Kuntaliiton EU-edunvalvonnan tavoitteet ja kärkihankkeet 2016 4.2.2016
Sisältö Kuntaliiton EU-edunvalvonnan tavoitteet ja kärkihankkeet 2016...3 Uuden osaamisen ohjelma Euroopalle... 3 Uusi alku työssäkäyville vanhemmille... 4 Kiertotalouspaketti... 5 Vuosien 2014 2020 monivuotisen rahoituskehyksen tarkistaminen... 5 Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi... 6 Digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian täytäntöönpano... 6 Energiaunionipaketti... 7 Työvoiman liikkuvuutta koskeva paketti... 7 Arvonlisäveroa koskeva toimintasuunnitelma... 8 Yhtiöverotusta koskeva paketti... 8 Sosiaalisia oikeuksia koskeva pilari... 9 Kauppa- ja investointipoliittisen strategian jatkotoimet... 9 Euroopan turvallisuusstrategian täytäntöönpano... 10 Muuttoliikkeen hallinnan parantaminen... 10 Julkaisun kuvat: Jari Seppälä 2
Kuntaliiton EU-edunvalvonnan tavoitteet ja kärkihankkeet 2016 Komission työohjelma vuodeksi 2016 perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa käytyyn vuoropuheluun, ja sen on tarkoitus kuvastaa EU:n keskeistä toimintaa seuraavan 12 kuukauden aikana. Komissio voi toteuttaa myös ennakoimattomia aloitteita reagoidakseen vuoden mittaan esiin tuleviin tapahtumiin, jotka edellyttävät kiireellisiä toimia Euroopan tasolla. Vuoden 2016 työohjelma on jatkoa Junckerin komission vuoden 2015 laajoille strategisille painopisteille: Euroopan investointiohjelma, digitaaliset sisämarkkinat, energiaunioni, Euroopan turvallisuusagenda, Euroopan muuttoliikeagenda, pääomamarkkinaunioni, yhtiöverotuksen toimintasuunnitelma sekä talous- ja rahaliiton syventäminen. Tämän vuoksi monet Kuntaliiton peruslinjaukset vuodelta 2015 ovat edelleen ajankohtaisia. Erityisesti julkisen talouden ohjaus on edelleen tärkeää kuntien näkökulmasta, vaikka sitä ei uusien aloitteiden listalla mainitakaan. Useilla työohjelman aloitteilla on vaikutuksia kuntiin. Uudet aloitteet ja lainsäädäntöhankkeet kuvataan usein varsin yleispiirteisesti, joten niiden varsinaiset kuntavaikutukset tiedetään yleensä vasta sitten, kun nähdään komission yksityiskohtainen esitys. Uuden osaamisen ohjelma Euroopalle Uuden osaamisen ohjelman tavoitteena on edistää osaamisen kehittämistä, mukaan lukien tutkintojen vastavuoroinen tunnustaminen, tukea ammattikoulutusta ja korkeaasteen koulutusta sekä hyödyntää digitaalisten työpaikkojen täyttä potentiaalia. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on keskeistä koulutuksen kaikilla tasoilla. Sen perusteella opinnot henkilökohtaistetaan. Näin nopeutetaan työelämään siirtymistä, vähennetään turhaa päällekkäistä koulutusta ja saadaan koulutukseen suunnatut resurssit tarkoituksenmukaisesti käyttöön. Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) avulla helpotetaan tutkintojen ja pätevyyksien tunnustamista sekä epävirallisen ja arkioppimisen tunnistamista ja tunnustamista. EQF:n kansallinen toimeenpano kytkeytyy muun muassa työllisyyteen ja kuntien työnantajatoimintaan. Digitaalisten työpaikkojen täyden potentiaalin hyödyntäminen edellyttää työ- ja palveluprosessien uudistamista ja tähän liittyvää osaamisen kehittämistä kunnissa sekä eri alojen ammatti- ja korkea-asteen koulutuksessa. Erityisesti maahanmuuttajien osaamisen nopea tunnistaminen nyt tärkeää, jotta kotouttamistoimet voi- 3
