Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 6/2015 1

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 6/2015 1 Kunnanhallitus Aika 30.03.2015 klo 17:00-20:08 Paikka Kunnantalo Ervastintie 2, kokoushuone Ervast 1 krs. Läsnäolijat Vahasalo Raija puheenjohtaja poistui :n 116 aikana, klo 18.03 Harinen Ari I varapuheenjohtaja puheenjohtaja 116-126 Sinisalo Pekka M II varapuheenjohtaja Adlercreutz Anders jäsen poistui :n 116 aikana, klo 18.03 Grönberg Ralf jäsen Hedberg Hans jäsen Isomäki-Reik Johanna jäsen Kaurila Matti jäsen Kilappa Antti jäsen Lehtinen Pirkko jäsen Lindholm Michaela jäsen Wichmann Anna-Lotta jäsen Holopainen Rita varajäsen saapui :n 116 aikana, klo 18.03 Hakapää Minna varajäsen Liimatainen Jukka Tapani varajäsen saapui :n 116 aikana, klo 18.03 Muut läsnäolijat Kjerin Ulf valtuuston puheenjohtaja saapui :n 116 aikana, klo 17.37 Vanhamäki Veikko valtuuston I varapuh.joht. Aarnio Tarmo kunnanjohtaja, esittelijä Masar Christoffer hallintojohtaja Arvola Anne talousjohtaja Puromies Merja ympäristösuunnittelija 116 Kauppinen Anna-Kaisa kunnangeodeetti 119-121 Tiirinen Marko elinkeinotoimenjohtaja 122 Gahmberg Ulla pöytäkirjanpitäjä Poissa Saloranta-Eriksson Outi jäsen Wehka-aho Emmi valtuuston II varapuh.joht. Allekirjoitukset Raija Vahasalo puheenjohtaja 114-116 Ulla Gahmberg pöytäkirjanpitäjä

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 6/2015 2 Ari Harinen puheenjohtaja 116-126 Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty 7.4.2015 Hans Hedberg pöytäkirjantarkastaja Minna Hakapää pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävillä Kunnantalo, Ervastintie 2 08.04.2015 Ulla Gahmberg pöytäkirjanpitäjä

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 6/2015 3 Käsitellyt asiat 114-126 :t Otsikko sivu 114 Läsnäolo kokouksessa ja kokouksen laillisuuden sekä päätösvaltaisuuden toteaminen 4 115 Pöytäkirjan tarkastajien valinta ja tarkastus 6 116 Kirkkonummen kunnan lausunto Metsähallituksen selvityksestä Suomenlahden merikansallispuistojen täydentämistarpeista ja -mahdollisuuksista 117 Kirkkonummen kunnan lausunto ELY-keskukselle Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaa vuosiksi 2016-2021 koskevasta ehdotuksesta 118 Kirkkonummen kunnan lausunto ELY-keskukselle Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaa koskevasta ehdotuksesta 119 Etelä-Kolsarin korttelin 857 tontin 1 sekä korttelin 859 autopaikkatontin vuokraaminen A-Kruunu Oy:lle 120 Tontin vuokraaminen Cor Group Oy:lle yksityistä päiväkotia varten (Sarvvik, kortteli 2212) 121 Kunnan etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen kiinteistökaupoissa 1.10.2014-15.3.2015 7 17 21 24 26 28 122 Työllisyyden edistäminen yrityksille myönnettävän järjestelytuen avulla 30 123 Vuoden 2014 tilinpäätös 34 124 Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset 37 125 Pöytäkirjoja tiedoksi 38 126 Muut asiat (mm. vastaus selvityspyyntöön 16.2.2015 82 kunnan rekrytointikäytännöistä ja uimaseuraa koskeva uusi selvityspyyntö) 39

