Iin kunta 2007 Päivitetty 30.11.2006
SISÄLTÖ 1 MAAHANMUUTTAJAT IISSÄ 3 2 KOTOUTTAMISOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT 3 3 TULKKAUS- JA KÄÄNNÖSPALVELUT 5 4 MAAHANMUUTTAJAN KOTOUTMISEN TUKEMINEN..7 4.1 Sosiaalipalvelut 6 4.1.1 Maahanmuuton alkuvaiheen tukitoimet 6 4.1.2 Tulkkien käytön periaatteita.8 4.1.3 Päivähoito 8 4.2 Terveyspalvelut 7 4.3 Asuminen 7 4.3.1 Asuinalueiden etninen eriytyminen 9 4.4. Opetus 8 4.4.1 Yleissivistävä koulutus 8 4.4.2 Kansalaisopisto 10 4.5 Kulttuuri ja vapaa- aika 10 4.5.1 Liikunta 10 4.5.2 Nuorisotoimi 10 4.5.3 Kirjasto....11 4.6 Työvoima- ja elinkeinokeskuksen tehtävät maahanmuuttajien kotouttamisessa 11 4.6.1 Maahanmuuttajakoulutus 10 4.7 Työvoimapalvelut 12 4.7.1 Maahanmuuttaja-asiakkaiden palvelu Haukiputaan työvoimatoimiston Iin toimipisteessä 12 4.7.2 Palvelumalli 12 4.8 Kansaneläkelaitoksen palvelut 13 4.9 Yhteistyö muiden tahojen kanssa 13 5. HYVÄT ETNISET SUHTEET 6. KOTOUTTAMISOHJELMAN SEURANTA 13 LÄHTEET LIITTEET 2
1. MAAHANMUUTTAJAT IISSÄ Iin kunta on tehnyt sopimuksen pakolaisten vastaanotosta kuntaan kesäkuussa 1999. Iin kunta järjestää pakolaisten vastaanottoon kuuluvia palveluja ja toimeentulotuen kuntaan pysyvästi muuttaville pakolaisille. Pakolainen on tässä sopimuksessa valtioneuvoston päätöksen (512/1999, muutos 196/2002) 1 :n ja 22 :n 4 momentissa tarkoitettu henkilö. Iin kunnan asukasluku oli 31.12.2005 6867 henkilöä. Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä vuoden 2005 lopussa oli 60 henkilöä eli 8,7 promillea koko väestöstä. Näistä kansallisuuksista ruotsinkielisiä oli 7, saamenkielisiä 4 ja muita kieliryhmiä yhteensä 49 (Tilastokeskus 2006). Työnvälitystilaston mukaan ulkomaalaisia työttömiä työnhakijoita vuoden 2006 aikana oli yhteensä 11, joista kaksi venäläisiä, viisi iranilaista, yksi kiinalainen, kaksi thaimaalaista ja yksi ruotsalainen henkilö. Kunta järjestää vastaanoton erikseen vuosittain sovittavalle määrälle pakolaisia. Iin kunnan pakolaiskiintiö vuonna 2005 on 25 henkilöä. Kunta huolehtii palvelujen ja toimeentulotuen järjestämisestä kuntaan muuttaville pakolaisille. Lisäksi kunta järjestää vastaanoton kunnassa asuvien pakolaisten perheenyhdistämisohjelman kautta tuleville pakolaisille. Toukokuussa 2003 Iihin muutti 26 kiintiöpakolaista Iranista ja toukokuussa 2005 tuli Iranista 20 kiintiöpakolaista.. 2. KOTOUTTAMISOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT 1.5.1999 voimaan tulleen kotouttamislain ( 493/1999, muutokset 118/2002, 1292/2002, 649/2004, 362/2005, 1215/2005) mukaan sen tavoitteena on edistää maahanmuuttajien kotoutumista, tasa-arvoa ja valinnanvapautta toimenpiteillä, jotka tukevat yhteiskunnassa tarvittavien tietojen ja taitojen hankkimista ja järjestämällä vastaanotto turvata turvapaikanhakijoiden sekä joukkopaon vuoksi tilapäistä suojelua saavien toimeentulo ja huolenpito. Maahanmuuttajalla tarkoitetaan kaikkia niitä suomeen muuttavia henkilöitä, jotka tulevat maahan pysyvässä tarkoituksessa ja jotka rekisteröidään jonkun kunnan asukkaiksi. Osa maahanmuuttajista on ulkomaalaista syntyperää, osa syntyperäisiä suomalaisia, jotka palaavat tänne asuttuaan välillä jossain muussa maassa. Ulkomaalaista syntyperää olevien muutto johtuu usein pakolaisuudesta, perhe- tai muista siteistä Suomeen tai siirtolaisuudesta (liite 2). Siirtolaisella tarkoitetaan henkilöä, joka muuttaa pysyvästi toiseen maahan hankkiakseen toimeentulonsa. Myös avioliiton vuoksi maahan muuttavat ovat siirtolaisia. Maahanmuuttajan kotoutumisella tarkoitetaan sitä yksilöllistä kehitystä, jonka myötä maahanmuuttaja hankkii sellaisia tietoja ja taitoja joiden avulla hän voi osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan. Kotoutuminen tapahtuu vuorovaikutuksessa yhteiskunnan ja maahanmuuttajan välillä. Kotoutuminen on pitkään kestävä prosessi, jota voidaan pitemmällä aikavälillä arvioida koulutuksen, asumisen, työllistymisen tai muiden vastaavien tekijöiden avulla. Kotouttamisella tarkoitetaan niitä viranomaisten toimenpiteitä ja voimavaroja, joilla edistetään maahanmuuttajien kotoutumista. Kotouttamista tukevat ja edistävät toimenpiteet tulee järjestää siten, että maahanmuuttaja saavuttaa samat oikeudet ja velvollisuudet tasavertaisesti muun väestön kanssa. Maahanmuuttajien kotouttamisessa eri toimijoiden yhteistyö korostuu. Kunnan tulee laatia yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa kotouttamisohjelma, joka ohjaa toimintaa paikallistasolla. Se sisältää suunnitelman kotouttamisen tavoitteista, toimenpiteistä ja voimavaroista. Kotouttamisohjelman perustelut on tiivistetty kotouttamislain perusteluissa viideksi kohdaksi: 3