Kuntaliiton EU-edunvalvonnan tavoitteet ja kärkihankkeet 2016 daan alkaa pikaisesti. Kunnille tulee taata riittävät rahoitus- ja muut resurssit, jotta ne voivat osaltaan huolehtia uuden osaamisen ohjelman toteuttamisesta. Uusi alku työssäkäyville vanhemmille Uusi alku työssä käyville vanhemmille -aloitteen toimeenpanemiseksi on tarkoitus käynnistää joukko lainsäädäntö- ja muita toimia, joilla puututaan nykyistä paremmin työssäkäyvien vanhempien kohtaamiin haasteisiin työ- ja perhe-elämän yhdistämisessä ja tuetaan naisten osallistumista työmarkkinoille. Tavoitteena on myös muiden huollettavien osalta huoltovelvollisuuden ja palkattoman kotityön tasaisempi jakautuminen miesten ja naisten kesken. Naisten johtokuntapaikkoja koskeva direktiivi on määrä hyväksyä vuonna 2016, ja komission jatkaa käytännön toimia sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Käytännön toimenpiteet on laajemmin määritelty komission joulukuussa 2015 julkaistussa tasa-arvostrategiassa 2016-2019. Strategian painopisteinä ovat naisten työmarkkinoille osallistumisen ja miesten ja naisten taloudellisen riippumattomuuden lisääminen, palkka-, tulo- ja eläke-erojen ja samalla naisten köyhyyden vähentäminen, tasa-arvon lisääminen päätöksenteossa, sukupuoleen perustuvan väkivallan estäminen ja uhrien suojelu sekä tasa-arvon ja naisten oikeuksien edistäminen maailmassa. Erityisesti kiinnitetään huomiota miesten rooliin ja sukupuoleen perustuvien ennakkoodotusten muuttamiseen sekä muun muassa maahanmuuttajien moniperusteisen syrjinnän vähentämiseen. Keskeistä on tasa-arvon edistäminen kaikessa EU:n toiminnassa. Suomen lainsäädäntö tukee ja antaa naisille mahdollisuuksia työn ja perheen yhteensovittamiseen. Erilaisten etujen lisääminen ei ole kuntatyönantajan näkökulmasta kannatettavaa, koska jo nykyisellään työnantajille aiheutuu paljon kuluja ja järjestelyvelvoitteita. Suomessa monet edut ovat parempia kuin muualla Euroopassa. Jos EU-tasolla tehdään uusia säännöksiä, voi tulkinta johtaa siihen, että Suomen järjestelmään sisältyvät edut laajenevat ja työllistämisestä tulee entistä kalliimpaa. EU:n tulee sallia kansallisesti erilaiset ratkaisut. Jos lainsäädäntöä kuitenkin ryhdytään valmistelemaan, lainsäädäntöhankkeissa tulee huolehtia siitä, että työnantajille perhevapaista aiheutuvat kustannukset pienentyvät. Tämä koskee sekä välillisiä että välittömiä kustannuksia. Kuntaliitto ja KT Kuntatyönantajat pitävät tärkeänä komission strategian käytännön toimia edistää sukupuolten tasa-arvoa vaikuttamalla huoltovelvollisuuden tasaisempaan jakautumiseen naisten ja miesten kesken, vähentää työmarkkinoiden eriytymistä sukupuolen mukaan ja poistaa naisiin kohdistuva väkivalta. Velvoittavaa EU-tason lainsäädäntöä ei kuitenkaan tule antaa. 4
Kiertotalouspaketti Kiertotalouspaketin tavoitteena on poistaa taloudellisia ja ympäristöön liittyviä huolenaiheita maksimoimalla resurssien käytön tehokkuus koko arvoketjussa (mukaan lukien kestävä kulutus, tuotanto ja jätehuolto) ja mahdollistamalla innovoinnin avulla uusien markkinoiden ja liiketoimintamallien kehittäminen. Paketti koostuu laajasta toimintasuunnitelmasta, johon sisältyy toimia edistyksen seuraamiseksi, ja jätteitä koskevasta ehdotuksesta. Jätteitä koskevaan ehdotukseen sisältyy pitkän aikavälin tavoitteita. Kuntaliitto kannattaa lähtökohtaisesti kiertotaloutta edistävien toimien täytäntöönpanoa ja siirtymistä pois lineaarisesta taloudesta. Erityisen tärkeää on ottaa huomioon tuotantosyklin kaikki vaiheet ja kokonaisvaikutusten hallinta. Kuntien