuosina 2007 ja 2017... 36 28 Väestön ikäjakauma Suur-Kauklahdessa vuosina 2007 ja2017... 36 29 Väestön ikäjakauma Vanha-Espoossa vuosina 2007 ja 2017... 37 30 Väestön ikäjakauma Pohjois-Espoossa vuosina 2007 ja 2017... 37 31 Väestön ikäjakauma Espoon keskuksen palvelupiirissä vuosina 2007 ja 2017... 37 Espoon väestöennuste 2008-2017
11 1 ESPOON VÄESTÖENNUSTE 2008-2017 1.1 Ennustemenetelmä Ennuste on laadittu samalla menetelmällä kuin Helsingin tekemä ennuste. Ennuste lasketaan erikseen vanhaan asuntokantaan ja uustuotantoon, joiden summa täsmäytetään koko Espoon lukuihin. Vanhan kannan ennusteessa otetaan huomioon syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen alueelliset erot. Pienalueet ryhmiteltiin kolmeen hedelmällisyystyyppiin ja viiteen muuttoliiketyyppiin. Kuolleisuuden ja hedelmällisyyden alueellisten erojen vaikutus otetaan huomioon kertoimin. Uustuotannon ennusteessa tuotantotyypit jaotellaan talotyypin, rahoitusmuodon ja hallintasuhteen mukaisiin ryhmiin, joilla on toisistaan poikkeava sisään muuttavan väestön asumisväljyys ja ikärakenne. Myöhempi väestönkehitys ennustetaan tyypeille määritellyillä hedelmällisyys-, kuolleisuus- ja nettomuuttokertoimilla. Ennakoidun asuntotuotannon osuvuus on merkittävin uustuotannon ennusteen toteutumiseen vaikuttava tekijä. Asuntotuotanto arvioidaan hankekohtaisena toteutumisennusteena valmistumisvuosittain, siihen sisällytetään myös pienalueille sijoitettu hajarakentaminen. Toteutumisennuste perustuu asuntopoliittiseen strategiaan ja kaavoitukseen. Työ tehdään asuntopolitiikka ja - rahoitusyksikössä. Vaikka ennustemalli tuottaakin yksityiskohtaiset tulokset sekä alueittain että ikäryhmittäin, sisältyy olettamuksiin monia epävarmuustekijöitä. Palvelujen suunnittelun kannalta tärkeimpiä niistä ovat asuntojen uustuotannon ajoittumiseen liittyvät ongelmat; vuosittaiset asuntotuotantomäärät eivät koskaan toteudu sellaisenaan koko ennustejaksolle. Vanhojen alueiden väestönkehitykseen sisältyy myös epävarmuustekijöitä, koska menetelmä perustuu menneen kehityksen projisointiin. Epävarmuus kasvaa mentäessä yhä kauemmas ajassa, yhä pienemmille alueille ja yhä pienempiin ikäluokkiin. 1.2 Ennusteen olettamukset Seudun ja kunnan väestökehityksen yhteys Kansainvälinen ja valtakunnallinen talouskehitys (vientikysyntä, vientihinnat, kotimainen kysyntä, rahoitusmarkkinat ym.) sekä Helsingin seudun vetovoima ja kilpailukyky suhteessa muihin alueisiin (osatekijöitä mm. infrastruktuuri, kustannustaso, palvelutaso, asuntomarkkinat ym.) vaikuttavat oleellisesti yritysten sijoittumiseen alueelle, investointeihin ja viime kädessä tuotannon määrään. Näihin tekijöihin vaikuttaa myös seudun työvoiman tarjonta, sekä työvoiman määrä että sen koulutus- ja ikärakenne. Kansainväliseen ja valtakunnalliseen talouskehitykseen liittyy lyhyelläkin ajalla suuria suhdannevaihteluita, sen sijaan seudun kilpailukykyyn ja vetovoimaan liittyvät tekijät muuttuvat yleensä hitaasti ja vaikuttavat ennen kaikkea pitkällä aikavälillä. Koko Helsingin seudun ja sen yksittäisten kuntien väestökehitys ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Aluetalouden perustekijät eli tuotanto ja työllisyys ovat ennen kaikkea seudullisia ilmiöitä. Ne vaikuttavat väestökehityksen taustalla muuttoliikkeen välityksellä. Koko seudun tasoiset väestöilmiöt heijastuvat kaikkiin seudun kuntiin. Seudun sisällä kuntien väestökehitykseen vaikuttaa yhtäältä väestörakenteen erilaisuus kuntien välillä ja toisaalta kuntien välinen muuttoliike. Nämä ilmiöt liittyvät ennen kaikkea seudullisiin asuntomarkkinoihin (liitteet 9 ja 10). Espoon väestöennusteen perustelut Väestöennuste on kaupungin seuraavien vuosien talouden ja toiminnan suunnittelun keskeinen asiakirja. Sen laadinnan taustalla vaikuttavat kaupunkitason strategiat: palvelustrategia, kaupunkirakennestrategia ja elinkeinostrategia. Väestöennuste laaditaan vuosittain ja se pyritään tekemään mahdollisimman realistiseksi. Sen tekemisessä käytetään lähtötietoina syntyvyyden, kuolleisuuden Espoon väestöennuste 2008-2017
12 ja muuttoliikkeen viimeisiä viisivuotiskeskiarvoja. Kaikki lähtötiedot tuotetaan pienalueittain. Asunto-ohjelmoinnin hankerekisterin pohjalta tehdään väestöennustetta varten vuosittainen asuntotuotannon toteutumisennuste. Väestöennusteen laadinnan taustalla vaikuttavat myös pääkaupunkiseudun kasvu ja yleiset taloudelliset näkymät. Seudun työpaikkojen kasvu lisää muuttoliikettä seudulle. Yritysten sijoittuminen ja niiden kasvu, työpaikkakehitys ja väestökehitys ovat kiinteästi sidoksissa toisiinsa. Vahva taloudellinen kasvu hidastuu lähivuosina vain vähän. Kasvuun sisältyy aina myös epävarmuustekijöitä. Käytettyjä lähtötietoja: Syntyneiden enemmyys (=syntyneiden määrä kuolleiden määrä) pysyy noin 2 300 