Kansallinen ikääntymisen foorumi Eläketurvakeskus, Helsinki, 21.11.2012 Kansallisen ikääntymisen foorumin keskeisenä tavoitteena on koota yhteen ikääntymisen tutkimuksesta kiinnostuneet tutkijat, rahoittajat ja tutkimustiedon käyttäjät. Järjestyksessä yhdeksännen foorumin teemana olivat toimijuus ja hyvä arki, joita tarkasteltiin sekä työssä olon että eläkkeellä olon näkökulmasta. Vuoden 2012 foorumin järjesti RAY.
Työssä vai eläkkeellä? Jari Kannisto 21.11.2012
Esityksen aiheet Taustaa ja määrittelyä Kehityksestä 2007-2011 Vuosi 2011 Miehet ja naiset Yhteenveto ETK/TI/Kannisto Jari 21.11.2012 Eläketurvakeskus 2
Työssä ja eläkkeellä Henkilö on työssä ja eläkkeellä, jos työ (tai yrittäjätoiminta) kartuttaa työeläkettä ja hän saa omaan työuraan perustuvaa eläkettä. Tarkastelu on tehty kuukausitasolla, koska eläke maksetaan aina täydeltä kalenterikuukaudelta. Silti työ on voinut olla vaikkapa vain yhden päivän satunnainen suoritus tai koko kuukauden mittainen urakka saman eläkekuukauden aikana. Osa-aikaeläkettä tarkastellaan erikseen. ETK/TI/Kannisto Jari 21.11.2012 Eläketurvakeskus 3
% Eri ikäryhmien työllisyysasteita vuosina 1990 2011 80 70 60 50 40 30 20 10 15 64-vuotiaat 55 59-vuotiaat 60 64-vuotiaat 65 69-vuotiaat 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 ETK/TI/Kannisto Jari 21.11.2012 Eläketurvakeskus 4
100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 Vuosien 2007-2011 lopussa eläkkeellä ja työssä olleet, (osa-aikaeläke mukana) 18-67-vuotiaat Lukumäärä 0 2007 2008 2009 2010 2011 18-54-v 55-59-v 60-62-v 63-67-v ETK/TI/Kannisto Jari 21.11.2012 Eläketurvakeskus 5
100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 Vuosien 2007-2011 lopussa eläkkeellä ja työssä olleet, (ei osa-aikaeläkettä) 18-67-vuotiaat Lukumäärä 0 2007 2008 2009 2010 2011 18-54-v 55-59-v 60-62-v 63-67-v ETK/TI/Kannisto Jari 21.11.2012 Eläketurvakeskus 6
30 000 Vuosien 2007-2011 lopussa eläkkeellä ja työssä olleet, (ei osa-aikaeläkettä) 18-67-vuotiaat Lukumäärä 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2007 2008 2009 2010 2011 18-54-v 55-59-v 60-62-v 63-67-v ETK/TI/Kannisto Jari 21.11.2012 Eläketurvakeskus 7
Vuoden 2011 lopussa työeläkevakuutettujen jakautuminen työ- ja eläketilan välillä,18-68-vuotiaat Ei eläkkeellä 85 % Työ ja eläke 15 % Eläkkeellä 15 % Ei työssä 24 % Vain eläke 85 % Yhteensä 3,6 milj. henkilöä Työssä 76 % 610 000 henkilöä, OE mukana 3,0 milj. henkilöä ETK/TI/Kannisto Jari 21.11.2012 Eläketurvakeskus 8
Vuoden 2011 lopussa työeläkevakuutettujen jakautuminen työ- ja eläketilan välillä, 63-67-vuotiaat Eläkkeellä 87 % Työ ja eläke 8 % OE 2 % Ei eläkkeellä 13 % Vain eläke 90 % Yhteensä 377 000 henkilöä Ei työssä 35 % Työssä 65 % 328 000 henkilöä 48 000 henkilöä ETK/TI/Kannisto Jari 21.11.2012 Eläketurvakeskus 9
Vuosien 2007-2011 lopussa työssä olleet 63-67-vuotiaat Lukumäärä 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2007 2008 2009 2010 2011 Vain työssä Työ+Eläke Osa-aikaeläke ETK/TI/Kannisto Jari 21.11.2012 Eläketurvakeskus 10
Siis kasvua on - mutta, onko kasvu aitoa? Tarkastelujakson aikana 63-67-vuotiaiden määrä on kasvanut 100 000 työeläkevakuutetulla! ETK/TI/Kannisto Jari 21.11.2012 Eläketurvakeskus 11
Vuosien 2007-2011 lopussa työssä olleiden osuus ikäluokasta, 63-67-vuotiaat % 20 15 10 5 0 2007 2008 2009 2010 2011 Vain työssä Työ+Eläke Osa-aikaeläke ETK/TI/Kannisto Jari 21.11.2012 Eläketurvakeskus 12
Lukumäärä 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 Vuonna 2011 eläkkeellä ja työssä olleet kuukausittain, ei osa-aikaeläkettä 18-67-vuotiaat 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Miehet Naiset Ansiokuukausia eläkkeen rinnalla oli keskimäärin 7,4 kk - Miehillä 7,1 kk - Naisilla 7,6 kk Vuoden aikana työssä 47 000 miestä ja 52 000 naista ETK/TI/Kannisto Jari 21.11.2012 Eläketurvakeskus 13
Lukumäärä 20 000 Vuonna 2011 eläkkeellä ja työssä olleet kuukausittain, ei osa-aikaeläkettä 63-67-vuotiaat 15 000 10 000 5 000 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Miehet Naiset Ansiokuukausia eläkkeen rinnalla oli keskimäärin 7,3 kk - Miehillä 7,1 kk - Naisilla 7,4 kk Vuoden aikana työssä 23 000 miestä ja 27 000 naista ETK/TI/Kannisto Jari 21.11.2012 Eläketurvakeskus 14
Lukumäärä 30 000 Vuoden 2011 aikana eläkkeellä ja työssä olleiden eläkelajit (ei osa-aikaeläkettä) 18-68-vuotiaat 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Vanhuuseläke Tk-eläke Osa-tk Muu (ei OE) Miehet Naiset ETK/TI/Kannisto Jari 21.11.2012 Eläketurvakeskus 15
/kk 2 500 2 000 1 500 1 000 500 Vuonna 2011 eläkkeellä ja työssä olleiden keskimääräinen työeläke ja palkka 63-67-vuotiaat 0 Miehet Naiset Oma työeläke Palkka Keskim. oma työeläke 31.12.* *31.12.2011 omaan työuraan perustuvaa työeläkettä saaneiden 63-67-vuotiaiden työeläkkeen keskimäärä. ETK/TI/Kannisto Jari 21.11.2012 Eläketurvakeskus 16
Summa summarum 18-67-vuotiaista Eläkkeensaajien työnteko on hieman lisääntynyt Naiset tekevät miehiä enemmän työtä eläkkeen rinnalla, koska heillä on enemmän osa-tk:ta 63-67-vuotiaista Työtä ei tehdä ensisijaisesti pienen eläkkeen vuoksi, paremminkin päinvastoin Työssä käyvien 63-67-vuotiaiden työeläkkeet ovat keskimääräistä suurempia Työtä tehdään enemmänkin omista lähtökohdista vapaaehtoisesti ja satunnaisesti Työssä reilut 60 000, joista myös eläkkeellä puolet, joista osa-aikaeläkkeellä 4 000 ETK/TI/Kannisto Jari 21.11.2012 Eläketurvakeskus 17
Kansallinen ikääntymisen foorumi 21.11.2012 Eläketurvakeskus
Sisältö 65+ työllisiä koskeva tieto on hajanaista. Esitys on työvoimatutkimukseen nojaava yleiskatsaus. Siinä idetään erityisesti silmällä työllisyyden kasvupotentiaalia/ongelmia 65 vuotta täyttäneiden parissa. Lopuksi tuodaan esiin kasvun motivoinnin keskeinen taloudellinen syy.
