Aika: torstai 21.4.2016 klo 13.00-15.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Satakunnankatu 18A, 2. krs Osallistujat: Maankäyttö ja asuminen -työryhmä: Kari Kankaala johtaja Tampere, pj. Markku Lahtinen kaavoitusarkkitehti Kangasala Heinävä Auli asuntojohtaja Tampere Kaisu Anttonen ympäristöjohtaja Tampere Taru Hurme suunnittelujohtaja Tampere Rasimus Ilari kaavoituspäällikkö Lempäälä Riihimäki Asko kaupunginarkkitehti Nokia Päivi Valkama maankäyttöinsinööri Orivesi Naumanen Veli-Pekka asumispalvelupäällikkö Orivesi Matti Jääskeläinen kaavoitusjohtaja Pirkkala Markku Männikkö kehittämispäällikkö Vesilahti tilalla Leena Lahtinen aluearkkitehti Vesilahti Jurkka Pöntys kaupunginarkkitehti Ylöjärvi Jyrki Pohjankylä pääluott.mies, henkilöstön edustaja Tampere Leena Strandén yliarkkitehti Pirkanmaan ELY-keskus Karoliina Laakkonen-Pöntys maak.kaav.johtaja Pirkanmaan liitto tilalla Hanna Djupsjöbacka maakunta-arkkitehti Pirkanmaan liitto Janne Lindberg tietohallintokoordin. Tampere Arto Kahila tietohallintojohtaja Ylöjärvi Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö TKS, siht. Muut osallistujat: Pekka Salmi apulaispormestari Tampere Harri Airaksinen toimitusjohtaja Tredea Oy tilalla Raimo Vähämaa kehityspäällikkö Tredea Oy Päivi Nurminen seutujohtaja TKS Katja Seimelä liikennejärjestelmäins. TKS Simo Turunen suunnittelija TKS Tero Piippo MAL-projektipäällikkö TKS 1/10
Käsiteltävät asiat: 21 KOKOUKSEN AVAUS 3 22 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA KESKEISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN 3 23 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT 3 24 MAL2-SEURANTARAPORTTI 4 25 RAKENNESUUNNITELMAN TOTEUTTAMISEN MAAPOLIITTISET TOIMINTATAVAT, EHDOTUS 7 26 NOKIAN KESKUSTAN KEHITTÄMINEN 9 27 SEURAAVAT KOKOUKSET 10 28 MUUT ASIAT 10 29 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 10 Liitteet: Edellisen kokouksen muistio (22 ) MAL3-sopimus (22 ) MAL2-seurantaraportti (24 ) Rakennesuunnitelman toteuttamisen maapoliittiset toimintatavat, ehdotus (25 ) 2/10
21 KOKOUKSEN AVAUS Päätös. Pj. avasi kokouksen klo 13. 22 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA KESKEISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN Kokouksen 17.3.2016 muistio jaettu asialistan liitteenä. Aiemmin käsiteltyjen merkittävien asioiden eteneminen: Asia MAL2-seuranta MAL3 Rakennesuunnitelman toteuttamisen maapoliittiset toimintatavat Kehittämisaluemenettely Luottamushenkilöseminaari Valmistelussa. Eteneminen Valmis raportti tässä kokouksessa. Neuvottelutulos valmis. Päätöskäsittelyt: kjk 15.4., seutuhallitus 27.4., kuntien valtuustot toukokuu. Sopimus allekirjoitetaan arviolta kesäkuussa. Valtioneuvosto tekee MAL-sopimuksesta periaatepäätöksen. Sopimus liitteenä. Ehdotus tässä kokouksessa. Selvityshankkeen loppuraporttia ei ole vielä julkistettu. Liite. MAL3-sopimus. Maankäyttö ja asuminen -työryhmä 21.4.2016 Päätösehdotus. Päätös. Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki: Maankäyttö ja asuminen -työryhmä hyväksyy edellisen kokouksen muistion. Päätösehdotus hyväksyttiin. 23 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT Kangasala: Lamminrahkan osalta odotetaan eritasoliittymän rakentamisen aloitusta. Nokia: Kolmenkulman energia- ja kiertotaloutta viedään eteenpäin. Pirkkala: Maapolitiikka toimii, tontinluovutusohjelma asettunut kohdilleen. 3/10