asukkaassa. Uusien asuntojen rakentaminen: Vuosittain valmistuu noin 2 400 asuntoa Tuotannosta on pientaloasuntoja 54 ja kerrostaloasuntoja 46. Kunnallisia vuokra-asuntoja on vain 1 tuotannosta, niistä kaikki on kerrostaloissa. Pitkällä aikavälillä Espoossa varaudutaan 300 000 asukkaaseen vuonna 2030 (kaupunginvaltuuston päätös 16.12.2002). Kaupunkitutkimus TA Oy:n pitkän aikavälin ennusteen perusvaihtoehdon mukaan Espoossa on 305 000 asukasta vuonna 2030, näistä vieraskielisiä on 46 300 ja ruotsinkielisiä 19 200. Nettosiirtolaisuus vaihtelee 300-800 asukkaan välillä vuosittain. Länsimetron rakentamispäätös (kv 25.9.2006) ei, ainakaan vielä, ole vaikuttanut tulevan asuntorakentamisen painopistealueisiin. Koko Espoon ikäjakauman oletetaan kehittyvän Kaupunkitutkimus TA Oy:n tekemän pitkän aikavälin ennusteen mukaisesti. Asuntojen hinnat ovat edelleen nousussa ja asuntolainojen korkotaso pysyy, ainakin lähiaikoina, kohtuullisena. Tuleva asuntotuotanto Espoossa vuosina 2007-2016 Kuvissa 2 ja 3 on esitetty arvio vuosien 2007-2016 asuntorakentamisesta Espoossa pienanalueittain. Arvion mukaan ennustekaudella rakennetaan yhteensä noin 24 200 asuntoa (keskimäärin 2 400 asuntoa vuodessa). Mahdollisia toteutettavia asuntohankkeita on siis runsaasti tiedossa pitkälle ensi vuosikymmenelle. Aivan viimeisten vuosien hankkeista ei tässä vaiheessa voi tehdä kuin karkeita arvioita. Ennustekauden loppuvuosina voidaan asuntotuotantoon saada lisää uusia alueita, joita ennusteessa ei suunnitelmien alustavuudesta johtuen ole voitu ottaa huomioon. Tulevan kaavoituksen myötä asumisen painopiste on siirtymässä enemmän pientalovaltaiseen suuntaan. Samalla rakentaminen suuntautuu entistä enemmän myös läntisille ja pohjoisille alueille. Toisaalta metron rakentaminen tuo paineita uusien tuotantomahdollisuuksien etsimiseksi radan välittömästä vaikutuspiiristä. Keskimäärin noin 2 400 asunnon vuosituotanto jakautuu siten, että noin 1 300 on pientaloissa (700 rivitaloissa ja 600 omakotitaloissa) ja 1 100 on kerrostaloissa (taulukko 1). Arvion mukaan vuonna 2007 valmistuu 2 100 asuntoa, vuosina 2008-2010 ja 2016 noin 2 300-2 400 asuntoa vuosittain. Eniten asuntoja arvioidaan valmistuvan vuosina 2011-2015, jolloin valmistuvien asuntojen vuosittainen määrä on noin 2 500-2 600. Lähivuosilta asuntotuotannon hankerekisterissä on runsaasti tietoja käynnistyvistä asuntohankkeista ja tiedot tulevasta asuntotuotannosta ovat suhteellisen luotettavia. Ennustekauden loppuvuosien arviot perustuvat kaavoitusohjelmaan sekä pienalueiden jo toteutuneeseen asuntorakentamiseen. Espoon väestöennuste 2008-2017
13 Taulukko 1. Väestöennusteen sisältämä asuntotuotanto talotyypin ja valmistumisvuoden mukaan suuralueittain (asuntojen lukumäärä) Valmistumisvuosi Talotyyppien Alue Talotyyppi 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Yht. osuudet, KOKO ESPOO Kerrostalo 1 023 1 399 1 456 1 265 1 275 1 240 1 156 948 766 664 11 192 46,3 Omakotitalo 632 468 491 495 532 541 557 706 869 833 6 124 25,3 Rivitalo 490 557 448 577 650 726 844 804 879 893 6 868 28,4 YHTEENSÄ 2 145 2 424 2 395 2 337 2 457 2 507 2 557 2 458 2 514 2 390 24 184 100,0 1 Suur-Leppävaara Kerrostalo 186 523 224 218 209 273 340 264 112 112 2 461 47,1 Omakotitalo 140 110 103 107 109 117 109 187 235 227 1 444 27,6 Rivitalo 97 114 89 96 201 162 113 196 112 144 1 324 25,3 YHTEENSÄ 423 747 416 421 519 552 562 647 459 483 5 229 100,0 2 Suur-Tapiola Kerrostalo 195 250 286 64 152 116 24 180 219 220 1 706 71,0 Omakotitalo 55 44 43 43 43 43 43 44 68 60 486 20,2 Rivitalo 4 8 - - - - - 8 107 84 211 8,8 YHTEENSÄ 254 302 329 107 195 159 67 232 394 364 2 403 100,0 3 Suur-Matinkylä Kerrostalo 211 180 320 428 360 349 472 264 215 220 3 019 69,9 Omakotitalo 40 38 38 38 38 38 39 60 62 42 433 10,0 Rivitalo 20 32 41 52 32 92 124 200 149 122 864 20,0 YHTEENSÄ 271 250 399 518 430 479 635 524 426 384 4 316 100,0 4 Suur-Espoonlahti Kerrostalo 149 188 158 186 355 225 248 156 112 112 1 889 42,4 Omakotitalo 137 115 142 133 117 114 118 155 185 185 1 401 31,4 Rivitalo 35 91 105 215 94 109 220 68 94 135 1 166 26,2 YHTEENSÄ 321 394 405 534 566 448 586 379 391 432 4 456 100,0 5 Suur-Kauklahti Kerrostalo - 118 170 - - - - - - - 288 13,9 Omakotitalo 50 32 27 27 63 72 91 71 91 91 615 29,8 Rivitalo 10 67 28 48 148 142 185 156 189 189 1 162 56,3 YHTEENSÄ 60 217 225 75 211 214 276 227 280 280 2 065 100,0 6 Vanha-Espoo Kerrostalo 282 140 298 369 199 277 72 84 108-1 829 42,8 Omakotitalo 107 76 83 91 87 76 76 108 139 139 982 23,0 Rivitalo 260 179 175 101 92 157 126 100 143 134 1 467 34,3 YHTEENSÄ 649 395 556 561 378 510 274 292 390 273 4 278 100,0 7 Pohjois-Espoo Omakotitalo 103 53 55 56 75 81 81 81 89 89 763 53,1 Rivitalo 64 66 10 65 83 64 76 76 85 85 674 46,9 YHTEENSÄ 167 119 65 121 158 145 157 