Työllisten määrä ja taso Työllisten määrä kasvaa eri 5-vuotisikäryhmissä viiden vuoden välein. Aallonharjojen syynä on suurten ikäluokkien siirtyminen aina uusiin ikäryhmiin. 65+ parissa kasvu on matalampaa ja työllisten määrä on selvästi pienempi kuin muissa ikäryhmissä. On kuitenkin syytä huomata, että 65+ työllisiä on jo saman verran kuin 60-64-vuotiaita työllisiä uuden ikäpolitiikan alkuaikoina, 90- luvun lopulla. 65-74-työllisyyden kasvu: johtuuko se vain väestön kasvusta? Työllisiä 90-luvun lopulla oli ~15 000 henkilöä, 2000-luvun alussa ~2000, viime vuosikymmenen lopussa kasvoi ~35 000 henkilöön ja on v. 2011 45 000 henkilöä. Kasvua on jo ennen suurten ikäluokkien siirtymistä 65 vuoden yli vuodesta 2010 alkaen. Työllisten osuus väestöstä, työllisyysaste, onkin 65+:ien parissa kasvanut: 90-luvun lopulla pienimmillään 3%, v. 2011 9%.
Kuvio 1. Yli 45-vuotiset työlliset (henkilöä) 1989-2011. Työvoimatutkimus. 400 '000 350 300 Ikä, v. 250 200 150 45-49 50-54 55-59 60-64 65-74 100 50 0 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Kuvio 2. Ikäryhmittäiset työllisyysasteet (työllisten osuus väestöstä) 1989-2011. Työvoimatutkimus. 100 % 90 80 70 60 50 40 30 20 Ikä 45-54 25-44 55-59 55-64 60-64 15-24 65-74 10 0 '89 '91 '93 '95 '97 '99 '01 '03 '05 '07 '09 '11 Vuosi
Ikä ja sukupuoli V. 2000 työllisten jakauma 65 ja 74-ikävuoden välillä on hämmästyttävän tasaista, vaikka painottunutkin nuorempaan päähän. Vuoteen 2011 mennessä kaiken ikäisten työllisten määrä on kasvanut. Työllisiä on odotetusti eniten alle 70-vuotisten parissa. Painottunut ajan myötä; vuonna 2000 runsas 2/3, vuonna 2011 ¾ alle 70- vuotiaita. Nykyään on tyypillistä: valtaosa työllisistä on alle 68-vuotiaita. Luonteva selitys: suuret ikäluokat ovat alle 65-67-vuotiaita Toinen keskeinen selitys on eläkereformi. Sekin koskee juuri 55-57- vuotiaita. 65+ työlliset ovat valtaosaltaan miehiä. Miesten osuus työllisistä on vaihdellut 70 %:n molemmin puolin, viime aikoina pienemmällä puolella, lähempänä 60 prosenttia, ts. naisten osuus on kasvanut.
Kuvio 3. 65-74-vuotiaat työlliset ikäryhmittäin v. 2000 ja 2011. Työvoimatutkimus. 14 '000 12 10 8 2000 6 2011 4 2 0 Ikä 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74
Kuvio 5. 65-vuotta täyttäneiden määrä sukupuolen mukaan 1989-2011. Työvoimatutkimus. 35 '000 30 25 20 miehet naiset 15 10 5 0 19891990199119921993199419951996199719981999200020012002200320042005200620072008200920102011
Yrittäjät ja palkansaajat V. 2000 vain runsas viidennes palkansaajia Nykyään jo yli 40% Yrittäjien osuus pudonnut ¾:sta alle 60 prosenttiin Kehityksen jatkuminen helpottaa työllistymistä. Työikäisistä (15-64-vuotiaista) työllisistä vain kymmenisen % on yrittäjiä ja yrittäjäperheenjäseniä. Palkansaajien on helpompi jatkaa palkansaajina. Sekä mies- että naisyrittäjien määrät kasvaneet mutta mies- ja naisyrittäjien osuus työllisistä laskenut. Naisista enemmistö onkin jo palkansaajia. Palkansaajista on lähes saman suuruinen määrä miehiä ja naisia. Yrittäjissä miehiä on yli kaksinkertainen määrä naisiin verrattuna.
Kuvio 4. Työlliset ammattiaseman ja iän mukaan vuosina 2000 ja 2011. Työvoimatutkimus. 100 % 90 80 70 60 50 2000 2011 40 30 20 10 0 15-64 65-74 15-64 65-74 Palkansaajat Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet
Osa-aikaisuus 65-74-vuotiaat työlliset ovat 60-prosenttisesti osa-aikaisia, osuus on säilynyt ajan myötä ~samana Koko-aikaisten osuus on kasvanut palkansaajien ja pienentynyt yrittäjien parissa osa-aikaisia on yrittäjissä on nykyään hieman enemmän kuin palkansaajien parissa
Kuvio 5.Osa-aikaisten osuus 65-74-vuotiaista palkansaajista ja yrittäjistä vuosina 2000 ja 2011. Työvoimatutkimus. % 80 70 60 50 40 30 palkansaajat yrittäjät kaikki 20 10 0 2000 2011
Työaika Työikäisillä (15-64 v.) viikkotyöaika on n. 70- prosenttisesti keskittynyt 35 ja 40 tunnin väliin 65 vuotta ylittäneillä työaika on tasaisemmin jakaantunut kuin työikäisillä Vuodesta 2000 vuoteen 2011 siirtymää lyhyempiin työaikoihin. Kuitenkin v. 2011 oli eniten niitä, jotka työskentelivät 35-40 tuntia Työtunneillakin mitattu 65+:ien työpanos on merkittävä.
Kuvio 6. Normaali viikkotyöaika 65-74 vuotiailla vuosina 2000 ja 2011. Työvoimatutkimus. 25 % 20 15 v. 2000 10 v. 2011 5 0 tuntia 1-4 5-9 10-19 20-29 30-34 35-40 41-50 51 - Tuntematon
Toimialat Rauhaton kuva toimialoista. Mutta keskittyneet: Erityisesti maatalouteen mutta myös tukku- ja vähittäiskauppaan, muuhun ammatilliseen, tieteelliseen ja tekniseen toimintaan, teollisuuteen, rakentamiseen ja terveyspalveluihin. Hajanaisuus ilmentää sitä, että 65+ työlliset ovat hajaantuneet kuitenkin pitkin eri toimialoja; eläkeikäiset eivät toimi vain jollakin toimialalla
Kuvio 7. 15-64 ja 65-74-vuotiaiden työllisten jakauma toimialoittain vuonna 2011. Työvoimatutkimus. Maatalous Metsä- ja kalatalous; kaivostoiminta Teollisuus Sähkö-, kaasu-, lämpö-, vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto Rakentaminen Moottoriajoneuv. kauppa sekä korjaus Tukku- ja vähittäiskauppa Maa-, vesi- ja ilmaliikenne Varastointi ja liiken. palv. toiminta; posti- ja kuriiritoim. Majoitus- ja ravitsemistoiminta Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutustoiminta; kiinteistöala Arkkitehti- ja insinööripalv.; tekninen testaus ja analys. Muu ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Julkinen hallinto ja maanpuol.; pakoll. sos.vakuutus Koulutus Terveyspalvelut Sosiaalihuollon laitos- ja avopalvelut Taiteet, viihde ja virkistys Muu palvelutoiminta yms. Toimiala tuntematon 15-64 65-74 0 2 4 6 8 10 12 14 16 %
Miksi 65-74-vuotiaiden työllisyys on tärkeää? Työikäinen väestö vähenee tällä vuosikymmenellä 120 000 henkilöllä, ikääntyneetkin (55-64-vuotiaat) 60 000 henkilöllä. Mutta: 65-74-vuotiaiden määrä kasvaa n. 210 000 henkilöllä, l. 41 prosentilla! Väestömäärän kasvu aiheuttaisi sen, että 65-74-vuotiaiden työllisten määrä kohoaisi nykyisestä 45 000 henkilöstä vuonna 2020 62 000 henkilöön, vaikka heidän työllisyysasteensa säilyisi viime vuoden tasolla, 8,7 prosentissa. Työllisyyden kasvua olisi tällöinkin 17 000 henkilöä. Jos 65-74-vuotiaiden työllisyystilanne kuitenkin jatkaisi paranemistaan viiden viime vuoden malliin, heidän työllisyysasteensa olisi vuonna 2020 13,6% ja työllisten määrä 97 000 henkilöä. Lisäystä olisi 52 000 henkilöä! Toteutuminen ei ole kirkossa kuulutettu. Laskelma osoittaa kuitenkin, että realististenkin arvioiden mukaan kyse on suuren mittakaavan mukaisista muutoksista. Toisaalta: 97 000 työllisen määrän voisi myös ylittää!