1. maahanmuuttajat saisivat perustiedot suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta: perusoikeuksista ja velvollisuuksista ja työelämästä 2. maahanmuuttajat saisivat kielitaidon, jonka perusteella he voisivat työllistyä tai jatkaa opintojaan. 3. luku- ja kirjoitustaidottomat tai muutoin vähän peruskoulutusta saaneet saisivat lukuja kirjoitustaidon tai täydentävää opetusta. 4. maahanmuuttajilla olisi mahdollisuus saada kosketus maan asukkaisiin ja yhteiskuntaelämään. 5. maahanmuuttajat osallistuisivat tasavertaisina yhteiskunnan taloudelliseen, poliittiseen ja sosiaaliseen elämään (Valtioneuvoston selonteko kotouttamislain toimeenpanosta 2002, 17). Kotouttamislain mukaan maahanmuuttajalla, joka ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi tai hakee toimeentulotukea on oikeus henkilökohtaiseen tai perhekohtaiseen kotoutumissuunnitelmaan, joka on laadittava viimeistään silloin kun asiakkaan työttömyys tai toimeentulotuen saaminen on kestänyt yhdenjaksoisesti kaksi kuukautta tai 11 :n 2 momentissa tarkoitetusta kotouttamissuunnitelman laatimispyynnöstä on kulunut kaksi kuukautta. Oikeus kotouttamissuunnitelmaan säilyy kolme vuotta tai erillisellä suunnitelmaoikeuden pidentämisellä enintään viisi vuotta maahanmuuttajan ensimmäisen kotikunnan väestötietojärjestelmään merkitsemisestä. Kotouttamissuunnitelman hän laatii yhteistyössä kunnan, työvoimatoimiston ja/tai muiden asiantuntijoiden kanssa. Työvoimatoimisto ja TE-keskus vastaavat työvoimapoliittisten toimenpiteiden ja työvoimapalvelujen järjestämisestä. Kotoutumissuunnitelma on maahanmuuttajan, kunnan ja työvoimatoimiston sopimus toimenpiteistä, jotka tukevat maahanmuuttajaa ja hänen perhettään yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen hankkimisessa. Kotoutumissuunnitelmassa voidaan sopia mm. suomen kielen opiskelun, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, maahanmuuttajan omaehtoisen koulutuksen, ammatinvalinnanohjauksen ja kuntoutuksen, työharjoittelun ja valmistavan opetuksen tukemisesta. Maahanmuuttajien velvollisuutta osallistua suomalaisen yhteiskunnan toimintaan joko työllä tai muulla tavoin on lisättävä kotoutumissuunnitelmia laadittaessa. Vapaaehtoistoimintaa suunniteltaessa pitää ottaa huomioon maahanmuuttajien resurssit toimijoina eikä vain kohteina. Kotoutumissuunnitelman aikaisen toimeentulon turvaamiseksi maahanmuuttajalle myönnetään kotoutumistuki, jonka avulla edistetään ja parannetaan tuen saajan työelämään ja jatkokoulutukseen hakeutumisen edellytyksiä sekä mahdollisuuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Käytännössä kotoutumistuki muodostetaan työmarkkinatuesta ja enintään perusosan suuruisesta toimeentulotuesta. Valtio korvaa kunnille pakolaisten vastaanotosta ja eräiden entisen Neuvostoliiton alueelta Suomeen muuttaneiden henkilöiden vastaanotosta aiheutuneita kustannuksia valtioneuvoston päätöksen (512/1999, muutokset 940/2001 ja 196/2002, 664/2004, 373/2005) mukaisesti. Korvaukset maksaa Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus. Työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin rinnastettavilla toimenpiteillä tarkoitetaan muita kuin työvoimatoimiston järjestämiä työvoimapoliittisia toimenpiteitä. Näiden toimenpiteiden järjestäjiä voivat olla mm. kunta, järjestö, kolmas sektori ja koulutusorganisaatio. Rinnastettava toimenpide voidaan asetuksen (511/1999) 2 :n mukaan koota esimerkiksi opiskelusta, harjoittelusta ja muista harjoittelua vastaavista tehtävistä kuten kansalaisjärjestöistä tai muusta vapaaehtoistoiminnasta tai muista niihin rinnastettavista kohtuullisiksi katsottavista kotoutumista edistävistä toimenpiteistä. Asetusmuutoksella (1469/2001) säädetään toimenpidekohtaisesta rinnastamisesta seuraavasti: rinnastettavaa toimenpidettä pidetään työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena vähintään puolet sen vaatimasta ajasta on opiskelua tai siitä aiheutuvia tehtäviä. Tuntimäärän on oltava vähintään 25 h viikossa. Muita toimenpiteitä pidetään julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 8 luvun 1 :n mukaisena työharjoitteluna tai työelämävalmennuksena. Rinnastettavan toimenpiteen on oltava 4
jatkuvaa. Työvoimatoimisto päättää kunkin maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelmaa laadittaessa, mitkä suunnitelmaan kirjatuista kotoutumista edistävistä toimenpiteistä rinnastetaan työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Työministeriön tilaston mukaan vuonna 2002 oli Suomessa keskimäärin n. 1500 henkilöä rinnasteisissa toimenpiteessä kuukausittain. Pohjois-Pohjanmaalla heitä oli keskimäärin 25 henkilöä kuukaudessa ja Haukiputaan ja Iin toimiston asiakkaista 1-2 henkilöä/kk. Suurin osa rinnasteisista toimenpiteistä oli oppilaitosten järjestämiä. Kolmatta sektoria pyritään kuitenkin koko ajan saamaan enemmän mukaan kotouttamistyöhön. Koska rinnasteinen maahanmuuttajille sopiva koulutustarjonta on vielä vähäistä, riittävä määrä maahanmuuttajakoulutusta tarjotaan kuitenkin työvoimakoulutuksena. (Syrjästä osallisuuteen 2001,55.) 