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 6/2015 4 Kunnanhallitus 114 30.03.2015 Läsnäolo kokouksessa ja kokouksen laillisuuden sekä päätösvaltaisuuden toteaminen Kunnanhallitus 114 Puheenjohtaja toteaa kunnanhallituksen jäsenet ja muut läsnäolijat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Ehdotus Kunnanhallitus päättää 1 todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2 että hallintojohtaja on läsnä kokouksessa antamassa kunnanhallituksen häneltä tarvitsemia tietoja ja laatii ennakkotiedon päätöksistä 3 että talousjohtaja on läsnä kokouksessa antamassa kunnanhallituksen häneltä tarvitsemia tietoja Käsittely Kokouksessa oli kutsuttuina asiantuntijoina ao. pykälien yhteydessä seuraavat asiantuntijat: 116 Kirkkonummen kunnan lausunto Metsähallituksen selvityksestä Suomenlahden merkiansallispuistojen täydentämistarpeista ja -mahdollisuuksista ympäristösuunnittelija Merja Puromies 119 Etelä-Kolsarin korttelin 857 tontin 1 sekä korttelin 859 autopaikkatontin vuokraaminen A-Kruunu Oy:lle kunnangeodeetti Anna-Kaisa Kauppinen 120 Tontin vuokraaminen Cor Group Oy:lle yksityistä päiväkotia varten (Sarvvik, kortteli 2212) kunnangeodeetti Anna-Kaisa Kauppinen 121 Kunnan etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen kiinteistökaupoissa 1.10.2014-15.3.2015 kunnangeodeetti Anna-Kaisa Kauppinen 122 Työllisyyden edistäminen yrityksille myönnettävän järjestelytuen avulla elinkeinotoimenjohtaja Marko Tiirinen Päätös Kunnanhallitus päätti 1 todeta läsnäolevat henkilöt

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 6/2015 5 Kunnanhallitus 114 30.03.2015 2 kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Muutoksenhakuohje Ei muutoksenhakua

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 6/2015 6 Kunnanhallitus 115 30.03.2015 Pöytäkirjan tarkastajien valinta ja tarkastus Kunnanhallitus 115 Ehdotus Kunnanhallitus päättää 1 valita kaksi pöytäkirjantarkastajaa tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan 2 tarkastaa pöytäkirjan sähköisesti seuraavan aikataulun mukaisesti Torstaina 2.4.2015 pöytäkirja siirretään luottamushenkilöiden extranetjärjestelmään ja kaikille hallituksen jäsenille lähetetään tieto, että pöytäkirja on extranetissa luettavissa ja tarkastettavissa. Sihteeri tekee pyydetyt tarkistukset ja lähettää kunnanhallituksen jäsenille sähköpostilla tiedon, että pöytäkirjan tiedot on oikaistu. Tiistaina 7.4.2015 Puheenjohtaja ja pöytäkirjan tarkastajat lähettävät sähköpostilla hyväksymisviestin kunnanhallitukselle ja sihteerille. Pöytäkirja on tarkastettu kun tämä viesti on tullut sihteerille. Pöytäkirja on nähtävillä keskiviikkona 8.4.2015. Yleinen oikaisuvaatimusaika alkaa torstaina 9.4.2015. Puheenjohtaja ja pöytäkirjan tarkastajat voivat allekirjoittaa pöytäkirjan esimerkiksi kokouksessa 13.4.2015. Päätös Kunnanhallitus päätti 1 valita pöytäkirjantarkastajiksi jäsen Hans Hedbergin ja varajäsen Minna Hakapään 2 muilta osin ehdotuksen mukaisesti Muutoksenhakuohje Ei muutoksenhakua

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 6/2015 7 Kunnanhallitus 116 30.03.2015 Kirkkonummen kunnan lausunto Metsähallituksen selvityksestä Suomenlahden merikansallispuistojen täydentämistarpeista ja -mahdollisuuksista 131/11.05.00/2015 Kunnanhallitus 116 Ympäristöministeriö on pyytänyt Kirkkonummen kunnalta lausuntoa selvityksestä, jossa tarkastellaan Suomenlahden merikansallispuistojen täydentämistarpeita ja -mahdollisuuksia. Selvityksen on tehnyt Metsähallitus ympäristöministeriön toimeksiannosta. Kirkkonummea selvityksessä koskee etenkin tavoite selvittää Porkkalanniemen ja sen edustan valtion maa- ja vesialueiden rooli merialueen suojelualueverkostossa. Selvitysraportti on luettavissa ympäristöministeriön