XVII POHJOIS-SUOMEN TYÖMARKKINASEMINAARI POHJOISEN FORUM 19. 20.1.2012, ROVANIEMI Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen EK TYÖURIEN PIDENTÄMISEN HAASTEET
Työurien pidentämisen keskeisiä lähtökohtia 1. Työvoiman kysyntä työllisyys työttömyyden minimointi 2. Työmarkkinoille tulo nuoret, ammattiin valmistuminen kysyntä 3. Työkykyisyys johtaminen; oma halu pitää kunnostaan huolta työolosuhteet; fyysiset, psyykkiset esimiehet, työtoverit, motivointi orastavien työkyvyttömyyden syiden löytäminen töiden muutokset kuntoutus osatyökykyisyyden hyödyntäminen työterveyshuolto, yleinen terveydenhuolto liikunta, painonhallinta hienotunteisuus, motivointi 2
Työurien pidentämisen keskeisiä lähtökohtia 4. Ratkaisuja haettava pitkälle aikavälille ja kaikkiin työuran vaiheisiin nähtävä yli tämän hetkisen työttömyyden sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus lainsäädäntöuudistukset työelämän kehittäminen kaikki keinot käyttöön, liian hyvästä onnistumisesta ei ole pelkoa 5. Väestön ikärakenteen muutos (vanheneminen) 6. EU:n talouskriisi, talouden nopeutuvat ja voimakkaat heilahtelut (globaali talous) 3
VAKUUTUSMAKSU VUONNA 2012, MAKSUTULO, ELÄKEMENO JA ELÄKEVARAT VUONNA 2010, milj. Keskim. Maksu- Eläke- Eläkevarat maksu-% tulo meno 31.12.2010 TyEL 22,8 10 364 10 535 90 518 MEL 22,4 53 125 760 YEL 20,6 774 810 MYEL 11,2 160 640 160 Yksityinen sektori 11 351 12 110 91 438 VaEL 24,9 1 656 3 670 13 937 KuEL 29,1 4 187 3 320 28 643 4 VaELin maksu-% vuodelta 2011
Työeläkeindeksihistoria Työansioiden tarkistaminen eläkkeellesiirtymisvuoden tasoon Maksussa olevien eläkkeiden indeksitarkistus 1962-76 ansiotasoindeksi ansiotasoindeksi 1977-95 puoliväli-indeksi: ansiotason muutoksen paino indeksissä 50 % ja hintatason muutoksen paino 50 % puoliväli-indeksi 1996-2004 puoliväli-indeksi iän suhteen taitettu indeksi: alle 65 vuotiaiden eläkkeet puoliväliindeksillä, 65 vuotta täyttäneiden eläkkeiden tarkistus eläkeikäisten TEL-indeksillä, jossa ansiotason muutoksen paino on 20 % ja hintojen paino 80 % 2005- palkkakerroin: ansiotason muutoksen paino on 80 % ja hintojen muutoksen paino on 20 % työeläkeindeksi: ansiotason muutoksen paino on 20 % ja hintojen muutoksen paino on 80 % 5
Huom! Siirtyminen taitetusta indeksistä takaisin puoliväliindeksiin nostaisi TyEL-maksua 20 vuodessa 2-3 %-yksikköä. Se olisi tulonsiirto nykyisiltä nuorilta nykyisille keski-ikäisille. Johtopäätös: Jo pelkästään maksuvaikutuksensa vuoksi ja sukupolvien oikeudenmukaisuuden näkökulmasta indeksiparannus täysin mahdoton! Sitä paitsi nykyinen taitettu indeksikin kansainvälisesti vertaillen antelias! Kansaneläkkeissä elinkustannusindeksi 6
Sukupolvinäkökulma: eläkeindeksi Moni näennäisen hyvä asia johtaa sukupolvien väliseen ristiriitaan Eläkeindeksin muuttaminen hyvä esimerkki tästä Parasta sukupolvinäkökulmaa on pitää maksu kohtuullisena suhteessa etuuksiin Jos etuuksia korotetaan, kasvavat maksut Maksut kohdistuvat osin eri ikäluokkiin kuin etuudet Eläkeindeksin muuttaminen 50-50 indeksiksi olisi tulonsiirto vuoden 1982 jälkeen syntyneiltä vanhemmille ikäluokille Maksajia 1950-luvun puolenvälin jälkeen syntyneet Erityisen paljon maksavia olisivat vuoden 1980 jälkeen syntyneet Lähde: ETK 7