3. TULKKAUS- JA KÄÄNNÖSPALVELUT Viranomaisten velvollisuudesta huolehtia tulkkauksen ja käännösten saatavuudesta sekä niihin käytettävien resurssien riittävyydestä säädetään hallintomenettelylain (6.6.2003/434) 26 :ssä ja hallintokäyttölain 72 :ssä. Julkisen palvelun antajien ja viranomaisten tulee tarvittaessa käyttää maahanmuuttajien kanssa asioidessaan tulkkaus- ja käännöspalveluja ja varautua menoarvioissaan näiden palvelujen kustannuksiin. Tulkkaus- ja käännöspalvelut ovat suomea taitamattomille maahanmuuttajille edellytyksenä suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutumisessa, palveluiden tasa-arvoisessa käyttämisessä ja viranomaisten kanssa asioimisessa. Tulkkaus- ja käännöspalvelujen käyttäminen vähentää väärinkäsityksiä, parantaa molempien osapuolten oikeusturvaa ja lisää kielellistä tasa-arvoa. Pohjois-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosasto on tehnyt Oulun kaupungin kanssa alueellista tulkkipalvelua koskevan sopimuksen. Pohjois-Suomen tulkkipalvelu on aloittanut tulkkaus- ja käännöspalvelujen antamisen vuoden 2000 alussa Oulun ja Lapin läänin alueelle. Oulun läänissä toimii myös free-lancer perustein toimivia tulkkeja. Maksuttomia tulkkaus ja käännöspalveluja ovat työministeriön ohjeen O/1/2000 mukaan oikeutettuja saamaan pakolaisia vastaanottaneet kunnat silloin kun kysymyksessä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, kotoutumissuunnitelman laatiminen ja kotoutumiseen liittyvien palveluiden käyttöön ohjaaminen sekä turvapaikan hakemiseen liittyvä oikeusapu. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin katsotaan kuuluvaksi kunnallisten palveluiden lisäksi esimerkiksi ulkomaalaisten kriisikeskuksen, kidutettujen kuntoutuskeskuksen sekä ensi- ja turvakotien tarjoamat palvelut. Hallinnossa maksuttomia tulkkaus- ja käännöspalveluja voivat käyttää mm. lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastot, työvoima- ja elinkeinokeskusten työvoimaosastot. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tarvitsemille tulkkaus- ja käännöspalveluille ei ole asetettu ehdotonta aikarajaa, mutta usein palvelujen tarve vähenee noin kolmen vuoden kuluessa maahantulosta. Suomen kielen oppiminen voi kuitenkin viivästyä esimerkiksi iän, pitkäaikaisen sairauden tai vamman takia. Pienten lasten kotona hoitaminen hidastaa kielen oppimista naisten kohdalla. Tällöin tulkkausapua tarvitaan tavallista pitempään. Kunnat voivat myöntää entisen Neuvostoliiton alueelta tulleille paluumuuttajille toimeentulotukena tulkkikustannuksia. Näitä kustannuksia ei korvata erikseen valtion varoista. Paluumuuttajalle kielipalvelujen korvaamisen edellytyksenä on, että paluumuuttaja on toimeentulotukiasiakas ja että kielipalvelut ovat kotoutumisen kannalta välttämättömiä. Entisen Neuvostoliiton alueelta tulleiden paluumuuttajien kanssa asioivat viranomaiset saavat valtion varoista korvauksen tulkkaus- ja käännöspalveluista puolen vuoden ajan. 5
4. MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTUMISEN TUKEMINEN 4.1 Sosiaalipalvelut Maahanmuuttajilla on muiden kuntalaisten tavoin tasavertaiset oikeudet kunnallisten sosiaalipalveluiden käyttöön. Heillä on oikeus samoihin etuisuuksiin kunnallisissa palveluissa kuin suomalaisillakin ja heitä koskevat samat velvollisuudet kuin suomalaisia ottaen kuitenkin huomioon, mitä laissa maahanmuuttajien kotouttamisesta (493/1999) ja laissa maahanmuuttajien kotouttamisessa ja turvapaikanhakijoiden vastaanotossa annetun lain muuttamisesta (118/2002) säädetään kunnan tehtävistä ja maahanmuuttajan oikeudesta kotoutumissuunnitelmaan ja kotoutumistukeen. Sosiaalipalvelujen haasteena on pystyä luomaan yhdessä maahanmuuttajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tukitoimet maahanmuuttajien syrjäytymisen estämiseksi sekä huolehtia heikoimmassa asemassa olevien maahanmuuttajien kotoutumisen tukemisesta. Kotoutuminen on prosessi, joka vie useimmilta vuosia. Kotouttamistyön tavoitteena on maahanmuuttajan minuuden ja elämänhallinnan vahvistaminen maahanmuuttajan tarpeista käsin. 4.1.1 Maahanmuuton alkuvaiheen tukitoimet Kotouttamisen painopiste on maahanmuuton alkuvaiheessa. Alkuvaiheen tukitoimien avulla pyritään edistämään maahanmuuttajien aktiivista osallistumista yhteiskuntaan ja ennaltaehkäisemään syrjäytymistä. Iin kunnan viranomaiset huolehtivat kunnassa pysyvästi asuvien maahanmuuttajien tasavertaisista mahdollisuuksista käyttää julkisia palveluja tiedotuksen ja neuvonnan avulla. Opastuksessa käytetään tulkkaus- ja käännöspalveluja. Iin kunta on palkannut pakolaistyöntekijän toukokuun 2005 alusta määräaikaiseen työsuhteeseen. Pakolaistyöntekijä toimii alkuvaiheessa pakolaisten tukihenkilönä sekä kanavana kiintiöpakolaisten ja eri viranomaisten välillä. Hän valmistelee asunnot ja opastaa kiintiöpakolaisia erilaissa käytännön asioissa kuten kaupassakäynnissä, liikkumisessa uudessa ympäristössä ja pankkiasioiden hoitamisessa. Yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa hän järjestää rekisteröinnin, passi- ja oleskelulupa-anomusten teon sekä työvoimatoimistoon ja KELA:lle ilmottautumisen.. Pakolaistyöntekijä ohjaa kunnan uudet asukkaat alkuvaiheen terveys- ja lääkärintarkastuksiin, päiväkotiin, peruskouluun ja maahanmuuttajakoulutukseen. Pakolaistyöntekijällä voi myös pehmentää laskua valtaväestön joukkoon kertomalla pakolaisuudesta ja kulttuurieroista esimerkiksi uusille naapureille, koululuokille, päiväkotiryhmille ym. Mahdollisissa konfliktitilanteissa valtaväestön ja kiintiöpakolaisten välillä sosiaalitoimen edustaja tekee yhteistyötä Haukiputaan poliisin kanssa ja voi toimia sovittelijana eri osapuolten välillä. Tarvittavien alkutoimien jälkeen kiintiöpakolaisille järjestetään info-tilaisuus kotouttamislaista sekä erilliset infot sosiaalitoimen, työvoimatoimiston, KELA.:n, poliisin ja kirjaston toiminnasta. Kiintiöpakolaisten kanssa laaditaan sosiaalitoimistossa henkilökohtaiset kotoutumissuunnitelmat ennen maahanmuuttaja kurssin alkua. Asiakkaiden suostumuksella tiedot voidaan luovuttaa työvoimatoimistoon, jossa suunnitelmia täydennetään maahanmuuttajakurssin jälkeen. 