TAMK/388/03.00.00/2016 1 (3) 6.5.2016 Työ ja elinkeinoministeriö kirjaamo@tem.fi Viitteet: s posti 29.4.2016 TEM/1808/03.01.01/2015 Lausunto sähköturvallisuuslain nojalla annettaviin asetuksiin Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto sähköturvallisuuslain nojalla annettavista asetusluonnoksista. Esitämme seuraavia muutosehdotuksia: Valtioneuvoston asetus sähkötyöstä ja käyttötyöstä 3 Asetusluonnoksen sanamuoto jättää mahdollisuuden tukintaan siitä, kuinka laaja vaadittujen sisältöjen kokonaisuuslaajuus tulee olla. Sanamuoto tule muuttaa niin, että vaadittu 45 op:tä tulee koostua mainituista oppisisällöistä. --- Opintoihin on sisällyttävä seuraavat aihealueet siten, että kunkin kohdan opintojen laajuus on vähintään 1,5 opintopistettä tai yksi opintoviikko: 1) teoreettinen sähkötekniikka ja sähkömittaustekniikka; 2) sähköturvallisuussäädökset ja -standardit; 3) sähkötyöturvallisuus; 4) rakennuksien sähköverkot ja niiden sähkökäytöt; 5) sähköturvallisuuteen liittyvät tarkastukset. Muutosehdotus: Vaaditut sähköalan opinnot tulee koostua seuraavista aihealueista siten, että kunkin kohdan opintojen laajuus on vähintään 1,5 opintopistettä tai yksi opintoviikko: 1) teoreettinen sähkötekniikka sekä sähkövoimatekniikan järjestelmien ja suureiden sähkömittaustekniikka: 2) sähköturvallisuustutkinnossa vaadittavat sähköturvallisuussäädökset ja standardit 3) sähkötyöturvallisuus ja sähkövirran vaikutukset 5) kiinteistöjen sähkölaitteistojen asennukset, niiden mitoitukset, suojaus sekä sähkökäytöt 6) sähköturvallisuuteen liittyvät tarkastukset ja mittaukset TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Kuntokatu 3, 33520 Tampere www.tamk.fi p. 03 245 2111
2 (3) 7) sähköasennusten ja järjestelmien dokumentointi 6.5.2016 Perustelu: Asetusehdotuksen sanamuoto antaa mahdollisuuden tulkintaan, joka lieventää aiempaa (ja alkuperästä) vaatimusta. KTMp 516/96:ssä alun perin määritetyt sähköalan ja sähkövoimatekniikan tutkintovaatimukset eivät vastanneet nykyistä koulutusjärjestelmää. Tämän vuoksi vuonna 2011 uudistettiin tutkintomääritelmiä. Tällöin tavoitteena oli asettaa minimilaajuus ja sisältö opinnoille, jotka vastaisivat alkuperäisen päätöksen tutkintovaatimusta (esim. sähkövoimatekniikan insinööri). KTMp516 liitteen 1 3 määrittelyihin jäi kuitenkin epätarkkuus, joka lieventää merkittävästi alkuperäsitä vaatimusta. Jos päätöstä tulkitaan niin, että mainittujen oppisisältöjen yhteenlaskettu laajuus tarvitsee olla alle 10 op:tä ja muu osa vaaditusta 45 op:sta voi olla muita sähköalan opintoja, ei tämän kaltaista tutkintoa voi mitenkään rinnastaa aiempaan teknisen oppilaitoksen sähkövoimatekniikan insinööritutkintoon. Nyt annetussa asetusluonnoksessa on edelleen tiivistetty koulutusvaatimuksen sisältövaatimusta aiemmasta. Luonnoksen tekstimuoto antaa mahdollisuuden tulkita, että vaadittujen oppisisältöjen laajuutta on myös vähennetty (6x1,5 op => 5x1,5 op). Vaatimuksen täyttää kaikki säveltuvat sähköalan koulutukset ja tarvittaessa hakijalla on mahdollisuus täydentää opintojaan. Esitetty muutos on myös alkuperäisen KTMp:n hengen mukainen. Oppisisältöjen kuvauksia esitetään myös tarkennettavaksi ja niihin lisättäisiin teknisen dokumentointi. Useassa selvityksessä on ilmennyt, että erityisesti pienemmissä kohteissa asennusten dokumentointi jää hoitamatta. 