verkkosivuilla www.ym.fi/lausuntopyynnot. Suojelun toteuttamisen vaihtoehdot Raportissa on esitetty neljä suojelun toteuttamisvaihtoehtoa Metsähallituksen hallinnassa oleville alueille eteläisellä Kirkkonummella, Siuntiossa ja Inkoossa. Alueet on hankittu suojelutarkoituksiin lukuun ottamatta kaikissa vaihtoehdoissa mukana olevia yleisiä vesialueita, jotka on todettu arvokkaiksi Metsähallituksen viimeaikaisissa vedenalaisen luonnon inventoinneissa. Selvityksen vaihtoehdot ilmenevät liitteenä olevasta kartasta. Vaihtoehdossa 0 ei perusteta kansallispuistoa, vaan vielä suojelemattomienkin alueiden suojelu toteutetaan perustamalla asetuksella luonnonsuojelualueita. Muissa, laajuudeltaan erilaissa vaihtoehdoissa kansallispuisto perustetaan lailla. Kaikkiin vaihtoehtoihin sisältyy kolme yleisen vesialueen matalikkoaluetta, joilla on todettu huomattavia luontoarvoja ja jotka lisäisivät merialueiden suojeluverkostoon uudentyyppistä aluetta. Kaikki vaihtoehdot ovat toteuttamiskelpoisia lainsäädännön vaatimusten, puolustusvoimien toimintaedellytyksien ja kaavallisten edellytyksien puolesta. Vaihtoehtojen alueet sijaitsevat joko saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaavan alueella tai yleiskaava 2020 alueella - alueilla on käytetty merkintöjä SL, SL/v, SL-1, SL/E, EP, E, VR/EP, VR ja MU. Osaa vesialueista ei ole osoitettu kaavoissa millään merkinnällä. Selvitykseen ei ole otettu mukaan Kallbådanin majakkasaarta ympäröivine vesialueineen. Alueen luodot ovat Suomenlahden tärkein harmaahylkeiden lepäily- ja karvanvaihtoalue, jolle ei voida ohjata nykyistä enempää kävijöitä. Kallbådanin majakkasaari on kuitenkin koko Kirkkonummen "tunnusmerkki" ja siksi merkityksellistä sisällyttää mahdolliseen kansallispuistoon syrjäalueena. Selvitykseen ei ole otettu mukaan myöskään Mäkiluodon saarta, koska se on Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa ja siellä on puolustustoimintaa. Mäkiluodon saari sopisi kävijäkohteeksi, joten Rannikkoprikaatin toiminnan loppuessa siellä mahdollisesti tulevaisuudessa on perusteltua, että Metsähallitus neuvottelisi silloin saaren hankkimisesta. Suojelukokonaisuuden merkityksestä

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 6/2015 8 Kunnanhallitus 116 30.03.2015 Selvityksen kokonaisuudella on huomattava merkitys luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle sekä virkistykselle ja luontoharrastukselle. Alueella tavataan 17 eri Natura-luontotyyppiä merkittävimpinä luonnonmetsät, lehdot ja keidassuot. Porkkalanniemi ja sen edustan saarialue sijaitsee keväisten ja syksyisten lintujen muuttojen pääreitillä, minkä johdosta Porkkalanniemi on Suomen suosituimpia lintujen seurantapaikkoja. Pesimälinnustoltaan selvityksen kohteet ovat Suomen edustavimpia. Virkistysmahdollisuuksia selvityksen kohteilla heikentää nykyisin palvelurakenteiden vähäisyys, mikä aiheuttaa helposti kuormitusta luontoon laajalla alueella - se haittaa myös luonto- ja matkailuyritystoiminnan mahdollisuuksia. Etenkin kansallispuistoihin rakennetaan mm. valtion budjetti- ja EU-rahoituksella palvelurakenteita ja luontopolkuja alueille, joille kävijät halutaan ohjata. Palvelurakenteet ja paremmat kulkuyhteydet mahdollistaisivat useampien pääsyn virkistäytymään alueella. Kävijät tulevat nähtävästi joka tapauksessa lisääntymään selvityskohteissa ja kunnan omistamilla suojelualueilla