4.1.2 Tulkkien käytön periaatteita Sosiaalitoimen tehtävänä on huolehtia, että maahanmuuttajat saavat samanlaisen kohtelun kuin muutkin asiakkaat asioidessaan sosiaalipalveluissa. Tasavertaisen palvelujen saannin kannalta 6
tulkkipalvelujen helppo saatavuus on olennaista. Periaatteena on, että tulkkia tarvitsevat viranomaiset varaavat tulkin itse tulkkipalvelun kautta. Tulkkauksia koetetaan järjestää useampi samalle päivälle, jotta tulkki saataisiin paikanpäälle. Jos tämä ei ole mahdollista, käytetään puhelintulkkausta esimerkiksi sosiaalityöntekijän vastaanotolla. Joissain tapauksissa käsiteltävä asia huomioonottaen (esimerkiksi kotikäynneillä) tulkin tilaaminen paikanpäälle on välttämätöntä, jotta tilanne voi sujua luontevasti. 4.1.3 Päivähoito Maahanmuuttaja perheiden lapset sijoitetaan päivähoitoon tasavertaisesti muiden lasten kanssa perheen ja lapsen tarpeista lähtien joko koko- tai osapäivähoitoon. Lapsille myönnetään hoitopaikka integraatioperiaatteella siten, että samaan ryhmään pyritään sijoittamaan saman kieliryhmän lapsia. Päivähoitopaikkaa tarvitsevien lasten määrä ohjaa myös maahanmuuttajaperheiden lasten sijoittumista päivähoidon eri hoitomuotoihin kuten perhepäivähoitoon, ryhmäperhepäivähoitoon, päiväkotiin tai lapsen omaan kotiin. Päivähoitoon tutustuminen ja hoitosuhteen aloittaminen pyritään järjestämään niin, että päivähoidon henkilökunnalla on aikaa yhteistyölle. Henkilökunnan on saatava tarvittava tieto lapsesta, perheestä ja kulttuurista ja lasten vanhempien on saatava tieto päivähoidon toimintatavoista. Kun samassa hoitopaikassa on useampia maahanmuuttajalapsia on henkilökuntaa lisättävä, jotta voidaan turvata lasten hoitosuhteelle mahdollisimman hyvä alku kieli- ja kulttuurieroista huolimatta. Vuodella 2005 maahanmuuttajalapsille on varattu päivähoito- ja esiopetuspaikat Haminan päiväkodista. Samalla on palkattu yksi avustaja tukemaan lapsen suomen kielen kehittymistä ja lapsen sopeutumista päivähoitoon uudessa kulttuurissa. 4.2 Terveyspalvelut Mikäli pakolaiset saapuvat suoraan kuntaan (eivät vastaanottokeskuksen kautta), heille tehdään tulotarkastus, johon kuuluvat terveydenhoitajan haastattelu, laboratorio- ja röntgentutkimukset sekä lääkärintarkastus. Tämän jälkeen terveyspalvelut tarjotaan samansisältöisinä ja laajuisina kuin muullekin väestölle. Alkuvaiheessa pakolaiset tarvitsevat tietoa suomalaisesta terveydenhoitojärjestelmästä ja oman kunnan terveyspalveluista. Terveyskeskuksessa on pakolaisasioihin nimetty yhdyshenkilö. 4.3 Asuminen Kiintiöpakolaisia sijoitetaan sekä Iin kunnan että Iin vuokratalojen asuntoihin. Iin kunnalla on aravavuokra-asuntoja 24 kpl ja vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja 56 kpl. Vapaarahoitteiset asunnot sijaitsevat koulujen yhteydessä pääasiassa kaava-alueen ulkopuolella. Iin vuokrataloilla on 171 kpl aravavuokra-asuntoja. Asunnot sijaitsevat noin kahden kilometrin päässä keskustaajamasta. Iin kunnan asuntoihin valitsee asukkaat kunnanrakennusmestari ja Iin vuokrataloilla on oma hallitus, joka suorittaa valinnan. Maahanmuuttajat saavat asunnon samojen periaatteiden mukaan kuin muutkin asunnon tarvitsijat. Vuokra-asuntojen jaon perusteet on laadittu tuen ja asunnontarpeen kiireellisyyden pohjalta riippumatta siitä, kuuluvatko hakijat kantaväestöön vai maahanmuuttajiin. Asunnot on varattu ja vuokrattu vapaana olevista asunnoista, mitään erityisjärjestelyjä ei ole tehty. Maahanmuuttajille osoitettavat vuokra-asunnot pyritään mahdollisuuksien mukaan antamaan tasaisesti eri puolilta Iitä, jotta ei muodostuisi alueita, joilla asuu poikkeuksellisen paljon maahanmuuttajia. 7
Maahanmuuttajien asumiseen pyritään löytämään ratkaisuja myös muualta kuin kunnan ja Iin vuokratalojen asuntotuotannosta. Tavoitteena on maahanmuuttajien asumisen järjestäminen mahdollisimman monipuolisesti myös yksityisiltä ja yleishyödyllisillä asuntomarkkinoilla. Iin Vanhustenkotiyhdistys ry:llä on asuntoja 21 kpl ja Iin Palvelutalot ry:llä 27 kpl, jotka ovat pieniä ja erityisesti vanhuksille tarkoitettuja. 