157 174 174 1 437 100,0 Lähde: Espoon asunto-ohjelmoinnin hankerekisteri Suuralueittain tarkasteltuna eniten uusia asuntoja rakennetaan Suur-Leppävaaraan, 5 200 asuntoa. Omana ryhmänään seuraavat Suur-Espoonlahti, noin 4 500 asuntoa, Suur-Matinkylä ja Vanha-Espoo, molempiin noin 4 300 asuntoa. Pientaloasuntoja (omakoti- ja rivitaloja) rakennetaan eniten Suur-Leppävaaraan, 2 800 asuntoa. Merkittävästi pientaloasuntoja valmistuu myös Suur- Espoonlahden, 2 600, ja Vanha-Espoon, 2 500, alueille. Pientalojen osuus arvioidusta tuotannosta tulisi olemaan koko Espoossa 54. Pientaloasuntojen osuus valmistuvasta tuotannosta on suurin Pohjois-Espoossa, missä kaikki uudet asunnot tulevat pientaloihin ja Suur-Kauklahdessa, missä 86 tulevasta asuntotuotannosta arvioidaan valmistuvan pientaloihin. Kerrostaloasuntoja raken- Espoon väestöennuste 2008-2017
14 netaan eniten Suur-Matinkylään, noin 3 000 ja niiden osuus asuntotuotannosta on korkein Suur- Tapiolan ja Suur-Matinkylän alueilla, noin 70. Pienaluetarkastelussa suurin asuntotuotantomäärä arvioidaan valmistuvan Suurpeltoon (pienalue 332), lähes 1 800 asuntoa, joista 33 tulee pientaloihin. Saunaniemen pienalueelle (pienalue 423) valmistuu arviolta noin 1 600 asuntoa, joista 29 tulee pientaloihin. Uusmäkeen (pienalue 116) noin 1 400 asuntoa, joista 77 pientaloihin, ja Kauklahteen (pienalue 511) noin 1 300 asuntoa, joista lähes 90 pientaloihin. Muita merkittäviä asuntorakentamisen keskittymiä on Suur- Leppävaarassa Mäkkylän, Perkkaan ja Etelä-Leppävaaran pienalueilla; Suur-Tapiolassa Otsolahden, Tapiolan keskuksen ja Länsikorkeen pienalueilla; Suur-Matinkylässä Friisilän ja Matinlahden pienalueilla; Suur-Espoonlahdessa Tillinmäen ja Kivenlahden pienalueilla; Suur-Kauklahdessa Kurttilan; Vanha-Espoossa Suvelan, Kirkkojärven ja Karhusuon sekä Pohjois-Espoossa Perusmäen pienalueilla (taulukko 1, kuvat 2-3, liite 3). Kunnallinen asuntotuotanto kohdistuu pääosin pieniin asuntoihin, joihin on suurin kysyntä. Kaikkiaan kysyntä on pienen laskuvaiheen jälkeen taas näyttänyt kääntyvän nousuun. Kunnallisten asuntojen tuotantotavoite on tällä hetkellä noin 200 asuntoa vuodessa. Tavoitteisiin ei kuitenkaan kysynnän lyhyen laskuvaiheen aikana ole päästy ja siksi ennusteen asuntotuotanto käsittää vain runsaat 300 kunnallista asuntoa koko ennustejaksolla. Vanhan asuntokannan ennuste Vanhan kannan ennusteen lähtökohtana olivat 1-vuotisikäryhmittäiset vuoden 2007 alun väestötiedot pienalueittain ja sukupuolen mukaan (88 pienaluetta) ja "muut" sekä 100 ikäryhmää, yhteensä n. 17 800 lukua). Tätä väestöä vanhennettiin, syntyneet lapset saatiin kertomalla väestön 16 44- vuotiaat naiset 1-vuotisikäryhmittäin erikoishedelmällisyysluvuilla, muuttoliikkeen vaikutus saatiin kertomalla väestö ikäluokittaisilla nettomuuttoparametreilla ja kuolleiden määrä saatiin kertomalla väestö kuolleisuusparametreilla (liite 6). Kuolleisuus laskettiin erikseen miehille ja naisille 1-vuotisikäryhmittäin vuosien 2002 2005 kuolleisuuden keskiarvona. Alueellista kuolleisuutta verrattiin koko kaupungin kuolleisuuteen, jolloin alueelliset kuolleisuuserot voitiin ottaa huomioon. Koko kaupungissa oli vain yksi kuolleisuustyyppi (liite 6). Hedelmällisyysparametrit: Alueellisia syntyneisyyseroja Espoossa on jonkin verran. Ryhmittelyanalyysillä hedelmällisyyskertoimille saatiin kolme hedelmällisyystyyppiä (liitteet 5 ja 8). Hedelmällisyyskertoimet laskettiin vuosien 2002 2005 keskiarvona. Muuttoliikeparametrit: Muuttoliikkeen vaikutus laskettiin ikäryhmittäisinä nettomuuttokertoimina pienalueittain. Muuttotyyppejä saatiin ryhmittelyanalyysillä kolme, Otaniemelle ja ryhmälle muut konstruoitiin omat muuttotyypit. Syntyneiden nettomuutto laskettiin omana ryhmänään (liitteet 7 ja 8). Uustuotannon ennuste Uustuotannon ennustetta varten laadittiin asuntopoliittiseen strategiaan perustuva asuntotuotantoennuste vuosille 2007-2016. Ennuste perustuu asuntotuotannon hankerekisteriin, jonka ylläpidosta vastaa ympäristön ja teknisten palvelujen toimialan hallinto- ja kehittämisyksikkö (asuntopolitiikka ja -rahoitus). Hankerekisteriin kootaan rakennuttajien antamat tiedot tulevista rakennushankkeistaan sekä arvioidaan tulevaa asuntorakentamista kaavoituksen, kunnallistekniikan rakentamisohjelman ja edellisten vuosien rakentamisen perusteella, etenkin omatoimisen hajarakentamisen osalta. Uustuotantoennustetta varten hankerekisteritietoja tasattiin vastaamaan asuntopoliittisen strategian tavoitteita (noin 2 500 asuntoa vuodessa). Tämän lisäksi ennusteeseen on lisätty yleiskaavoituksen arviot tulevasta asuntorakentamisesta. Voidaankin todeta, että ennusteen kokonaistuotan- Espoon väestöennuste 2008-2017
