vastuut ja velvollisuudet omistaja, ylläpito, huolto ja käyttäjä 4 järjestelmät Millaisia järjestelmiä on käytössä? Ilmastoinnin jäähdytyksen tuotantotapoja Ilmastointijärjestelmien jaottelu 6 6 9 suunnittelu Miten suunnitella energiatehokas ilmastointijärjestelmä? Tavoitteet, tarpeenmukaisuus ja määrittelyt Jäähdytystarpeen vähentäminen passiivisin keinoin Oikea mitoitus avainasemassa Vapaajäähdytyksen monet mahdollisuudet Poistoilman ja lämmön hyödyntäminen selvitettävä Hankinnan ja elinkaaren kustannukset Peruskorjaus ennakoidusti 10 12 12 13 13 13 14 ylläpito, huolto ja käyttö Kuinka ilmastointijärjestelmä pidetään energiatehokkaana? Kiinteistöhuollon viikoittaiset ja kausittaiset tehtävät Kylmähuoltoliikkeen kausihuollot ja ennakoivat korjaukset Säännölliset, kokonaisvaltaiset tarkastukset Ajantasaiset toimintaselostus ja huoltokirja Kiinteistön käyttäjien opastus Rakennusautomaatio ilmastointijärjestelmien käytössä ja ohjauksessa Järjestelmä kunnollisesti käyttöön Koulutusta huoltohenkilöstölle Katselmoinneista kuntotutkimuksiin Huolellinen käyttöönotto tärkeää Asiantuntija-apua tarjolla 16 18 19 19 20 20 22 22 22 23 23 Lähteet ja lisätietoja 23
Ilmastointijärjestelmän suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä on monta mahdollisuutta vähentää energiankulutusta. Tarpeenmukainen ilmanvaihdon käyttö vähentää sekä puhaltimien että jäähdytyksen sähkönkulutusta mutta vaikuttaa myös lämmönkulutukseen. Asetuslämpötilojen säätäminen vaikuttaa suoraan jäähdytyksen aiheuttamaan energiankulutukseen. Laitteistojen säännöllinen huolto pidentää niiden käyttöikää ja parantaa niiden tehokkuutta. Ilmastointi ja jäähdytys - Viihtyisä työympäristö -opas on suunnattu rakennusten omistajille ja ylläpitäjille. Sen tavoitteena on nostaa esiin ne toimet, joilla ilmastointijärjestelmien jäähdytyksen energiatehokkuutta voidaan parantaa niin olemassa olevissa kuin uudis- ja peruskorjauskohteissa. Opas keskittyy erityisesti liike-, toimisto- ja hoitoalan rakennusten ilmastointijärjestelmien energiatehokkaaseen ylläpitoon ja huoltoon sekä järjestelmien suunnitteluun. opas on osa Motivan ympäristöministeriön toimeksiannosta toteuttamaa hanketta ilmastointijärjestelmiä koskevan neuvontamenettelyn toteuttamiseksi rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (2010/31/EU) toimeenpanossa. Neuvontamenettely korvaa ilmastointijärjestelmien pakolliset tarkastukset. Hankkeessa ovat mukana ympäristöministeriön ja Motiva Oy:n lisäksi RAKLI ry, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Kylmäliikkeiden liitto ry sekä Suomen LVI-liitto, SuLVI ry.
Mitä jos sisätilaan saapuminen tuntuisi samalta kuin raikas kesäaamu vuoden jokaisena päivänä? Maarit Haakana, yli-insinööri, ympäristöministeriö Ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden kannalta avainasemaan nousevat kiinteistön omistajat, sen ylläpidosta ja huollosta vastaavat tahot sekä käyttäjät. Jokaisella on omat roolinsa, vastuunsa ja velvollisuutensa järjestelmien järkevän käytön, ennakoivan huollon ja elinkaaren kannalta. Omistaja Kiinteistön omistaja joko itse käyttää kiinteistöä tai on vuokrannut sen kokonaan tai osittain muille käyttäjille. Vastaa kiinteistön ylläpidosta ja huollosta, ellei vuokralaisen kanssa ole sovittu toisin. Päättää viimekädessä kiinteistössä tehtävistä muutoksista ja korjauksista tai kiinteistöissä tehtävien selvitysten, kuten esim. ilmanvaihtoja ilmastointijärjestelmien kuntotutkimuksen, tilaamisesta - yleensä isännöitsijän tai managerin ehdotuksien perusteella, - jos ylläpitovastuu on käyttäjällä, voi käyttäjä tilata tutkimuksen. 4 vastuut ja velvollisuudet
Seuraa myös niitä kohteita, joissa vuokralaisella on ylläpito- tai huoltovastuu. Ylläpito Kiinteistön ylläpidosta ja toiminnasta vastaa yleensä joku omistajan edustaja (esim. kiinteistömanageri tai isännöitsijä). Vastaa kiinteistön päivittäisestä ylläpidosta ja huollosta. Huolto Kiinteistöhuolto tuottaa kiinteistön päivittäiset huoltopalvelut. Voi hoitaa suurimman osan huolloista. Usein ensimmäisenä havaitsee korjausta vaativat seikat ja kertoo niistä eteenpäin. Huolto tarkoittaa myös esimerkiksi erikseen tilattavia jäähdytyslaitteiden huoltoja. Käyttäjä Kiinteistöllä saattaa olla yksi tai monta käyttäjää. Voi vastata koko kiinteistön huollosta tai ylläpidosta. Vastuu energiakustannuksista vaihtelee (yleensä kiinteistösähkö ja käyttäjän kuluttama sähkö laskutetaan erikseen, mutta esimerkiksi lämmityskulut ovat jaettavissa neliöpohjaisesti). Ilmoitusvelvollinen kiinteistössä tapahtuvista muutoksista (esimerkiksi toimistohuoneesta tietotekniikkatilaksi) tai lämpötilojen epätasapainosta (huoneissa on liian kuuma tai kylmä tms.) omistajalle tai kiinteistön ylläpidosta vastaavalle taholle. Tarvitsee ohjeita niin kiinteistön kuin esimerkiksi huonekohtaisten ilmastointilaitteiden käytöstä. vastuut ja velvollisuudet 5
Ilmastoinnin jäähdytysjärjestelmä on valittava kiinteistön ehdoilla hyviä vaihtoehtoja on useita. Petri Hannula, Suomen Kylmäyhdistys ry Ilmastointijärjestelmä käsittää yleensä ilmanvaihdon ja ilman suodatuksen, jäähdytyksen sekä lämmityksen ja mahdollisesti kostutuksen. Ilmastoinnin jäähdytyksen tuotantotapoja Ilmastoinnin jäähdytysenergia tuotetaan koneellisesti tai hyödyntämällä luonnollista kylmän lähdettä, kuten ulkoilmaa. Koneelliset jäähdytysjärjestelmät voidaan jakaa suorahöyrysteisiin ja epäsuoriin eli välillisiin järjestelmiin. 6 järjestelmät