4.3.1 Asuinalueiden etninen eriytyminen Kotouttamislain perusteluissa todetaan, että asuinalueita kehitettäessä tulisi huomioida alueellisen eriytymisen ja eriarvoisuuden ehkäiseminen. Samalla kuitenkin todetaan, että riittävän suurten etnisten ryhmien muodostuminen on tärkeää. Maahanmuuttajien oman kielen ja kulttuurin ylläpitäminen huomioidaan siten, että vuokra-asuntojen jaossa huomioidaan maahanmuuttajien kulttuuritausta ja toiveet alueellisten sijoittumisen osalta. Tällä tarkoitetaan lähinnä toivomuksia päästä asumaan lähelle samaa etnistä- tai sukulaisryhmää. Asunto- ja sosiaalitoimen tiivis yhteistyö on tärkeää maahanmuuttajien kotoutumisen alkuvaiheessa. Etnisten ryhmien keskittymistä tietyille alueille ei voida pitää huolestuttavana. Pienessä kunnassa kuten Iissä kaikki asuvat suhteellisen pienellä säteellä. Lähekkäin asuminen on usein etnisesti samanlaisille ryhmille monella tapaa edullista etenkin kotoutumisen alkuvaiheessa. Syrjäkylille ei maahanmuuttajia ole mielekästä sijoittaa ainakaan kuntaan muuton alkuvaiheessa ennen kuin kotoutumista on tapahtunut. 4.4. Opetus 4.4.1 Yleissivistävä koulutus Iin kunta järjestää alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta ja oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna esiopetusta. Esiopetukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Iin kunnan koulutoimessa noudatetaan maahanmuuttajalasten esiopetuksessa ja -oppilaiden ja opiskelijoiden perus- ja lukio-opetuksessa opetushallituksen opetussuunnitelman perusteella laadittuja maahanmuuttajaoppilaitten opetussuunnitelmia. Perusopetuslain mukaan oppivelvollisella lapsella on oikeus käydä peruskoulua tai saada muulla tavoin peruskouluopetusta vastaavaa opetusta. Tämä oikeus on myös oppivelvollisuusikäisellä Suomessa asuvalla lapsella, joka ei ole Suomen kansalainen. Oppivelvollisuus alkaa Suomessa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän (7) vuotta. Oikeus käydä koulua jatkuu, kunnes oppilas on suorittanut peruskoulun oppimäärän tai sen vuoden loppuun, jona oppilas täyttää kahdeksantoista (18) vuotta. Peruskoulun suorittaminen avaa tien jatkokoulutukseen. Perusopetuslain perusteella Iin kunta on velvollinen järjestämään kuntansa alueella asuville oppivelvollisuusikäisille peruskouluopetusta tai huolehtimaan siitä, että kaikki oppivelvolliset saavat peruskouluopetusta vastaavaa opetusta. Opetusjärjestelyistä: Peruskoulua ja lukiota koskeva lainsäädäntö ja opetusministeriön päätökset sekä opetushallituksen vuosittain julkaisemat tiedotteet ja oppimateriaalit ohjaavat kunnassa järjestettävän yleissivistävän koulutuksen yksittäisiä toimenpiteitä. Iin kunnassa maahanmuuttajalasten ja nuorten opetus tapahtuu osana kunnan järjestämää koulutointa. Sivistyslautakunta päättää uusien maahanmuuttajalasten kouluun sijoittamisesta /ratkaisu koulupaikasta kunnan 1-6 vuosiluokkien koulussa ja sivistyspalvelujohtaja päättää lainsäädännön 8
edellyttämistä muista opetuksen järjestämiseen liittyvistä ratkaisuista. Maahanmuuttajalapsille järjestetään tarvittaessa nk. valmistavaa opetusta (opetusryhmässä mikäli edellytykset luontevalle ryhmälle ovat olemassa tai osana muuta oman luokkatason opetusta). Tämä monipuolisia opetusmenetelmiä ja toteutustapoja sisältävä opetusjakso, jonka pituus vaihtelee lapsen tarpeesta käsin ( 6-10 vuotiaalle tarvittaessa 450-500 tuntia) valmentaa ja pehmentää lapsen sopeutumista tavalliseen normaaliin luokkaopetukseen ja tukee lapsen luontevaa sisään pääsyä ikäistensä suomalaisten lasten seuraan. Valmistavasta opetuksesta voi lapsi siirtyä perusopetukseen jo ennen em. tuntimäärien täyttymistä. Perusopetuksessa maahanmuuttajaoppilaat opiskelevat suoma toisena kielenä oppimäärän mukaan. Suomen kielen oppiminen toteutuu myös nk. läpäisyperiaatteella muiden oppiaineiden opetuksen yhteydessä. Opiskelu tapahtuu, mikäli tarkoituksenmukainen ryhmä (vähintää 4 oppilasta) on perustettavissa ainakin opintojen alkuvaiheessa omassa ryhmässä (kaksi tuntia/viikko) ja/tai äidinkielen ja kirjallisuuden oppitunneilla. Samoin järjestetään oppilaan oman äidinkielen opetusta mikäli opetukseen ilmoittautuu vähintään 4 oppilasta. Tukiopetusta annetaan maahanmuuttajaoppilaalle pääsääntöisesti koulujen käytössä olevan tukiopetusresurssin ja koulujen yhteistukiopetusresurssin avulla. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksessa noudatetaan voimassa olevia säännöksiä (viimeiset muutokset lokakuu 2003 tilanne: laki 454/2003). Keskeistä maahanmuuttajalasten yleisopetuksessa on myös yhteistyö kotien kanssa. Koulujen opettajat toivovat voivansa tutustua lasten huoltajiin jo ennen koulunkäynnin alkamista. Tapaamisiin tarvitaan tulkkausta, jotta heti alkuun vältettäisiin väärinkäsitysten syntyminen. Ennakkotiedot ovat tarpeen aina mm. oikean luokkatason valinnassa yms. koulunkäyntiin oleellisesti liittyvissä (mm. terveydelliset asiat) asioissa. Kaikki em. toimenpiteet auttavat yhteistyön avoimeen ja luottamukselliseen jatkoon. Lukio-opetukseen voi hakeutua saatuaan päättötodistuksen suomalaisesta peruskoulusta. Mikäli maahanmuuttajaoppilaalla on ulkomainen todistus ja hän haluaa jatkaa opintojaan Iin lukiossa tulee hänen ottaa yhteyttä Iin lukion rehtoriin tai opinto-ohjaajaan opiskelijan todistuksen perusteella tapahtuvan lukio-opiskeluvalmiuden selvittämiseksi. Maahanmuuttajaoppilaiden vanhempia pyritään koulujen ja koulujen yhteistyökumppaneiden toimesta rohkaisemaan yhteydenottoihin ja osallistumisiin koulujen vanhempainiltoihin, koulujen tapahtumiin, juhliin ja paikkakunnan muihin tilaisuuksiin. Koulutoimessa ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen liittyvää neuvontaa voi saada peruskoulun ja lukion yhteiseltä opinto-ohjaajalta. 