15 toarviot ovat oikeansuuntaiset, mutta pienaluetasolla vuosituotantomäärät saattavat poiketa toteutuvasta rakentamisesta. Väestöennustetta varten tuleva asuntotuotanto ennustettiin kerrosalana ja jaoteltiin neljään tyyppiin. Jaottelu perustuu tutkimukseen uusiin asuntoihin muuttaneiden ikäjakaumasta. Näihin asuntotuotantotyyppeihin muuttaa iältään samanlaisia asukkaita. Asuntotuotantotyyppejä ovat: 1 pienet kerrostaloasunnot 2 suuret omakoti- tai rivitaloasunnot 3 pienet omakoti- tai rivitaloasunnot sekä suuret kerrostaloasunnot 4 kaupungin vuokra-asunnot. Ennusteiden yhdistäminen Ennusteiden yhdistäminen tapahtui laskemalla yhteen uustuotannon ja vanhan kannan ennusteet ja täsmäyttämällä summa koko kaupungin ikäryhmittäisiin väestölukuihin (liite 11). 2 ENNUSTEEN TULOKSET 2.1 Espoon väestönkehityksen riippuvuudet Väestönkasvun taustalla on aina arvioita talouden ja yhteiskunnan yleisestä kehityksestä. Tällä hetkellä maailmantalouden näkymät ovat edelleen valoisat, nopea kasvu hidastuu lähivuosina vain vähän (ETLA). Suomen kansantalous kasvaa suotuisasti. Helsingin seudulla korkeasuhdanne jatkuu edelleen (Helsingin seudun suunnat 3/2007). Pääkaupunkiseutu ja sen myötä Espoo ovat nopean väestö- ja talouskasvun aluetta. Seudun työpaikkojen nopea kasvu on lisännyt myös muuttoliikettä seudulle. Itse asiassa työpaikkojen kasvu on yksi suurimpia muuttoliikettä selittäviä tekijöitä. Arviot työpaikkojen kehityksestä ovat kuitenkin hyvin sattumanvaraisia, koska niihin vaikuttavat monet sekä globaalit että yritystaloudelliset tekijät. Taloudessa tapahtuvat muutokset voivat olla hyvin nopeita ja dramaattisia ja voivat nopeasti heijastua myös väestönkasvuun ja muuttoliikkeeseen (liitteet 9 ja 10). Espoon väestökehitys on pääasiassa muuttoliikkeen välityksellä yhteydessä koko Helsingin seutuun ja sen muihin alueisiin. Helsingin seudun ja muiden alueiden välinen muutto heijastuu Espooseen, koska osa Helsingin seudulle muuttavista sijoittuu asumaan Espooseen ja osa seudulta pois muuttavista on espoolaisia. Toisaalta Espoo on osallisena Helsingin seudun sisäisessä muuttoliikkeessä sekä tulo- että lähtöalueena (liite 10). Espoon vetovoima, jonka osatekijöitä ovat mm. asuinalueiden sijainti, luonne ja laatu, asuntokannan rakenne ja ominaisuudet, julkiset ja yksityiset palvelut, verotus, Espoossa asuvan väestön taloudellinen, sosiaalinen ja demografinen rakenne sekä kaupungin imago vaikuttavat Helsingin seudun ulkopuolelta muuttavien samoin kuin muualta seudulta muuttavien halukkuuteen sijoittua asumaan Espooseen. Asuntojen tarjonta, joka koostuu olevan asuntokannan mahdollistamasta tarjonnasta sekä asuntojen uustuotannosta, vaikuttaa oleellisesti kuinka suuren määrän muuttajia Espoo voi ottaa vastaan. Asuntomarkkinoiden hintamekanismit toimivat kysynnän ja tarjonnan tasapainottajina ja vaikuttavat edelleen ihmisten valinnanmahdollisuuksiin ja muuttopäätöksiin. Vastaavasti samat asiat vaikuttavat espoolaisten päätöksiin muuttaa pois Espoosta. Lisäksi luonnollinen väestökehitys vaikuttaa väestön määrään ja ikärakenteeseen (liite 9). Espoon väestöennuste 2008-2017
16 Espoon väestönkehitys ennen Espoon väestö alkoi voimakkaasti kasvaa vasta 1950-luvulla, jolloin Tapiolan rakentaminen alkoi. Kasvu on jatkunut aina näihin päiviin asti. Voimakkaimmin väestö kasvoi 1970-luvulla, jolloin keskimääräinen väestönlisäys oli vuosittain noin 4 100 asukasta, eli 3,9. Väestönkasvu oli 1980- luvulla keskimäärin noin 3 800 asukasta, eli 2,6 vuodessa ja 1990-luvulla keskimäärin 3 700 asukasta, eli 2,0. Vuosina 2000-2004 Espoon väestönkasvu oli keskimäärin 3 600 asukasta, eli 1,5 vuosittain. Vuonna 2002 väestönkasvu oli poikkeuksellisen korkea lähes 4 800, eli 2,2. Vuosina 2005-2006 väestönkasvu on ollut keskimäärin 3 800 asukasta, eli 1,7 vuodessa. Tosin vuoden 2005 kasvu, 4 200 asukasta, oli korkeampi kuin muutamana edellisvuonna ja vuoden 2006 kasvu puolestaan jäi 3 300 asukkaaseen. Espoon tuleva väestönkehitys Espoon uusi väestöennuste perustuu maltilliselle kasvulle. Espoon väestö 1.1.2017 on ennusteen mukaan 270 700, jolloin Espoon väestönkasvu vuodenvaihteesta 2006/2007 ennustekauden loppuun vuodenvaihteeseen 2016/2017 on yhteensä noin 35 700 asukasta, eli keskimäärin 3 600 asukasta, mikä on noin 1,4, vuodessa. Koko kaupungin tasolla vuosien 2007-2008 ja 2011 kasvun oletetaan olevan 3 400 asukasta vuosittain. Vuosina 2009-2010 ja 2015-2016 sen oletetaan olevan 3 600 asukasta ja vuosina 2012-2014 kasvu olisi tätä korkeampi 3 700 asukasta vuosittain. Ennusteen väestönkasvusta noin 2 300 on syntyvyyden enemmyyttä, eli luonnollista väestönkasvua. Syntyvyyden enemmyys on Espoossa vuositasolla suhteellisen vakaa (kuva 4). Muu osa väestönkasvusta on muuttovoittoa. Väestö kasvaa kaikilla suuralueilla. Suur-Leppävaara kasvaa eniten noin 8 200 asukkaalla, Vanha- Espoo kasvaa 7 700, Suur-Espoonlahti