Suorahöyrystysjärjestelmät Kun kylmäaine kiertää suoraan ilmaa jäähdyttävässä höyrystimessä, ei järjestelmä tarvitse lainkaan kompressorin energiatehokkuutta huonontavaa lämmönsiirrintä. Tällaiset järjestelmät ovat siis suorahöyrystysjärjestelmiä. Suorahöyrystysjärjestelmät ovat yleensä hajautettuja järjestelmiä, mutta myös keskitetty suorahöyrystysjärjestelmä on mahdollinen. Tyypillisiä suorahöyrystysjärjestelmiä ovat niin sanotut split-järjestelmät, jotka koostuvat sisäilmaa kierrättävistä ja jäähdyttävistä sisäyksiköistä sekä kompressorin ja lauhduttimen muodostamasta ulkoyksiköstä. Split-järjestelmät toimivat usein myös ilmalämpöpumppuina. Tällöin ulkoyksikössä sijaitseva lämmönsiirrin jäähdyttää ulkoilmaa, josta saatu lämpö luovutetaan sisäyksikössä sijaitsevan lämmönsiirtimen avulla huoneilmaan. Yleisimpiä split-järjestelmiä ovat kotitalouksissa käytettävät pienet ilmalämpöpumput. järjestelmät 7
Oikein mitoitetut suorahöyrystysjärjestelmät ovat lähtökohtaisesti hyvin energiatehokkaita. suora höyrystysjärjestelmä kylmäkone Huonelaite ilmastoitu tila ilmanvaihto Isommissa ja laajemmissa jopa kymmeniä sisäyksiköitä yhteen ulkoyksikköön liittävissä suorahöyrystysjärjestelmissä hyödynnetään VRV/ VRF-teknologiaa (VRV = Variable Refrigerant Volume, VRF = Variable Refrigerant Flow). Niissä muun muassa ulkoyksiköiden teho voidaan sovittaa kulloiseenkin jäähdytystarpeeseen invertteriohjatun kompressorin avulla. Muita suorahöyrystykseen perustuvia jäähdytyslaitteita ovat esimerkiksi laitetilojen ilmaa kierrättävät ja jäähdyttävät kaappi- tai vakioilmastointikoneet. Jos kaappi- tai vakioilmastointikoneet ovat vesipatterilla varustettuja, ne liitetään rakennuksen jäähdytysvesiverkostoon. Oikein mitoitetut suorahöyrystysjärjestelmät ovat lähtökohtaisesti hyvin energiatehokkaita. Suorahöyrytysjärjestelmän pystyy myös välillinen jäähdytys Ulkolauhdutin lauhdutin höyrystin ilmanvaihto vedenjäähdytyskone vapaajäähdytyssiirrin huonelaite ilmastoitu tila rakentamaan edullisesti, sillä se vaatii pienempiä putkistoja kuin välillinen järjestelmä. Välillinen jäähdytys Välillisessä jäähdytyksessä lämpö jäähdytyskohteista poistetaan lämmönsiirtonesteenä toimivan veden välityksellä. Vesi jäähdytetään keskitetysti vedenjäähdytyskoneen höyrystimessä tai kaukojäähdytyksen lämmönsiirtimessä. Myös useimmissa ilmajärjestelmissä jäähdytys toteutetaan välillisenä. Välillisen järjestelmän etuja ovat hyvät säätöominaisuudet ja pieni kylmäainetäytös. Kiinteistökohtaiset vedenjäähdyttimet ovat useimmiten joko ilmastointikonehuoneeseen asennettuja liuoslauhdutteisia laitteita tai ulos asennettavia pakettivedenjäähdyttimiä. Jälkimmäisessä ratkaisussa samassa yksikössä on koko kylmäainepiiri höyrystimineen, lauhduttimineen ja kompressoreineen. Sekä liuoslauhdutteisiin laitteisiin että ulos asennettaviin pakettivedenjäähdyttimiin voidaan lisätä vapaajäähdystoiminto. Talvemme takia sisälle asennettu liuoslauhdutteinen laite on usein suositeltava ratkaisu. Silti sekin tarvitsee putkitusta pumppuineen vedenjäähdyttimeltä yleensä ulkona sijaitsevalle lauhdutusliuoksen jäähdyttimelle, joissa kiinteistöstä poistettu lämpö vapautetaan ulkoilmaan. kaukojäähdytys Kaukojäähdytys tarkoittaa keskitetyssä tuotantolaitoksessa tuotetun jäähdytetyn veden jakelua putkiston välityksellä useille rakennuksille ilmastoinnin jäähdytystä varten. Rakennuksessa ollut ylimääräinen lämpö puolestaan siirretään kaukojäähdytysveteen. Vapaajäähdytys kaukojäähdytyksen yhteydessä perustuu kylmään meri- tai järviveteen. 8 järjestelmät
ilmastoitu rakennus jäähdytetty ilmastointi ilmanvaihtokone huonelaite kaukojäähdytys Energiatehokkaassa tavassa kaukojäähdytyksen tuottamiseen käytetään lämpöpumppua, joka siirtää kaukojäähdytyspiiristä otetun lämmön kaukolämpöverkkoon. Myös lämpöenergialla toimivia absorptiovedenjäähdyttimiä käytetään kaukojäähdytyksen tuotannossa. Niiden hyötysuhde jää kuitenkin hyvin huonoksi verrattuna kompressoriprosessiin perustuviin lämpöpumppuihin tai vedenjäähdyttimiin. jäähdytyslaitos lämmönvaihdin +16 C kaukokylmä kaukolämpö +6 C meri järvi Ilmastointijärjestelmien jaottelu Muiden kuin asuinrakennusten ilmastointijärjestelmät voidaan jaotella sen perusteella, miten jäähdytysteho tuodaan rakennuksen tilaan: ilman välityksellä, lämmityksessäkin käytettävän putkiston tai putkistoelementtien avulla. Ilma Ilma-vesi Vesi Hajautetut Vakioilmavirta Muuttuvailmavirta - Konekohtainen säätö - Vyöhykekohtainen säätö - Huonekohtainen säätö Puhallinkonvektori Suutinkonvektori Jäähdytyspalkki Jäähdytyspaneeli Jäähdytyskatto ja -lattia Puhallinkonvektori Muut puhallinpatterijäähdytysjärjestelmät Huonekohtaiset jäähdytyslaitteet Huoneistokohtaiset jäähdytyslaitteet Ilmalämpöpumput Kohteet Vakioilmavirta: liiketilat kokoontumistilat aulat ruokalat Muuttuvailmavirta: opetustilat neuvotteluhuoneet auditoriot liiketilat llmavirta mitoitetaan jäähdytystarpeen mukaan. Jäähdytys sisältyy ilmanvaihtoon, erillisiä huonelaitteita ei tarvita. Kohteet toimistohuoneet avotoimistot opetustilat pienet liike- ja neuvottelutilat hotellihuoneet Ilmavirta mitoitetaan ilmanvaihdon tarpeen mukaan. Jäähdytykseen käytetään tuloilmaa ja erillisiä jäähdytyksen huonelaitteita. Ilmanvaihdon tuloilma tulee jäähdytettynä huonelaitteisiin, jotka jäähdyttävät ilmaa (ei jäähdytyspaneelia ja -kattoa). Kohteet peruskorjauskohteet liiketilat ravintolat hotellihuoneet Ilmavirta mitoitetaan ilmanvaihdon tarpeen mukaan. Jäähdytys jaetaan erillisillä huonelaitteilla. Kohteet peruskorjauskohteet toimistohuoneet hoitoalan rakennukset tekniset tilat Ilmanvaihto ja jäähdytys ovat samassa huone- tai huoneistokohtaisessa yksikössä, yleensä suorahöyrysteisessä jäähdytyslaitteessa. Jäähdytetään tyypillisesti yksittäistä tilaa tai yksittäisen ilmanvaihtokoneen tuloilmaa. Esa Sandberg: Ilmastointitekniikka osat 1 ja 2, sekä Motiva Oy järjestelmät 9