Porkkalanniemessä. Kävijämäärien lisääntyminen merkitsee myös monia ratkaistavia asioita, kuten kohteisiin vievien teiden kunnon ja kapasiteetin riittävyys sekä valvonta ihmisille ja luonnolle aiheutuvan häiriön välttämiseksi. Luonnonsuojelulain mukaan kansallispuistoissa ja muilla luonnonsuojelualueilla on luonnonsuojelulain 13 :n mukaan kielletty selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen ja hätyyttäminen, mutta niillä on alueen hallinnasta vastaavan viranomaisen tai laitoksen luvalla mahdollista vähentää vierasperäisten sekä, jos laji on tullut liian runsaslukuiseksi tai käynyt muutoin vahingolliseksi, muidenkin eläinlajien yksilöitä - samoin on mahdollista poistaa sellaisten pyyntiluvanvaraisten riistaeläinlajien yksilöitä, jotka suojelualueen ulkopuolella aiheuttavat ilmeisen uhan ihmisten turvallisuudelle tai omaisuudelle aiheutuvasta merkittävästä taloudellisesta vahingosta. Lisäksi kansallispuistoissa voidaan luonnonsuojelulain mukaan sen perustamistarkoitusta vaarantamatta em. luvalla ajaa hirveä metsästyksen yhteydessä. Kansallispuiston perustamislakiin voidaan kirjata laajemmatkin metsästysmahdollisuudet. Luonnonsuojelulain 52 :n mukaan valtioneuvostolla ja ympäristöministeriöllä on okeus luonnonsuojelualueen perustamista varten tai muutoin tässä laissa tarkoitetun suojelun toteuttamiseksi lunastaa kiinteää omaisuutta ja erityisiä oikeuksia. Metsähallituksen mukaan tällaisia lunastuksia ei ole näkyvissä Porkkalan suojelualueiden perustamisessa tehtiin niistä tavallisia luonnonsuojelualueita tai kansallispuisto. Kannanotot Kirkkonummen kunta järjesti 25.2.2015 yleisötilaisuuden kuntalaisten mielipiteiden kuulemiseksi selvityksestä. Metsähallituksen esitys ja muistio tilaisuudesta ovat kunnan verkkosivulla ajankohtaisissa asioissa. Tilaisuudessa Rannikkoprikaatin huoltopäällikkö Risto Määttä ilmoitti, ettei kansallispuiston perustamiselle ole estettä, jos se ei vaikuta puolustusvoimien harjoituksiin tai muuhun toimintaan. Metsähallituksen mukaan tämä on suunnittelun ehdoton lähtökohta.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 6/2015 9 Kunnanhallitus 116 30.03.2015 Kunta on saanut eri tahoilta useita kirjelmiä, joissa mielipiteet jakaantuvat kansallispuiston perustamisen suhteen - luonnonsuojelualueiden perustamista asetuksella ei vastusteta. Kansallispuistoa vastustavia allekirjoittajia on noin 400 henkilöä ja 6 yhdistystä (Porkkalanniemen Martat ry, Kirkkonummen Riistanhoitoyhdistys, Porkala ungdomsförening rf, Järsö ungdomsförening rf, Lillkanskog enskilda väg rf, Dragetintien hoitokunta). Kansallispuistoa kannattavia allekirjoittajia on noin 1400 henkilöä ja kolme yhdistystä (Kirkkonummen Yrittäjät ry, Kirkkonummen Ympäristöyhdistys KYY, Kyrkslätts Natur och Miljö rf). Tilanne on ajankohdalta 24.3.2015. Ympäristösuunnittelija Merja Puromies puh. 0400 772 194 ja elinkeinotoimenjohtaja Marko Tiirinen puh. 050 414 0592, sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi Esityslistan liite: Kartta suojelun toteuttamisvaihtoehdoista Oheismateriaali - Selvitys Suomenlahden merikansallispuistojen täydentämistarpeita ja -mahdollisuuksia. Ehdotus Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää 1 antaa ympäristöministeriölle seuraavan lausunnon: Kunta esittää, että ympäristöministeriö jatkaa suunnittelutyötä kansallispuistovaihtoehtojen pohjalta. Jatkotyötä