Tampere: maa- ja asuntopolitiikka viedään luottamuselimiin. Ratikan vaikutusten arviointi jatkuu. Keskustan kehittämisessä useita hankkeita. Kotoutustyö etenee. Osuuskunta-asumisen hanke on laitettu vireille yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Kehitysvammaisten asumisen kohde Härmälään (Setlementtiasunnot). Vesilahti: Koskenkylän osayleiskaavan valitukset on vedetty pois. Kaava ohjaa suoraan rakennuslupiin pientaloille (170). Lisäksi kaava sisältää alueita, jotka on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Ylöjärvi: Vuokratalojen ARA-hinnat on yhtenäistetty seudun mukaisiksi. Kolmenkulman yleiskaava etenee. Pirkanmaan liitto: MKK-ehdotus lausuntokierroksella, netistä löytyy esittelysetti, lausuntoaikaa 6.5. saakka. Tredea: Harri Airaksinen on aloittanut toimitusjohtajana. Seutuyksikkö: Seutustrategian työpaja järjestettiin kunnallishallituksille. Tuloksena yhteenvetokuva, jossa sisältöjä seudun elinvoimasta, yhdyskuntarakenteesta ja asukkaiden hyvinvoinnista. Lähijuna-asemien ja -liikenteen selvitys on valmistunut, kjk käsittelee 29.4. ja mediatilaisuus pidetään 3.5. Kuntajohtajien palautekeskustelu työryhmien puheenjohtajille oli 15.4. Palaute MASTO:lle oli niukka mutta positiivinen, toimitaan suunnitelmien mukaan. Maankäyttö ja asuminen -työryhmä 21.4.2016 Päätösehdotus. Päätös. Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki: Maankäyttö ja asuminen -työryhmä merkitsee asiat tiedoksi. Päätösehdotus hyväksyttiin. 24 MAL2-SEURANTARAPORTTI (30 min) Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki ja liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä 24.3.2016 Kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisestä MAL2-aiesopimuksen toteutumisesta on laadittu seurantaraportti, jossa esitellään koko sopimuskauden 2013-2015 tulokset. Raportin rakenne noudattaa aiemmin laadittuja vuosittaisia raportteja. 4/10
Seurantaraportti on koottu seutuyksikössä kuntien paikkatietoasiantuntijoiden toimittamien aineistojen pohjalta. Seurantaa varten nimetty kuntien ja valtio-osapuolen ryhmä käsittelee raportin 7.4.2016, jonka jälkeen se käsitellään kunnissa. Paikkatietoon nojautuva tietojen kokoaminen ja raportointi on kehittynyt vuosien varrella huomattavasti, mutta MALseurantaa tulee edelleen kehittää paikkatiedon avoimia rajapintoja parantaen ja muita sähköisiä aineistoja ja välineitä hyödyntäen. Tiivistelmä MAL2-seurantatuloksista vuosilta 2013-2015: Kasvuun varautuminen: Kaupunkiseudun väestö kasvoi vuonna 2015 noin 3 500 hengellä, mikä on hieman vähemmän kuin keskimäärin 2000-luvulla. Vuosina 2013-2015 kasvua oli noin 12 000 henkeä. Tampereen osuus kasvusta oli noin 65 prosenttia. Kaupunkiseudun väestöstä 94 prosenttia asuu taajamissa. Raakamaan hankinta oli aiesopimuskaudella aktiivista, mihin osaltaan vaikutti maanmyynnin verovapaus vuoden 2014 aikana. Merkittävimmät kaupat olivat Lielahden tehdasalue ja Tampereen-Kangasalan raja-alueet. Uudella sopimuskaudella tulee kiinnittää huomiota Lempäälän suunnan raakamaatilanteeseen (ml. tulevaisuuden yritysalueet) sekä kaikissa kunnissa yhdyskuntarakenteen täydentämistä tukevaan strategiseen yleiskaavoitukseen, maanhankintaan ja -jalostamiseen. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja keskustojen kehittäminen: Asuntorakentaminen kohdistui pääosin yhdyskuntarakennetta täydentäville alueille. Merkittävimmät laajentumisalueet olivat Vuores, Risso ja Harjuniitty, jotka sijoittuvat laadukkaan joukkoliikenteen ulkopuolelle. Näiden alueiden suuri osuus koko seudun asuntotuotannossa laski laadukkaan joukkoliikenteen vyöhykkeelle rakentamisen osuutta etenkin vuonna 2015. Jatkossa tulee huolehtia, että uudet alueet kytketään hyvätasoiseen joukkoliikenteeseen. Asumisen asemakaavoitus lisääntyi ja tehostui sopimuskauden aikana. Tehokkaiden kaavojen osuus oli suuri Tampereella, väljien kaavojen osuus suuri kehyskunnissa. Uudella sopimuskaudella tulee kiinnittää huomio erityisesti Lempäälän, Nokian ja Ylöjärven keskustojen kaavoitukseen ja siten raideliikenteen edellytysten varmistamiseen sekä keskitehokkaan asuntorakentamisen monipuolistamiseen. Tampereella tulee uudellakin sopimuskaudella varmistaa asuntorakentamisen edellytykset raitiotien vyöhykkeellä. Keskustoissa oli vireillä ja valmistui merkittäviä suunnittelu-, kehitys- ja rakennushankkeita. Jatkossa tulee varmistaa, että kaavoitus jatkuu aktiivisena, ja että kaavat siirtyvät saumattomasti rakentamisvaiheeseen. Olennaista on keskustojen ja aluekeskusten monipuolinen ja maankäytöltään sekoittunut toteutus, jolla turvataan tasapainoinen väestönkasvu ja päivittäisten palvelujen pysyminen keskustoissa. Joukkoliikenteen palvelut Tam- 5/10
pere-yhteyksineen on kriittinen tekijä kehyskuntien keskustojen kehitykselle. Asuntotuotannon monipuolistaminen: Vuonna 2015 valmistui noin 2 200 asunto, eli 900 asuntoa alle vuositavoitteen. Vuosina 2013-2015 valmistui noin 7 500 asuntoa, 80 prosenttia tavoitteesta. Kerrostaloasuntoja valmistui tavoitteita enemmän, rivi- ja pientaloja selvästi vähemmän. ARAvuokra-asuntoja valmistui selvästi tavoitteita vähemmän, kun taas vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja selvästi enemmän. Tuotannossa on suuria kunnittaisia ja vuosittaisia vaihteluita. Jatkossa on kiinnitettävä huomiota siihen, että kaavoituksella ja tontinluovutuksella varmistetaan monipuolisen asuntotuotannon edellytykset. Elinkeinoelämän kasvun tukeminen ja liikkumisen tapojen uudistaminen: Tampere-Pirkkalan lentoaseman kakkosterminaalin remontti valmistui maaliskuussa 2015. Tampereen AiRRport-konseptin kehittäminen nimettiin yhdeksi LVM:n lentoliikennestrategian kärkihankkeeksi. Kuntien yhteinen lentoliikenteen kehittämishanke on käynnistynyt ja jatkuu vuoteen 2018. Seudun sisäisen liikkumisen tavat ovat hitaasti uusiutumassa. Kaupunkiseudun ydinalueella pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttäjämäärät ovat hieman kasvaneet kun taas henkilöautoilun määrä on hieman vähentynyt sopimuskaudella. Maanteillä autoilun määrä on jatkanut kasvuaan. Kehyskunnissa kesällä 2014 toteutettu joukkoliikenneuudistus lisäsi joukkoliikenteen käyttöä merkittävästi. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuuksien kasvu edellyttää merkittäviä toimenpiteitä myös jatkossa. Raideliikenteen seudullinen kokonaisratkaisu sisältyy Rakennesuunnitelmaan 2040 ja maakuntakaavan 2040 ehdotukseen. Tampereen raitiotiestä valmistui yleissuunnitelma 2014, minkä jälkeen on valmisteltu toteutusta ja solmittu kaupungin ja valtion välinen aiesopimus raitiotien toteutuksesta. Hallitus päätti kehysriihessä huhtikuussa 2016 osallistua Tampereen raitiotien toteuttamisen kustannuksiin 71 miljoonalla eurolla. MAL-aiesopimuksen ja erillisten kehittämisohjelmien mukaiset toimenpiteet ovat edenneet sovitulla tavalla. Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä on edistetty rakentamishankkeiden ja joukkoliikenneuudistuksen lisäksi useilla pienillä toimilla liikkumisen ohjauksesta älyliikenteen sovelluksiin mm. MAL-rahoituksen turvin. Kuntajohtajakokous hyväksyi seurantaraportin kokouksessaan 1.4.2016. Seutuhallitus ja kunnat käsittelevät seurantaraportin yhdessä MAL3- sopimuksen kanssa. Kokousseloste. Viime vuosina on rakennettu tavoitteita vähemmän asuntoja. Syntyy patoutumaa. Merkittävä piirre on myös vaokra-asuntojen iso osuus kokonais- 6/10
tuotannosta. Enimmäkseen valmistuu pieniä asuntoja, tarve myös perhekoon asunnoille. Kaavalla voi ohjata niin, että isompiakin asuntoja rakennetaan. Liite. MAL2-seurantaraportti. Maankäyttö ja asuminen -työryhmä 21.4.2016 Päätösehdotus. Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki: Maankäyttö ja asuminen -työryhmä hyväksyy osaltaan MAL2- seurantaraportin. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 25 RAKENNESUUNNITELMAN TOTEUTTAMISEN MAAPOLIITTISET TOIMINTATAVAT, EHDOTUS (30 min) Seutujohtaja Nurminen 11.3.2016 Kuntayhtymän toiminnallisena tavoitteena 2016 on päivittää seudulliset maapoliittiset periaatteet tukemaan rakennesuunnitelman toteuttamista. Asia sisältyy MAL3-sopimukseen. Työ käynnistettiin kuntajohtajakokouksen lähetekeskustelulla 20.11.2015. Tarve seudullisten maapoliittisten periaatteiden päivittämisestä johtuu uudistuneesta rakennesuunnitelmasta, jossa mm. täydennysrakentamisen merkitys kuntien maankäytössä on aiempaa vahvemmin esillä. Myös uudistetussa maankäyttö- ja rakennuslaissa on kiinnitetty huomiota maapolitiikkaan ja säädetty se kuntien lakisääteiseksi tehtäväksi. Eräillä kaupunkiseudun kunnilla on tarkoitus laatia tai tarkistaa oma maapoliittinen ohjelma päivitettyjen seudullisten periaatteiden pohjalta. Maapoliittisilla periaatteilla tuetaan kuntien omien periaatteiden päivitystä ja toimeenpanoa. Työn pohjaksi kartoitettiin kuntien maapoliittiset ohjelmat. Kuntien voimassa olevat maapoliittiset ohjelmat tai linjaukset ovat vuosilta: Kangasala 2010, Nokia 2005, Pirkkala 2012, Tampere 2014, Vesilahti 2014, Ylöjärvi 2006. Orivedellä ja Lempäälässä on ohjelma valmistumassa. Kartoituksen mukaan yleislinjaukset kuntien kesken ovat yhteneväiset. Ohjelmissa painottuvat asumisen näkökulmat toimitilanäkökulman jäädessä vähemmälle huomiolle. Maapolitiikan talousvaikutukset ovat jo nykyisin hyvin esillä. Ohjelmissa korostuu myös raakamaan hankinta laajentumisalueilta, ei niinkään täydennysrakentaminen. Osa maapolitiikan välineistä on käytössä vain ääritilanteissa, osaa ei käytetä lainkaan. 7/10