Kestävyysvaje VM: Kestävyysvaje 5,5 % BKT:sta eli n. 12 mrd määrä, jolla julkisen talouden tasapainoa tulee kohentaa jotta julkinen velkaantuminen ei kasva hallitsemattomasti 8 Lähde: Julkinen talous tienhaarassa, VM 2010/8
Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan perusteeksi koko työhistoria Elinaikakerroin Kannustinkarttuma (4,5%/v 63 vuoden iästä) Varhaiseläkkeiden karsiminen Työttömyyseläke lakkautetaan Osa-aikaeläkkeen (56 58) ja varhennetun vanhuuseläkkeen (60 62) ikärajan korottaminen 2. Sosiaalitupo 21.1.2009 (osaksi SATA-komitean mietintöä 27.1.2009) Osa-aikaeläkkeen ikärajan korottaminen (58 60) ja karttuman poistaminen ansion alenemasta Työttömyysturvaputken alaikärajan korottaminen vuodella (57 v. 1 kk 58 v. 1 kk) Työttömyysturvaan nopeaan työllistymiseen kannustavat muutokset 9
3. SATA-komitean mietintö 18.12.2009 Työterveyshuollon vaikuttavuuden parantaminen Tehostetaan työttömän aktivointisuunnitelman toteuttamista Oikea-aikaisen ja viivytyksettömän kuntoutuksen tukeminen 4. Ahtelan ryhmä 1.2.2010 Työterveyshuollon suuntaaminen työkyvyn edistämiseen ja työssä jatkamiseen Varhaisempi puuttuminen pitkittyvään työkyvyttömyyteen (työterveyshuollon lausunto jäljellä olevasta työkyvystä tehdään ehdoksi sairauspäivärahan maksamiselle 90 päivän jälkeen) 10
5. Rantalan ryhmä (1.2.2010) Yksimielisyyttä kokonaisuudesta ei saavutettu, työttömyysturvaputken ikärajan nostaminen pääasiallinen kompastuskivi Yksimielisyys mm. seuraavista asioista: Varhennettu vanhuuseläke poistetaan Työkyvyttömyyseläkkeiden rahoituksessa osatyökyvyttömyyseläkettä suosiva muutos Yhteisymmärrys neuvotteluklausuulista 2013; esillä kaikki keinot, joilla voidaan vaikuttaa työurien pidentämiseen sekä työeläkemaksusta sopiminen vuodesta 2015 eteenpäin Koska kokonaisuudesta ei saavutettu yksimielisyyttä, yksimielisetkin kohdat kaatuivat 1.2.2010 11
Vanhuuseläkeikäkeskustelun vaiheet Hallituksen politiikkariihi 24.2.2009 Vanhuuseläkeikä asteittain 65 vuoteen Eläkekiistan ratkaiseminen 11.3.2009 Valmistellaan linjaukset, joiden tavoitteena on nostaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää (59,4) vähintään kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä Jukka Ahtelan ja Jukka Rantalan ryhmät 1.2.2010 Jukka Pekkarisen vaikuttavuusarviointiryhmä 8.3.2010 Ei näyttöä toimien riittävyydestä Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelman valmisteluryhmä 11.3.2010 6 alaryhmää Työuraryhmän toimeksianto Rantalan ryhmän jatkotoimeksianto (Sosiaaliministeri Risikko) syksy 2011 Ahtelan ryhmän jatkotoimeksianto (Raamiratkaisu) syksy 2011 12
Eläkkeellesiirtymisiän odote (Vanhasen hallitus 2009, Kiviniemen hallitus 2010, Kataisen hallitus 2011) 13