toimia, kuten ilmastostrategioita ja vihreitä julkisia hankintoja, on tuettava ja niihin on kannustettava vapaaehtoisuuden pohjalta. Kotimaisen ja EU:n lainsäädännön tulee olla linjassa näiden toimien kanssa, eikä sääntelyllä tule rajoittaa tai hankaloittaa toimien toteutusta. Kuntaliitto kannattaa komission tiekartassa ja työohjelmassa esitettyjä tavoitteita laajentaa toimien painopistettä jätehuollosta tuotepolitiikkaan ja raaka-aineiden uusiokäytön markkinoihin. Kannatettavaa on myös komission aikomus keskittyä ongelmiin jo asetettujen tavoitteiden toimeenpanossa. Kuntaliitto kannattaa myös ratkaisuja, joissa huomioidaan aiempaa paremmin jäsenmaiden erot, haasteet ja mahdollisuudet kiertotalouden sekä jätehuollon tavoitteiden saavuttamisessa. Hallinnollisen taakan keventämiseen ja esimerkiksi raportointi- ja lupamenettelyiden yksinkertaistamiseen tulee kiinnittää huomiota. Kuntaliitto tukee myös ajatusta synnyttää innovaatioita kiertotalouden edistämiseksi. Vuosien 2014 2020 monivuotisen rahoituskehyksen tarkistaminen Monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnissa tarkastellaan sitä, miten rahoitus voidaan kohdentaa aiempaa paremmin EU:n prioriteetteihin. Väliarvioinnin yhteydessä on myös tarkoitus etsiä keinoja lisätä EU:n talousarvion tulossuuntautuneisuutta ja yksinkertaistaa sovellettavia sääntöjä, esimerkiksi Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) ja yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) alalla. Lisäksi arvioinnissa tutkitaan mahdollisuuksia lisätä yksinkertaistamista Horisontti 2020 -rahoituksen alalla. Vaikka pääpaino tässä aloitteessa on vuosien 2014-2020 monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisessa, aloite liittyy seuraavan kauden 2020+ valmisteluihin. Siksi tämän aloitteen on syytä olla Kuntaliiton edunvalvonnassa esillä. Myös maatalouspolitiikkaa ja maaseudun kehittämistä on syytä tarkastella kuntien näkökulmasta. 5
Kuntaliiton EU-edunvalvonnan tavoitteet ja kärkihankkeet 2016 Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi Komissio esittää työohjelmassa useita toimia Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi. Aloitteessa vahvistetaan uusi lähestymistapa Euroopan talouskasvun ja sosiaalisen ja ympäristön kestävyyden varmistamiseksi vuoden 2020 jälkeisenä aikana ottaen huomioon Eurooppa 2020 -strategian uudelleentarkastelu sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen unionin sisällä ja sen ulkopuolella. Komissio korostaa, että toimiin on ryhdyttävä pian. Pääpaino kestävän kehityksen tavoitteissa 2030 on nyt taloudellisessa ja sosiaalisessa kestävyydessä. Ympäristön osalta kestävää tulevaisuutta rakennetaan muun muassa kiertotalouspaketilla. Komission aloitteen mukaan on tärkeää käyttää resursseja niin, että kasvu on vihreää ja osallistavaa. Myös EU:n sosiaalinen ulottuvuus on esillä Euroopan kestävän tulevaisuuden aloitteessa. Kuntaliitto kannattaa komission peruslinjauksia. Digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian täytäntöönpano Digitaaliset sisämarkkinat on yksi EU:n keskeisimmistä prioriteeteista. Työohjelma sisältää toimia vuonna 2015 julkaistun digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian täytäntöönpanemiseksi. Tarkoitus on yhdistää 28 kansallista markkina-aluetta yhtenäisiksi sisämarkkinoiksi. Strategian täytäntöönpanoa jatketaan kolmella toimenpidekokonaisuudella: 1) Tekijänoikeutta koskeva tiedonanto