Rakennesuunnitelman toteuttamisen maapoliittisten toimintatapojen valmistelua ovat ohjanneet seuraavat tavoitteet: - väestönkasvun mahdollistaminen, - taloudellisen, kestävän ja täydentyvän yhdyskuntarakenteen edistäminen, - elinvoimaa vahvistavan yritys- ja toimitilarakentamisen edistäminen, - seudun monipuolisuuden parantaminen, - seudun vetovoiman ja houkuttelevuuden vahvistaminen. Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki 14.4.2016 Ehdotuksen kuntien yhteisistä toimintatavoista on valmistellut pienryhmä, johon ovat kuuluneet kiinteistöjohtaja Mikko Nurminen (Tampere), kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus (Lempäälä), maankäyttöinsinööri Jouni Ruokanen (Ylöjärvi) sekä seutuyksiköstä seutusuunnittelupäällikkö Kimmo Kurunmäki ja karttatyöstä vastannut suunnittelija Simo Turunen. MASTO-työryhmä, kuntajohtajat ja seutuhallitus ovat ohjeistaneet valmistelua eri vaiheissa. Ehdotuksen pääkohdat ovat: tavoitteet, toimintatavat, esimerkit ja tilannekuvaukset sekä toimintaympäristön muutokset. Ydinviesti kiteytyy täydennysrakentamista tukevan maapolitiikan vahvistamiseen raakamaapolitiikan rinnalla sekä kuntien hyödynnettäväksi tarjottavien maapoliittisten toimintatapojen listaan. Toimintatapojen soveltamista kunnissa tukevat lisäksi maapolitiikan käytännön esimerkit ja havainnollistavat kartat. Kuntajohtajakokous päättää ehdotuksen hyväksymisestä 29.4. ja seutuhallitus toukokuun lopussa. Päätöksen yhteydessä linjataan asian käsittelytapa kunnissa. Vaikuttavuuden aikaansaamiseksi asiasta olisi hyvä tehdä hyväksymispäätös kunnissa joko sellaisenaan, tai valittujen toimintatapojen osalta päätösponsissa esitettyinä. Kokousseloste. Kjk keskusteli 15.4. maapolitiikan käsittelytavasta kunnissa. Käsittelytapa on vielä avoin. MASTO:n näkemys on, että kuntien käsittelyssä ei riitä tiedoksi merkitseminen, vaan esimerkiksi hyväksyminen sellaisenaan tai ponsissa tarkennetuin osin. Esimerkit helpottavat ymmärtämään asiayhteyksiä. Dokumentti tukee hyvin kuntien työtä. Kunnissa voi olla käytössä tiukempia linjauksia, kuin mitä ehdotuksessa esitetään. Dokumentissa pitää todeta selkeämmin, että kunta hankkii raakamaan ennen kaavoitusta. Korjataan ehdotusta vielä täsmentämällä tiettyjä kohtia ja varmistamalla, ettei ole ristiriitoja kuntien toimiviin käytäntöihin. Tarkoituksena on laatia sellainen ehdotus, joka on hyväksyttävissä kokonaisuudessaan kunnissa. Käsitellään uusi ehdotus sähköpostikokouksessa. Liite. Rakennesuunnitelman toteuttamisen maapoliittiset toimintatavat, ehdotus. 8/10