4.4.2 Kansalaisopisto Iin ja Yli-Iin kansalaisopisto ja taidekoulu järjestää monipuolista opintotarjontaa syksystä kevääseen. Kansalaisopisto keskustelee mielellään maahanmuuttajien kanssa opiston kurssitarjontaan liittyvistä toiveista. 4.5 Kulttuuri ja vapaa- aika 4.5.1 Liikunta Kunnan liikuntatoimen palvelut ovat tasavertaisesti kaikkien kuntalaisten käytettävissä. Liikuntatoimen periaatteiden ja liikuntalain (1054/1998) mukaan kunnan ensisijainen tehtävä on tarjota edellytyksiä toiminnalle, jota urheilujärjestöt järjestävät. Joillekin ryhmille, kuten maahanmuuttajille, on perusteltua 9
tuottaa erityispalveluita. Näiden tuottamisessa voidaan palkata maahanmuuttaja ohjaamaan liikuntaa toisille maahanmuuttajille. Liikuntatoimen tavoitteena on, että liikunnasta kiinnostuneita maahanmuuttajia voidaan ohjata heille sopivan harrastuksen tai ohjaustyön pariin. Tämä edellyttää yhteistyötä liikuntatoimen, liikuntajärjestöjen, sosiaalitoimen ja maahanmuuttajien välillä. 4.5.2 Nuorisotoimi Nuorisotoimen toiminnoissa pyritään maahanmuuttaja nuorille kertomaan kantaväestön nuorille tarjotuista toiminnoista ja innostamaan heitä osallistumaan kantaväestön nuorten kanssa yhteiseen toimintaan. Yhteisen toiminnan avulla voidaan tukea maahanmuuttajien kotoutumista uuteen maahan ja edistää samalla suvaitsevaisuutta. 4.5.3 Kirjasto Kirjasto on peruspalveluna avoin kaikille kuntalaisille. Kirjasto pyrkii hankkimaan mahdollisuuksien mukaan aineistoa, joka edesauttaa kotoutumista. Aineistoa hankitaan ostamalla sekä käyttämällä hyväksi Helsingin kaupunginkirjastoa. Se toimii valtakunnallisena ulkomaalaiskirjastona. Sieltä voimme tilata lainaksi erikielistä aineistoa. Kaukopalvelu on Iissä asiakkaille maksuton. Kirjaston internet- palvelun avulla voi käyttää Helsingin kaupunginkirjaston MCL-multicultural Library:n palveluja, mm. Suomi-info, ulkomaalais-info, Maailma-info. Lisäksi internetin kautta voi lukea ulkomaisia lehtiä. 4.6 Työvoima- ja elinkeinokeskuksen tehtävät maahanmuuttajien kotouttamisessa Työvoima- ja elinkeinokeskuksen tehtävänä on työministeriön alaisena maahanmuuttajien yhteiskuntaan ja työelämään kotouttamisen ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton suunnittelu, ohjaus, seuranta sekä muut erikseen määrättävät tehtävät. Työvoima- ja elinkeinokeskus ja kunta sopivat pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta sekä kotouttamisen ja vastaanoton kustannusten korvaamisesta. Työvoima- ja elinkeinokeskus ja kunta sopivat lisäksi kotouttamisohjelmaan liittyen perusteista, joilla kotoutumista edistävät toimenpiteet rinnastetaan työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. 4.6.1 Maahanmuuttajakoulutus Maahanmuuttajakoulutuksen päämääränä on kehittää maahanmuuttajan kielellisiä, yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja elämänhallintaan liittyviä valmiuksia. Tavoitteena on, että maahanmuuttaja selviytyisi arkielämän tilanteissa sekä työelämässä uudessa ympäristössä, hakeutuisi jatko-opintoihin ja toimisi suomalaisen yhteiskunnan aktiivisena ja tasa-arvoisena jäsenenä. Koulutuksen sisältöalueita opetushallituksen huhtikuussa 2001 vahvistaman suosituksen mukaan ovat suomen tai ruotsin kielen opinnot, arjen taidot ja elämänhallinta, yhteiskuntatietous, kulttuurituntemus, opiskelu- ja työelämävalmiudet sekä valinnaiset opinnot. (Valtioneuvoston selonteko kotouttamislain toimeenpanosta 2002, 31.) Pohjois-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosasto hankkii vuosittain työvoimatoimistojen esitysten perusteella työvoimakoulutusta työvoimatoimistojen työnhakija-asiakkaille tarjousmenettelyn perusteella. Tavoitteena on, että jokaiselle kotoutumisen piirissä olevalle maahanmuuttajalle hankitaan vähintään 40 opintoviikon pituinen kotoutumiskoulutus työvoimapoliittisena koulutuksena. Koulutus tulisi alkaa 1-3 kk kuluessa maahanmuutosta huomioiden kuitenkin kunkin henkilön yksilöllisen tilanteen. Opiskelun viivästyessä äitiysloman tmv. syyn vuoksi suomen kielen oppimista voidaan tukea 10