ja siirrettävyyttä koskeva lainsäädäntöehdotus, joita seuraavat tekijänoikeutta koskevat lainsäädäntöehdotukset ja satelliitti- ja kaapelidirektiivin tarkistaminen, digitaalisopimusoikeuksia, maakohtaisia estoja ja sähköisen kaupankäynnin arvonlisäveroa koskevat lainsäädäntöehdotukset sekä kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä annetun asetuksen tarkistaminen 2) Televiestinnän sääntelykehyksen ja audiovisuaali- ja mediapalveludirektiivin uudelleentarkastelu 3) Datan vapaata liikkuvuutta koskeva lainsäädäntöehdotus. Digitaalisten sisämarkkinoiden strategialla on monia vaikutuksia kuntien toimintaympäristöön. Kuntia koskevia osa-alueita ovat muun muassa avoin data, sertifioidut pilvipalvelut, sähköiset terveyspalvelut, sähköiset hankintamenettelyt, liikennesuunnittelu, älykäs mittaus energia-alalla, tekijänoikeuslainsäädäntö, tietosuoja ja sähköinen arkistointi. Strategia on kuitenkin vahvasti yritys- ja kuluttajakeskeinen. Julkishallinnon roolia palveluiden järjestäjänä ja tuottajana käsitellään lähinnä irrallisena e-hallinto -osiona. 6
Kuntaliito kannattaa digitaalisten sisämarkkinoiden nykyistä vahvempaa hyödyntämistä. Kunnat tulee ottaa selkeästi huomioon strategian toteuttamisessa. Kunnat tuottavat keskeisesti juuri niitä palveluita, joissa digitaaliset ratkaisut komission mukaan nousevat keskeiseen asemaan: sosiaalipalvelut, terveyssektori, sivistyssektori ja kulttuuri. Energiaunionipaketti Energiaunionipaketti muodostuu sähkömarkkinoiden rakennetta ja sääntelykehystä koskevista lainsäädäntöehdotuksista. Ehdotuksiin kuuluvat energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston uudelleentarkastelu, sähkön ja kaasun toimitusvarmuutta koskevien asetusten tarkistaminen ja hallitustenvälisiä sopimuksia koskevan päätöksen tarkistaminen. Energiaunionipakettiin kuuluvat myös taakanjakopäätös ja maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden alan sisällyttäminen vuoden 2030 ilmastopuitteisiin sekä uusiutuvaa energiaa koskeva paketti, johon sisältyvät biomassaa koskevat kestävyyskriteerit, ja energiatehokkuuspaketti. Rakennusten energiatehokkuus sisältyy energiatehokkuuspakettiin. Energiaunionin strategia on yksi komission kärkihankkeista. Kuntaliitto seuraa tiiviisti energiaunionin ja siihen liittyvien aloitteiden etenemistä EU:ssa ja tuo esille kuntien näkökulmat aloitteiden valmistelussa. Energiakysymykset ovat keskeisiä kunnille, koska kunnat ja niiden energiayhtiöt ovat huomattavia energiantuottajia. Kunnat ovat myös merkittäviä energiankuluttajia. Energiaratkaisut ovat osa yhdyskunta- ja liikennesuunnittelua ja kuntien julkisia hankintoja. Työvoiman liikkuvuutta koskeva paketti Työvoiman liikkuvuutta koskeva paketti muodostuu työvoiman liikkuvuutta koskevasta tiedonannosta, työntekijöiden lähettämisestä annetun direktiivin kohdennetusta tarkistamisesta sekä sosiaaliturvan yhteensovittamisesta annettujen asetusten tarkistamisesta. Euroopan ammatillisen liikkuvuuden portaalia (EURES) ja työvoimapalvelujen yhteistyötä vahvistetaan. Tavoitteena on tukea työvoiman liikkuvuutta ja puuttua väärinkäytöksiin. Työvoiman liikkuvuuspaketti sisältänee ehdotuksia nuorten sosiaaliturvasta ja Eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä (EQF). Suomi ei kannata jäsenmaiden työllisyys- ja sosiaalipoliittisten rakenteiden ja toimintatapojen harmonisointia. Jäsenmaiden välillä on myös merkittäviä eroja, jolloin yhdenmukaiset toimintatavat eivät tuota toivottua tulosta. Suomi ei kannata oikeudellisesti sitovien EU-tasolla hyväksyttyjen vähimmäisstandardien määrittelyä eri etuuksiin tai palveluihin. Suomessa on asumiseen perustuva sosiaaliturvajärjestelmä, joka eroaa muiden Euroopan maiden taloudelliseksi toiminnaksi luonnehdittavista järjestelmistä. Työvoiman liikkuvuuspakettia tulee seurata tarkasti sosiaaliturvan koordinoinnin näkökulmasta. 7