Maankäyttö ja asuminen -työryhmä 21.4.2016 Päätösehdotus. Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki: Maankäyttö ja asuminen -työryhmä hyväksyy osaltaan ehdotuksen rakennesuunnitelman toteuttamisen maapoliittisista toimintatavoista, ja tekee esityksen asian käsittelytavasta kunnissa. Päätös. Työryhmä päätti, että ehdotusta täsmennetään, että kunnat toimittavat palautteen kohdasta 2 (toimintatavat) torstaihin 28.4.2016 mennessä, ja että uuden ehdotuksen hyväksymiskäsittely pidetään sähköpostikokouksena. 26 NOKIAN KESKUSTAN KEHITTÄMINEN (20 min) Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki 14.4.2016 Nokian keskusta on seudullisesti merkittävä kaupunkikeskittymä, jota kehitetään monipuolisena, maankäytöltään sekoittuneena, keskustana ja asemanseutuna. Vuonna 2014 Nokian kaupunginvaltuusto päätti järjestää suunnittelukilpailun keskusta-alueen maankäytön kehittämiseksi. Kilpailu ratkaistiin lokakuussa 2015. Kilpailutulosten soveltamisperiaatteita ja jatkotoimenpiteitä valmistellaan päätöksentekoa varten keskustan kehittämisen ohjausryhmässä. Kaupungin internet-sivuilla kerrotaan: Nokian kaupungin järjestämässä arkkitehtisuunnittelukilpailussa tavoitteena oli ideoida laadultaan korkeatasoinen sekä samalla realistinen ja toteuttamiskelpoinen maankäyttöratkaisu keskusta-alueen elinvoiman lisäämiseksi, maankäytön kehittämiseksi ja tulevien asemakaavamuutosten suunnittelun tueksi. Kilpailualue käsittää Nokian keskusta-alueen Nokianvirran tehdassaarelta rautatien pohjoispuoliselle teollisuusalueelle asti. Palkintolautakunta päätti yksimielisesti valita Nokian keskustan suunnittelukilpailun ensimmäiselle sijalle ehdotuksen Ropelli. Ehdotus täyttää parhaiten kilpailulle asetetut tavoitteet. Ehdotuksessa esitetään alueelle laadukas, toimiva ja joustava ratkaisu, jossa on huomioitu hyvin alueen ve- 9/10
tovoima-tekijöitä ja muodostettu selkeä ja kaupunkimainen kytkeytyminen ympäröivään rakennettuun ympäristöön ja viheralueisiin. Työn on suunnitellut suunnittelutoimisto Arkkitehdit Anttila ja Rusanen Oy. Kaupunginarkkitehti Asko Riihimäki selostaa keskustan kehittämisestä. Maankäyttö ja asuminen -työryhmä 21.4.2016 Päätösehdotus. Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki: Maankäyttö ja asuminen -työryhmä merkitsee asian tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 27 SEURAAVAT KOKOUKSET Työryhmän vuosikellon vakioasioina vuosittain ovat: MASTO:n edellisvuoden tavoitteiden toteutuminen (tammi-helmi), MAL-aiesopimuksen seuranta (tammi-huhti), MASTO:n toiminnalliset tavoitteet (syys-loka) sekä työryhmän kehittämispäivä (alkusyksystä). Työryhmän tarkempi ohjelma muotoutuu kokousten asialistojen mukaisesti. Tulevien kokousten aikataulu ja alustava sisältö on seuraava: torstai 02.06.16 klo 13-15 Elinkeinomaankäyttö, Tampereen pysäköintipolitiikka, lähijunaselvitys torstai 25.08.16 klo 13-15 seutustrategia? torstai 29.09.16 klo 11-16 Kehittämispäivä: tutkimus- ja kehityshankkeiden tuloksia, seutustrategia torstai 03.11.16 klo 13-15 torstai 08.12.16 klo 13-15 28 MUUT ASIAT Mikko Nurminen aloittaa MASTO-työryhmän puheenjohtajana kesäkuussa. Mikko toimii 1.6. alkaen kaupunkiympäristöjohtajana Tampereen kaupungilla. 29 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Pj. päätti kokouksen klo 15. 10/10