SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite Neuvotteleva virkamies Eila Mustonen VALTIONEUVOSTON ASETUS SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖISTÄ

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite Neuvotteleva virkamies Eila Mustonen VALTIONEUVOSTON ASETUS SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖISTÄ 1. Toimivalta Toimivalta määräytyy sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 3 :n 2 momentin, 11 :n 3 momentin, 13 :n 2 momentin, 15 :n 4 momentin ja 31 :n 2 momentin mukaan. 2. Nykytila ja ehdotetut muutokset Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (817/2015) säädetään sosiaalihuollon keskeisten ammattiryhmien ammatinharjoittamisoikeuden myöntämisestä, ammatinharjoittamisoikeuden rekisteröinnistä, ammattihenkilöiden ohjauksesta ja valvonnasta sekä valvontaviranomaisten tehtävistä ja työnjaosta. Laki tulee voimaan Ehdotetulla asetuksella säädettäisiin tarkemmin muun muassa nimikesuojatun ammattihenkilön ammattinimikkeestä, ulkomailla tutkintonsa suorittaneelta henkilöltä korvaavana toimenpiteenä edellytettävästä sopeutumisajasta ja kelpoisuuskokeesta sekä hakemuksen liitteistä. Asetukseen sisältyisi myös säännökset sosiaalihuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan kokoonpanosta ja tehtävistä. Vastaavaa sääntelyä ei ole aikaisemmin ollut sosiaalihuollossa. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen hyväksymisen osalta sosiaalihuollon ammattihenkilölain voimaantulo merkitsee muutosta nykyiseen käytäntöön sikäli, että tähän saakka toimivaltainen viranomainen on ollut Opetushallitus mutta lain voimaantulon myötä tehtävä siirtyy Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan tehtäviin toisessa EU- tai ETA-maassa kouluttautunut EU- tai ETA-valtion kansalainen on voinut hakea Opetushallitukselta päätöstä ammattipätevyyden tunnustamisesta. Opetushallitus on edellyttänyt sopeutumisajan tai kelpoisuuskokeen suorittamista, jos koulutus tai ammattitehtävien sisältö eroaa olennaisesti sosiaaliohjaajan tai sosiaalityöntekijän koulutuksesta tai ammattitehtävien sisällöstä. Jatkossa toimivaltainen viranomainen on Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, joka noudattaa päätöksenteossaan sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja nyt ehdotettavan asetuksen ohella lakia ammattipätevyyden tunnustamisesta (1384/2015), joka on tullut voimaan , ja sen nojalla annettua valtioneuvoston asetusta. EU- tai ETA-alueen ulkopuolisessa valtiossa pätevöityneen osalta Opetushallitus on tukeutunut päätöksenteossaan korkeakouluilta pyytämiinsä lausuntoihin, joissa otetaan kantaa opintojen vastaavuuteen sekä tarvittaviin täydentäviin opintoihin. Opetushallitus on ulkomailla suoritettujen korkeakoulututkintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetun lain (531/1986) nojalla rinnastaessaan ulkomaisia opintoja Suomessa sosiaalityöntekijältä edellyttänyt täydentävinä opintoina yhdestä kolmeen opintojaksoa koskien sosiaali- ja perheoikeutta, sosiaalialan palvelujärjestelmää ja sosiaalityön tutkimusta. Opintojaksot ovat vastanneet ammattipätevyyden tunnustamisesta annettua lakia sovellettaessa edellytettyjä aihealueita. Tavallisimmin lisävaa-