Taulukko 1. Väestö 2010 ja ennuste vuoteen 2020 ikäryhmittäin. Tilastokeskus, väestöennuste. Ikä, v. 2010 2020 Muutos, henkilöä 15-24 659864 608869-50995 25-34 685340 710311 24971 35-44 663600 712093 48493 45-54 751934 668907-83027 55-64 785820 725423-60397 15-64 3546558 3425603-120955 65-74 505492 714898 209406
Kansallisen ikääntymisen foorumi 21.11.2012 Eläketurvakeskus Työnantajien ja työntekijöiden näkemykset vanhuuseläkkeelle siirtymisestä ja työssä jatkamisesta Eila Tuominen
Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa kaikista eläkkeelle siirtyneistä siirtyi vanhuuseläkkeelle, vuonna 2011 vastaava osuus oli kaksi kolmasosaa Taustalla on monia tekijöitä. Ikääntyneiden työllisyyden paraneminen, suurten ikäluokkien vanhuuseläkeikään tulo, eläkkeitä koskevat muutokset: mm. yksilöllisen varhaiseläkkeen ja työttömyyseläkkeen lakkauttaminen, joustavan eläkeiän voimaantulo v. 2005, vanhuuseläkkeen ikärajan aleneminen 65 vuodesta 63 vuoteen, eläkeiän valinnanmahdollisuus ikävälillä 63 68 vuotta, varhennetun vanhuuseläkkeen ikärajan korotus ym. Vanhuuseläkkeelle siirtyminen on keskittynyt 63 vuoden ikään: joka toinen jää vanhuuseläkkeelle 63-vuotiaana, vajaa viidennes sitä aikaisemmin ja kolmasosa 64 -vuotiaana tai sitä vanhempana. ETK 21.11.2012/ Eila Tuominen Eläketurvakeskus 2
Joustava vanhuuseläkeikä tutkimus Joustava eläkeikä -työnantajatutkimus Suomen kaikkia toimipaikkoja edustava tutkimus Tilastokeskus keräsi tutkimusaineiston Avoimet työpaikat ja rekrytointi toimipaikoissa -tutkimuksen yhteydessä alkuvuodesta 2011 Vastausprosentti 81 %. Tutkimuksessa 1894 toimipaikkaa. Joustava eläkeikä -työntekijätutkimus Kohderyhmänä v. 2010 suoraan työstä vanhuuseläkkeelle siirtyneet palkansaajat. Siihen kuuluu n. 70 % kaikista v. 2010 vanhuuseläkkeelle siirtyneistä Kohderyhmästä valtaosa kuuluu suuriin ikäluokkiin Tutkimus toteutettiin postikyselynä v. 2011, kysely lähetettiin 3161 otoshenkilölle Vastausprosentti 84,5 %. Tutkimuksessa 2672 vanhuuseläkkeelle siirtynyttä palkansaajaa. ETK 21.11.2012/ Eila Tuominen Eläketurvakeskus 3
Joustava vanhuuseläkeikä ja työurien piteneminen Voiko eläkeiän valita vapaasti? Olisiko halunnut jatkaa työssä pitempään ja olisiko työpaikan puolesta voinut jatkaa pitempään? miten toimipaikat arvioivat työssä jatkamismahdollisuuksia? Joustavan eläkeiän käyttö vanhuuseläkkeelle siirtyminen eri palkansaajaryhmissä Mitkä tekijät vaikuttavat vanhuuseläkkeelle siirtymiseen? Toimipaikkojen näkemykset työurien pitenemiseen liittyvistä kysymyksistä ikärajoja koskevat näkemykset, tuetaanko toimipaikoilla ikääntyneiden työssä jatkamista, halutaanko työllistää ja pitää ikääntyneitä työssä nykyistä enemmän, näkemykset työurien pitenemisestä Yhteenveto pitenevätkö työurat loppupäästä? ETK 21.11.2012/ Eila Tuominen Eläketurvakeskus 4
Kokemukset vanhuuseläkkeelle siirtymisestä ja arviot työssä jatkamismahdollisuuksista
Palkansaajat: oliko mahdollista valita eläkeikä käyttäen hyväksi joustavia vanhuuseläkeikärajoja (63 68 v.)? Mahdollisuus valita eläkkeellesiirtymisikä Kaikki Eläkkeelle siirtymisikä 59-62 v 63 v 64-65 v 66-69 v (p=0.000) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei Ei osaa sanoa ETK 21.11.2012/ Eila Tuominen Eläketurvakeskus 6
Vanhuuseläkkeelle siirtymistä ja työssä jatkamista koskeva päätös toimipaikalla Kuka päätti: Työntekijä itse Työnantaja ja työntekijä yhdessä Työnantaja Ei osaa sanoa Yhteensä Vanhuuseläkkeelle siirtymistä koskeva päätös % % % % % Työnantajat *) 83 12 2 3 100 Palkansaajat 78 15 7 0 100 Työssä jatkamista koskeva päätös, kun työntekijä on halukas jatkamaan 63 vuotta täytettyään: % % % % % Työnantajat 26 67 3 4 100 *) Kysymys koski toimipaikkoja, joissa oli siirrytty vanhuuseläkkeelle viimeisten kolmen vuoden aikana. ETK 21.11.2012/ Eila Tuominen Eläketurvakeskus 7
Olisiko vanhuuseläkkeelle siirtynyt työntekijä halunnut ja olisiko työpaikan puolesta voinut jatkaa työssä pidempään? Olisiko työpaikan puolesta voinut jatkaa työssä pidempään: Olisiko itse halunnut jatkaa työssä pitempään Kyllä Ei Kyllä 8 71 Ei 11 10 ETK 21.11.2012/ Eila Tuominen Eläketurvakeskus 8
Työnantajien arviot työssä jatkamismahdollisuuksista Työnantajatutkimukset: Useimmissa tehtävissä toimipaikallamme voi hyvin jatkaa 65 -vuotiaaksi Samaa mieltä Eri mieltä Ei osaa sanoa Yhteensä % % % % 2004 50 48 2 100 2011 58 40 2 100 Useimmissa tehtävissä toimipaikallamme voi hyvin jatkaa 68 -vuotiaaksi Samaa mieltä Eri mieltä Ei osaa sanoa Yhteensä % % % % 2004 21 77 2 100 2011 26 72 2 100 ETK 21.11.2012/ Eila Tuominen Eläketurvakeskus 9 9
Joustavan eläkeiän käyttö - vanhuuseläkkeelle siirtyminen eri tekijöiden mukaan
Palkansaajien vanhuuseläkkeelle siirtyminen koulutustason mukaan, kaikki sektorit Eläkeikä Kaikki Ylempi korkea-aste Alempi korkea-aste Keskiaste Perusaste (p=0.000) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Alle 63 63 64-65 66-69 ETK 21.11.2012/ Eila Tuominen Eläketurvakeskus 11
Palkansaajien vanhuuseläkkeelle siirtyminen koulutustason mukaan, yksityinen sektori Yksityinen sektori Kaikki Eläkeikä Ylempi korkea-aste Alempi korkea-aste Keskiaste Perusaste (p=0.421) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Alle 63 63 64-65 66-68 ETK 21.11.2012/ Eila Tuominen Eläketurvakeskus 12
Palkansaajien vanhuuseläkkeelle siirtyminen työuran suhteellisen keston mukaan *) Työuran suhteellinen kesto, % Eläkeikä Alle 85 85-94 95-99 100 (p=0.000) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Alle 63 63 64-65 66-69 *) Työuran suhteellinen kesto: työssäoloajan osuus 23 vuoden iän täyttämisestä vanhuuseläkkeelle siirtymiseen saakka. ETK 21.11.2012/ Eila Tuominen Eläketurvakeskus 13
Palkansaajien vanhuuseläkkeelle siirtyminen eläkkeelle siirtymistä edeltäneen ansiotason mukaan Ansiotaso: Eläkeikä 1. alin kvartiili 2. kvartiili 3. kvartiili 4. ylin kvartiili (p=0.000) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Alle 63 63 64-65 66-69 ETK 21.11.2012/ Eila Tuominen Eläketurvakeskus 14
Työuran pituus vanhuuseläkkeelle siirtymisiän mukaan Eläkeikä: Alle 63 63 64 65 66 69 Kaikki Työvuosia, keskimäärin Henkilöiden osuus joilla työvuosia vähintään 40 35,6 37,4 37,2 38,9 37,1 3 37 44 62 34 ETK 21.11.2012/ Eila Tuominen Eläketurvakeskus 15
Mitkä tekijät vaikuttivat vanhuuseläkkeelle siirtymiseen ja työssä jatkamiseen?