Kuntaliiton EU-edunvalvonnan tavoitteet ja kärkihankkeet 2016 Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen avulla helpotetaan tutkintojen ja pätevyyksien tunnustamista sekä epävirallisen ja arkioppimisen tunnistamista ja tunnustamista. EQF:n kansallisella täytäntöönpanolla on kytkös työllisyyteen ja kuntiin työnantajina. Sektorirajat ylittävä yhteistyötyö on välttämätöntä, jotta kuntien koulutusnäkökulmat tulevat huomioitua. Kuntaliitto pitää kuntien koulutus- ja osaamistarpeet esillä sidosryhmien ja ministeriöiden, etenkin opetus- ja kulttuuriministeriön, sekä opetushallituksen kanssa käytävissä keskusteluissa ja työryhmissä. Arvonlisäveroa koskeva toimintasuunnitelma Arvonlisäveroa koskevan toimintasuunnitelman tavoitteena on luoda tehokkaat ja petoksilta suojatut alv-järjestelmät. Siihen sisältyy alv-kantoja koskevia aloitteita ja ehdotus sähköisen kaupankäynnin arvonlisäverosta digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian yhteydessä sekä tiedonanto lopullisen alv-järjestelmän vahvistamisesta. Työohjelmasta ei ilmene yksiselitteisesti, onko tarkoitus uudistaa julkisen sektorin arvonlisäverotusta. Arvonlisäverotusta pyritään EU:ssa uudistamaan vaiheittain komission vuonna 2011 esittämän arvonlisäverostrategian mukaisesti. Vuonna 2014 komission konsultaatiossa esitettiin yhtenä mallina ns. täyden veron malli, jossa kaikki palvelut ovat arvonlisäverotuksen piirissä (ml. koulutus ja sosiaali- ja terveyspalvelut). Muutos vaikuttaisi monella tapaa palveluiden tuottamistapoihin. Suomessa arvonlisäverokohtelu julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä on neutraalia. Tämän vuoksi Kuntaliitto ei jaa komission näkemystä siitä, että Suomen arvonlisäverotuksessa olisi merkittäviä kilpailun vääristymiä. Yhtiöverotusta koskeva paketti Yhtiöverotusta koskeva paketti perustuu tiedonantoon Euroopan unionin oikeudenmukainen ja tehokas yhtiöverojärjestelmä: viisi keskeistä toiminta-alaa. Siihen sisältyy useita toimenpiteitä, joilla parannetaan yhtiöverojärjestelmän läpinäkyvyyttä ja torjutaan veronkiertoa muun muassa panemalla täytäntöön veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskevat kansainväliset standardit. Vaiheittaisen lähestymistavan ensimmäisenä toimena on pakollinen veropohja. Siihen sisältyy myös yhteistä yhdistettyä yhtiöverokantaa koskevan ehdotuksen peruuttaminen. Komissio julkaisi 18.3.2015 toimenpidepaketin, jolla pyritään torjumaan yhteisöveron kiertämistä ja vahingollista verokilpailua EU:ssa. Toimenpidepaketin keskeisin osa on direktiiviehdotus, jolla vahvistettaisiin EU-maiden keskinäistä yhteistyötä rajat ylittävissä veropäätöksissä. Komission 17.6.2015 julkaisemassa toimintasuunnitelmassa esitetään lisää aloitteita, joilla pyritään torjumaan veronkiertoa ja turvaamaan verotuloja sekä vahvistamaan sisämarkkinoita yritysten näkökulmasta. Tavoitteena on järjestelmä, jossa yrityksen voitot verotetaan samassa maassa, jossa ne ovat syntyneet. 8