tulee tehdä yhdessä kunnan sekä asukkaiden ja muiden halukkaiden tahojen kanssa. Kunnalle tulee varata mahdollisuus antaa suunnitelmasta lausunto. Kunta pitää tärkeänä, että jatkotyössä ratkaistaan ja otetaan huomioon seuraavat asiat: - kävijäkohteiksi soveltuvat alueet, joille rakennetaan palvelurakenteita, sekä rauhallisemmat syrjäalueet, - selvityksestä pois jätetyn Kallbådanin saaren mukaan ottaminen kansallispuistoon, - liikenteelliset ratkaisut maitse ja meritse, - liikenteen lisääntymistä aiheutuva tarve kunnostaa teitä niin, ettei liikenteen sujuvuus eikä turvallisuus heikkene, sekä kunnostusten toteuttamisen vastuutahot, rahoitus ja aikataulu, - mahdollisuudet järjestää bussiliikenne suosituimpiin manneralueen käyntikohteisiin ja veneliikenteen lähtösatamiin, - muun infrastruktuurin parantamisen tarve sekä parannusten toteuttamisen vastuutahot, rahoitus ja aikataulu, - mahdollisuudet järjestää alueelle riittävästi valvontaa ehkäisemään mm. järjestyshäiriöitä sekä luonnon häirintää,

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 6/2015 10 Kunnanhallitus 116 30.03.2015 - taloudelliset sidonnaisuudet ja kustannukset kunnalle lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, - mahdollisuudet tehdä yhteistyötä kunnan omistamien kansallispuistoon kuulumattomien suojelu- ja virkistysalueiden hoidossa sekä palvelurakenteiden ja reittiviitoitusten rakentamisessa, - se, että alueilla on mahdollista ajaa hirveä, poistaa vieraslajien ja liiallisesti runsastuneiden tai vahinkoa aiheuttavia tai uhkaa alueen ulkopuolelle aiheuttavia yksilöitä, - se, että nykyisillä yleisillä vesialueilla on mahdollista jatkaa vesilinnustusta ja hallin metsästystä, - mahdollisuudet laittaa kansallispuiston perustamislakiin luonnonsuojelulakia väljemmät metsästyssäännökset hirvien metsästyksen, vesilinnustuksen ja hallin metsästyksen osalta, - selvityksestä pois jätetyn Mäkiluodon hankkiminen Metsähallitukselle ja sisällyttäminen kansallispuistoon, jos puolustusvoimat lopettavat siellä toimintansa ja Senaatti-kiinteistöt myyvät saaren, - puolustusvoimien tarpeiden turvaaminen, - varmistus siitä, ettei valtioneuvosto tai ympäristöministeriö käytä luonnonsuojelulain 52 :n mukaista lunastusoikeutta kansallispuiston muodostamisessa ja ettei kansallispuiston perustaminen vaikuta muiden maanomistajien oikeuksiin alueidensa käytössä ja rakentamisessa. Jatkotyössä on syytä tehdä tarkempiin selvityksiin ja suunnitelmiin perustuva selvitys kansallispuiston perustamisen investointi- ja käyttökustannuksista sekä teiden ja infrastruktuurin rakentamisen kustannuksista. Myös taloudelliset sidonnaisuudet ja kustannukset kunnalle lyhyellä ja pitkällä aikavälillä tulee selvittää. 2 tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa Käsittely Ympäristösuunnittelija Merja Puromies oli kokouksessa esittelemässä asiaa ja vastaamassa kunnanhallituksen kysymyksiin. Keskustelun aikana tehtiin seuraavat ehdotukset. Jäsen Hans Hedberg ehdotti, että kunta esittää,että ympäristöministeriö jatkaa suunnittelutyötä vaihtoehto 0 mukaan eli luonnonsuojelu-alueena. Kunta aloittaa neuvottelu metsähallituksen kanssa alueen palauttamista kunnalle. Valtio pakkolunasti kyseisen alueen kunnalta Porkkalan parenteesin jälkeen. Pakkolunastus oli puolustuksen kannalta tärkeä alue. Kun puolustusvoimilla ei ollut enää tarvetta alueesta niin ne pitää palauttaa Kirkkonummen kuntaan. Jäsenet Michaela Lindholm ja Anna-Lotta Wichmann kannattivat Hedbergin ehdotusta. Jäsen Matti Kaurila ehdotti, että 1 antaa ympäristöministeriölle seuraavan lausunnon:

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 6/2015 11 Kunnanhallitus 116 30.03.2015 Kunta esittää, että ympäristöministeriö jatkaa suunnittelutyötä vaihtoehto 1 pohjalta siten, että kansallispuisto perustetaan ko. alueen Metsähallituksen olemassa olevista luonnonsuojelualueista ja Metsähallituksen suojelutarkoituksiin hankkimista saarista. Jatkotyötä tulee tehdä yhdessä kunnan sekä asukkaiden ja muiden halukkaiden tahojen kanssa. Kunnalle tulee varata mahdollisuus antaa suunnitelmasta lausunto. Kunta pitää tärkeänä, että jatkotyössä ratkaistaan ja otetaan huomioon seuraavat asiat: - alueiden olemassa olevaa virkistyskäyttö turvataan - kävijäkohteiksi soveltuvat alueet, joille rakennetaan palvelurakenteita - liikenteelliset ratkaisut maitse ja meritse, - liikenteen lisääntymistä aiheutuva tarve kunnostaa teitä niin, ettei liikenteen sujuvuus eikä turvallisuus heikkene, sekä kunnostusten toteuttamisen vastuutahot, rahoitus ja aikataulu, - mahdollisuudet järjestää bussiliikenne suosituimpiin käyntikohteisiin ja veneliikenteen lähtösatamiin, - muun infrastruktuurin parantamisen tarve sekä parannusten toteuttamisen vastuutahot, rahoitus ja aikataulu, - mahdollisuudet järjestää alueelle riittävästi valvontaa ehkäisemään mm. järjestyshäiriöitä sekä luonnon häirintää, - taloudelliset sidonnaisuudet ja kustannukset kunnalle lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, - mahdollisuudet tehdä yhteistyötä kunnan omistamien kansallispuistoon kuulumattomien suojelu- ja virkistysalueiden hoidossa sekä palvelurakenteiden ja reittiviitoitusten rakentamisessa, - se, että alueilla on mahdollista ajaa hirveä, poistaa vieraslajien ja liiallisesti runsastuneiden tai vahinkoa aiheuttavia tai uhkaa alueen ulkopuolelle aiheuttavia yksilöitä, - se, että nykyisillä yleisillä vesialueilla on mahdollista jatkaa vesilinnustusta ja hallin metsästystä, sekä että tutkitaan mahdollisuuksia ottaa puistoon kuuluvia lisäluotoja näihin sekä virkistysmetsästys että metsästysmatkailukäyttöön, - mahdollisuudet laittaa kansallispuiston perustamislakiin luonnonsuojelulakia väljemmät metsästyssäännökset hirvien metsästyksen, vesilinnustuksen ja hallin metsästyksen osalta, - puolustusvoimien tarpeiden turvaaminen, - varmistus siitä, ettei valtioneuvosto tai ympäristöministeriö käytä luonnonsuojelulain 52 :n mukaista lunastusoikeutta kansallispuiston muodostamisessa ja ettei kansallispuiston perustaminen vaikuta muiden maanomistajien oikeuksiin alueidensa käytössä ja rakentamisessa. Jatkotyössä on syytä tehdä tarkempiin selvityksiin ja suunnitelmiin perustuva selvitys kansallispuiston perustamisen investointi- ja käyttökustannuksista sekä teiden ja infrastruktuurin rakentamisen kustannuksista. Myös taloudelliset sidonnaisuudet ja kustannukset kunnalle lyhyellä ja pitkällä aikavälillä tulee selvittää. Jäsenet Ralf Grönberg ja Johanna Isomäki-Reik kannattivat Kaurilan ehdotusta. Jäsen Johanna Isomäki-Reik ehdotti että lausunnon rakennetta ja sisältöä muutettaisiin seuraavasti: "(Alkuun esitetty/päätetty malli jolla edetään.) Kunta haluaa olla aktiivisesti mukana jatkotyön valmistelussa. Jatkotyötä