5 ja 6 Työkokemusvaatimusta tulee tarkentaa vastaamaan lakiehdotuksessa olevaa sanamuotoa työkokemuksen tulee olla riittävän laaja alaista sähkölaitteistojen rakentamiseen ja sähkötöiden johtamiseen perehdyttävää Muutosehdotus Sähköalan työkokemuksen perusvaatimukset Sähköturvallisuuslain 66 :n mukaisen sähköpätevyys 1 todistuksen saamiseksi tulee olla vähintään vuoden pituinen työkokemus suurjännitelaitteistoista. Lisäksi työkokemukseen tulee sisältyä vähintään vuoden pituinen riittävän laaja-alainen sähkölaitteistojen rakentamiseen ja sähkötöiden johtamiseen perehdyttävä työkokemus kiinteistöjen tai vastaavien sähkölaitteistojen rakentamis-, tarkastus- tai asennusvalvontatehtävistä. Sähköturvallisuuslain 67 :n mukaisen rajoitetun sähköpätevyys 1 todistuksen saamiseksi tulee olla vähintään kahden vuoden pituinen työkokemus suurjännitelaitteistoista. Lisäksi työkokemukseen tulee sisältyä neljän vuoden pituinen riittävän laaja-alainen sähkölaitteistojen rakentamiseen ja sähkötöiden johtamiseen perehdyttävä työkokemus kiinteistöjen tai vastaavien sähkölaitteistojen rakentamis-, tarkastus- tai asennusvalvontatehtävistä. Sähköturvallisuuslain 68 :n mukaisen sähköpätevyys 2 todistuksen saamiseksi tulee työkokemuksen sisältää vähintään puolet vaadittavasta työkokemusajasta riittävän laaja-alaisia sähkölaitteistojen rakentamiseen ja sähkötöiden johtamiseen perehdyttäviä tehtäviä kiinteistöjen tai vastaavien sähkölaitteistojen rakentamis-, tarkastus- tai asennusvalvontatehtävistä. 6 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Kuntokatu 3, 33520 Tampere www.tamk.fi p. 03 245 2111
3 (3) 6.5.2016 Ennen pätevyysvaatimuksena edellytettyä koulutusta saadun työkokemuksen huomioiminen Sähköturvallisuuslain 70 :n mukaisessa ennen pätevyysvaatimuksena edellytettyä koulutusta saadusta työkokemuksesta voidaan ottaa huomioon: 1) sähköpätevyyttä 1 koskevaa todistusta annettaessa puolet, kun työkokemus on saatu vähintään kaksivuotisen sähköalan töihin soveltuvan koulutuksen jälkeen ja se on ollut riittävän laaja-alaisesti sähkötöiden johtamiseen perehdyttävää; 2) sähköpätevyyttä 2 koskevaa todistusta annettaessa puolet, kun työkokemus on riittävän laaja-alaisesti kiinteistöjen sähköasennustöihin ja sähkötöiden johtamiseen perehdyttävää. Pirkko Harsia koulutuspäällikkö, yliopettaja talotekniikan koulutus Jarkko Lehtonen koulutuspäällikkö, lehtori sähkö ja automaatiotekniikan koulutus Liite: Asetusluonnoksen taustamuistion kommentointi TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Kuntokatu 3, 33520 Tampere www.tamk.fi p. 03 245 2111
TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Työelämä ja markkinaosasto Perustelumuistio 27.4.2016 LUONNOS EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI SÄHKÖTYÖSTÄ JA KÄYTTÖTYÖSTÄ 1 Asetusehdotuksen tarkoitus Ehdotuksessa esitetään annettavaksi valtioneuvoston asetus sähkötyöstä ja käyttötyöstä. Valtioneuvoston asetus annettaisiin sähköturvallisuuslain ( /2016) nojalla. Sähköturvallisuuslailla säädetään sähkölaitteiden sekä sähkölaitteistojen turvallisuudesta sekä sähkömagneettisesta yhteensopivuudesta. Sähköturvallisuuslain 4 luvussa säännellään sähkötöiden tekemisen edellytyksiä, käytön johtajan nimeämistä sekä vastuuhenkilöiden pätevyyksiä ja asentajien kelpoisuutta. Luvussa säännellään lisäksi toiminnanharjoittajille, valtuutetuille