lähes 6 000 ja Suur-Matinkylä 5 400 asukkaalla. Suur- Kauklahteen tulee lisää asukkaita 4 300, Pohjois-Espooseen 2 900 ja Suur-Tapiolaan 900 asukasta (taulukko 2, kuva 5). Taulukko 2. Espoon suuralueittaiset asukasluvut ennustekaudella 2007-2017 (väestö 1.1.) Toteutunut Ennuste Muutos Alue 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2007-2017 KOKO ESPOO 235 019 238 400 241 800 245 400 249 000 252 400 256 100 259 800 263 500 267 100 270 700 35 681 1 Suur-Leppävaara 58 048 58 803 59 902 60 625 61 309 62 081 62 985 63 836 64 873 65 583 66 291 8 243 2 Suur-Tapiola 41 905 42 081 42 209 42 466 42 503 42 460 42 257 41 977 42 057 42 434 42 809 904 3 Suur-Matinkylä 33 432 33 675 33 886 34 341 35 021 35 582 36 232 37 090 37 856 38 403 38 871 5 439 4 Suur-Espoonlahti 48 649 49 002 49 520 50 084 50 865 51 580 52 240 53 072 53 605 54 036 54 602 5 953 5 Suur-Kauklahti 6 191 6 355 6 760 7 204 7 392 7 783 8 251 8 798 9 296 9 854 10 453 4 262 6 Vanha-Espoo 33 613 34 780 35 568 36 510 37 507 38 204 39 094 39 643 40 165 40 795 41 313 7 700 7 Pohjois-Espoo 9 754 10 128 10 371 10 520 10 740 11 033 11 337 11 681 11 971 12 318 12 692 2 938 9 Muut 3 427 3 575 3 584 3 650 3 664 3 677 3 704 3 703 3 676 3 676 3 670 243 Pienalueista eniten kasvavat Suurpelto (Suur-Matinkylä) ja Saunaniemi (Suur-Espoonlahti) yli 3 100 asukkaalla. Uusmäki (Suur-Leppävaara) ja Kauklahti (Suur-Kauklahti) kasvavat yli 2 500 asukkaalla. Yli tuhannella asukkaalla kasvavat Friisilä (Suur-Matinkylä), Tillinmäki (Suur- Espoonlahti), Karhusuo (Vanha-Espoo), Perusmäki (Pohjois-Espoo), Etelä-Leppävaara ja Mäkkylä (Suur-Leppävaara). Eniten kasvavat alueet sijaitsevat radan, Länsiväylän ja Turun väylän molemmilla puolilla (kuva 15). Väestöään menettävistä pienalueista monet sijaitsevat Länsiväylän eteläpuolella. Eniten väestöään menettävät Soukanmäki (Suur-Espoonlahti), lähes 900 asukasta, Olarinmäki (Suur-Matinkylä) ja Haukilahti (Suur-Tapiola) yli 600 asukasta. Viherlaakson (Suur-Leppävaara) asukasmäärä vähenee yli 500 asukkaalla (kuva 15). Espoon väestöennuste 2008-2017
17 Kieli Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten, muiden kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten, asukkaiden määrä kasvaa nopeasti. Pääkaupunkiseudun vieraskielisten määrä ohitti ruotsinkielisten määrän vuonna 2005. Espoossa näin tapahtuu vuonna 2010. Vieraskielisten määrä kasvaa Espoossa lähes kaksinkertaiseksi ennustekaudella. Vuonna 2007 Espoossa oli 15 700 vieraskielistä asukasta ja vuonna 2017 heitä oletetaan olevan yli 29 000. Ruotsinkielisten asukkaiden määrä pysyy lähes samana eli noin 20 000 asukkaassa (Pääkaupunkiseudun väestö- ja palvelutarveselvitys 2015 ja 2025) (kuva 1). asukasta 35 000 30 000 Toteutunut Ruotsinkieliset Vieraskieliset Ennuste 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kuva 1. Espoon ruotsin- ja vieraskielisten määrä 1995-2017 Väestönkasvun ja asuntotuotannon keskinäinen riippuvuus Espoossa asuntotuotanto on viime vuosina suhteellisen hyvin vastannut väestönkasvun edellyttämää tarvetta. Asuntotuotanto on ollut 1990-luvulla keskimäärin 2 100 asuntoa vuodessa. Tyypillistä 1990-luvun asuntotuotannolle oli valtion lainoittamien asuntojen osuuden jyrkkä nousu. Korkeimmillaan niiden osuus oli 84 kaikista valmistuneista asunnoista vuonna 1993. Lisäksi kolmena vuonna valtion lainoittama asuntotuotanto ylitti 70 ja kahdeksana vuonna 50 kokonaistuotannosta. Valtion lainoittamien asuntojen määrä kaksinkertaistui 1980-luvulta 1990-luvulle tultaessa. Vuosina 2000-2006 asuntotuotanto on ollut keskimäärin 2 400 asuntoa vuodessa. Asuntotuotannon oletetaan pysyvän samalla tasolla koko ennustekauden. Valtion lainoittaman tuotannon määrä 2000-luvulla on ollut vaatimaton. Väestönkasvu on Espoossa ollut yhdensuuntainen asuntotuotannon kanssa 1960-luvun alusta 1980-luvun loppupuolelle, eli lamaa edeltävään aikaan asti. Lamaa ennen asuntojen hinnat kohosivat hyvin korkeiksi, mutta asuntoja rakennettiin kuitenkin paljon. Laman myötä työttömyys nousi ja ihmisten maksukyky heikkeni monet kalliit asunnot jäivät tyhjiksi useamman vuoden ajaksi. Asuntotuotanto väheni ja aikaa myöten myös hinnat laskivat. Vuodesta 1994 alkaen väestönkasvu Espoossa kiihtyi aiemmin tyhjiksi jääneisiin ja edullisempiin asuntoihin taas muutettiin. Osa väestönkasvusta johtui myös vuoden 1994 puolivälissä voimaan tulleesta uudesta kotipaikkalaista. Sen mukaan opiskelijoilla oli mahdollisuus saada kotipaikkaoikeus opiskelupaikkakunnallaan. Vuonna Espoon väestöennuste 2008-2017