Palkansaajien oma arvio eri tekijöiden vaikutuksesta eläkkeelle jäämiseen Eläkeikä Alle 63 63 64-65 66-69 Alle 63 63 64-65 66-69 Alle 63 64-65 63 66-69 Alle 63 63 64-65 66-69 Kuinka paljon vaikutti: Työ ja työolot Vapaa-aika ja harrastukset Terveydentila Perhetilanne Vaikutti paljon tai jonkin verran: 59 % 57 % 37 % 24 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Paljon Jonkin verran Ei lainkaan Ei osaa sanoa ETK 21.11.2012/ Eila Tuominen Eläketurvakeskus 17
Avovastausten analyysi kysymykseen, mitkä tekijät olisivat saaneet jatkamaan työssä pitempään *) Yleisimmät vastaukset: % Ei mikään, eivät mitkään 19 Työ ja työolot: kiire, työtehtävien muuttaminen ym. 14 Työyhteisö: työilmapiiri, johtamistavat, työtoverit ym. 14 Taloudelliset tekijät, palkankorotus, suurempi eläke, 9 Joustot, työajan jousto, osa-aikaeläke, vapaapäivät 7 Jos olisi pyydetty jatkamaan, työpaikan vaihto 7 Varmuus työpaikasta, työpaikan säilyminen, irtisanom. 6 Terveydentilanne ja jaksaminen 6 Eläke- tai virkaikä tuli täyteen 5 *) Vapaamuotoisen vastauksen antoi 61 prosenttia eläkkeelle siirtyneistä palkansaajista. ETK 21.11.2012/ Eila Tuominen Eläketurvakeskus 18
Toimipaikkojen näkemykset työurien pitenemiseen liittyvistä kysymyksistä
Vanhuuseläkeikärajoja koskevat näkemykset 63 vuoden alaikäraja Liian matala Sopiva Liian korkea Ei osaa sanoa Yhteensä % % % % % Työnantajat 6 70 21 3 100 Palkansaajat 8 86 3 3 100 68 vuoden yläikäraja Liian matala Sopiva Liian korkea Ei osaa Yhteensä sanoa % % % % % Työnantajat 2 29 66 3 100 Palkansaajat 3 48 44 5 100 ETK 21.11.2012/ Eila Tuominen Eläketurvakeskus 20
Näkemykset työnantajan tuesta työssä jatkamiselle Tuetaanko työntekijöitä jatkamaan työssään vanhuuseläkeikään asti: Voimakkaasti Jossain määrin Ei lainkaan Ei osaa sanoa Ei erityisemmin Yhteensä % % % % % % Työnantajat 2004 14 46 26 9 5 100 2011 16 46 24 10 4 100 Palkansaajat 2003 *) 9 31 33 16 11 100 2011 9 33 32 18 8 100 *) Vuoden 2003 tutkimus koski yksityisalojen vanhimpia palkansaajia. ETK 21.11.2012/ Eila Tuominen Eläketurvakeskus 21
Työyhteisön ja työorganisaation kehittämistoimenpiteistä toimipaikalla Toimipaikkojen osuus, joissa on tehty viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana: Työnantajatutkimus 2004 Työnantajatutkimus 2011 % % Johtamisen ja esimiestyön kehittämistä 52 53 Työjärjestelyiden joustavuuden lisäämistä 56 49 Kiireen ja aikapaineen vähentämistä 40 35 Työaikojen joustavuuden parantamista 35 35 Ikääntyvien sijoittamista tarvittaessa uusiin tehtäviin 13 13 ETK 21.11.2012/ Eila Tuominen Eläketurvakeskus 22
Työnantajien halukkuus ikääntyneiden (55+) ja vanhuus-eläkeikäisten työllistämiseen ja työssä pitämiseen Työnantajatutkimus 2011 Haluaisi työllistää tai pitää työssä nykyistä enemmän: Kyllä Mahdollisesti Ei Ei osaa sanoa Yhteensä % % % % % 55 + -vuotiaita 25 33 40 2 100 Vanhuuseläkeikäisiä (63+ v.) 13 27 57 3 100 Haluaisi tarjota vanhuuseläkkeellä oleville: Kyllä Mahdollisesti Ei Ei osaa Yhteensä sanoa % % % % % Pysyvää työtä 8 17 72 3 100 Tilapäistä tai osaaikaista työtä 33 41 24 2 100 ETK 21.11.2012/ Eila Tuominen Eläketurvakeskus 23
Ansiotyö vanhuuseläkkeellä ollessa eläkkeellesiirtymisiän mukaan, vuonna 2010 vanhuuseläkkeelle siirtyneet palkansaajat Eläkkeellesiirtymisikä Tekeekö tai voisiko harkita ansiotyötä eläkkeellä ollessa Kyllä, Kokopäivätyötä Kyllä, mutta vain osaaikatyötä Kyllä, tilapäisesti silloin tällöin Ei Yhteensä Lkm % % % % % % 59 62 v. 3 10 48 39 100 522 63 v. 3 12 43 42 100 966 64 65 v. 4 14 44 38 100 714 66 69 v. 8 20 44 28 100 463 Kaikki 4 12 44 40 100 2 665 (p=0.000) ETK 21.11.2012/ Eila Tuominen Eläketurvakeskus 24
Työnantajien näkemys työurien pidentämisen tavoitteesta ja sen toteutumisesta omalla toimipaikalla Kuinka todennäköistä työurien piteneminen on omalla toimipaikalla Erittäin tai melko todennäköistä Ei erityisen tai ei lainkaan todennäköistä Kuinka tärkeää työurien pidentäminen on Erittäin tärkeää tai melko tärkeää Ei erityisen tärkeää tai ei lainkaan tärkeää 29 % 4 % 25 % 42 % ETK 21.11.2012/ Eila Tuominen Eläketurvakeskus 25
Yhteenveto ja arviointia
Vanhuuseläkkeelle siirtyminen myöhentyy 1 (2) Lainsäädännön vaikutuksista Julkisen sektorin alemmat eläkeiät poistuvat vähitellen Varhennettu vanhuuseläke poistuu, myöhentää hieman eläkkeelle siirtymistä, saman suuntainen vaikutus pitkäaikaistyöttömien vanhuuseläkeiän nousulla nykyisestä 62 vuoden iästä 63 vuoden ikään Elinaikakertoimen vaikutus työssä jatkamiseen selviää, kun sen eläkettä pienentävä vaikutus kasvaa Väestörakenteen muutoksen vaikutuksesta Väestön ikääntyminen näkyy myös työvoiman ikääntymisenä Työmarkkinoilla on jouduttu sopeutumaan vanhenevaan ja vähenevään työvoimaan Työelämään tulevat ikäluokat eläkkeelle siirtyviä suuria ikäluokkia pienempiä ETK 21.11.2012/ Eila Tuominen Eläketurvakeskus 27
Vanhuuseläkkeelle siirtyminen myöhentyy 2 (2) Asennetekijöiden vaikutuksista Neljäsosa työnantajista halukas työllistämään nykyistä enemmän 55- vuotiaita, halukkuutta vanhuuseläkeikäisten työllistämiseen vähän Runsas neljäsosa työnantajista uskoo työurien pitenemisen tavoitteeseen ja uskoo työurien pitenevän myös omalla toimipaikalla Vanhuuseläkkeelle siirtyneistä noin viidesosa olisi halunnut jatkaa työssä pidempään. Kiinnostusta on enemmän työssä pitkään jatkaneilla Sekä työnantajien että palkansaajien arvioiden mukaan työssä jatkamismahdollisuuksia on enemmän kuin on halukkuutta tai kykyä jatkamiseen Työelämään liittyvät tekijät pääasiallinen este työssä jatkamiselle Talouskehitys ja työvoiman tarve vaikuttavat merkittävästi kehitykseen ETK 21.11.2012/ Eila Tuominen Eläketurvakeskus 28
Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi
Ikääntyneiden työssä jaksaminen? Työuran uurtajat -toimintamalli Salla Toppinen-Tanner, PsT Tiimipäällikkö/Työuramuutosten ja moninaisuuden johtaminen Salla Toppinen-Tanner / 21.11.2012 Työterveyslaitos www.ttl.fi
Työ ja terveys Suomessa 2009 Mitkä asiat saisivat jatkamaan työelämässä 63 ikävuoden jälkeen, 45 vuotta täyttäneet 40 35 30 25 20 15 10 5 0 oma terveys taloudelliset tekijät mielekäs työ työaika työn keventäminen yvä ja kannustava työyhteisö hyvä ja toimiva työympäristö muu ei mikään Työterveyslaitos www.ttl.fi