Miten suunnitella energiatehokas ilmastointijärjestelmä? Tarkoituksenmukaiset lämpöolosuhteet ovat ilmastointijärjestelmän suunnittelun lähtökohta niin uudis- ja peruskorjausrakentamisessa kuin olemassa olevien ilmastointijärjestelmien kunnostuksessa ja uudistuksessa. Kun lämpöolosuhteet ovat kohdallaan, rakennuksen käyttäjät viihtyvät tiloissa ja voivat tehdä tuottavaa työtä. Erityisesti huonelämpötila vaikuttaa merkittävästi lämpöolosuhteisiin. Liian korkea tai matala huonelämpötila heikentää viihtyvyyttä ja sisäilmaston laatua. Muita lämpöolosuhteisiin vaikuttavia tekijöitä ovat ilmanliike, pintalämpötilat, lämpötilan kerrostuminen ja ilman kosteus. Rakennuksessa tilojen jäähdytyksen tarve tulee minimoida, mutta halutut lämpöolosuhteet pitää varmistaa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että työtilan jäähdytyksen kustannukset ovat vain murto-osa siitä, mitä työn tuottavuudessa menetetään ilman jäähdytystä. Jäähdytysjärjestelmä pitää toteuttaa niin, etteivät tulevat mahdolliset tilamuutokset heikennä sen toiminnallisuutta. Tavoitteet, tarpeenmukaisuus ja määrittelyt Jäähdyttämisen on oltava tarpeenmukaista. Tällöin ei jäähdytetä turhaan tyhjiä tiloja eikä liikaa käytössä olevia tiloja. Jäähdytystarpeeseen vaikuttavat haluttu huonelämpötila, lämpö- 10 suunnittelu
Viileän ulkoilman hyödyntäminen sisätilojen jäähdytyksessä on luonnollinen ja energiatehokas ratkaisu Tiina Strand, Suomen LVI-liitto, SuLVI ry kuorman hallinta sekä sähkö- ja valaistusratkaisut. Rakentamis-, peruskorjaus- ja uudistushankkeissa hankkeen vetäjä, suunnittelija, kiinteistön omistaja ja mahdollisesti myös käyttäjät määrittelevät kohteen tulevan käyttötarkoituksen ja sisäilmaston halutun laatutason. Niiden pohjalta suunnittelijan on selvitettävä erilaisia järjestelmävaihtoehtoja. Rakennusautomaation toiminnallisuuksien tarkalla ja asiantuntevalla suunnittelulla vaikutetaan järjestelmän energiatehokkuuteen. Suunnitteluvaiheessa määriteltäviä seikkoja: tilojen käyttötarkoitus ja käyttäjämäärät rakennuksen ja tilojen yleinen laatutaso kohteen energiatehokkuustavoitteet sekä uudis- ja korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimusten täyttäminen sisäolosuhteiden haluttu laatutaso lämpöä tuottavat laitteet tiloissa ikkunaratkaisut ja niiden aurinkosuojaus sekä mahdolliset muut rakenteelliset ratkaisut huonelämpötilojen hallittavuus ilmavirtojen tarpeenmukaisuus ja ohjattavuus tilakohtaisesti varautuminen tilojen muutoksiin tuotanto- ja jakelujärjestelmät sekä huonejäähdytyslaiteratkaisut ja niiden arkkitehtuuri investointi- ja elinkaarikustannukset rakennusautomaatiojärjestelmän säätö- ja ohjausperiaatteet sekä piste-, väylä- ja käyttöliittymät käytön ja ylläpidon tarpeet käytön helppous ja ohjeistus suunnittelu 11
Jäähdytyksen tuotantolaitteiston mitoitusteho vaikuttaa erityisesti hankintakustannuksiin. The effects of indoor air quality on performance and productivity. D. P. Wyon, 2004 Jäähdytystarpeen vähentäminen passiivisin keinoin Tilojen jäähdytystarvetta voidaan jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa vähentää erilaisten passiivisten ratkaisujen avulla. Oleellisinta on minimoida auringon säteilyn aiheuttama lämpökuorma tiloissa, mikä tulee ottaa huomioon jo rakennuksen suunnittelussa. Rakennuksen keskivyöhykkeellä saattaa olla hyvin erilainen jäähdytystarve kuin auringonpuoleisella ulkovyöhykkeellä. Tilat, joihin tulee eniten sähköä käyttäviä ja lämpöä tuottavia laitteita, kannattaa sijoittaa rakennuksen keskivyöhykkeelle tai pohjoispuolelle. Jäähdytystarvetta voidaan vähentää rakenneteknisin keinoin: rakennuksen suuntaus ja massoittelu rakenteelliset aurinkosuojaukset, esimerkiksi verhot, lipat, markiisit ja syvennykset varjostavat kasvit, jotka myös jäähdyttävät mikroilmastoa rakennuksen ympärillä heijastavat rakenteet, esimerkiksi katot ja seinät lasipintojen pinnoitteet auringon säteilyn estämiseksi, esimerkiksi selektiivilasit ja -filmit Lämpöä tiloista pystytään poistamaan myös ilmanvaihtojärjestelmällä tai tuulettamalla eli hyödyntämällä ulkoilman viileyttä. Tiloissa syntyviä lämpökuormia on mahdollista pienentää mm. hyödyntämällä luonnonvaloa ja suosimalla pienitehoisia kannettavia tietokoneita sekä esimerkiksi led-valaistusratkaisuja. Kohdepoisto voi tarjota ratkaisun suuritehoisten laitteiden aiheuttaman lämpökuorman vähentämiseksi. Työn tuottavuus suhteessa työskentelylämpötilaan 16 C työteho 60% 18 C työteho 80% 20 C työteho 95% 22 C työteho 100% 24 C työteho 95% 26 C työteho 80% 28 C työteho 60% Työn tuottavuus on parhaimmillaan kun lämpötila on 20 24 asteen välillä. Lämpötila voi vaihdella esim. ulkolämpötilan mukaan talvella matalampi ja kesällä korkeampi. Aina ei tarvitse lämmittää/jäähdyttää juuri 22 asteeseen. Liukuma parantaa energiatehokkuutta. Oikea mitoitus avainasemassa Energiatehokkaan jäähdytysjärjestelmän suunnittelussa kannattaa kartoittaa keinot leikata huipputehoa. Jäähdytyksen tuotantolaitteiston mitoitusteho vaikuttaa erityisesti hankintakustannuksiin. Suurta useaa aluetta palvelevaa ilmanvaihtokonetta, vedenjäähdytyskoneikkoa tai isoa vapaajäähdytysjärjestelmää ei kannata käyttää yksittäisten tilojen jäähdytystarpeen takia. Tilat, jotka vaativat erisuuruisia jäähdytystehoja ja mahdollisesti eri ajankohtina, tarvitsevat erilliset jäähdytysjärjestelmät usein omat kompressorikoneistot tai ainakin tarpeenmukaisesti erikseen säädettävät jäähdytysverkostot. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi neuvotteluhuoneet ja pienet tietotekniset laitetilat. Myös puhaltimien ja pumppujen mitoitus sekä kierrosnopeuteen perustuvan ohjauksen eli taajuusmuuttajan käyttö parantavat ilmastointijärjestelmän energiatehokkuutta. Verkostojen lämpötilat tulee suunnitella tarkoituksenmukaisten lämpötilatasojen mukaan. Lämpötilatasoja kannattaa mahdollisuuksien mukaan ohjata käyttötarkoituksen ja esimerkiksi ulkolämpötilan perusteella. 12 suunnittelu