kannustamalla maahanmuuttajia vuorovaikutukseen suomalaisten kanssa esimerkiksi osallistumalla erilaisiin harrastustoimintoihin. Itsenäistä opiskelua tuetaan kertomalla suomen kielen kursseista televisiossa ja jakamalla itsenäistä opiskelumateriaalia. 4.7 Työvoimapalvelut 4.7.1 Maahanmuuttaja-asiakkaiden palvelu Haukiputaan työvoimatoimiston Iin toimipisteessä Maahanmuuttaja voi ilmoittautua työvoimatoimiston asiakkaaksi sen jälkeen kun hänelle on myönnetty oleskelulupa ja työlupa. Iissä asuvien maahanmuuttajien työvoimapalveluista ja työvoimatoimiston osuudesta henkilökohtaisten kotoutumissuunnitelmien laatimisessa vastaa Iin toimipiste. Ilmoittautuneille maahanmuuttaja-työnhakijoille tarjotaan kaikkia samoja palveluja kuin suomalaisillekin. Maahanmuuttajien tulkkaus- ja käännöspalveluja työvoimatoimisto hankkii tarvittaessa alkupalveluun ja kotouttamissuunnitelman tekemiseen. Kustannuksen maksaa työvoimatoimisto määrärahoistaan. Pakolaisten alkupalvelun ja kotouttamissuunnitelman osalta tulkkipalvelut hoidetaan yhteistyössä kunnan sosiaalitoimen kanssa. Työvoimatoimistosta saa tietoja avoimista työpaikoista, koulutuksesta, ammatinvalinnasta, yrittäjyydestä, työttömyysturvasta sekä muista erityispalveluista, jotka liittyvät asiakkaan tarpeisiin työelämää silmälläpitäen. Kansainvälisten asioiden ollessa kyseessä Iillä on yhteistyötoimistona Oulun seudun työvoimatoimiston kyseinen yksikkö. Ammatinvalinnanohjaukseen liittyen palvelu saadaan Haukiputaan työvoimatoimiston Kiimingin toimipisteen ammatinvalintapsykologilta. 4.7.2 Palvelumalli Työvoimatoimistossa noudatetaan työministeriön ohjeiden mukaista palveluprosessia, jossa asiakkaalta edellytetään omatoimisuutta sekä aktiivista työnhakua. Palveluprosessiin kuuluvat työnhakuhaastattelut, osaamiskartoitusten ja työnhakusuunnitelmien tekeminen sekä työnhakuryhmien käyttö. Palveluprosessin tavoitteena on auttaa työnhakijaa työmarkkinavalmiuksiensa parantamisessa. Maahanmuuttajien kohdalla huomioidaan heidän erityistarpeensa toteutuksessa. Työttömien maahanmuuttajien osalta työnhakusuunnitelma laaditaan työvoimatoimistossa ns. maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelmana yhdessä maahanmuuttajan ja tarvittaessa kunnan viranomaisen kanssa. Toimenpiteistä on tarkemmin mainittu asiasta annetun lain 11 :ssä ja työministeriön ohjeessa O/10/2006 TM ja toimenpiteiden tarkoitus on tukea maahanmuuttajan kotoutumista. Suunnitelmassa voidaan sopia suomen tai ruotsin kielen opiskelusta, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, omaehtoisen koulutuksen, ammatinvalinnanohjauksen ja kuntoutuksen, työharjoittelun ym. toimenpiteistä. Edellä mainitun ohjeen mukaan kotoutumissuunnitelmassa tulisi selvittää kotoutujan lähtötilanne eli työkyky ja perhetilanne, kielitaito ja muu osaaminen, työnhakutaidot, omat suunnitelmat sekä sopimus jatkotoimenpiteistä ja suunnitelman seurannasta. Kotoutumissuunnitelmien tulee olla realistisia, niihin tulee selvästi kirjata suunnitelman aikataulu, kotoutujan tehtävät ja työvoimatoimiston ja kunnan tarjoamat toimenpiteet. Maahanmuuttajan työttömyysturva maksetaan ns. kotoutumistukena. Työvoimatoimisto antaa maksua varten lausunnon kelalle. Työvoimatoimisto päättää kunkin maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelmaa laadittaessa, mitkä suunnitelmaan kirjatuista kotoutumista edistävistä toimenpiteistä rinnastetaan työttömyysturvalaissa tarkoitettuihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Maahanmuuttajalle, joka osallistuu rinnastettavaan toimenpiteisiin, myönnetään kotoutumistuki työmarkkinatukena ilman 11
taloudellista tarveharkintaa toimenpiteeseen osallistumisen ajalta. 4.8 Kansaneläkelaitoksen palvelut Suomessa otetaan vakuutetuksi sosiaaliturvan varalta Suomeen pysyvästi asumaan muuttaneet henkilöt, joilla on voimassa oleva passi sekä oleskelulupa ja väestörekisteriin merkitty kotikunta Suomessa. Päätökset vakuutetuksi ottamisesta annetaan joko Asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamista koskevan lain perusteella, Kotikuntalain perusteella, Eu-neuvoston asetuksen (ETY) 1408 tai sosiaaliturvasopimusten perusteella. Suomessa sosiaaliturvanvaralta vakuutettuna olevalla henkilöllä on oikeus Kelan hoitamiin sosiaaliturvaetuuksiin eri etuuksista säädettyjen kansallisten lakien, ETY-asetusten ja sosiaaliturvasopimusten mukaisesti. Kelassa palvellaan maahanmuuttajia vakuuttamisasioissa, neuvotaan vakuuttamispäätöksen hakemisessa ja annetaan vakuuttamispäätökset. Sosiaaliturvan varalta vakuutetuiksi otetaan maahanmuuttajat, jotka täyttävät edellä mainittujen lakien ja säädösten mukaiset edellytykset. Kelassa palvellaan maahanmuuttajia sosiaaliturvaetuuksiin (mm. sairauspäiväraha, kuntoutus, eläkkeet, hoito ja vammaisetuudet, vanhempainetuudet, työttömyysturva, asumistuki, opintotuki) liittyvissä asioissa. Kelassa neuvotaan etuuksien hakemisessa, päätetään etuuksista ja maksetaan etuudet päätösten mukaisesti. Kelan toimistosta ollaan lähes päivittäin yhteydessä asiakastapausten osalta sosiaali- ja terveysviranomaisten, työvoimatoimiston sekä muiden maahanmuuttajien etuuksiin liittyvien viranomaisten kanssa. Lisäksi osallistutaan tarvittaessa asiantuntijoina Kelan hoitamien etuuksien osalta maahanmuuttajille järjestettäviin koulutus- ja tiedotustilaisuuksiin. 