tarkastajille, valtuutetuille laitoksille ja pätevyydenarviointilaitoksille asetettavia vaatimuksia sekä sähkötyöturvallisuuden erityisvaatimuksia. Sähköturvallisuuslain valtuuksiin perustuen esitetyllä valtioneuvoston asetuksella on tarkoitus antaa tarkempia säännöksiä sähköturvallisuuslain 4 luvussa säädetyistä maallikkosähkötöistä, ammattihenkilön oman asunnon sähkötöistä, pätevyyksiin ja kelpoisuuksiin liittyvän koulutuksen ja työkokemuksen tarkemmasta sisällöstä, sähkötyöturvallisuuden olennaisista turvallisuusvaatimuksista sekä standardista poikkeamisen yksityiskohdista, jos standardeja ei sovelleta olennaisten turvallisuusvaatimusten täyttämisessä. Ehdotettu valtioneuvoston asetus on sisällöltään voimassa olevan lainsäädännön mukainen. Koulutusvaatimusten esittämisen yksityiskohtaisuutta on vähennetty, mutta varsinaiset vaatimukset ovat ennallaan. 2 Yksityiskohtaiset perustelut 1. Soveltamisala. Pykälässä säädettäisiin sähköturvallisuuslain 4 luvussa tarkoitetuista sähkö- ja käyttötöistä sekä niiden suorittajan kelpoisuusvaatimuksista. 2. Oman asunnon sähkötyöt. Pykälässä tarkennettaisiin keitä ovat sähköturvallisuuslain 56 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetut lähisukulaiset. Lisäksi pykälässä säädettäisiin, että töille tehtävissä varmennustarkastuksissa on selvitettävä sähkötöiden tekijän sähköturvallisuuslain mukainen pätevyys. Vaatimukset ovat voimassa olevan lainsäädännön mukaisia. 4. Sähköalan opintojen perusvaatimukset. Pykälässä säädettäisiin sähköpätevyyksien ja sähköalan ammattihenkilön koulutusvaatimusten opintopistemääristä ja mistä aihealueista ne olisi oltava hankittuna. Vaatimukset olisivat tarpeen, koska nykyisessä koulutusjärjestelmässä pelkkä tutkintonimike ei vielä takaa, että opiskelija olisi opiskellut riittävästi sähkövoimatekniikkaan liittyviä Kommentoinut [PH1]: Sähkövoimatekniikka on hyvin laaja käsite. Tässä olisi parempi käyttää muotoa: Nykyisessä koulutusjärjestelmässä tutkintonimike ei kerro siitä, kuinka laajasti tutkintoon on sisältynyt niitä aihealueita, joita sähkötöiden johtajan tehtävissä tulee edellyttää.
kursseja. Esim. "sähköinsinööri" on voinut suuntautua yksinomaan elektroniikkaan tai tietoliikenteeseen, kun taas "talotekniikan insinööri" tai "automaatioinsinööri" on saattanut lukea aivan riittävästi sähkövoimatekniikkaa siihen nähden mitä sähkötöiden johtajan tai itsenäisesti sähkötöitä tekevän ammattihenkilön koulutustaustaan tulisi kuulua. Vastaavantyyppinen kurssien valinnaisuusmahdollisuus koskee nykyisin insinööritutkintojen lisäksi myös ammatillisiin perustutkintoihin tähtäävää koulutusta. Pykälän vaatimukset ovat nykylainsäädännön mukaiset, mutta niiden esittämisen yksityiskohtaisuutta on supistettu. 5. Täydentävät ja lieventävät vaatimukset sähköalan opinnoille. Ehdotetun asetuksen 4 :ssä annettaisiin päälinjat koulutusvaatimuksille, ja 5 :ssä esitettäisiin ne erot, joita vaatimuksissa on sähköpätevyys 1, 2 ja 3:n sekä sähköalan ammattihenkilön välillä. Koska vaatimuksissa on paljon yhteistä, saadaan säädösteksti näin kompaktimmaksi. Kommentoinut [PH2]: lukea => opiskella Kommentoinut [PH3]: Esim. sähköalan insinööri (amk) tutkinto saattaa olla suuntautunut elektroniikkaan tai tietoliikennetekniikkaan. Toisaalta esim. talotekniikan amk-tutkinnoissa on suuntautumisvaihtoehtona sähköinen