18 2003 Espoon yleensä saama muuttovoitto jäi alhaiseksi, mihin oli syynä muuttovoiton huomattava vähentyminen Helsingistä, muuttotappion kärsiminen Vantaalle, muuttovoiton väheneminen muista lääneistä ja väestön menettäminen kehyskuntiin ja muualle Etelä-Suomeen. Vuosina 2004-2005 Espoon väestönkasvu kuitenkin elpyi, mutta väestön menetys kehyskuntiin ja muualle Etelä- Suomeen on edelleen jatkunut. Vuoden 2006 asuntotuotanto jäi myös alhaiseksi. Espooseen valmistui vain noin 1 800 uutta asuntoa (kuva 6). 1990-luvun lamaa edeltävä tilanne, jossa asuntotuotanto ylittää väestönkasvun, näkyy selvästi Suur-Leppävaaran, Suur-Matinkylän ja Suur-Espoonlahden alueilla, Vanha-Espoossa ilmiö on lievä (kuvat 7, 9, 10 ja 12). Suur-Tapiolassa näin tapahtuu kahdesti, ensimmäisen kerran koko Espoota aikaisemmin ja pitkäaikaisemmin vuosina 1984 1990, myöhemmin 1999 2001 ja 2003-2005 (kuva 8). Vastaavantyyppinen ilmiö on nähtävissä myös Suur-Kauklahdessa (kuva 11). Pohjois-Espoossa väestönlisäys alitti asuntotuotannon vuonna 1985 (kuva 13). Espoon keskuksen palvelupiirissä (yhdistetty Kauklahden, Vanha-Espoon ja Pohjois-Espoon suuralueet) asuntotuotanto ei ole ylittänyt väestönlisäystä (kuva 14). Espoon väestöennuste 2008-2017
19 Espoon väestöennuste 2008-2017 Kauniainen Espoon kaupunki Kehittämis- ja tutkimusryhmä EÖ. 12.11.2007 Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 037/2002 Aineistot: Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan mittausosastot Ulkosaaret Ulkosaaret Ulkosaaret Ulkosaaret Ulkosaaret Ulkosaaret Ulkosaaret Ulkosaaret Ulkosaaret Matinmetsä Matinmetsä Matinmetsä Matinmetsä Matinmetsä Matinmetsä Matinmetsä Matinmetsä Matinmetsä Nuottaniemi Nuottaniemi Nuottaniemi Nuottaniemi Nuottaniemi Nuottaniemi Nuottaniemi Nuottaniemi Nuottaniemi Tiistilä Tiistilä Tiistilä Tiistilä Tiistilä Tiistilä Tiistilä Tiistilä Tiistilä Matinlahti Matinlahti Matinlahti Matinlahti Matinlahti Matinlahti Matinlahti Matinlahti Matinlahti Matinkylän Keskus Matinkylän Keskus Matinkylän Keskus Matinkylän Keskus Matinkylän Keskus Matinkylän Keskus Matinkylän Keskus Matinkylän Keskus Matinkylän Keskus Haukilahti Haukilahti Haukilahti Haukilahti Haukilahti Haukilahti Haukilahti Haukilahti Haukilahti Olarinmäki Olarinmäki Olarinmäki Olarinmäki Olarinmäki Olarinmäki Olarinmäki Olarinmäki Olarinmäki Länsikorkee Länsikorkee Länsikorkee Länsikorkee Länsikorkee Länsikorkee Länsikorkee Länsikorkee Länsikorkee Friisilä Friisilä Friisilä Friisilä Friisilä Friisilä Friisilä Friisilä Friisilä Malminmäki Malminmäki Malminmäki Malminmäki Malminmäki Malminmäki Malminmäki Malminmäki Malminmäki Vanha-Mankkaa Vanha-Mankkaa Vanha-Mankkaa Vanha-Mankkaa Vanha-Mankkaa Vanha-Mankkaa Vanha-Mankkaa Vanha-Mankkaa Vanha-Mankkaa Tapiolan Keskus Tapiolan Keskus Tapiolan Keskus Tapiolan Keskus Tapiolan Keskus Tapiolan Keskus Tapiolan Keskus Tapiolan Keskus Tapiolan Keskus Pohjois-Tapiola Pohjois-Tapiola Pohjois-Tapiola Pohjois-Tapiola Pohjois-Tapiola Pohjois-Tapiola Pohjois-Tapiola Pohjois-Tapiola Pohjois-Tapiola Kattilalaakso Kattilalaakso Kattilalaakso Kattilalaakso Kattilalaakso Kattilalaakso Kattilalaakso Kattilalaakso Kattilalaakso Otsolahti Otsolahti Otsolahti Otsolahti Otsolahti Otsolahti Otsolahti Otsolahti Otsolahti Otaniemi Otaniemi Otaniemi Otaniemi Otaniemi Otaniemi Otaniemi Otaniemi Otaniemi Hannusjärvi Hannusjärvi Hannusjärvi Hannusjärvi Hannusjärvi Hannusjärvi Hannusjärvi Hannusjärvi Hannusjärvi Laurinlahti Laurinlahti Laurinlahti Laurinlahti Laurinlahti Laurinlahti Laurinlahti Laurinlahti Laurinlahti Pohjois-Leppävaara Pohjois-Leppävaara Pohjois-Leppävaara Pohjois-Leppävaara Pohjois-Leppävaara Pohjois-Leppävaara Pohjois-Leppävaara Pohjois-Leppävaara Pohjois-Leppävaara Lintulaakso Lintulaakso Lintulaakso Lintulaakso Lintulaakso Lintulaakso Lintulaakso Lintulaakso Lintulaakso Mäkkylä Mäkkylä Mäkkylä Mäkkylä Mäkkylä Mäkkylä Mäkkylä Mäkkylä Mäkkylä Lintumetsä Lintumetsä Lintumetsä Lintumetsä Lintumetsä Lintumetsä Lintumetsä Lintumetsä Lintumetsä Lähderanta Lähderanta Lähderanta Lähderanta Lähderanta Lähderanta Lähderanta Lähderanta Lähderanta Lahnus Lahnus Lahnus Lahnus Lahnus Lahnus Lahnus Lahnus Lahnus Kalajärvi Kalajärvi Kalajärvi Kalajärvi Kalajärvi Kalajärvi Kalajärvi Kalajärvi Kalajärvi Kivenlahti Kivenlahti Kivenlahti Kivenlahti Kivenlahti Kivenlahti Kivenlahti Kivenlahti Kivenlahti Etelä-Leppävaara Etelä-Leppävaara Etelä-Leppävaara Etelä-Leppävaara Etelä-Leppävaara Etelä-Leppävaara Etelä-Leppävaara Etelä-Leppävaara Etelä-Leppävaara Lintukorpi Lintukorpi Lintukorpi Lintukorpi Lintukorpi Lintukorpi Lintukorpi Lintukorpi Lintukorpi Uusmäki Uusmäki Uusmäki Uusmäki Uusmäki Uusmäki Uusmäki Uusmäki Uusmäki Perkkaa Perkkaa Perkkaa Perkkaa Perkkaa Perkkaa Perkkaa Perkkaa Perkkaa Nuijala Nuijala Nuijala Nuijala Nuijala Nuijala Nuijala Nuijala Nuijala Kuninkainen Kuninkainen Kuninkainen Kuninkainen Kuninkainen Kuninkainen Kuninkainen Kuninkainen Kuninkainen Karakallio Karakallio Karakallio Karakallio Karakallio Karakallio Karakallio Karakallio