4.9 Yhteistyö muiden tahojen kanssa Kotouttamistoimenpiteitä suunnitellessaan kunta voi tehdä yhteistyötä naapurikuntien, muiden viranomaisten sekä alueella toimivien vapaaehtoisjärjestöjen ja muiden tahojen kanssa. Maahanmuuttajien toiveet huomioidaan erilaisia toimintoja suunniteltaessa. Mannerheimin lastensuojeluliiton Iin paikallisyhdistys haluaa osaltaan olla mukana maahanmuuttajien kotouttamisessa ja selvittää, olisiko Marttajärjestö halukas yhteistyöhön. Suunnitteilla on tutustuttaa pakolaiset Suomessa saatavilla oleviin elintarvikkeisiin ja valmistaa heidän kanssaan ruokaa heidän toiveidensa mukaisesti. Tämä edellyttää alussa tulkkia, koska yhteistä kieltä ei ole. Iin seurakunta on valmis osallistumaan maahanmuuttajia koskevaan alueelliseen yhteistyöhön eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Iin seurakunnassa toimitaan tapauskohtaisesti maahanmuuttajien tarpeet ja seurakunnan resurssit huomioiden. Myös Suomen Punaisen Ristin Iin paikallisyhdistys on valmis resurssien puitteissa osallistumaan maahanmuuttajien kotouttamiseen. 5. HYVÄT ETNISET SUHTEET Lisäksi kotouttamisohjelmaan sisällytetään etnisen tasa-arvon ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen. Valtioneuvoston yleisistunnossaan 22.3.2001 hyväksymässä etnisen syrjinnän ja rasismin vastaisessa toimintaohjelmassa painotetaan paikallistason merkitystä hyvien etnisten suhteiden edistämisessä ja etnisen syrjinnän ja rasismin ehkäisemisessä. Kotouttamislain tuloksena tulisi olla maahanmuuttajien hyvä kotoutuminen kuntaan ja etninen yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Kotouttamisohjelman toimenpiteillä, maahanmuuttajien omalla panoksella ja laaja-alaisella 12
yhteistyöllä luomme tasa-arvoisen, suvaitsevaisen ja monikulttuurisen koko väestöä palvelevan kunnan. Kotouttamien on koko kunnan, kaikkien hallintoalojen, toimijoiden, maahanmuuttajien ja Iiläisten yhteinen tehtävä. 6. KOTOUTTAMISOHJELMAN SEURANTA Maahanmuuttajille on kerrottu kotouttamislain sisältö ja sen tuomat oikeudet ja velvollisuudet. Heille on selitetty kotouttamislakiin liittyvät peruskäsitteet kuten kotouttamisohjelma ja kotouttamissuunnitelma. Heidän mielipiteensä on mahdollisuuksien mukaan huomioitu kotouttamisohjelmaa tehtäessä. Kotouttamisohjelmaa tullaan tarkistamaan vuosittain talousarvion laatimisen yhteydessä, jotta pystytään seuraamaan ohjelman toteutumista. Erityisen tärkeää on seurata mitä tapahtuu maahanmuuttajien asuttamisessa, nuorten elämässä ja työllisyydessä. Ohjelmaa tarkistettaessa täytyy ottaa maahanmuuttajien näkemykset mukaan, sillä he ovat parhaita asiantuntijoita omissa asioissaan. 13
LÄHTEET Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma, Oulun kaupunki 1999. Syrjästä osallisuuteen. Syrjäytymisen ehkäiseminen ja yhteistyö työvoimapolitiikan toimeenpanossa projektin loppuraportti. 2001. Helsinki: Valopaino Oy. Työhallinnon julkaisu 275. Tilastokeskus 2002. Kansalaisuus Oulunkaaren seutukunnissa 31.12.2002. www.tilastokeskus.fi. 8.9.2003. Työministeriön ohje (O/1/2000 TM) maahanmuuttajien kielipalveluista ja pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja paluumuuttajjien asioimistulkkaus ja käännöspalvelujen kustannusten korvaamisesta. Valtioneuvoston selonteko kotouttamislain toimeenpanosta. VNS 5/2002. vp. 14
KESKEISET KÄSITTEET LIITE 1 Maahanmuuttaja on yleiskäsite, jota käytetään kuvaamaan kaikkia pysyväisluonteisesti maahan muuttaneita henkilöitä. Ulkomaalainen on henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen. Ulkomaalainen voi olla joko tilapäisesti maassa oleskeleva, esimerkiksi turisti tai liikemies, tai pitkäaikaisessa tarkoituksessa maahan muuttanut, esimerkiksi siirtolainen, pakolainen tai turvapaikanhakija. Siirtolainen on henkilö, joka muuttaa pysyvässä tarkoituksessa toiseen maahan hankkiakseen siellä toimeentulonsa. Siirtolaisiksi luetaan myös avioliiton vuoksi maahan muuttavat. Sen sijaan opiskelijat tai turistit eivät ole siirtolaisia. Paluumuuttaja on ulkomailla asunut henkilö, joka muuttaa takaisin synnyinmaahansa. Inkerinsuomalaisilta paluumuuttajilta vaaditaan, että heidän vanhemmistaan toinen tai kaksi heidän neljästä isovanhemmistaan ovat olleet suomalaisia. Pakolainen on YK:n pakolaisen oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen mukaan henkilö, joka on kotimaansa ulkopuolella ja jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta. Pakolaisiksi kutsutaan Suomessa usein myös henkilöitä, jotka ovat saaneet oleskeluluvan suojelun tarpeen vuoksi tai humanitaarisista syistä. Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Turvapaikkahakemus on jätettävä maahan tullessa tai mahdollisimman pian maahan tulon jälkeen. Turvapaikanhakijan pakolaisuus todetaan vasta hakemukseen annetulla päätöksellä, joten tulisi välttää pakolainen sanaa ennen kuin päätös on annettu. Kiintiöpakolainen on henkilö, jolla on YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun myöntämä pakolaisen asema ja jolle on myönnetty maahantulolupa vuosittain valtion tulo- ja menoarvion yhteydessä päätettävän pakolaiskiintiön puitteissa. Paluumuuttajana pakolainen.unhcr tukee pakolaisten paluumuuttoa, jos olosuhteet kotimaassa ovat muuttuneet siten, että sinne on mahdollisuus palata ja paon syyt poistuneet. Paluumuuttaja (joka ei ole pakolainen) on ulkosuomalainen, joka on pitemmän tai lyhyemmän ajanjakson asunut Suomen rajojen ulkopuolella ja palaa takaisin Suomeen. (Esim. Ruotsin suomalaiset, Viron ja entisen Neuvostoliiton suomalaiset mm.inkeriläiset jne.). 15
16