Työolot ja työssä jatkaminen (Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 2010:2) Mikä kannustaa pitkään työuraan? (erittäin tärkeä % osuus) varmuus työpaikan säilymisestä palkan lisääminen työterveyshuollon kehittäminen työmäärän ja kiireen vähentäminen kuntoutusmahdollisuuksien parantaminen joustavammat työajat työympäristön parantaminen johtamistapojen parantaminen osa-aikaeläke vuorotteluvapaa 21 21 24 36 35 33 33 31 29 53 0 10 20 30 40 50 60 Työterveyslaitos www.ttl.fi
Työkyvyn/voimavarojen edistäminen sekä kuormittumisen ehkäisy työpaikoilla Tuura -menetelmän kehittämisen taustaa Suomi tarvitsee pidempiä työuria siihen päästään lisäämällä työelämään osallistumista sen kaikissa eri vaiheissa Kuormittumisen ehkäisyn/terveyden edistämisen tutkimuksista tiedetään Kunnollista vaikutustietoa on vain vähän (=laadukasta interventiotutkimustietoa) Vaikuttavat interventiot usein yksilöön kohdistuvia (vain vähän työpaikkatasoisia interventioita) Erityisesti yksilöön kohdistuvat ajattelun tai käyttäytymisen muuttamiseen kohdistetut menetelmät todettu tehokkaiksi kuormittumisen lieventämisessä Yleensä yksilö/organisaatiotason yhdistäminen (tehokkainta tai) suositeltu vaihtoehto Toimenpiteiden sisällyttäminen organisaation käytäntöihin ja rakenteisiin suositeltavaa (esim. Ikäohjelma, työhyvinvointiohjelma, henkilöstön koulutusohjelma jne.) Työterveyslaitos www.ttl.fi
Tuura -menetelmän kehittämisen taustaa Aikaisemmista työuran siirtymävaiheisiin kehitetyistä menetelmistä saadut kokemukset.. Työntekijöiden valmistautuneisuutta (pystyvyys sekä vastoinkäymisiin varautuminen) työurasiirtymiin on voitu lisätä interventioilla. Tällä ollut yhteys myöhempään vähäisempään oireiluun ja työuran laatuun. Vertaisryhmät tehokkaita: roolimallit, jaettu tieto, aktiivinen osallistuminen Työterveyslaitos www.ttl.fi
Selviytymisen voimavarojen vahvistaminen koettu pystyvyys Tutkimuksissa on osoitettu, että koettu toiminnan hallinta (tai koettu pystyvyys) ennustaa parhaiten tulevaa käyttäytymistä (Ajzen, 1991, Bandura, 1977). Käytännössä hallinnan tunteen vahvistumiseen tulee liittyä myös tiedollinen valmius ja motivaatio Esimerkiksi eläkkeelle hakeutumisen aikomukset saattavat syntyä jo hyvissä ajoin ennen varsinaista eläkeikää (kohdennus alun perin 40 +) Tavoitteelliseen käyttäytymiseen vaikuttavat asenteet, muiden asettama normi ja koetut vaikutusmahdollisuudet Salla Toppinen-Tanner / 17.2.2011 Työterveyslaitos www.ttl.fi
Voimavaranäkökulma Tieto Hallinta Motivaatio Selviytyminen muutoksissa, jaksaminen, halu jatkaa työssä Salla Toppinen-Tanner / 17.2.2011 Työterveyslaitos www.ttl.fi
Työuran uurtaja ryhmämenetelmä (2008) Salla Toppinen-Tanner / 17.2.2011 Työterveyslaitos www.ttl.fi
Työuran uurtaja ryhmämenetelmän tavoitteet Tavoitteena edistää työntekijöiden hyvinvointia ja uranhallintaa muuttuvassa työelämässä vahvistamalla valmistautuneisuutta työuran hallintaan. Tarkoitettu organisaatioiden sisäiseksi työkaluksi, joka vahvistaa työterveyshuollon ja henkilöstöhallinnon yhteistyötä. Menetelmässä yhdistyvät ennaltaehkäisyn, työkyvyn edistämisen ja henkilöstökoulutuksen tavoitteet. Salla Toppinen-Tanner / 17.2.2011 Työterveyslaitos www.ttl.fi
Työuran uurtaja -ryhmämenetelmän toteuttaminen ja sisältö Työpaikoilla toteutettava intensiivivalmennus: 16 tuntia, 10-20 hlön ryhmät, 2 ohjaajaa (suositus tth+ hr), sertifiointi ja koulutus TTL Sisältää ohjaajien työkirjan ja osallistujan käsikirjan (standardoitu) Perustuu aktiiviseen oppimiseen, toiminnallisuuteen: tavoitteiden/ongelmien tunnistaminen, ratkaisujen tunnistaminen ja harjoittelu; Käsiteltävät aihepiirit työhön ja omaan jaksamiseen liittyviä Vaikutukset todettu satunnaistetussa kenttäkokeellisessa tutkimuksessa v. 2006-2010 Salla Toppinen-Tanner / 17.2.2011 Työterveyslaitos www.ttl.fi
Ryhmäohjelma 1 puolipäivä 2 puolipäivä 3 puolipäivä 4 puolipäivä Ohjaajien ja ohjelman esittely Työelämätavoite - haastattelu Omien taitojen ja osaamisen tunnistaminen Elinikäinen oppiminen ja omassa työssä kehittyminen Muutosten hallinta ja mahdollisuus oppimiseen muutoksessa Työorganisaation sosiaalinen rakenne ja tuen muodot, mahdollisuudet oman sosiaalisen tuen lisäämiseen Stressinhallinta ja henkinen hyvinvointi Suunnitelma oman työn ja työuran hallinnan lisäämiseksi Työ/elämä tasapaino ja odotukset työelämältä Informaatiohaastattelu Keinoja työn määrän ja sosiaalisten ristiriitojen hallintaan Vapaaehtoiset esittävät suunnitelmansa ryhmälle Ohjelman päättäminen Salla Toppinen-Tanner / 17.2.2011 Työterveyslaitos www.ttl.fi
Työuran uurtaja -menetelmän tavoitteet Henkilöstön valmistautuneisuus Tiedot ja taidot Motivaatio Urahallinta muutoksessa Työelämätavoitteiden proaktiivisuus Työhyvinvointi Tunnistaa oman työuran haasteet ja ratkaisut x Uskoo pystyvänsä ja haluaa ratkaista työuran haasteet ja vastoinkäymiset Työssä jatkaminen Työn imu ja jaksaminen Työmotivaatio Poissaolojen vähentyminen Organisaation valmius Työuran uurtaja -ryhmämenetelmä Työterveyshuollon ja henkilöstöhallinnon yhteistyö Henkilöstön tarpeiden ennakointi muutoksissa Salla Toppinen-Tanner / 21.11.2012 Työterveyslaitos www.ttl.fi
Työuran uurtaja vaikuttavuustutkimus 2006-2010 17 organisaatiota -9 kaupunkia -3 yksityisen sektorin yritystä -5 julkisen sektorin organsiaatiota alkukartoitus 2006-2008 Osallistujia N=718 N=369 Satunnaistaminen N=349 Koeryhmä 34 ryhmää 2006-08 N=302 N=324 2. kysely Välittömät vaikutukset 2007-8 3. kysely 7 kk seuranta 2009-10 N=305 4. kysely 1.5 vuoden seuranta Rekisteri 2005-2010 -88% naisia -ka 50,0 (SD 6,4) vuotta -osallistujien ikä vaihteli 31-64 vuoden välillä N=258 N=292 Kontrolliryhmä N=274 Salla Toppinen-Tanner / 21.11.2012 Työterveyslaitos www.ttl.fi
Vaikuttavuustutkimuksen tuloksia: Ryhmän välitön vaikutus (T1 T2) valmistautuneisuuteen työuran hallintaan (F(1, 558) = 12.3; p < 0.001) Salla Toppinen-Tanner / 21.11.2012 Työterveyslaitos www.ttl.fi
Ryhmän välitön vaikutus työhön liittyvien tavoitteiden määrään Salla Toppinen-Tanner / 21.11.2012 Työterveyslaitos www.ttl.fi
Vuori, J., Toppinen-Tanner, S. & Mutanen, P. (2012). Effects of resource-building group intervention on career management and mental health in work organizations: Randomized controlled field trial. Journal of Applied Psychology, 97, 273-286. Salla Toppinen-Tanner / 21.11.2012 Työterveyslaitos www.ttl.fi
Tutkimushypoteesit Interventio vaikuttaa valmistautuneisuuteen (urahallintapystyvyyteen ja vastoinkäymisiin varautumiseen) Interventio vaikuttaa työhyvinvointiin ja eläkeaikomuksiin Vaikutukset työhyvinvointiin ja eläkeaikomuksiin johtuvat kohonneesta valmistautuneisuudesta eli interventiosta (välittävä vaikutus) Intervention vaikutukset ovat nähtävissä erityisesti riskiryhmillä, kuten niillä joilla alussa oli masennusoireita Salla Toppinen-Tanner / 21.11.2012 Työterveyslaitos www.ttl.fi