Karakallio Veininlaakso Veininlaakso Veininlaakso Veininlaakso Veininlaakso Veininlaakso Veininlaakso Veininlaakso Veininlaakso Jupperi Jupperi Jupperi Jupperi Jupperi Jupperi Jupperi Jupperi Jupperi Viherlaakso Viherlaakso Viherlaakso Viherlaakso Viherlaakso Viherlaakso Viherlaakso Viherlaakso Viherlaakso Lippajärvi Lippajärvi Lippajärvi Lippajärvi Lippajärvi Lippajärvi Lippajärvi Lippajärvi Lippajärvi Sepänkylä Sepänkylä Sepänkylä Sepänkylä Sepänkylä Sepänkylä Sepänkylä Sepänkylä Sepänkylä Niittykumpu Niittykumpu Niittykumpu Niittykumpu Niittykumpu Niittykumpu Niittykumpu Niittykumpu Niittykumpu Westend Westend Westend Westend Westend Westend Westend Westend Westend Taavinkylä Taavinkylä Taavinkylä Taavinkylä Taavinkylä Taavinkylä Taavinkylä Taavinkylä Taavinkylä Ruukinranta Ruukinranta Ruukinranta Ruukinranta Ruukinranta Ruukinranta Ruukinranta Ruukinranta Ruukinranta Pohjois-Laajalahti Pohjois-Laajalahti Pohjois-Laajalahti Pohjois-Laajalahti Pohjois-Laajalahti Pohjois-Laajalahti Pohjois-Laajalahti Pohjois-Laajalahti Pohjois-Laajalahti Miessaari Miessaari Miessaari Miessaari Miessaari Miessaari Miessaari Miessaari Miessaari Kuitinmäki Kuitinmäki Kuitinmäki Kuitinmäki Kuitinmäki Kuitinmäki Kuitinmäki Kuitinmäki Kuitinmäki Henttaa Henttaa Henttaa Henttaa Henttaa Henttaa Henttaa Henttaa Henttaa Suurpelto Suurpelto Suurpelto Suurpelto Suurpelto Suurpelto Suurpelto Suurpelto Suurpelto Espoonlahden keskus Espoonlahden keskus Espoonlahden keskus Espoonlahden keskus Espoonlahden keskus Espoonlahden keskus Espoonlahden keskus Espoonlahden keskus Espoonlahden keskus Soukanmäki Soukanmäki Soukanmäki Soukanmäki Soukanmäki Soukanmäki Soukanmäki Soukanmäki Soukanmäki Soukanniemi Soukanniemi Soukanniemi Soukanniemi Soukanniemi Soukanniemi Soukanniemi Soukanniemi Soukanniemi Tillinmäki Tillinmäki Tillinmäki Tillinmäki Tillinmäki Tillinmäki Tillinmäki Tillinmäki Tillinmäki Saunaniemi Saunaniemi Saunaniemi Saunaniemi Saunaniemi Saunaniemi Saunaniemi Saunaniemi Saunaniemi Latokaskenmäki Latokaskenmäki Latokaskenmäki Latokaskenmäki Latokaskenmäki Latokaskenmäki Latokaskenmäki Latokaskenmäki Latokaskenmäki Eestinmalmi Eestinmalmi Eestinmalmi Eestinmalmi Eestinmalmi Eestinmalmi Eestinmalmi Eestinmalmi Eestinmalmi Nöykkiönlaakso Nöykkiönlaakso Nöykkiönlaakso Nöykkiönlaakso Nöykkiönlaakso Nöykkiönlaakso Nöykkiönlaakso Nöykkiönlaakso Nöykkiönlaakso Iivisniemi Iivisniemi Iivisniemi Iivisniemi Iivisniemi Iivisniemi Iivisniemi Iivisniemi Iivisniemi Hannus Hannus Hannus Hannus Hannus Hannus Hannus Hannus Hannus Suvisaari Suvisaari Suvisaari Suvisaari Suvisaari Suvisaari Suvisaari Suvisaari Suvisaari Kauklahti Kauklahti Kauklahti Kauklahti Kauklahti Kauklahti Kauklahti Kauklahti Kauklahti Espoonkartano Espoonkartano Espoonkartano Espoonkartano Espoonkartano Espoonkartano Espoonkartano Espoonkartano Espoonkartano Kurttila Kurttila Kurttila Kurttila Kurttila Kurttila Kurttila Kurttila Kurttila Vanttila Vanttila Vanttila Vanttila Vanttila Vanttila Vanttila Vanttila Vanttila Kirkkojärvi Kirkkojärvi Kirkkojärvi Kirkkojärvi Kirkkojärvi Kirkkojärvi Kirkkojärvi Kirkkojärvi Kirkkojärvi Tuomarila Tuomarila Tuomarila Tuomarila Tuomarila Tuomarila Tuomarila Tuomarila Tuomarila Suvela Suvela Suvela Suvela Suvela Suvela Suvela Suvela Suvela Kuurinniitty Kuurinniitty Kuurinniitty Kuurinniitty Kuurinniitty Kuurinniitty Kuurinniitty Kuurinniitty Kuurinniitty Kaupunginkallio Kaupunginkallio Kaupunginkallio Kaupunginkallio Kaupunginkallio Kaupunginkallio Kaupunginkallio Kaupunginkallio Kaupunginkallio Ymmersta Ymmersta Ymmersta Ymmersta Ymmersta Ymmersta Ymmersta Ymmersta Ymmersta Muurala Muurala Muurala Muurala Muurala Muurala Muurala Muurala Muurala Gumböle Gumböle Gumböle Gumböle Gumböle Gumböle Gumböle Gumböle Gumböle Karvasmäki Karvasmäki Karvasmäki Karvasmäki Karvasmäki Karvasmäki Karvasmäki Karvasmäki Karvasmäki Järvenperä Järvenperä Järvenperä Järvenperä Järvenperä Järvenperä Järvenperä Järvenperä Järvenperä Karhusuo Karhusuo Karhusuo Karhusuo Karhusuo Karhusuo Karhusuo Karhusuo Karhusuo Kunnarla Kunnarla Kunnarla Kunnarla Kunnarla Kunnarla Kunnarla Kunnarla Kunnarla Vanha-Nuuksio-Nupuri Vanha-Nuuksio-Nupuri Vanha-Nuuksio-Nupuri Vanha-Nuuksio-Nupuri Vanha-Nuuksio-Nupuri Vanha-Nuuksio-Nupuri Vanha-Nuuksio-Nupuri Vanha-Nuuksio-Nupuri Vanha-Nuuksio-Nupuri Siikajärvi Siikajärvi Siikajärvi Siikajärvi Siikajärvi Siikajärvi Siikajärvi Siikajärvi Siikajärvi Nuuksionpää Nuuksionpää Nuuksionpää Nuuksionpää Nuuksionpää Nuuksionpää Nuuksionpää Nuuksionpää Nuuksionpää Ämmässuo Ämmässuo Ämmässuo Ämmässuo Ämmässuo Ämmässuo Ämmässuo Ämmässuo Ämmässuo Röylä Röylä Röylä Röylä Röylä Röylä Röylä Röylä Röylä Puotinen Puotinen Puotinen Puotinen Puotinen Puotinen Puotinen Puotinen Puotinen Vanhakartano Vanhakartano Vanhakartano Vanhakartano Vanhakartano Vanhakartano Vanhakartano Vanhakartano Vanhakartano Perusmäki Perusmäki Perusmäki Perusmäki Perusmäki Perusmäki Perusmäki Perusmäki Perusmäki Niipperi Niipperi Niipperi Niipperi Niipperi Niipperi Niipperi Niipperi Niipperi Luukki Luukki Luukki Luukki Luukki Luukki Luukki Luukki Luukki Lakisto Lakisto Lakisto Lakisto Lakisto Lakisto Lakisto Lakisto Lakisto Velskola Velskola Velskola Velskola Velskola Velskola Velskola Velskola Velskola Asuntotuotanto Espoossa vuosina 2008-2017 Arvio valmistuvien asuntojen määrästä pienalueittain 880-1 800 (6) 320-879 (19) 100-319 (34) 0-99 (29) Kuva 2. Arvio valmistuvien asuntojen määrästä pienalueittain 2007 2016