Mikä riittää sovittuun eläkkeellesiirtymisikätavoitteeseen? (teknisiä laskelmia) Nykyistä merkittävästi matalampi eläkealkavuus Uusia työkyvyttömyyseläkkeitä 33% vähemmän kuin peruslaskelmassa Vanhuuseläkkeiden alkavuus 40% pienempi kuin peruslaskelmassa Tällöin saavutetaan sovittu tavoite 62,4 vuotta vuonna 2025 Hyvin vaikea saavuttaa ilman vanhuuseläkeiän muuttamista Eläkeiän nostaminen 65 vuoteen nostaisi eläkkeellesiirtymisiän odotetta 8,5 kk vuonna 2025 verrattuna peruslaskelmaan Työkyvyttömyyseläkealkavuuden alentaminen 33% vaikuttaisi +6 kk peruslaskelmaan verrattuna 14
1962 1965 1968 1971 1974 1977 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 Eliniän odote (v) Vastasyntyneen elinajan odote 85 Naiset 80 75 Miehet 70 65 Eläkeikä 60 TEL tuli voimaan 1962 1962 vastasyntyneen pojan elinajan odote oli 65 v, tytön 73 v Nyt vastasyntyneen pojan elinajan odote 77 v, tytön 83 v 15
Elinajan odote Vastasyntyneen elinajan odote Suomessa 1755-2008 ja ennuste vuoteen 2050 100 90 Naiset 80 70 60 Miehet 50 40 30 20 10 0 1750 1800 1850 1900 1950 2000 2050 Lähde: Tilastokeskus Vuosi 16
62-vuotiaan elinajan odote eri väestöennusteissa Vuosi 2009 2015 2020 2030 2040 2050 Eurostat ym. 2000-luvun alku 20,45 21,05 21,55 22,60 22,95 23,35 Tilastokeskus 2001 ennuste 20,86 21,5 22,06 23,09 24,02 24,85 ero 0,41 0,45 0,51 0,49 1,07 1,5 2004 ennuste 21,15 21,86 22,46 23,56 24,52 25,39 ero 0,7 0,81 0,91 0,96 1,57 2,04 2007 ennuste 21,77 22,77 23,58 25,07 26,43 27,60 ero 1,32 1,72 2,03 2,47 3,48 4,25 Lähde: ETK 2009 ennuste 22,04 23,02 23,95 25,64 27,18 28,53 ero 1,59 1,97 2,4 3,04 4,23 5,18 17
VUOTTA Elinajanodote ja eläkkeellesiirtymisiän odote 90 85 80 75 70 65 60 55 1995 2000 2005 2008 2009 2010 2015 2020 2025 2030 2050 2075 Eläkk.siirt. ikä 58,8 58,8 59,1 59,4 59,3 59,5 60,2 60,6 61,0 61,4 61,9 61,9 Elinajan odote 76,6 77,7 79,0 79,7 80,1 80,3 81,5 82,6 83,7 84,7 88,2 90,7 Lähde: Eläketurvakeskus 18
MILJOONAA HENKILÖÄ Suomen väestö 1960-2075 7 6 5 65+ 4 3 2 15-64 -vuotiaat 19 1 0 0-14 -vuotiaat 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 Lähde: Eläketurvakeskus
65 vuotta täyttäneet 1 800 000 1 600 000 1 400 000 85 täyttäneet 75-84 v 65-74 v 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Lähde: Tilastokeskus 2010 20
Vanhushuoltosuhteen muutokset EU-maissa 21 Lähde: VM, 2010
2000-luvulla syntynyt tyttö elää 100-vuotiaaksi Suomessa sama kehitys Lähde: Christensen et al., Lancet 374, 2009. 22
Yli 64-vuotiaiden osuus koko väestöstä eri maissa 1990 ja 2030 Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä eri maissa vuosina 1990 ja 2030 Sveitsi Saksa SUOMI Hollanti Itävalta Tanska Italia Ranska Ruotsi Belgia Norja Japani Espanja USA Kreikka Britannia Portugali Irlanti 2030 1990 0 5 10 15 20 25 30 Lähde: OECD 23
Keskimääräinen TEL/TyEL-maksu 1962-2011 25 20 VANHUUS TYÖTTÖMYYS HOITO-ETK-MAKSUTAPPIO HYVITYKSET ETK:N LUOTT. TYÖKYVYTTÖMYYS PERHE TASAUS VASTUUVAJAUS ELÄKE-KANSA 15 10 5 0 1962 1964 1966 1968 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 24-5