2 2 timuksena on kuitenkin edellytetty ainoastaan sosiaali- ja perheoikeuden opintojaksoa. Saman lain nojalla sosiaaliohjaajan kelpoisuutta koskevia hakemuksia ratkaistessaan Opetushallitus on toiminut suomalaisen ammattikorkeakoulun antaman vastaavuuslausunnon perusteella. Jatkossa päätöksenteko myös EU- tai ETA-alueen ulkopuolisissa valtioissa koulutuksen saaneiden ja EU- tai ETA-alueen ulkopuolisten valtioiden kansalaisten osalta tapahtuu Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa noudattaen olemassa olevia käytäntöjä. 3. Esityksen vaikutukset 4. Asian valmistelu Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden nimikesuojan ja rekisteröinnin ulottuminen lähihoitajiin toisi muutoksen kyseiselle ammattiryhmälle. Jatkossa tähän ammattiryhmään kuuluvat henkilöt olisivat rekisteröinnin ja valvonnan kannalta yhtenäisessä asemassa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Aiemmin nimikesuojaa ja rekisteröintiä on voinut hakea vain terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain nojalla. Nyt myös sosiaalihuollossa toimivat lähihoitajat saisivat nimikesuojan alalle, jolla toimivat. Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 32 :n 4 momenttiin sisältyy siirtymäsäännös jonka perusteella nimikesuojan piiriin ehdotetaan lähihoitajan ammattinimikkeen lisäksi lähihoitajan tutkintoa edeltäneen kouluasteisen tutkinnon nimikkeet kodinhoitaja ja kehitysvammaistenhoitaja. Vastaavalla tavalla on turvattu terveydenhuollon kouluasteisen tutkinnon suorittaneille koulutusjärjestelmän muuttuessa terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (1338/2007) voimaantulosäännöksellä oikeus käyttää ammattinimikettään. Lähihoitaja on sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tutkintonimike. Lähihoitajan tehtäviä on voinut hoitaa myös muun vastaavan tutkinnon suorittanut henkilö. Muun vastaavan tutkinnon on tullut vastata laajuudeltaan ja osin sisällöltään lähihoitajan tutkintoa. Muut vastaavat tutkinnot eivät ole kuitenkaan tuottaneet laajasti kelpoisuutta lähihoitajan tehtäviin vaan tutkinnon soveltuvuus sosiaalihuollon tehtäviin on arvioitu tapauskohtaisesti tehtävän vaatimusten mukaan. Muun tutkinnon ei näin ollen voida katsoa siirtymäsäännöksen nojalla oikeuttavan rekisteröintiin nimikesuojattuna ammattihenkilönä. Ulkomailla tutkintonsa suorittanutta henkilöä koskevien korvaavien toimenpiteiden, sopeutumisajan ja kelpoisuuskokeen, tarkempi määrittely ei hakijan näkökulmasta merkittävästi muuttaisi menettelyä nykyisestä. Ehdotus on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston kanssa. Asetusehdotus lähetettiin lausunnolle Helsingin, Espoon, Vantaan, Jyväskylän, Oulun ja Hämeenlinnan kaupungeille, Eksotelle, Kainuun maakunta -kuntayhtymälle, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle, opetus- ja kulttuuriministeriölle, opetushallitukselle, oikeusministeriölle, aluehallintovirastoille, Kansaneläkelaitokselle, Helsingin, Tampereen, Turun ja Lapin yliopistoille, ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:lle, Suomen Kun-

3 3 taliitolle, KT Kuntatyönantajille, Sosiaalialan työnantajat ry:lle, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry:lle, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:lle, Tehy ry:lle, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer:lle, Sosiaali- ja terveysalan yrittäjät TESO ry:lle, Suomen sosiaali- ja terveys ry:lle Kirkkohallitukselle ja Ahvenanmaan maakunnalle. Lausuntopalaute on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon asetusta viimeisteltäessä. 5. Yksityiskohtaiset perustelut 1 Nimikesuojatun ammattihenkilön ammattinimike ja ammattiin johtava koulutus Pykälässä määriteltäisiin sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 3 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun nimikesuojatun ammattihenkilön ammattinimikkeet. Sosiaalihuollossa nimikesuojattuja ammattihenkilön ammattinimikkeitä olisivat lähihoitaja, joka on myös terveydenhuollossa terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) 1 :n nojalla nimikesuojattu ammattinimike, sekä lähihoitajan tutkintoa edeltäneen kouluasteisen tutkinnon suorittaneet kodinhoitaja ja kehitysvammaistenhoitaja. Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 32 :n 4 momentin siirtymäsäännöksen mukaan lain voimaan tullessa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain ja sen nojalla annetun asetuksen mukaiset kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö täyttää myös uudessa laissa säädetyt ammatinharjoittamisoikeuden myöntämiselle tai ammattinimikkeen käyttöoikeuden rekisteröinnille asetetut koulutusvaatimukset. Siten siirtymäsäännös turvaa myös lähihoitajan tutkintoa edeltäneen kouluasteisen tutkinnon Suomessa suorittaneille henkilöille oikeuden tulla hakemuksesta rekisteröidyksi nimikesuojattuna ammattihenkilönä. Ennen mahdollista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilörekisterien yhdistämistä sosiaalihuollon ammattihenkilönä toimiva lähihoitaja tulisi niin halutessaan rekisteröidyksi kahteen rekisteriin. 2 Sopeutumisaika Pykäläehdotuksen 1 momentissa viitataan ammattipätevyyden tunnustamisesta annettuun lakiin (1384/2015) ja sen nojalla annettuun asetukseen, jotka tulevat sovellettaviksi tilanteessa, jossa ammattihenkilölain 10 :ssä tarkoitettuun ehdolliseen päätökseen sisältyy sopeutumisaika. Ammattihenkilölain 10 1 momentti koskee ammatinharjoittamisoikeuden myöntämistä ammattihenkilölain 7 ja 8 :ssä tarkoitettuihin ammatteihin (sosiaalityötekijä, sosionomi, geronomi) ja 2 momentti ammattinimikkeen käyttöoikeuden myöntämistä EU- tai ETA-valtion kansalaiselle, joka on hankkinut koulutuksensa muussa EU- tai ETA-valtiossa kuin Suomessa. Ammattipätevyyden tunnustamisesta annettua lakia sovelletaan Euroopan unionin jäsenvaltion kansalaisen toisessa jäsenvaltiossa hankkimaan ammattipätevyyden tunnustamiseen. Lakia ammattipätevyyden tunnustamisesta sovelletaan myös ammattipätevyyden tunnustamiseen, joka perustuu sellaiseen toisen jäsenvaltion tunnustamaan unionin ulkopuolella jäsenvaltion kansalaiselle myönnettyyn muodollista päte-

4 4 vyyttä osoittavaan asiakirjaan, jonka haltijalla on asiakirjan tunnustaneesta valtiosta kolmen vuoden kokemus kyseisestä ammatista. Pykäläehdotuksen 1 momentissa viitattaisiin ammattipätevyyden tunnustamisesta annettuun lakiin ja sen nojalla annettuun asetukseen, jotka sisältävät säännökset korvaavana toimenpiteenä asetettavasta sopeutumisajasta (ja kelpoisuuskokeesta). Hakijalle voidaan määrätä enintään kolme vuotta kestävä sopeutumisaika, jos hakijan koulutuksen sisältö on olennaisesti erilainen kuin vastaavan kansallisen koulutuksen sisältö. Ammattipätevyyslain 3 :n 5 kohdan mukaisesti sopeutumisajalla tarkoitetaan säännellyn ammatin harjoittamista Suomessa kyseisen ammatin pätevän harjoittajan valvonnassa. Valtioneuvoston asetus ammattipätevyyden tunnustamisesta sisältää tarkemmat säännökset sopeutumisajasta. Kun korvaavana toimenpiteenä asetettu sopeutumisaika on suoritettu hyväksytysti, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviranomainen tekee lopullisen tunnustamispäätöksen. Pykäläehdotuksen 2 momentti koskee muita kuin ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain piiriin kuuluvia tilanteita, joissa hakija on suorittanut tutkintonsa ulkomailla. Mikäli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto asettaa ehdollisessa tunnustamispäätöksessä hakijalle sopeutumisajan, lupa- ja valvontavirasto määrää sopeutumisajan pituuden sekä tehtävät, joissa hakijan on toimittava sopeutumisaikana. Päätöksessä määritellään myös valvojana toimivan henkilön pätevyys. Sopeutumisajan tehtävien tarkoituksena on osoittaa, miten henkilö hallitsee kyseessä olevan sosiaalihuollon ammattihenkilön tehtävissä vaadittavia keskeisiä osa-alueita ja samalla laajentaa henkilön osaamista ja asiantuntemusta vastaamaan Suomessa tutkintonsa suorittaneen ammattihenkilön osaamista. Sopeutumisajan pituuden määrittelyyn vaikuttavat muun muassa hakijan suorittaman koulutuksen kesto, laajuus tai sisältö suhteessa kansallisesti