20 Asuntotuotanto Espoossa vuosina 2007-2016 Arvio valmistuvien asuntojen kerrosalasta pienalueittain Lakisto 98 000-203 000 (7) 43 000-97 999 (15) 17 000-42 999 (33) 0-16 999 (32) Lahnus Velskola Kalajärvi Nuuksionpää Röylä Perusmäki Niipperi Siikajärvi Puotinen Kunnarla Vanhakartano Jupperi Vanha-Nuuksio-Nupuri Lintumetsä Högnäs Lähderanta Uusmäki Veininlaakso Järvenperä Ämmässuo Lintukorpi Karakallio Karhusuo Lintulaakso Lippajärvi Viherlaakso Pohjois-Leppävaara Mäkkylä Kuninkainen Karvasmäki Kauniainen Perkkaa Gumböle Nuijala Etelä-Leppävaara Kirkkojärvi Sepänkylä Muurala Espoonkartano Ymmersta Ruukinranta Tuomarila Suvela Taavinkylä Pohjois-Laajalahti Kauklahti Kuurinniitty Kaupunginkallio Vanha-Mankkaa Suurpelto Pohjois-Tapiola Vanttila Malminmäki Henttaa Tapiolan Keskus Otaniemi Latokaskenmäki Friisilä Niittykumpu Kurttila Otsolahti Tillinmäki Olarinmäki Länsikorkee Nöykkiönlaakso Kuitinmäki Saunaniemi Eestinmalmi Matinkylän Keskus Kattilalaakso Matinlahti Haukilahti Hannus Matinmetsä Westend Kivenlahti Tiistilä Espoonlahden keskus Hannusjärvi Iivisniemi Nuottaniemi Laurinlahti Soukanmäki Soukanniemi Suvisaari Miessaari Espoon kaupunki Kehittämis- ja tutkimusryhmä EÖ. 12.11.2007 Ulkosaaret Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 037/2002 Aineistot: Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan mittausosastot Kuva 3. Arvio valmistuvan asuinkerrosalan (m 2 ) määrästä pienalueittain 2007-2016 Espoon väestöennuste 2008-2017
21 Asukasta 7000 6000 5000 4000 Synt. enemm. Muuttovoitto Ennuste 3000 2000 1000 0-60 -63-66 -69-72 -75-78 -81-84 -87-90 -93-96 -99-02 -05-08* -11* -14* Kuva 4. Nettomuutto ja syntyneiden enemmyys Espoossa v.1960-2006 ja ennuste 2007-2016 Asukasta 70 000 Toteutunut Ennuste 60 000 50 000 40 000 30 000 1) 2) 1) 2) 1 Suur-Leppävaara 2 Suur-Tapiola 3 Suur-Matinkylä 4 Suur-Espoonlahti 5 Suur-Kauklahti 6 Vanha-Espoo 7 Pohjois-Espoo 20 000 10 000 1) Laajalahti siirtyi Suur- Leppävaarasta Suur- Tapiolaan 1.1.2003 0 1954 1957 1960 1963 1966 1969 1972 1975 1978 1981 1984 1987 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 2014 2017 2) 616 Ymmersta irtautui 161 Sepänkylästä 1.1.2004 Kuva 5. Espoon suuralueittainen väestö 1954-2017 Espoon väestöennuste 2008-2017
22 7 000 6 000 Toteutunut Asuntotuotanto Väestönlisäys Ennuste 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007* 2009* 2011* 2013* 2015* Kuva 6. Väestönlisäys ja asuntotuotanto Espoossa 1961 2006 ja ennuste 2007 2016 2 500 Toteutunut Asuntotuotanto Ennuste Väestönlisäys 2 000 1 500 1 000 500 0 ** ) -500-1 000-1 500 1980-82 -84-86 -88-90 -92-94 -96-98 -00-02 -04-06 -08* -10* -12* -14* -16* Kuva 7. Väestönkasvu ja asuntotuotanto Suur-Leppävaarassa 1980 2006 ja ennuste 2007 2016 * ) 1.1.2003 Laajalahti siirtyi Suur-Leppävaarasta Suur-Tapiolaan ** ) 1.1.2004 Ymmerstan alue siirtyi Suur-Leppävaarasta Vanha-Espooseen * ) 4 000 3 500 Toteutunut Asuntotuotanto * ) Ennuste Väestönlisäys 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0-500 1980-82 -84-86 -88-90 -92-94 -96-98 -00-02 -04-06 -08* -10* -12* -14* -16* Kuva 8. Väestönkasvu ja asuntotuotanto Suur-Tapiolassa 1980 2006 ja ennuste 2007 2016 * ) 1.1.2003 Laajalahti siirtyi Suur-Leppävaarasta Suur-Tapiolaan Espoon väestöennuste 2008-2017
23 Asuntotuotanto Väestönlisäys 1 400 1 200 Toteutunut Ennuste 1 000 800 600 400 200 0-200 -400 1980-82 -84-86 -88-90 -92-94 -96-98 -00-02 -04-06 -08* -10* -12* -14* -16* Kuva 9. Väestönkasvu ja asuntotuotanto Suur-Matinkylässä 1980 2006 ja ennuste 2007 2016 1 600 Toteutunut Asuntotuotanto Väestönlisäys Ennuste 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 1980-82 -84-86 -88-90 -92-94 -96-98 -00-02 -04-06 -08* -10* -12* -14* -16* Kuva 10. Väestönkasvu ja asuntotuotanto Suur-Espoonlahdessa 1980 2006 ja ennuste 2007 2016 900 Asuntotuotanto Väestönlisäys 800 Toteutunut Ennuste 700 600 500 400 300 200 100 0-100 1980-82 -84-86 -88-90 -92-94 -96-98 -00-02 -04-06 -08* -10* -12* -14* -16* Kuva 11. Väestönkasvu ja asuntotuotanto Suur-Kauklahdessa 1980 2006 ja ennuste 2007 2016 Espoon väestöennuste 2008-2017