Yhtiöveron kiertämisestä arvioidaan koituvan EU-maille miljardien eurojen menetykset vuosittain. Yhtiöverotusta koskeva paketti vaikuttaa kuntiin veronsaajan näkökulmasta. EU on oikea taso ratkaista yhtiöveron suunnitteluun liittyvät ongelmakohdat, koska yksittäisen jäsenvaltion tasolla niitä ei kyetä kovin hyvin ratkaisemaan. Komission toimet verotuksen alalla ovat kuntien näkökulmasta kannatettavia. Sosiaalisia oikeuksia koskeva pilari Sosiaalisia oikeuksia koskeva pilari liittyy komission suunnitelmaan syvemmän ja oikeudenmukaisemman talous- ja rahaliiton luomiseksi. Komissio noudattaa pilarin luomisessa kahta toisiaan täydentävää toimintalinjaa. Ensinnäkin voimassa olevaa sosiaalilainsäädäntöä päivitetään, jotta voidaan ottaa huomion työelämän nykytodellisuus. Toiseksi määritellään sosiaalisiin kysymyksiin liittyvät viitearvot jäsenvaltioiden parhaiden käytäntöjen pohjalta, jotta talouksia voidaan lähentää yhä korkeammalle tasolle erityisesti euroalueella työmarkkinoiden toiminnan, osaamisen ja sosiaaliturvan osalta. Sosiaalisten oikeuksien pilarin tarkoituksena on uudistaa tarvittavilta osin olemassa olevaa lainsäädäntöä sekä määritellä yhteiset periaatteet ja vertailuarvot, joilla edistetään jäsenmaiden lähentymistä työllisyys- ja sosiaalisissa tavoitteissa. Kuntaliiton tavoitteena on, että EU:n taloudellista kilpailukykyä, kansalaisten hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta kehitetään tasavertaisesti. Kauppa- ja investointipoliittisen strategian jatkotoimet Kaikkien kauppa -strategian tavoitteena on nykyistä tehokkaampi ja läpinäkyvämpi arvoihin perustuva kauppa- ja investointipolitiikka. Komissio käy strategian pohjalta TTIP (transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuussopimus) -neuvotteluja Yhdysvaltojen kanssa, edistää asioita WTO:ssa, käy strategista vuoropuhelua Aasian kanssa ja varmistaa, että talouskumppanuussopimukset pannaan asianmukaisesti täytäntöön. EU:n ja USA:n vapaakauppaneuvottelut ovat edistyneet kesän 2015 aikana. Heinäkuussa käytiin kymmenes neuvottelukierros komission ja USA:n välillä ja Euroopan parlamentti hyväksyi kantansa TTIP-neuvotteluihin täysistunnossaan 7.-10.7.2015. Parlamentin päätöslauselmassa vaaditaan varsin yksiselitteisesti, että julkiset palvelut ovat soveltamisalan ulkopuolella. Kohdassa mainitaan erityisesi vesi- ja terveydenhuolto, sosiaalipalvelut, sosiaaliturvajärjestelmät ja koulutus. Lisäksi parlamentti esittää, että välimiesmenettelyjärjestelmä korvataan puolueettomammalla riidanratkaisujärjestelmällä, jossa päätöksiä tekisivät julkisesti nimitetyt ammattituomarit. Euroopan parlamentin kanta on lähtökohtaisesti myönteinen kunnille. Erityisesti vapaakauppasopimuksen soveltamisalaa sekä puolueetonta riidanratkaisumenettelyä 9
Kuntaliiton EU-edunvalvonnan tavoitteet ja kärkihankkeet 2016 koskevat kohdat ovat kannatettavia. Nämä kohdat tulee sisällyttää itse sopimustekstiin. Neuvotteluihin on otettava mukaan kuntien EU:n tason edustaja, jotta varmistetaan, että sopimukselle ei ole haitallisia välillisiä vaikutuksia julkisten palvelujen tuottamiseen. Euroopan turvallisuusstrategian täytäntöönpano Euroopan turvallisuusagenda vuosiksi 2015 2020 hyväksyttiin 28.4.2015. Agendan tarkoitus on tukea jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja tietojen vaihtoa terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden ja verkkorikollisuuden torjumisessa. Agendan