Vapaajäähdytyksen monet mahdollisuudet Rakennuksen tuloilmaa jäähdytetään tavallisesti vain jäähdytyskaudella eli kesällä. Mikäli jäähdytystarve on ympärivuotinen, kannattaa selvittää vapaajäähdytyksen mahdollisuudet. Vapaajäähdytys ottaa jäähdytystehonsa usein ulkoilmasta, mutta voi käyttää myös maaperän tai vesistön viileyttä. Esimerkiksi toimistotilojen jäähdytykseen saattaa sopia järjestelmä, jossa viileä ulkoilma jäähdyttää välillisesti jäähdytysvesiverkoston kiertovettä. Jäähdytysvesiverkostoon kylmä siirretään jäähdytyskoneistoa lauhduttavan liuospiirin välityksellä. Ulkoilman lämmetessä aletaan asteittain tai kokonaan käyttää koneellista jäähdytystä. Maalämpöpumppujen yleistymisen myötä maaperän viileyden hyödyntäminen on yleistynyt jäähdytyksessäkin. Energiakaivojen kautta kierrätetty liuos voi välillisesti jäähdyttää esimerkiksi tilojen tuloilmaa tai jäähdytysverkoston kiertovettä. Samalla tilojen ylilämpöä saadaan ladattua maaperään lämmityskauden käyttöä varten. Vapaajäähdytyksen todellinen tarve saattaa jäädä pienemmäksi kuin vapaajäähdytysjärjestelmän pumppujen ja puhaltimien ottoteho. Pieni erillinen jäähdytysjärjestelmä ja tilojen jäähdyttäminen paikallisesti voi olla tällöin energiataloudellisin ratkaisu. Ulkoilmasta ilmaista jäähdytystä Energiansäästön osuus jatkuvalla jäähdytysteholla hyödynnettäessä ulkoilman vapaajäähdytystä. Mitä kylmempää ulkona on, sitä enemmän vapaajäähdytyksellä saadaan hyötyä. Tyypillisesti vapaajäähdytystä ei käytetä kun ulkolämpötila on yli +10 astetta. Hyvä erityisesti silloin, kun tiloja täytyy jäähdyttää ympäri vuoden. ulkolämpötila +5 C = energiansäästö 75% Poistoilman ja lämmön hyödyntäminen selvitettävä Lämmöntalteenottolaite pystyy hyödyntämään rakennuksen poistoilmaa tuloilman viilentämisessä. Kun tilasta poistettavan ilman lämpötila on riittävän alhainen verrattuna ulkoa otettavaan tuloilmaan, lämmöntalteenotto palauttaa jäähdytysenergiaa poistoilmasta tuloilmaan. Jäähdytysratkaisun suunnitteluvaiheessa tulee selvittää myös se, voiko rakennuksen tiloista poistettua lämpöä käyttää esimerkiksi käyttöveden lämmitykseen, tuloilman esilämmitykseen, matalalämpötilaisen lämmitysverkoston lämmitykseen tai lämmitysverkoston paluuveden lämpötilan nostoon. Toimisto- ja liikerakennuksissa potentiaalia piilee laitetilojen jäähdytyksen lauhdelämmössä, jota on mahdollista hyödyntää esimerkiksi autohallissa. Lauhdelämpöä voidaan myös varastoida pitkäaikaisesti vaikkapa maaperään. Tulevaisuudessa lauhdelämpöä saattaa olla mahdollista syöttää avoimeen kaukolämpö- tai aluelämpöverkkoon. ulkolämpötila +10 C = energiansäästö 35% ulkolämpötila alle 0 C = energiansäästö yli 90% Hankinnan ja elinkaaren kustannukset Investoimalla jäähdytystarpeen pienentämiseen voidaan parantaa energiatehokkuutta ja alentaa jäähdytysjärjestelmän elinkaarikustannuksia. Erityisen tärkeää on selvittää jäähdytystehon todellinen tarve ja esimerkiksi hyödynnettävän vapaajäähdytyksen määrä. Oikea mitoitus niiden mukaan yleensä vähentää hankintakustannuksia. Suuri osa ilmastointijärjestelmien hankintakustannuksista muodostuu jäähdytyksen jakelu- ja luovutusverkostosta. Hankintakustannusten arvioinnissa pitää lisäksi muistaa järjestelmän käyttöikä, helppokäyttöisyys ja huollettavuus. Kustannus- ja energiatehokkuus edellyttävät erilaisten jäähdytysratkaisujen tapauskohtaista tarkastelua, ja vaihtoehtojen elinkaarikustannusten vertailua. www.vapaajäähdytys.fi, Onninen, Vapaajäähdytys Suunnittelijan käsikirja suunnittelu 13
Valtaosassa peruskorjauskohteista ilmanvaihtojärjestelmä kannattaa uusia kokonaan. Aika harvoin pelkkä laitteiden uusiminen riittää. Teppo Tulokas, Ramboll Talotekniikka Oy. Koko järjestelmän tai osajärjestelmien uusimisen ja peruskorjauksen yhteydessä on järjestelmän mitoitus ja toiminta-arvot tarkistettava ja määritettävä tarpeen mukaan uudelleen. Keinoja kohentaa vanhojen jäähdytysjärjestelmien toiminnallisuutta ja energiatehokkuutta: taajuusmuuttajaohjausten lisääminen verkostojen pumpuille ja lauhdutinpuhaltimille taajuusmuuttajaohjausten uusiminen ja verkostojen virtaamien säädön muuttaminen paine-eroon perustuvaksi jäähdytyskoneistojen liittäminen keskitettyyn rakennusautomaatiojärjestelmään mittaus- ja ohjauspisteiden lisääminen automaatioon, esimerkiksi aikaohjelmien lisääminen jäähdytyslaitteille ja ulkoilmasidonnaisten käynnistysrajojen lisääminen jäähdytyskoneistoille ja pumpuille verkostojen eristystason parantaminen Peruskorjaus ennakoidusti Jäähdytysjärjestelmän peruskorjaus ajoittuu usein samaan ajankohtaan kuin rakennuksen tilojen tai ilmanvaihdon peruskorjaus. Koska jäähdytysverkostojen tekninen käyttöikä on tavallisesti pidempi kuin jäähdytyksen tuotantolaitteiden, täytyy tuotantolaitteet uusia tai peruskorjata muutamaan kertaan jäähdytysjärjestelmän elinkaaren aikana. Myös jäähdytysjärjestelmän huonelaitteita uusitaan tai korjataan usein nopeammassa tahdissa kuin jäähdytysverkostoa. Jäähdytysjärjestelmän peruskorjaus ja uusiminen kannattaa tehdä ennakoidusti, jotta vältytään suunnittelemattomalta