edellytettyihin tutkintoihin. Sopeutumisajan pituuteen vaikuttaa myös se, onko hakijan suorittama koulutus sisältänyt mahdollisesti Suomessa suoritetussa tutkinnossa edellytettyä harjoittelua. Sopeutumisaikaan voi vaikuttaa myös se, miten hakijan mahdollisen aiemman ammattikokemuksen voidaan katsoa korvaavan edellä mainittuja eroja. Sopeutumisajan kesto olisi nykyisen käytännön mukaisesti sosiaalityöntekijän kohdalla yhdestä kolmeen vuotta ja sosionomin ja geronomin kohdalla vuodesta kahteen vuotta. Sopeutumisaikana henkilöllä olisi valvoja. Tarkoituksenmukaista olisi, että henkilö työskentelisi toisen sosiaalihuollon ammattihenkilön ohjauksessa ja valvonnassa. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voisi määritellä tarkemmin ohjaajalta vaadittavan koulutuksen, osaamisen ja kokemuksen. Pykälän 3 momentin nojalla sopeutumisaikana olisi noudatettava lupa- ja valvontaviraston asettamia ehtoja. Sopeutumisaikaan voi sisältyä täydennyskoulutusta, joka toteutetaan työnantajan täydennyskoulutuksena tai tavanomaisesti työssä oppimisena. Lisäksi asetuksen 5 :ssä tarkoitettu toimiminen tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön ammatissa voitaisiin lukea hyväksi sopeutumisajan suorittamisessa. Hakijan tulisi itse järjestää itselleen sopeutumisajan työpaikka.

5 5 3 Sopeutumisajalle määrätyn valvojan velvollisuudet Sopeutumisajalle määrätyn valvojan tehtävistä ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain piiriin kuuluvissa tilanteissa säädetään ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Valvojan tehtävänä olisi tukea ja edistää hakijan ammattitaidon kehittymistä. Hänen tulisi seurata ja valvoa sekä samalla kokonaisvaltaisesti arvioida hakijan osaamista. Mahdollisten epäkohtien ilmetessä ohjaajan/valvojan tulisi puuttua niihin. Valvojan tulisi antaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle lausunto hakijan kyvystä ja taidosta harjoittaa ammattiaan sopeutumisajan päätyttyä. Lausunnossa tulisi mainita, jos joitain olennaisia eroja tai puuttuvia aihealueita ei olisi saatu suoritettua hyväksytysti. 4 Kelpoisuuskoe Pykälässä säädettäisiin kelpoisuuskokeesta, jonka Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voisi määrätä hakijalle ehdollisessa ammattipätevyyden tunnustamispäätöksessä. Kelpoisuuskoe ja sopeutumisaika olisivat toisilleen vaihtoehtoisia korvaavia toimenpiteitä. Pykäläehdotuksen 1 momentissa säädettäisiin ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain piiriin kuuluvien hakijoiden osalta kelpoisuuskokeesta viittaamalla ammattipätevyyden tunnustamisesta annettuun lakiin ja sen nojalla annettuun asetukseen. Kelpoisuuskokeella mitattaisiin hakijan ammatillista tietämystä ja kykyä harjoittaa kyseessä olevaa ammattitoimintaa suomalaisessa palvelujärjestelmässä. Kelpoisuuskoe voisi sisältää teoriaosuuden lisäksi mahdollisen käytännön osion. Sosiaalityön kelpoisuuskokeeseen tulisi sisältyä sosiaalilainsäädäntöön ja sosiaalialan palvelujärjestelmään liittyviä kokonaisuuksia. Lupa- ja valvontavirasto määräisi ehdollisessa ammattipätevyyden tunnustamispäätöksessä kokeen pääasiallisen sisällön. Kelpoisuuskoe on järjestetty korkeakoulussa tai oppilaitoksessa, jolla on lainsäädäntöön perustuva toimivalta antaa tutkintoon johtavaa koulutusta alalla, jota hakemus koskee. 5 Ulkomailla tutkinnon suorittaneen tilapäinen toimiminen laillistetun ammattihenkilön ammatissa Pykälässä säädettäisiin ulkomailla tutkinnon suorittaneen henkilön oikeudesta toimia tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön ammatissa. Kyse on korvaavia toimenpiteitä täsmentävästä informatiivisluonteisesta sääntelystä. Työnantaja voisi siten palkata sopeutumisajalla olevan henkilön ammattihenkilön tehtäviin säännöksessä esitetyin rajauksin.