talotekniikka, jossa on jopa sähkövoimatekniikan opintoja laajempi asennuksiin liittyvä oppisisältö. Kommentoinut [PH4]: po. ammattikorkeakoulututkintojen Kommentoinut [PH5]: Ehdotetussa muodossa eivät vastaa edes 2011 muutettua KTMp: 516:n vaatimusta, jossa on sanamuodossa tulkinnan mahdollisuus opintojen laajuudesta. Vaatimukset 4 :ssä sopivat sellaisenaan yleisvaatimukseksi sähköturvallisuuslain 73 :n mukaiselle sähköalan ammattihenkilölle, ja johdannaisena myös sähköpätevyys 3:een. Sähköpätevyys 2:ssä, joka oikeuttaa kaikkiin pienjänniteasennustöihin, edellytettäisiin lisäksi aihealueena sähkön siirto- ja jakeluverkot. Sähköpätevyys 1:ssä tulisi edellisen lisäksi olla aihealueena suurjännitetekniikka, koska sähköpätevyys 1 oikeuttaa myös sen jännitealueen töihin. Sähköturvallisuuslain 70 :n 1 momentti ja 73 :n 3 momentti tuntevat mahdollisuuden rajoitetulle sähköpätevyydelle tai ammattihenkilönä olemiseen rajoitetulla tehtäväalueella, jos henkilön työkokemus rajoittuu vain tiettyihin samankaltaisiin sähkölaitteisiin tai -laitteistoihin. Tällöin myös koulutukselta edellytetään vähemmän, siten kuin pykälässä ehdotetaan säädettäväksi. Vaatimukset ovat nykylainsäädännön mukaiset, mutta niiden esittämisen yksityiskohtaisuutta on supistettu. 6. Ennen pätevyysvaatimuksena edellytettyä koulutusta saadun työkokemuksen huomioiminen. Pätevyystodistusten ehtona oleva työkokemus on pääsääntöisesti hankittava pätevyysvaatimuksiin liittyvän koulutuksen jälkeen. Tässä pykälässä säädettäisiin sähköturvallisuuslain 70 :n valtuutuksen nojalla miltä osin työkokemus voidaan hyväksyä, jos se on hankittu ennen koulutusta. Koulutukseen sisältyvä työharjoittelu tai työssäoppimisjakso ei ole tällaiseksi katsottavaa työkokemusta. 7. Sähkötyöturvallisuuden olennaiset turvallisuusvaatimukset. EU:n teknisiä vaatimuksia sisältävät direktiivit laaditaan nykyisin usein ns. uuden lähestymistavan mukaisesti. Itse direktiivissä annetaan vain olennaiset turvallisuusvaatimukset muotoiltuna suhteellisen lyhyeen ja yleiseen muotoon. Yksityiskohtaisten vaatimusten osalta katsotaan tietyn menettelyn mukaisesti luetteloitujen yksityiskohtaisempien standardien mukaisen ratkaisun täyttävän olennaiset turvallisuusvaatimukset. Sähkötyöturvallisuuden kansallisten erityisvaatimusten osalta on sovellettu vastaavantyyppistä menettelyä. Sähköturvallisuuslain 82 :n mukaan sähkötyössä, käyttötyössä ja sähkölaitteiston lähellä tehtävässä työssä, jossa voi aiheutua sähköiskun tai valokaaren vaara, noudatetaan työturvallisuuslakia. Lisäksi työssä on noudatettava sähköturvallisuuslain olennaisia turvallisuusvaatimuksia, jotka koskevat työkohteen turvallisuudesta huolehtivan henkilön nimeämistä, ohjeita ja opastusta,
työssä käytettäviä välineitä, työmenettelyjä, varoitusmerkintöjen käyttöä sekä työntekijöiden ja sivullisten vaaralliselle alueelle joutumisen estämistä. Asetuksen liitteessä esitettäisiin tarkemmin olennaiset turvallisuusvaatimukset, jotka olisivat voimassa olevan lainsäädännön mukaisia. Erityisvaatimukset täydentävät yleisen työturvallisuuslain säädöksiä sähkötöissä tarpeellisten sähkötekniikkaan liittyvien erityispiirteiden osalta. 