käyttökatkokselta. On myös muistettava, että hätiköidyt laite- tai osajärjestelmäuusinnat voivat muuttaa järjestelmäkokonaisuuden toimivuutta. Se puolestaan saattaa aiheuttaa ongelmia käytössä ja nostaa käyttökustannuksia. Vanhojen jäähdytysjärjestelmien joilla kuitenkin on vielä vuosia teknistä käyttöikää toimivuutta ja energiatehokkuutta voidaan parantaa uusimalla järjestelmän komponentteja ja lisäämällä niiden mahdollistamia oh- jauksia. Esimerkiksi pumppuihin pystytään myös jälkikäteen asentamaan taajuusmuuttajia säätämään moottoreiden käyntiä ja vähentämään sähkönkulutusta. Mikäli peruskorjattavassa järjestelmässä ei ole vapaajäähdytystä eikä lauhdelämmön hyödyntämismahdollisuutta, niiden potentiaali pitää selvittää. Jos jäähdytysjärjestelmässä käytetään vielä kiellettyä kylmäainetta, on jäähdytysjärjestelmä joko uusittava tai siinä käytetty kylmäaine vaihdettava. Vanha kylmäaine on otettava asianmukaisesti talteen ja toimitettava hävitettäväksi. 14 suunnittelu
Ennakoivilla korjauksilla vältetään yllättävät viat, jotka aiheuttavat käyttökatkoksia ja olosuhteiden heikkenemistä. Asiantuntija Harri Heinaro, Motiva Oy Tehostamalla ilmanvaihtoa yöaikaan, kun ulkolämpötila on alhaisempi kuin huonelämpötila, siirretään päivällä rakenteisiin varastoitunutta lämpöenergiaa rakennuksesta pois pelkästään kierrättämällä viileää ulkoilmaa rakennuksessa. Näin vähennetään jäähdytyksen tarvetta erityisesti aamupäivän ajalta. Suunnittelija Aktiiviset auringonsuojaukset ovat huoltokohteita ja lisäävät ylläpitokustannuksia. Jäähdytystarvetta vähentäviä passiivisia keinoja kannattaa hyödyntää myös laajoissa julkisivujen peruskorjauksissa. Rakentamisen täytyy olla sekä kustannus- että energiatehokasta. Ilmanvaihdon lämmöntalteenottoa tulee mahdollisuuksien mukaan hyödyntää tuloilman viilennykseen. Tämä voidaan tehdä myös jälkikäteen lisäämällä tarvittavat ohjaukset rakennusautomaatiojärjestelmään. Ylisuuret pumput ja kuristussäädöt heikentävät energiatehokkuutta. Kylmää kannattaa varastoida silloin, kun sitä on saatavilla. Järjestelmäkohtaisten mittausten rinnalla tarvitaan tilakohtaisia mittausmahdollisuuksia esimerkiksi tilojen olosuhteista. Suunnittelussa on huomioitava myös käytönaikaiset näkökulmat, kuten laitteiden huoltoon liittyvät vaatimukset. Omistaja Investointi jäähdytystarpeen pienentämiseen alentaa jäähdytysjärjestelmän hankinta- ja käyttökustannuksia. Kannattaa hankkia energiatehokkuutta, ei vain tehoa laitteisiin. Elinkaarikustannusten ja käyttöiän pitäisi olla hankintaa ohjaavia tekijöitä. Kiinteistöhuolto ja käyttäjät tarvitsevat tietoa oikeasta huonelämpötilasta ja sen vaikutuksesta työtehoon. Käyttäjille on hyvä antaa vinkkejä ja suosituksia lämpökuormien minimoimiseksi. Ylläpitäjä Rakenteita voidaan viilentää tilojen käyttöajan ulkopuolella jäähdyttämällä koneellisesti tai hyödyntämällä yötuuletusta. On tärkeää vähentää talviaikaista koneellista jäähdytystä tai kaukojäähdytystä. Käyttäjä Suunnittelijalta tulee selvittää, kuinka kalusteiden sijoittelu vaikuttaa ilmastointijärjestelmän toimintaan. Pienitehoiset valaistusratkaisut ja esimerkiksi kannettavat tietokoneet ehkäisevät liiallisen lämpökuorman syntymistä. suunnittelu 15
Kuinka ilmastointijärjestelmä pidetään energiatehokkaana? Kun ilmastoinnin jäähdytysjärjestelmä toimii oikein, se toimii myös energiatehokkaasti ja usein mahdollisimman automaattisesti. Sen varmistavat kiinteistöhuollon perusteellinen rakennusautomaatiojärjestelmän käyttökoulutus, hyvin suunniteltu ylläpito ja säännöllinen huolto. 16 ylläpito, huolto ja käyttö
Ilmastointijärjestelmä täytyy suunnitella niin yksinkertaiseksi, että käyttäjät ymmärtävät kokonaisuuden ja osaavat käyttää sitä suunnitellulla tavalla. Yksikönpäällikkö Teppo Tulokas, Ramboll Talotekniikka Oy Ilmastoinnin jäähdytysjärjestelmän asennukset, huollot ja vuototarkastukset tulee teettää yrityksillä ja henkilöillä, jotka ovat rekisteröityneet Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylläpitämiin kylmäalan rekistereihin. Huonelaitteiden huoltovastuun tulee olla samalla taholla kuin koko muun järjestelmän eikä esimerkiksi vuokralaisella. Ilmastoinnin jäähdytysjärjestelmän toiminta voidaan varmistaa ja organisoida monin tavoin. Älykkäiden ohjaus- ja seurantajärjestelmien yleistymisen myötä jatkuva ja reaaliaikainen toiminnan varmistaminen yleistyvät. Jäähdytystä voidaan jatkossa entistä enemmän hankkia myös palveluna, joka sisältää tekniikan lisäksi ylläpidon, käytön ja päivitykset. Vaikka järjestelmien ohjaus ja käyttö ovat jo nyt pitkälti automatisoituja, tulee kiinteistöhuollon seurata niiden toimintaa aktiivisesti ja tehdä huoltosuunnitelman mukaiset tarkistukset ja huollot. Kiinteistöhuollon tekemien tarkistusten tavoitteena on varmistaa jäähdytyksen tarkoituksenmukaiset käyttöohjaukset sekä todeta säätöjen toimivuus. Myös jäähdytysjärjestelmän energiankulutusta tulee seurata jatkuvasti ja verrata asetettuihin energiankulutus-t avoitteisiin. Ellei jäähdytysjärjestelmän energiankulutusta pysty erikseen seuraamaan, on seurattava rakennuksen kokonaisenergian käyttöä ja reagoitava siinä ilmeneviin selittämättömiin poikkeamiin. ylläpito, huolto ja käyttö 17