Tutkimustulokset seurantavaiheessa Ryhmään osallistuneilla merkitsevästi vähemmän masennusoireita kuin vertailuryhmällä vähemmän ennenaikaisen eläkkeelle jäämisen ajatuksia kuin vertailuryhmällä enemmän psyykkisiä voimavaroja kuin vertailuryhmällä verrattuna lähtötilanteeseen Salla Toppinen-Tanner / 21.11.2012 Työterveyslaitos www.ttl.fi
Tutkimustulokset seurantavaiheessa Vaikutukset kohdistuivat erityisesti lähtötilanteessa oireileviin nuorempiin osallistujiin ryhmissä (keski-ikä tutkimuksessa n. 50 vuotta) Salla Toppinen-Tanner / 21.11.2012 Työterveyslaitos www.ttl.fi
Salmela-Aro, K., Mutanen, P. & Vuori, J. Promoting career preparedness and intrinsic work-goal motivation: RCT intervention Journal of Vocational Behavior, 80, 67-75. Ahola, K., Vuori, J., Toppinen-Tanner, S., Mutanen, P. & Honkonen, T. Resource-enhancing group intervention against depression at workplace - who benefits? A randomised controlled study with a seven-month follow-up. Occupational and Environmental Medicine Salla Toppinen-Tanner / 21.11.2012 Työterveyslaitos www.ttl.fi
Lisää tutkimustuloksia Työhön liittyvien tavoitteiden lisääntymiseen liittyi niiden sisäisen motivaation vahvistuminen ("Minä itse haluan tätä" tai "tämä minulle oman kehittymisen kannalta tärkeä tavoite") Menetelmä sopii työpaikalla masennusta ennaltaehkäiseväksi toiminnaksi (kaikille kohdennettuna ja kuormittuneille kohdennettuna) Salla Toppinen-Tanner / 21.11.2012 Työterveyslaitos www.ttl.fi
Työuran uurtaja - menetelmän käyttö Monilla työpaikoilla osa ikäohjelmaa tai muuta ikääntyville kohdennettua jatkuvaa toimintaa esim. Työterveyslaitoksella Ikäpysäkeillä tarjottavaa henkilöstökoulutusta Voidaan yhdistää esim. fyysisen kunnon moduliin Työterveyslaitos järjestää ohjaajien koulutusta ja jatkokoulutusta (ohjaajaverkosto) Kehittämishankkeissa uusia sovelluksia: esim. käynnissä oleva ESR-hanke Perhevapaalta työelämään paluun tukemiseksi Salla Toppinen-Tanner / 21.11.2012 Työterveyslaitos www.ttl.fi
Kiitos! Lisätietoja: salla.toppinen-tanner@ttl.fi Salla Toppinen-Tanner / 21.11.2012 Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi
Aina on oikea ikä! Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 23.11.2012 Esittäjän nimi Työterveyslaitos www.ttl.fi
Tavoitteet: Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien väliseen yhteistyön tärkeydestä ihmisten osallisuuden ja hyvinvoinnin kehittymiselle ja säilymiselle koko elinkaaren kuluessa. Levittää kansalaisille, kansalaisjärjestöille, kouluille, työpaikoille ja yrityksille yhteistyötä mahdollistavien menetelmiä ja hyviä käytäntöjä. 23.11.2012 Esittäjän nimi Työterveyslaitos www.ttl.fi
Neljän polven treffit kampanja Euroopan kansalaiset palkinnon voitto Euroopan parlamentti myöntää vuosittain Euroopan kansalaisen palkinnon merkittävällä tavalla Euroopan hyväksi toimineille kansalaisille tai yhteisöille. EP valitsi kesäkuussa yhteensä 37 palkittavaa EU:n jäsenmaista. Suomesta palkinto myönnettiin Vanhustyön keskusliitolle ja erityisesti liiton Neljän polven treffit -kampanjalle. 23.11.2012 Esittäjän nimi Työterveyslaitos www.ttl.fi
Valtaa Vanhuus suurtapahtuma 15.9.2012 Senaatintori, Helsinki 23.11.2012 Esittäjän nimi Työterveyslaitos www.ttl.fi
Awards 2012 - Tunnustuspalkinnot Palkittiin innostavia ihmisiä ja aloitteita, jotka vaikuttavat merkittävästi aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden tavoitteiden saavuttamiseen. Kilpailuun osallistui seitsemässä kilpailukategoriassa yli 1300 mielenkiintoista ja monipuolista kilpailutyötä eri puolilta Eurooppaa. 23.11.2012 Esittäjän nimi Työterveyslaitos www.ttl.fi
Suomen voittajat: Sosiaaliset yrittäjät, Posivire Oy Työhyvinvointia kaikenikäisille, Helsingin kaupunki Ikääntymisen huomioon ottavat elinympäristöt, Myllysaaren perhepuisto Lappeenrannassa Generations@school, Kouluvaarit ja Mynämäen Huolin koulu Elämänkertakisa sekä Ensio Erä-Esko "Ulla vår Ulla" Journalistipalkinto kirjoitetulle/ "Kolmen sukupolven puutarha" Viva-lehti audiovisuaaliselle teokselle. "Seniorit työssä" tositv sarja, Cultfiction Oy 23.11.2012 Esittäjän nimi Työterveyslaitos www.ttl.fi
Suomesta kolme eurooppalaista voittajaa! Generations@school Hannu kouluvaari ja Mynämäen Huolin koulu Työhyvinvointia kaikenikäisille, Eri-ikäisten johtaminen Helsingin kaupunki Journalisti palkinto audiovisuaaliselle teokselle. "Seniorit työssä" tositv sarja, Cultfiction Oy 23.11.2012 Esittäjän nimi Työterveyslaitos www.ttl.fi
Teemavuoden päätöstilaisuus 12.12.2012 klo 11.15-15.30 Eurooppasalissa, Helsingissä Tervetuloa mukaan juhlimaan tunnustuspalkintojen voittajia ja kaikkia Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuoden toimijoita! Ilmoittaudu mukaan 5.12.2012 mennessä Osoitteessa: activeaging@ttl.fi 23.11.2012 Esittäjän nimi Työterveyslaitos www.ttl.fi
Aina on oikea ikä osallistua! Kiitos! 23.11.2012 Esittäjän nimi 10 Työterveyslaitos www.ttl.fi
Järjestöt edistämässä ikäihmisten osallistumista Eloisa ikä ohjelman taustakyselyn tuloksia ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto reija.heinola@vtkl.fi
Eloisa ikä - Livfullt Liv - Active Age (2012-2017) On RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta. Ohjelmaa toteutetaan yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton kanssa
Eloisa ikä -ohjelman tavoitteet 1. Luoda mahdollisuuksia ja edellytyksiä ikäihmisten osallisuudelle ja mielekkäälle tekemiselle 2. Kehittää paikallisia yhteistyömalleja ikäihmisten hyvinvoinnin vahvistamiseen arjessa selviytymistä uhkaavien ongelmien tunnistamiseen ja varhaiseen välittämiseen ongelmia kohdanneiden auttamiseen 3. Vaikuttaa yhteiskunnan ja kansalaisten asenteisiin myönteisen ikäidentiteetin vahvistamiseksi
Iäkkäiden ihmisten psykososiaalisen hyvinvoinnin edistäminen Yhteenveto järjestöille suunnatusta kyselystä. Heinola & Helo 20.2.2012 http://www.vtkl.fi/fin/hankkeet/eloisa_ika_-ohjelma/
Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin sähköisesti marraskuussa 2011 järjestöjohtajille Lomakkeella monivalinta- ja avoimia kysymyksiä Lähetettiin 188 järjestölle, joilla ikäihmisille kohdentuvaa toimintaa ja RAY-avustusta 2011 Vastasi 83 järjestöä Vastausprosentti 44 %