8. Standardeista poikkeaminen. Pykälässä esitettäisiin yksityiskohdat menettelyille silloin, kun standardeja ei noudateta olennaisten turvallisuusvaatimusten täyttämiseksi. Sähkötyöturvallisuutta koskee standardi SFS 6002, joka perustuu eurooppalaiseen esikuvastandardiin EN 50 110, ja jota on täydennetty suomalaisilla vakiintuneilla sähkötyön menettelyillä. 3 Asetusehdotuksen vaikutukset 4 Asian valmistelu Asetusehdotus on sisällöltään voimassa olevan lainsäädännön mukainen, eikä sillä lisätä toiminnanharjoittajien nykyisiä velvoitteita. Muitakaan hallinnollisia tai taloudellisia vaikutuksia yrityksille tai viranomaisille ei asetusehdotuksella ole nykylainsäädäntöön nähden. Asetuksella tarkennetaan sähköturvallisuuslain 4 luvun säännöksiä. Sähköturvallisuuslain vaikutuksia on arvioitu hallituksen esityksessä eduskunnalle sähköturvallisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE XX/2016 vp). Asetusehdotus on valmisteltu samassa yhteydessä sähköturvallisuuslain valmistelun kanssa. Esitetyn asetuksen valmistelu liittyi osaltaan EU:n direktiivipakettiin. Kansalliseen sähkö- ja hissiturvallisuuslainsäädäntöön sisällytettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta (uudelleenlaadittu) (2014/30/EU, EMCdirektiivi)), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi tietyllä jännitealueella toimivien sähkölaitteiden asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta (uudelleenlaadittu) (2014/35/EU, pienjännitedirektiivi)) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi hissejä ja hissien turvakomponentteja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta (2014/33/EU, hissidirektiivi)). Samalla lainsäädäntö tarkistettiin perustuslain vaatimuksia vastaaviksi ja hissiturvallisuussäännökset erotettiin omaksi erillislaiksi - hissiturvallisuuslaiksi. Direktiivipaketin kansallisen täytäntöönpanon valmistelu on työ- ja elinkeinoministeriössä organisoitu johtoryhmän ja kahden virallisen työryhmän avulla. Sähkö- ja hissiturvallisuutta koskevan lainsäädännön kokonaisuudistusta valmistelemaan työ- ja elinkeinoministeriö perusti lisäksi kaksi epävirallista alatyöryhmää, koska säädösten kokonaisuudistukseen oli tarve saada mukaan sektoriasiantuntijoita. Sähköturvallisuussäädöksiä käsittelevän alatyöryhmän tavoitteena oli valmistella johtoryhmän ja virallisten työryhmien periaatteiden
5 Voimaantulo mukaisesti hallituksen esitykset säädösluonnoksineen sähköturvallisuuslaista ja siihen liittyvistä viidestä valtioneuvoston asetuksesta, joihin kyseessä oleva asetus sähkötöistä ja käyttötöistä kuuluu. Lisäksi sähköturvallisuuden neuvottelukunnalla on ollut mahdollisuus lainvalmistelutyön aikana kommentoida esitystä. Alustava ehdotus valtioneuvoston asetukseksi sähkötöistä ja käyttötöistä on ollut jo aiemmin lausunnolla sähköturvallisuuslakia koskevan hallituksen esitysluonnoksen liitteenä. Lausuntojen perusteella on eräitä asetusehdotuksen sanamuotoja tarkennettu, mutta oleellisia sisältömuutoksia ei ole ehdotettu eikä tehty. Ilmoituksia koskeneen pykäläehdotuksen vaatimukset on nostettu lakiin. Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi X.X.2016 asetusehdotuksesta lausuntoa asetusten soveltamisalaan liittyviltä ministeriöiltä, virastoilta, valvontaviranomaisilta, elinkeinoelämän ja muilta asiaan liittyviltä järjestöiltä. (Asetusehdotus on tarkastettu oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä.) Asetuksen ehdotetaan tulemaan voimaan samanaikaisesti sähköturvallisuuslain kanssa päivänä kuuta 2016.