6 6 6 Hakemuksen liitteet Ehdotetussa 6 :ssä säädettäisiin liitteistä, jotka ammattihenkilölain 11 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa hakijan tulisi liittää hakemukseensa. Ammattihenkilölain 11 koskee ammatinharjoittamisoikeuden tai ammattinimikkeen käyttöoikeuden myöntämistä EU- tai ETA-alueen ulkopuolisessa valtiossa suoritetun koulutuksen perusteella. Ammattihenkilölain 10 :ssä tarkoitettuun hakemukseen liitettävistä asiakirjoista ja todistuksista säädetään ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa laissa. Hakemukseen tulisi liittää pykälän 1 momentin 1 ja 2 kohdan mukaan hakijan henkilöllisyyden ja kansalaisuuden osoittavat asiakirjat sekä muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat tai koulutuksesta annettu asiakirja, joka antaa oikeuden ryhtyä harjoittamaan asianomaista ammattia. Hakijan henkilöllisyyden todentamisesta on tärkeätä varmistua, jotta ammatinharjoittamisoikeus tai oikeus käyttää ammattinimikettä myönnetään oikealle, säädetyt tutkintovaatimukset suorittaneelle hakijalle, sekä muodollista pätevyyttä tai koulutuksen suorittamista osoittava asiakirja. Kansalaisuuden osoittavalla asiakirjalla on merkitystä lähinnä sen suhteen, mitä ammattihenkilölain tai ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain säännöksiä häneen sovelletaan. Pykäläehdotuksen 2 momentin mukaan hakijan tulisi toimittaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston pyynnöstä sellaiset koulutukseen liittyvät tiedot, joiden avulla lupa- ja valvontavirasto pystyy määrittämään mahdolliset olennaiset erot Suomessa vaadittavaan koulutukseen verrattuna. Asialla on merkitystä arvioitaessa sitä, tulisiko hakijalle määrätä korvaavia toimenpiteitä. Jos hakijalle on ehdollisessa päätöksessä määrätty korvaavana toimenpiteenä sopeutumisaika tai kelpoisuuskoe, hakijan tulisi esittää todistus korvaavan toimenpiteen suorittamisesta siinä vaiheessa kun hän hakee lopullista ammatinharjoittamisoikeutta tai ammattinimikkeen käyttöoikeutta. Ulkomailla koulutuksen suorittaneen hakijan riittävä suomen tai ruotsin kielen taito tulee useimmissa tapauksissa todennetuksi sopeutumisaikana tai hänen suoritettuaan hyväksytysti kelpoisuuskokeen, joka suoritetaan suomen tai ruotsin kielellä. Pykälän 4 momentissa ehdotettu mahdollisuus tarkistaa hakijan riittävä suomen tai ruotsin kielen taito tämän hakiessa lopullista ammatinharjoittamisoikeutta tai ammattinimikkeen käyttöoikeutta. Pykäläehdotuksen 5 momentti koskee asiakirjajäljennösten esittämistä. Jos asiakirja esitetään jäljennöksenä, EU- tai ETA-alueen ulkopuolisessa valtiossa koulutuksen saaneen hakijan tulisi toimittaa asiakirjasta Suomessa tai muussa EU- tai ETAmaassa virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voisi poiketa pykälässä esitetyistä asiakirjavaatimuksista, jos hakija on kansainvälistä suojelua saava henkilö ja jos hakijan kansalaisuus, henkilöllisyys ja koulutus ovat luotettavasti selvitettävissä muulla tavalla. Ehdotettu säännös perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston antamaan direktiiviin 2011/95/EU vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä

7 7 myönnetyn suojelun sisällölle. Jäsenvaltioiden on pyrittävä helpottamaan sitä, että kansainvälistä suojelua saavilla henkilöillä, jotka eivät pysty hankkimaan asiakirjoihin perustuvia todisteita pätevyydestään, on täysimääräinen pääsy asianmukaisiin järjestelmiin heidän aiemman koulutuksensa arvioimiseksi ja hyväksymiseksi ja todistusten antamiseksi. Myös muissa kuin kansainvälisen suojelun tilanteissa voi erityisistä syistä olla perusteltua joustaa asiakirjavaatimuksista. 7 Neuvottelukunnan kokoonpano Pykälässä säädettäisiin sosiaalihuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan kokoonpanosta ja toimintamuodoista. Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 31 :n mukaan valtioneuvosto asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on antaa lausuntoja ja tehdä aloitteita sosiaalihuollon ammattihenkilöiden koulutuksesta, ammattitoiminnasta ja viranomaisten välisestä yhteistyöstä. Pykäläehdotuksen 1 momentissa säädettäisiin neuvottelukunnan kokoonpanosta. Jäsenten tulisi edustaa sosiaalihuollon viranomaisia, julkista ja yksityistä palvelujärjestelmää, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoa, opetus- ja työvoimaviranomaisia sekä sosiaalihuollon ammattihenkilöiden koulutuksesta vastaavia yliopistoja, ammattikorkeakouluja ja oppilaitoksia. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tilanteista, joissa neuvottelukunnan jäsen jouduttaisiin vaihtamaan kesken toimikauden. Pykälän 3 ja 4 momentissa säädettäisiin neuvottelukunnan toimintamuodoista. Pykälän 3 momentin nojalla neuvottelukunta voisi asettaa jaostoja. Pykälän 4 momentissa säädettäisiin etujärjestöjen ja asiantuntijoiden kuulemisesta. 8 Neuvottelukunnan tehtävät Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi neuvottelukunnan tehtävistä. Asetuksella ehdotetaan täydennettäväksi neuvottelukunnan ammattihenkilölain 31 :ssä neuvottelukunnalle säädettyjä tehtäviä. Neuvottelukunnan tehtävänä olisi momentin 1 kohdan mukaan seurata ja arvioida sosiaalihuollon ammattihenkilöiden osaamis- ja koulutustarpeita sekä edistää sosiaalihuollon ammattihenkilöiden ammattitaidon ja koulutuksen kehittymistä. Momentin 2 kohdassa säädettäisiin neuvottelukunnan tehtäväksi seurata ja arvioida sosiaalihuollon ammattihenkilöiden työnjaon kehittämistarvetta sekä edistää tarkoituksenmukaisen tehtävärakenteen muodostumista. Momentin 3 kohdan nojalla neuvottelukunnan tulisi seurata ja edistää sosiaalihuollon keskinäistä ja viranomaisten välistä sekä asiakkaiden kanssa tehtävää yhteistyötä ja sen kehittämistä. Momentin 4 kohdassa säädettäisiin mahdollisuudesta neuvottelukunnan asettamispäätöksessä määrätä neuvottelukunnalle myös muita tehtäviä. Säännös ehdotetaan otettavaksi asetukseen, jotta neuvottelukunnalle voitaisiin osoittaa myös kulloiseenkin aikaan ja vireillä oleviin uudistuksiin ja kehittämistarpeisiin liittyviä tehtäviä.

8 8 9 Voimaantulo Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan samanaikaisesti 1 päivänä maaliskuuta 2016 voimaan tulevan sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain kanssa. Tämän asetuksen voimaantullessa voimassa olevat Opetushallituksen päätökset, jotka koskevat ulkomaisen tutkinnon tuottamaa kelpoisuutta sosiaaliohjaajan tai sosiaalityöntekijän tehtäviin tai ulkomaisten opintojen rinnastamista sosiaaliohjaajalta tai sosiaalityöntekijältä edellytettyihin opintoihin ja henkilölle määrättyä sopeutumisaikaa, kelpoisuuskoetta tai täydentäviä opintoja, ovat voimassa myös tämän asetuksen voimaan tultua. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ja Opetushallitus ovat sopineet käytännön menettelytavoista toimivaltaisen viranomaisen vaihtumisen johdosta. Säännöksen tarkoituksena on turvata hakijoiden asema siirtymävaiheessa.