Vuoden 2005 eläkeuudistuksen arvioitu vaikutus maksutasoon 35 % 30 Keskimääräinen työeläkemaksu vuodesta 1962 ja ennuste vuoteen 2050 Vanha laki 25 20 15 10 5 Eläkeuudistus - varhaiseläkejärjestelmien karsiminen - koko työhistorian eläkepalkka - elinaikakerroin - indeksimuutokset - kannustinkarttuma 0 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 25 Lähde: Eläketurvakeskus
Vanhuuseläkeikiä Euroopassa Tanskassa eläkeikä asteittain 67:ään (2027) ja kytketään elinajan odotteeseen Espanjassa (2025 mennessä) ja Saksassa (2029 mennessä) eläkeiäksi asteittain 67 UK:ssa eläkeikä nousemassa 68:aan vuonna 2044 (66:een 2024, 67:een 2034). Hollannissa eläkeikä on sidottu eliniän odotteeseen: nyt 65, nousee 66:een 2020 ja edelleen 67:ään 2025 Riittääkö todella 63 vuotta eläkeiäksi Suomessa? Kansaneläkeikä 65 vuotta 26
Johtopäätökset Työurien pidentämiselle ei todellisia vaihtoehtoja Tehokkain keino on vanhuuseläkeikärajan nosto Mikään yksittäinen keino ei riitä: tarvitaan useita keinoja, myös pehmeitä (työelämän kehittämistä) Suomella ei ole varaa antaa hyväkuntoisten ikääntyneiden siirtyä eläkeläisiksi liian varhain Onko heillä itsellään varaa? Töissä 35 v, eläkkeellä 40 v mahdoton yhtälö! Eläkeiän alaraja syytä nostaa vähintään 65:een voimaantulo vähitellen Jos eliniän kasvu jatkaa nykyvauhtiaan, tämä ei riitä vaan eläkeikää pitää tarkastella säännöllisin välein Työkyvyttömyysalkavuus saatava alas Työelämän pehmeät keinot välttämättömiä, mutta eivät yksin riitä Mielenterveyssyyt, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet Työttömyysputki pois Terveet 57-vuotiaat jäävät ennenaikaisesti pois työmarkkinoilta Työttömyysputki huonontaa ikääntyvien työmarkkina-asemaa, ohjaa valikoitumista irtisanotuiksi 27
Suuri kuva: maailman väestön kehitys YK:n arvion mukaan maailmassa on 7 miljardia ihmistä lokakuun lopussa 2011 Syntyvyys laskenut suuresti: 1970 hedelmällisyys oli 4,45; nyt 2,45 lasta/nainen; laskun odotetaan jatkuvan Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomi ei ole poikkeus vaan koko maailmassa on menossa väestörakenteen murros Suuret ikäluokat ovat korvautumassa pienemmillä ikäluokilla Poikkeuksena Saharan eteläpuolinen Afrikka (4,64), Lähi-Itä ja Intia 2030 Kiinassa mediaani-ikä korkeampi kuin Euroopassa Afrikassa hedelmällisyys alenee, mutta hitaammin kuin muualla Afrikassa mediaani-ikä nyt 20 vuotta, vuonna 2050 ~38 vuotta 28
Työeläkejärjestelmän juuret Saksassa, Bismarckin eläkejärjestelmässä eläkeikä 70 vuotta Ensimmäisenä virallinen eläkejärjestelmä otettiin käyttöön Saksassa vuonna 1889 Bismarckin Saksassa vanhuuseläkeikä oli 70 vuotta (vuosina 1889-1915) Saksassa eläkeikä alennettiin 65 vuoteen vuonna 1916 Vuonna 1911 elinajanodote oli Saksassa 25-vuotiaana noin 40 vuotta Vuonna 2008 miehen elinajanodote oli Suomessa 25-vuotiaana noin 52 vuotta Jos elinajanodotteen kasvu Bismarckin jälkeen huomioitaisiin, eläkeikä olisi nyt 77 vuotta Otto von Bismarck (1815-1898) 29