Sairaaloissa ja muissa hoitoalan rakennuksissa sisäilmakysymyksissä on keskeistä ilmanvaihdon ja ilmastoinnin toimivuus. Tärkeää ovat hygienia ja sisäilmaolosuhteet; energiaja kustannussäästöt ovat toisarvoisia hyötyjä. Kiinteistöhuollon viikoittaiset ja kausittaiset tehtävät Ilmastoinnin jäähdytysjärjestelmän energiatehokkuuden varmistaminen edellyttää kiinteistöhuollolta jatkuvaa aktiivisuutta. Nestekiertoisen jäähdytysjärjestelmään vaikuttavat tekijät Jäähdytys- tai lauhdutusverkoston epäpuhtaudet tai liian pieneksi mitoitettu paisuntajärjestelmä. Verkostossa on lämmönsiirtonesteen seassa ilmaa ja epäpuhtauksia, esimerkiksi jäähdytyspalkit eivät todennäköisesti toimi. Glykoliliuoskiertoisissa jäähdytysverkostoissa varmistettava liuoksen oikea glykolipitoisuus 18 ylläpito, huolto ja käyttö Viikoittaiseen seurantaan ja huoltotehtäviin kuuluvat: rakennusautomaation eri järjestelmien historiatietojen hyödyntäminen säätöpiirien toiminnan ja olosuhteiden tarkkailussa jäähdytysverkoston lämpötilojen ja asetusarvojen tarkistaminen huonelämpötilojen ja kosteuden toteaminen ja vertailu asetusarvoihin jäähdytysverkoston paineen tarkistaminen jäähdytyskoneistojen, pumppujen ja puhaltimien toiminnan ja käyntiäänien tarkistaminen lauhduttimien lauhdutusilman virtauksen tarkistaminen huonelaitteiden toiminnan tarkistaminen vuotojen havainnointi esimerkiksi putkistoissa Lisäksi jäähdytysjärjestelmien toiminta tulisi tarkistaa kausittain kaksi kertaa vuodessa: jäähdytyskauden alussa ja lopussa. Kausittain tarkistettavia seikkoja: jäähdytyskoneistojen ja vapaajäähdytyksen lämpötilarajat ja aikaohjaukset jäähdytysverkostojen säätöpiireille asetut lämpötilat ja mahdolliset säätökäyrät, rakennusautomaatiojärjestelmän lämpötilamittausten arvot sekä jäähdytysverkostojen laitteiden (esim. säätöventtiilien ja pumppujen) toiminta niin rakennusautomaatiojärjestelmässä kuin konehuoneessa. rakennusautomaatiojärjestelmän mittausten oikeellisuus lauhdutinpuhaltimien toiminta ja lauhdutinpatterien puhtaus huollon muistilista kiinteistön omistajalle tai ylläpidolle Teetä ilmastoinnin jäähdytysjärjestelmän asennukset, huollot ja vuototarkastukset yrityksillä ja henkilöillä, jotka ovat rekisteröityneet Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylläpitämiin kylmäalan rekistereihin. Teetä lakisääteiset vuototarkastukset, joiden tarkastusväli on kylmäainetäytöksen mukaan 3 12 kuukautta. Tarkista, tarvitseeko jäähdytysjärjestelmäsi vuotojen havaitsemisjärjestelmää. Sen toiminta täytyy tarkistuttaa kerran vuodessa. Korjauta viipymättä mahdolliset vuodot ja tarkistuta laitteiden toiminta kuukauden sisällä korjauksesta. Kaikista vuototarkastusten piiriin kuuluvista jäähdytyslaitteista on oltava ajantasainen huolto- ja tarkastuspäiväkirja. Sen tietoja tulee säilyttää vähintään viiden vuoden ajan.
Huollon ja ylläpidon laiminlyönti lyhentää yleensä myös jäähdytysjärjestelmien käyttöikää. Asiantuntija Harri Heinaro, Motiva Oy Kylmähuoltoliikkeen kausihuollot ja ennakoivat korjaukset Kiinteistön omistajan tai tämän edustajan täytyy huolehtia siitä, että kylmähuoltoliike tekee kylmäkoneistojen kausihuollon vähintään kerran vuodessa, yleensä jäähdytyskauden alussa. Kausihuollossa tarkistetaan muun muassa höyrystimen, lauhduttimen, nestejäähdyttimen, kompressorin, paisuntaventtiilin, tasaussäiliön ja tehonsäädön toiminta. Myös muun muassa jäähdytyskoneiston ottoteho, virtaus, lämpötilaerot ja hyötysuhde täytyy mitata säännöllisesti. Tarkistuksen ajankohta, asetusarvomuutokset, todetut epäkohdat ja niiden korjaukset kirjataan huoltokirjaan. Kausihuollon ja -tarkistusten perusteella järjestelmälle täytyy tehdä suunniteltuja ja vikoja ennaltaehkäiseviä korjauksia. Ennakoivilla korjauksilla voidaan välttää yllättävät järjestelmäviat, jotka aiheuttavat suunnittelemattomia käyttökatkoksia ja olosuhteiden heikkenemistä ja joskus jopa terveydellisiä haittoja. Järjestelmien huollon ja ylläpidon laiminlyönti lyhentää yleensä myös jäähdytysjärjestelmien käyttöikää. Ei enää R22-kylmäainetta Jäähdytyskoneistojen kylmäaineiden käyttöä on viime vuosikymmenien aikana säännelty sekä kansainvälisin sopimuksin että Euroopassa EU:n asetuksin. Ilmakehän otsonikerrosta tuhoavat kylmäaineet on kielletty ja kasvihuoneilmiötä edistävien yhdisteiden vaikutusta vähennetty. Yläilmakehän otsonikerrosta tuhoavien CFC- ja HCFC-kylmäaineiden käytöstä uusissa jäähdytyslaitteissa luovuttiin viime vuosituhannen lopussa. Vuoden 2015 alusta alkaen päättyi ilmastoinnin jäähdytyslaitteissa paljon käytetyn HCFC-kylmäaine R22:n käyttö myös vanhojen laitteiden huollossa. Vielä toiminnassa olevat vanhat R22:ta sisältävät laitteet kannattaa uusia tai vaihtaa niissä käytettävä kylmäaine johonkin sallittuun kylmäaineeseen. Kylmäaineen vaihto ja laitteiden uusiminen tulee tehdä suunnitellusti ja asiantuntija-apuun turvautuen, muuten vuoto- tai muu ongelmatilanne saattaa aiheuttaa jäähdytykseen pitkän käyttökatkoksen. Tärkeimmät nykyiset ilmastoinnin jäähdytyksen kylmäaineet ovat isoissa vedenjäähdyttimissä käytetty R134a ja pienemmissä laitteissa käytetty R410A. Kylmäaineiden tuotekehitystyötä tehdään parhaillaan laajasti niin laitteiden parempaa energiatehokkuutta kuin kylmäaineiden alhaisempaa kasvihuonevaikutustakin tavoitellen. Useimmat nykyisin käytettävät HFC-kylmäaineet tulevat 2020-luvulla jäämään pääosin huoltokäyttöön. Säännölliset, kokonaisvaltaiset tarkistukset Jäähdytysjärjestelmä kannattaa tarkistaa säännöllisin välein kokonaisvaltaisesti. Oleellista on, että tarkistukseen sisältyvät tuotantolaitteisto, jäähdytysvesiverkosto, huonelaitteet ja toteutuneet sisäolosuhteet. Kokonaisvaltaisen tarkistuksen sisältö Kokonaisvaltaisessa tarkistuksessa läpikäydään huoltotarkastuksiin kuuluvien seikkojen lisäksi: jäähdytys- ja lauhdutusverkostojen liuospitoisuudet ja puhtaus verkostojen virtaamat verkostoissa oleva ilma sekä paisuntajärjestelmän ja varolaitteiden toiminta huonelaitteiden kunto ja toiminta mittaus- ja säätölaitteiden kunto ja toiminta rakennusautomaatiojärjestelmän asetusarvot ja niiden vaikutus ilmastointijärjestelmän energiatehokkuuteen ylläpito, huolto ja käyttö 19