Kyselyyn vastanneet järjestöt 60 50 40 30 20 10 0
Järjestön toiminta-alue Kysymykseen vastanneet: N 80 Valtakunnallinen 34 % Alueellinen 30 % Paikallinen 36 %
Psykososiaalisen hyvinvoinnin edistäminen Miten arvioitu hyväksi? Kysymykseen vastanneet: N 74 Iäkkäät itse ovat arvioineet 84 % Työntekijät ovat arvioineet 76 % Ulkoinen arviointi 37 % Tutkimusnäyttö 23 % Toiminta on ollut käytössä 1-5 v 50 % Toiminta on ollut käytössä yli 5 v 64 % Muu tapa 16 %
Toiminnan kohdentuminen Kysymykseen vastanneet: N 78 Itsenäisille ja omatoimisille ikäihmisille 54 % Riskiryhmiin kuuluville ikäihmisille 80 % Ikäihmisille, joilla on toimintakyvyn alenemaa 71 % Muille 14 %
Toiminnan laajuus Olemassa oleva toiminta Kysymykseen vastanneet: N 72 1-99 hengelle 39 % 100-999 hengelle 46 % 1000-10 000 hengelle 18 % yli 10 000 hengelle 18 %
Voimavarat Kysymykseen vastanneet: N 75 Palkallinen henkilöstö toteuttaa 81 % Vapaaehtoiset toteuttavat 43 % Palkallinen henkilöstö ohjaa ja vapaaehtoiset toteuttavat 52 %
Sisältyykö toimintaan menetelmiä, joilla autetaan ikäihmisiä osallistumaan toiminnan: Kysymykseen vastanneet: N 74 Suunnitteluun 73 % Toteutukseen 81 % Arviointiin 73 % Kehittämiseen 73 % Ei sisälly 10 %
Ikäihmisten psykososiaalisen hyvinvoinnin esteitä Syrjäytyminen Yksinäisyys Turvattomuus Itselle mielekkään tekemisen ja oman yhteisön puute Liikkumisen ongelmat Ennaltaehkäisevän toiminnan, palvelujen, tiedottamisen riittämättö myys Negatiiviset muutokset mielialassa mielenterveyden ongelmat Pelot (Pärjäänkö ja saanko tarvittaessa hyvää hoitoa?) Kielteinen ikäidentiteetti Fyysiset ja psyykkiset sairaudet toimintaky vyn heikkeneminen Ikäihmisten heikko taloudellinen tilanne Ikäihmisten omat asenteet Muuttuneisiin elämäntilanteisiin liittyvät haasteet Vaikeudet tunnistaa tuen tarpeita ja vanhustyötekijöiden osaamisvajeet Yhteis/ yhdyskuntasuunnittelun puutteet Yhteiskunnan kielteiset asenteet vanhuksia kohtaan
Monipuolista järjestöjen toimintaa osallisuuden tueksi Kansalais-, ryhmätoimintaa ja kohtaamispaikkoja Vertaistukea ja vapaaehtoistoimintaa Neuvontaa, koulutusta Mielenterveyden ylläpitämistä Riskiryhmiin kohdentuvaa tukea (esim. lesket, eronneet) Aistivammaisten ikäihmisten tukemista arjessa ja harrasteissa Päivätoimintaa ja kuntoutusta
Vaikuttavaa toimintaa kognition ja mielenterveyden parantamiseksi (1/3) Ikääntyvien kognitiivista toimintakykyä vahvistava valmennusohjelma laajoille väestöryhmille (MuistaPääasia). Miina Sillanpään säätiö Rolig ym. 2011: Muista Pääasia Ikääntyvän ihmisen kognitiivisen toimintakyvyn ylläpitäminen Muistisairaan ja hänen hoitajansa/omaisensa tai vapaaehtoistyöntekijän vuorovaikutusta ja elämänlaatua edistävä toimintamalli, joka on kehitetty hoitolaitoksiin ja koteihin. (Muistaakseni laulan) Miina Sillanpään säätiö Särkämö ym. 2011: Muistaakseni laulan: Musiikin käyttö muistisairaiden mielialan, elämänlaadun ja kognitiivisen toimintakyvyn tukemisessa
Vaikuttavaa toimintaa kognition ja mielenterveyden parantamiseksi (2/3) Tavoitteellisen psykososiaalisen ryhmätoiminnan malli ja koulutus (Ystäväpiiri). Yksinäisyydestä kärsiville tarkoitettu ryhmä toteutetaan psykososiaalisen ryhmäkuntoutuksen periaattein, jossa tavoitteellisuus, asiakaslähtöisyys ja voimaantuminen ovat keskeisiä. Vanhustyön keskusliitto Pitkälä ym. 2005: Ikääntyneiden yksinäisyys. Psykososiaalisen ryhmäkuntoutuksen vaikuttavuus. Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke. Tutkimusraportti 11. Vanhustyön keskusliitto
Vaikuttavaa toimintaa kognition ja mielenterveyden parantamiseksi (3/3) Ammattilaisten ohjaama terapeuttinen ryhmäkeskustelu (Senioripysäkki), joka tutkitusti vähentää ikäihmisten jatkoavun tarvetta. Toiminta on mallinnettu. Järjestön terapeutit kouluttavat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, jotka toteuttavat ryhmäkeskusteluja osana omaa työtään. HelsinkiMissio Pitkälä ym. 2005: Ikääntyneiden yksinäisyys. Psykososiaalisen ryhmäkuntoutuksen vaikuttavuus. Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke. Tutkimusraportti 11. Vanhustyön keskusliitto Räätälöity hoidon malli ikäihmisten masennukseen ja ammattilaisten koulutukseen (MielenMuutos) Vanhustyön keskusliitto Saarenheimo & Pietilä 2011: MielenMuutos tutkimus- ja kehittämishanke, tutkimusraportti 2. MielenMuutos masennuksen hoidossa.
Hyvän käytännön kuvauksia Sosiaaliportissa Oulun seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Elämäniloa-kurssi on 3 kuukautta kestävä interventio omaishoitajan elämään, jossa omaishoitotilanne on päättynyt hoidettavan kuolemaan. Pohjois-Karjalan Dementiayhdistys ry Pariskuntaryhmä on yhteistyöhön perustuva kuntoutumisen ja vertaistuen tukimuoto omaishoitopariskunnille, joista toisella on muistisairaus, ja perhe ei ole vielä oikeutettu omaishoidon tukeen, mutta tuen tarve on ilmeinen. Omaiset mielenterveystyön tukena ry Perheohjauksen avulla tuetaan ikääntyviä omaisia (erityisesti puolisoita ja vanhempia) sopeutumaan muuttuneeseen perhetilanteeseen, kun läheinen on sairastunut psyykkisesti. Tavoitteena on myös helpottaa perheen arkea, johon psyykkinen sairaus on tuonut erityispiirteitä.
Hyviä käytäntöjä, Ikäinstituutti Senioritanssi tutuksi ja tavaksi Lyytikäinen R, Salminen U & Karvinen E Hyvät käytännöt 1/2011. Oppaassa kuvataan, kuinka senioritanssi voidaan järjestelmällisesti juurruttaa osaksi terveyden edistämistä kunnissa. Ulos ulkoilupulasta - hyviä käytäntöjä ikäihmisten ulkoiluun. Ponsi V ja Karvinen E. Hyvät käytännöt 1/2007. Opas esittelee kuusi toimintamallia ikäihmisten ulkoilun edistämiseksi. Julkaisun tarkoitus on innostaa liikunta-, sosiaali- ja terveysalaa sekä järjestöjä toteuttamaan iäkkäille uusia ulkoilupalveluja. Samassa veneessä - apua arkeen vertaisilta. Opas fokusryhmän ohjaajille. Kaskiharju E, Oesch-Börman C ja Sarvimäki A. Hyvät käytännöt 1/2006. Opas liittyy projektiin, jossa selvitettiin ikääntyvän omaishoitajan arkikokemuksia ja kokeiltiin fokusryhmähaastattelua vertaistuen muotona.
Summa summarum Ikäihmisten hyvinvointia ja osallistumista edistävä järjestöjen toiminta on monipuolista Kohdentuu suurelle joukolle 150 000 300 000 Toiminnoista olemassa tutkimusnäyttöä, hyvän käytännön kuvauksia ja oppaita Toimintaa omatoimiseen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitoon Menetelmiä riskiryhmien tunnistamiseen Varhaista tukea Osaamista erityisryhmien tarpeisiin
Eloisaa ikää!