täytäntöönpanotoimiin kuuluvat ehdotus terrorismia koskevan puitepäätöksen tarkistamiseksi, tuliaseita koskevien sääntöjen parantaminen ja muilla maksuvälineillä kuin käteisrahalla tehtävien petosten ja väärennösten torjuntaa koskeva ehdotus. Jäsenvaltiot ovat edelleen ensisijaisesti itse vastuussa sisäisestä turvallisuudestaan. Keskeiset haasteet ovat kuitenkin rajat ylittäviä. Turvallisuusagendassa esitetyissä toimenpiteissä on mukana useita politiikanaloja, muun muassa oikeus- ja sisäasiat, rahoitusasiat, liikenne ja ympäristökysymykset. EU tukee jäsenmaiden toimia radikalisoitumisen torjumiseksi. Euroopan turvallisuusagendassa mainitaan yhteistyö EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden, EU:n virastojen ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Kuntien näkökulmasta turvallisuusstrategiaa on tärkeää seurata, varsinkin terrorismin ja radikalisoitumisen ehkäisyn kannalta. Syrjäytymisen, köyhyyden, työttömyyden ja ulkopuolelle jäämi sen vuoksi radikalisoitumisen ongelmat ilmenevät alue- ja paikallistasolla. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kunnat ja alueet otetaan vahvasti mukaan Euroopan turvallisuusstrategian täytäntöönpanoon. Muuttoliikkeen hallinnan parantaminen Komissio toteaa työohjelmassa, että pakolaiskriisin hoitaminen ja EU:n ulkorajoihin kohdistuvan muuttopaineen hallinta on unionin tämänhetkisistä haasteista suurin. EU:n naapurialueilla vallitsevan epävakauden, sodan ja köyhyyden vuoksi nämä kysymykset on pidettävä asialistan kärjessä myös tulevina vuosina. Euroopan pakolaiskriisi näkyy työohjelmassa erityisesti muuttoliikkeen parempaa hallintaa koskevana aloitteena. Pakolaiskriisi heijastuu myös aloitteeseen, jolla pyritään vahvistamaan EU:n rajatuvallisuusvirasto Frontexin toimintaedellytyksiä. Euroopan muuttoliikestrategian tavoitteena on tukea laillisen maahanmuuton keinoja siten, että pystyttäisiin houkuttelemaan EU:n alueelle ammattitaitoisia muuttajia. Pyrkimyksenä on tehostaa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa laillisen maahanmuuton edistämiseksi ja laittoman maahanmuuton sekä ihmissalakuljetuksen torjumiseksi. Työohjelmassa todetaan, että pakolaiskriisin johdosta on uudistettava perusteellisesti unionin yhteisen ulkorajan valvonta ja eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä. 10
Muuttoliikkeen hallinnan parantamista koskevalla aloitteella on kaksi ulottuvuutta: 1) Laillinen maahanmuutto: tiedonanto ja uusia lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, joihin sisältyy sinistä korttia koskevan menettelyn laajentaminen 2) Turvapaikkajärjestelmä ja pakolaiset: ehdotus jäsennellyksi pakolaisten uudelleensijoittamisjärjestelmäksi ja turvapaikanhakijoita koskevan Dublin-järjestelmän tarkistaminen. Kuntaliitto suhtautuu myönteisesti EU:n toimenpiteisiin työvoiman maahanmuuton edistämiseksi. Kotouttamisen ja kolmansien maiden kansalaisten rekrytointiin liittyvien lupamenettelyjen tulee jatkossakin kuulua kansalliseen toimivaltaan. Kuntaliitto korostaa, että Suomen tulee antaa korkeatasoista kansainvälistä suojelua sitä tarvitseville. Suomessa valtiolla on päävastuu maahanmuuttopolitiikasta, johon myös pakolaispolitiikka sisältyy. Myös kunnat ovat keskeisessä asemassa humanitaarisen vastuun kantamisessa. Suomen pakolaispolitiikan onnistumisen kannalta on tärkeää, että valtion resursointi kotouttaviin ja työllistäviin toimenpiteisiin on riittävä. 11