Ilmastointijärjestelmien ennakoiva huolto perustuu ensisijaisesti tilojen käyttäjien tarpeisiin ei niinkään teknisiin vaatimuksiin. Työympäristöstä tulee pitää hyvää huolta sisäilmastoa myöten. Talotekniikan asiantuntija Pasi Pipatti, Senaatti-kiinteistöt Suomen kauppakeskuksissa on arvioitu olevan jäähdytettyä kerrosalaa yli 13 miljoonaa neliötä. Näiden vuotuinen sähkönkulutus on liki 175 GWh. Jäähdytyksen sähkönkulutuksen on myös arvioitu kasvavan: uudisliikerakennuksista 95 %:ssa on jäähdytystä. Kiinteistön käyttäjien opastus Kiinteistön käyttäjien toimien ei yleensä pitäisi vaikuttaa ilmastointijärjestelmän toimintaan. Käyttäjien pitää kuitenkin pystyä vaikuttamaan olosuhteisiin ja antamaan korjaaviin toimiin johtavaa palautetta. Kuinka jäähdytysjärjestelmän kuuluvaa huonesäädintä käytetään? Miten ja mihin voi ilmoittaa epäkohdista? Mikäli käyttäjät voivat puuttua ilmastointijärjestelmän toimintaan, heille täytyy kertoa järjestelmän toimintaperiaatteet. Kyseeseen tulevat esimerkiksi huonelämpötilojen liukumat kesä- ja talviaikoina sekä lämmityksen ja jäähdytyksen päällekkäisen käytön välttäminen. Tilojen käyttäjiä tulee myös ohjeistaa siitä, kuinka turhia lämpökuormia voidaan välttää käyttämällä lämpöä tuottavia laitteita tarpeenmukaisesti. Lisäksi käyttäjät tarvitsevat tietoa suositeltavista huonelämpötiloista eri vuodenaikoina. Ajantasaiset toimintaselostus ja huoltokirja Jäähdytysjärjestelmän käyttö suunnitellusti edellyttää selkeää toimintaselostusta, jonka pystyy liittämään rakennusautomaatiojärjestelmään. Toimintaselostukseen kannattaa määrittää tavoite- ja suositusarvoja kaikille ohjauksille, esimerkiksi aikaohjauksille ja vapaajäähdytykselle. Käytön aikana kiinteistöhuollon tulee ajoittain tarkistaa järjestelmän toimintaa vertaamalla rakennusautomaation mittausarvoja asetettuihin lämpötiloihin ja suunnitteluarvoihin. Lisäksi rakennusautomaation mittauksia voidaan varmistaa paikallisten mittausten avulla. Jäähdytysjärjestelmien toteutetut korjaukset ja huoltotehtävät ajankohtineen sekä suunnitellut ylläpitokorjaukset ja huollot on kiinteistöhuollon systemaattisesti kirjattava rakennuksen huoltokirjaan. Muutosten dokumentointi mahdollistaa toimenpiteiden vaikutusten arvioinnin jälkikäteen. Rakennusautomaatio ilmastointijärjestelmien käytössä ja ohjauksessa Rakennusautomaatiojärjestelmä kuuluu kiinteistön ylläpidon ja huollon tärkeimpiin työkaluihin. Sen ohjelmistot ja automaattiset toiminnot varmistavat ilmastoinnin jäähdytyksen toimimisen kokonaisuuden kannalta oikein ja energiatehokkaasti. Rakennusautomaatiojärjestelmä tarvitsee hyvin suunnitellun ja toteutetun käyttöliittymän. Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymään tulee tuoda kaikki ilmastointijärjestelmän toiminnan seurannan vaatimat 20 ylläpito, huolto ja käyttö
Vanhojen jäähdytysjärjestelmien toiminnallisuutta ja energiatehokkuutta voidaan parantaa uusimalla järjestelmän komponentteja ja lisäämällä niiden mahdollistamia ohjauksia. mittaus-, säätö-, asetusarvo-, valvonta- ja hälytyspisteet, jotta LVISJ-prosessien kokonaiskuva hahmottuisi selkeästi ja virhetoiminnot havaittaisiin helposti. Rakennusautomaatiojärjestelmän trendi- ja historiaseurantaohjelmistot mahdollistavat järjestelmien toiminnan seuraamisen pitkäjänteisesti. Trendejä analysoimalla voidaan havaita toiminnallisia puutteita ja virhetoimintoja, jotka jäävät huomaamatta hetkellisessä tarkastelussa. Kaikkiin LVISJ-prosesseihin tulee asettaa trendiseuranta seuraamaan prosessiin vaikuttavia asetusarvoja, säätöviestejä, mittauksia ja laitteiden tilaa osoittavia tietoja. Uudisrakentamisessa jäähdytystarvetta voi vähentää erilaisin passiivisin keinoin; rakennuksen ja sen tilojen suuntauksen lisäksi voi hyödyntää erilaisia rakenteellisia aurinkosuojauksia, heijastavia lasipinnoitteita tai varjostavia kasveja. sarjasäätö neutraalialue 21 C 23 C lämmitys jäähdytys Lämmityksen ja jäähdytyksen ohjaus toteutetaan tilan lämpötilan mukaan sarjassa. Tällöin säädin ohjaa lämmitystä ja jäähdytystä ja varmistaa, etteivät lämmitys ja jäähdytys ole samanaikaisesti käytössä. Sarjasäätimen perusominaisuus on neutraalialue lämmitysja jäähdytystoimintojen välillä. ylläpito, huolto ja käyttö 21
Toimitilakiinteistöjen energiatehokkuussopimukseen liittyneissä yrityksissä on saavutettu vuonna 2014 raportoiduilla, ilmastoinnin jäähdytykseen liittyvillä toimenpiteillä yhteensä noin 1300 MWh:n sähkönsäästö. Toimenpiteillä on vaikutusta myös lämmönkulutukseen. www.energiatehokkuussopimukset.fi Rakennusautomaatiojärjestelmä kunnollisesti käyttöön Hyvä rakennusautomaatiojärjestelmä edellyttää taiten tehtyä suunnittelua, urakointia ja laitteiden valintaa. Luotettavuuden varmistaa järjestelmän hallittu käyttöönotto. Ilmastoinnin jäähdytysjärjestelmän toimivuus, oikeat toiminta-arvot, ohjaukset ja säädöt kannattaa tarkistaa heti uuden tai peruskorjatun rakennuksen käyttöönottovaiheessa. Nykyisten rakennusautomaatiojärjestelmien valvomokäyttöliittymät voidaan toteuttaa havainnollisina ja selkeinä graafisina kaavioina. Vaikka järjestelmät eivät vaadi erityistä tietotekniikan tai automaatioalan osaamista, kiinteistöhuollon henkilöstön on saatava kunnollinen käyttökoulutus rakennusautomaatiojärjestelmän hyödyntämiseksi. Koulutusta huoltohenkilöstölle Rakennusautomaatiojärjestelmien tehokas käyttö vaatii huoltohenkilöstön kouluttamista muun muassa seuraavissa