Lisätietoja Eloisa ikä -ohjelmasta ohjelmapäällikkö Reija Heinola VTKL reija.heinola@vtkl.fi ohjelmakoordinaattori Katja Helo VTKL katja.helo@vtkl.fi www.vtkl.fi/hankkeet kehittämispäällikkö Elina Varjonen RAY elina.varjonen@ray.fi www.ray.fi/järjestöt
Omaishoitajien teatteriryhmä VIRTAPIIRI
Virtapiiri Perustettu vuonna 2008 Vertaistukiryhmä Oikosulku-kerhon liitännäinen Erilaisissa omaishoitotilanteissa olevia henkilöitä Ryhmäläiset ovat Mikkelin seudun Muisti ry:n tai Mikkelin seudun Omaishoitajat ja läheiset yhdistyksen jäseniä
Tavoitteet Oma virkistyminen, toimintakyvyn ylläpitäminen sekä jaksamisen tukeminen Vertaistuki Lisätä yleistä tietoutta omaishoitajuudesta ja muistisairaudesta Koettujen epäkohtien julkituominen draaman keinoin Virkistyksen ja ilon tuottaminen katsojille
Mitä tehdään? Ammattiohjaaja Improvisoidaan oman elämän aiheita Erilaisia ilmaisuharjoitteita Valitaan mitä lähdetään edelleen kehittämään Tekstit syntyvät ryhmäläisten, ohjaajan tai ulkopuolisen henkilön kirjoittamana Musiikki esityksissä tärkeällä sijalla Pidetään hauskaa
Mitä on saatu aikaan? Vaippatilaus Kanssasi sun Missä ihmisen koti Muistijälkiä (meneillään) Ilkamat Kaikista esityksistä keikkoja ympäri vuoden Helsingistä Lieksaan.
Koettu hyöty Irti arjen hoitotyöstä ja vastuusta Oman itsensä hoitaminen Rajojen ylittäminen ja omalta mukavuusalueelta poistuminen Uskaltaminen ja esittäjänä kehittyminen Toisen elämäntilanteen ymmärtäminen Ystävyyssuhteiden syntyminen ja lujittuminen Yhteinen onnistumisen ilo ja voimaantuminen Fyysisten vaivojen jääminen taka-alalle Yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Haasteet Ryhmänä haavoittuvainen (ikä, sairaudet) Uusien ryhmäläisten rekrytointi Omaishoidettavan hoidon järjestäminen Vaatimustason kasvaessa rahoituskysymykset Ryhmälle sopivan ohjaajan löytyminen Tilakysymykset Aikataulukysymykset / tilaukset
KIITOS!
Seniorien toimintakyky ja toimijuus Kokemuksia keikkatoiminnan tiimoilta Maria Mäntylä-Granda Projektipäällikkö, SeniorTrainer projekti maria.mantyla-granda@helsinkimissio.fi www.helsinkimissio.fi
1. Mikä ihmeen HelsinkiMissio? 2. Vapaaehtoistoiminnan tavoitteet ja toimintamuodot 3. Seniorit aktiivisina auttajina 4. Avunsaannin vaikutus toimintakykyyn
HelsinkiMissio auttaa kaupungin unohdettuja jo kolmannella vuosisadalla (Kuva: Albertinkatu 10 vuonna 1912)
HelsinkiMissio Yksi Suomen vanhimmista sosiaalialan järjestöistä vapaaehtoistyön ja diakonian edelläkävijä Suomessa Helsingin Kaupunkilähetys perustettiin 7.5.1883 nimi muutettiin HelsinkiMissioksi vuonna 2004 Ammattiosaaminen ja vapaaehtoistoiminta Toimialueina ovat seniori- ja vanhustyö nuorten kriisityö työ erityisryhmien parissa Lapsiperheet UUSI!
Vapaaehtoistoiminnan tavoitteet Tuoda apua ja iloa ikääntyneiden elämään, lisätä konkreettista ja kokemuksellista arjessa selviytymistä. Kansalaisten aktivoiminen mukaan vapaaehtoistoimintaan Toisista välittäminen oman edun tavoittelemisen sijaan. Innovatiivisten vapaaehtoisuuden muotojen kehittäminen ja kokeileminen. Elämää rikastuttavia kokemuksia sekä vapaaehtoiselle että apua tarvitsevalle.
Vapaaehtoistoiminnan eri muodot seniori- ja vanhustyössä Tukihenkilö Ryhmänohjaaja Aamukorva Keikkalainen Yksilötyö (tukija/tuettava) Sitoutuminen pitkäaikaisempaan tukisuhteeseen Pääosin Helsingissä Tapaaminen keskimäärin joka toinen viikko Yksilö- tai parityö Sitoutuminen vähintään puoli vuotta Keskusteluryhmät Taide- ja kulttuuriryhmät Liikunta- ja peliryhmät Pääosin päivätoimintaa Seniori-ikäisten ja vanhusten päivystävä puhelin joka aamu klo 5-9 Yksilötyö, mutta jokainen osa päivystysryhmää 4 päivystysryhmää, kullakin päivystäjällä 1 vuoro / kk Pääosin yksilötyö Kertaluonteinen tai lyhytkestoinen apu Sitoutuminen yhteen keikkaan kerrallaan Auttaminen ulkoilussa, kaupassa käynnissä, arjen askareissa, atk-asiat, saattaminen lääkäriin, juttelu ja kahvittelu
Keikkavapaaehtoisena toimiminen on auttamista arjen haasteissa, pieniä konkreettisia tekoja, jotka helpottavat ikääntyneen arkea. Tule ja auta!
Avunpyyntö Vapaaehtoisen etsiminen Välitysprosessi Vapaaehtoisen löytyminen Seuranta ja raportointi
Keikkatoiminta HelsinkiMissiossa Vuosi 2009 2010 2011 Yht. Koulutettuja keikkalaisia 30 85 64 179 Yhdistettyjen keikkojen määrä Apua saaneiden asiakkaiden määrä 15 211 357 583 7 90 161 258 Asiakasmäärä on kasvanut 79% ja toteutuneiden keikkojen määrä on kasvanut 69% vuodesta 2010. Vain 7% keikkapyynnöistä on peruuntunut, koska vapaaehtoista ei ole löytynyt. Vapaaehtoisrekisterissä aktiivisia keikkalaisia n.100. keikkatoiminnan/ vapaaehtoistoiminnan luonne
Seniorit aktiivisina auttajina Vapaus valita itselle sopiva osallisuus Sitoutuminen koetaan rasitteena Halu auttaa ja olla hyödyksi Sosiaalisuus ja arjen rytmittyminen Itsensä kehittäminen
Avunsaannin vaikutus toimintakykyyn TOIMINTAKYVYN JA TURVALLISUUDEN YLLÄPITÄMINEN Tukea ja tsemppiä arjen askareisiin ja liikkumiseen Pienikin apu helpottaa arjen sujumista ja lisää turvallisuuden tunnetta YHTEISÖLLISYYDEN LISÄÄNTYMINEN, OSALLISUUDEN YLLÄPITO Käynneillä on piristävä vaikutus Ulkona ja asioilla käyminen mahdollistuu vapaaehtoisen avulla Apu tietotekniikassa tukee myös yhteisyöllisyydessä!!
Keikkatoiminnan valtakunnallistaminen Vapaaehtoistoiminnan malli, joka houkuttelee uusia ihmisiä mukaan vapaaehtoistoimintaan (valinnanvapaus, sitoutumattomuus, toiminnallisuus) Ikäihmiset saavat tukea, apua ja seuraa HelsinkiMissio tarjoaa toiminnan käynnistämiseen tarvittavaa konsultoivaa tukea ilman maksua konsultoinneista. Yhteistyöverkosto Markkinointimateriaali Vapaaehtoisten koulutus Intranet keikkojen välitykseen Keikkavälitys toimintana
Kiitos.
Kulttuuri elämänlaadun lisääjänä Tellervo Nenonen, tutkija, Hyvinvointi ja terveyserot yksikkö tellervo.nenonen@thl.fi 21.11.2012 1
Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma 2010-2014 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kulttuurisin keinoin sekä osallisuuden lisääminen yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla. 2000-luvulla on vähitellen hyväksytty holistinen ja kulttuurinen terveyskäsitys ja terveyteen liitetään kokemus hyvinvoinnista ja elämän laadusta. Terveys nähdään toiminnallisuutena, voimavarana, osallisuutena ja dynaamisena tilana, jossa henkilön oma kokemus on tasapainossa hänen hyvälle elämälle asettamiensa tavoitteiden kanssa. www.taiku.fi 2