seikoissa: käyttöliittymän rakenne aikaohjelmien käyttö ja muutokset asetusarvot ja niiden muuttaminen raportointiohjelmien hyödyntäminen seurantaohjelmien kuten trendien käyttö, asettaminen ja tulostukset hälytysten seuranta ja kuittaukset Katselmoinneista kuntotutkimuksiin Kun rakennukselle tehdään energiakatselmus energiatehokkuuden parantamismahdollisuuksien kartoittamiseksi tai kuntoarvio korjaustarpeiden selvittämiseksi, täytyy myös jäähdytysjärjestelmän toiminta katselmoida. Jäähdytysjärjestelmä kannattaa katselmoida jäähdytyskaudella, jolloin saa hyvän käsityksen järjestelmän toiminnasta. Mikäli jatkoselvitystä vaativia epäkohtia löytyy, rakennuksen energiakatselmuksessa tai kuntoarviossa tulee ehdottaa ilmastointijärjestelmän kuntotutkimusta. Jäähdytysjärjestelmän kuntoa voidaan selvittää myös toteuttamalla laajempi ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien kuntotutkimus. Tällöin selvitetään ensin koko ilmanvaihtojärjestelmän tila, sitten tutkitaan tarkemmin järjestelmän eri osat. Kuntotutkimuksessa on oma ohjeistus erityisesti jäähdytysjärjestelmien tutkimusta varten. 22 ylläpito, huolto ja käyttö
Lähteet ja lisätietoja Direktiivit, lait ja asetukset: Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (2010/31/EU) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 517/2014 fluoratuista kasvihuonekaasuista ja asetuksen (EY) N:o 842/2006 kumoamisesta Laki rakennuksen ilmastointijärjestelmien kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkastamisesta (489/2007), kumottu lailla (52/2013) Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä. Kirjallisuus ja artikkelit: Sisäilmasto ja ilmastointijärjestelmät, Ilmastointitekniikka osa 1, Esa Sandberg. Talotekniikka Julkaisut Oy, 2014 Ilmastointilaitoksen mitoitus, Ilmastointitekniikka osa 2, Esa Sandberg. Talotekniikka Julkaisut Oy, 2014 Sisäympäristö ja tuottavuus, Olli Seppänen. Suomen LVI-yhdistysten liitto, 75-vuotisjuhlajulkaisu, 2005. Ohjeet ja oppaat: Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien kuntotutkimus, Suomen LVI-liitto, SuLVI ry. Huolellinen käyttöönotto tärkeää Huolellisesti toteutettu käyttöönotto voi poistaa monia mahdollisia käytönaikaisia ongelmia: turhat toistuvat hälytykset virittämättömät tai eri käyttötilanteissa huojuvat säätöpiirit mittausten kalibrointiongelmat ja toiminnalliset puutteet päällekkäiset lämmitykset ja jäähdytykset virheelliset käyttöajat ja asetusarvot huonosti toimivat ohjaukset Asiantuntijaapua tarjolla Rakennusautomaatiojärjestelmästä saadun tiedon analysointi sekä poikkeamien ja virhetoimintojen havaitseminen vaativat erityistä ammattitaitoa. Usein kannattaa panostaa joko ulkopuolisen tai huolto-organisaation oman erityisasiantuntijan käyttöön. Nykyisten rakennusautomaatiojärjestelmien helppokäyttöiset etäkäyttöohjelmat ja -toiminnot mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman toiminnan seurannan. Suunnittelija Järjestelmien hyvä huollettavuus on otettava huomioon suunnittelussa ja toteutuksessa. Rakennusautomaatiojärjestelmästä ei pidä tehdä liian monimutkaista. Ohjaus ja automatiikka varmistavat sen, että koko ilmastointijärjestelmä toimii oikein ei pelkästään jäähdytysjärjestelmä. Rakennusautomaatiojärjestelmässä tulisi olla näkyvillä jäähdytyksen toiminta-arvoja, esimerkiksi kylmäkertoimet. Muista päällekkäisen jäähdytyksen ja lämmityksen estäminen rakennusautomaation ohjauksissa. Ylläpitäjä Pidä lämpötilat suunnitellulla tasolla, talvella lämmityksessä asetusarvot voivat olla matalammalla kuin kesällä jäähdytyksessä. Aina ei tarvitse jäähdyttää liikaa: kesällä lämpötila voi liukua enemmän. Seuraa, että asetusarvot, käyttöajat ja ohjaukset pysyvät oikeina ja tarpeenmukaisina. Ilmoita omistajalle toistuvista turhista rakennusautomaation hälytyksistä, selvitä niiden syy ja tarvittavat korjaustoimenpiteet. Tarkista sekä automaatiojärjestelmästä että paikan päällä huoneissa, etteivät lämmitys ja jäähdytys toimi samanaikaisesti. Seuraa jäähdytyksen toimintaa myös talvella ja arvioi, miksi silloinkin tarvitaan koneellista jäähdytystä, vapaajäähdytystä tai kaukojäähdytystä. Omistaja Järjestelmän käyttöönotto vaatii jo varhain myös kiinteistöhuollon osallistumista. Ota huomioon, että kiinteistöhuolto ei voi osata kaikkea. Erityisosaamista vaativiin tehtäviin tulee hankkia alan ammattilainen. Huoltosopimus asiantuntevan kylmähuoltoliikkeen kanssa on yksi ylläpidon peruspilareista. Ylläpitoa ja huoltoa ei kannata kilpailuttaa niin äärimmilleen, ettei tarvittaviin toimenpiteisiin varata riittävästi aikaa. Seuraa energiankulutusta. Käyttäjä Selvitä, miten itse voit käyttää ilmastoinnin jäähdytysjärjestelmää oikein ja energiatehokkaasti. Ilmoita kiinteistöstä vastaavalle taholle, jos huomaat selviä muutoksia huonelämpötiloissa tai muissa sisäolosuhteissa. ylläpito, huolto ja käyttö 23
Tämä opas keskittyy erityisesti liike-, toimisto- ja hoitoalan rakennusten ilmastointijärjestelmien energiatehokkaaseen ylläpitoon ja huoltoon sekä järjestelmien suunnitteluun uudis- ja peruskorjauskohteissa. Opas on osa Motivan ympäristöministeriön toimeksiannosta toteuttamaa hanketta ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi. Hankkeessa mukana Ympäristöministeriö Motiva Oy RAKLI ry Suomen Kuntaliitto ry Suomen Kylmäliikkeiden liitto ry Suomen LVI-liitto, SuLVI ry www.motiva.fi/ilmastointi Urho Kekkosen katu 4 6 A PL 489 00101 Helsinki Puhelin 0424 2811 Faksi 0424 281 299 www.motiva.fi toimitus: Ramboll Finland Oy ja Motiva Oy Teksti: Vesa Ville Mattila ilme: Ahoy paino: libris oy 2015 ympäristömerkki 4041/0014