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 6/2015 12 Kunnanhallitus 116 30.03.2015 tulee tehdä kunnan lisäksi yhdessä kunnan asukkaiden ja muiden asiaa koskettavien yhteistyötahojen kanssa. Kunnalle tulee varata mahdollisuus antaa suunnitelmasta lausunto selvityksien jälkeen. Jatkotyössä on tehtävä tarkempiin selvityksiin ja suunnitelmiin perustuva selvitys kansallispuiston perustamisen investointi- ja käyttökustannuksista sekä teiden ja infrastruktuurin rakentamisen kustannuksista. Taloudelliset sidonnaisuudet ja kustannukset kunnalle lyhyellä ja pitkällä aikavälillä tulee selvittää. Mikäli kansallispuisto ehdotetaan selvityksien jälkeen perustaa kunta ehdottomasti edellyttää, että Metsähallituksen luontopalveluille taataan samassa yhdeydessä pysyvä lisärahoitus kansallispuiston perustamiseen ja ylläpitämiseen. (Tämän jälkeen lista toiminnallisista ym. huomioon otettavista seikoista): Kuntä pitää tärkeänä, että jatkotyössä otetaan huomioon ja ratkaistaan seuraavat asiat: - - -" Jäsen Matti Kaurila kannatti Isomäki-Reikin ehdotusta ja sisällytti sen omaan ehdotukseensa. Varajäsen Minna Hakapää kannatti pohjaehdotusta. Jäsen Antti Kilappa kannatti pohjaehdotusta sillä muutoksella, että siitä poistetaan Mäkiluotoa koskeva kohta. Hakapää täydensi kannatustaan myöhemmin Kilapan ehdottamalla tavalla Mäkiluodon suhteen ja niin, että lisätään ehdotukseen Isomäki-Reikin ehdotus. Ehdotusten käsittely, äänestykset Puheenjohtaja julisti keskustelun päättyneeksi ja totesi että keskustelun aikana jäsenet Hedberg, Kaurila, Isomäki-Reik ja Kilappa olivat tehneet muutosehdotukset. Kaikkia ehdotuksia oli kannatettu. Myös pohjaehdotusta on kannatettu, joten puheenjohtaja totesi, että ehdotuksista on äänestettävä. Kunnanjohtaja muutti pohjaehdotuksensa siten, että lausunnosta poistetaan Mäkiluotoa koskeva kohta: "selvityksestä pois jätetyn Mäkiluodon hankkiminen Metsähallitukselle ja sisällyttäminen kansallispuistoon, jos puolustusvoimat lopettavat siellä toimintansa ja Senaatti-kiinteistöt myyvät saaren." Kunnanjohtaja muutti pohjaehdotustaan myös siten, että siihen sisällytetään Isomäki-Reikin ehdotus. Kunnanhallitus hyväksyi muutetun pohjaehdotuksen yksimielisesti. Puheenjohtaja ehdotti, että kunnanhallitus äänestää ensin Kaurilan ja Hedbergin ehdotusten kesken ja sen jälkeen näistä voittaneen ja pohjaehdotuksen kesken. Kaurilan ehdotukseen sisältyi Isomäki-Reikin

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 6/2015 13 Kunnanhallitus 116 30.03.2015 ehdotus. Kunnanhallitus hyväksyi äänestysjärjestyksen. Äänestys, Kaurilan / Hedbergin ehdotukset Puheenjohtaja ehdotti, että asiasta äänestetään nimenhuudolla siten, että ne, jotka kannattavat Kaurilan muutosehdotusta, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Hedbergin muutosehdotusta äänestävät EI. Jos EI voittaa, kunnanhallitus äänestää pohjaehdotuksen ja Hedbergin ehdotuksen kesken. Ehdotus äänestysjärjestyksestä hyväksyttiin. Nimenhuudolla toimitetussa äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: 9 Jaa -ääntä (Grönberg, Harinen, Isomäki-Reik, Kaurila, Kilappa, Lehtinen, Hakapää, Sinisalo, Liimatainen) 4 ei -ääntä (Holopainen, Lindholm, Hedberg, Wichmann) Kaurilan ehdotus sai enemmän ääniä. Äänestys, muutettu pohjaehdotus /Kaurilan ehdotus Puheenjohtaja ehdotti, että kunnanhallitus äänestää Kaurilan ehdotuksen ja muutetun pohjaehdotuksen kesken nimenhuudolla siten, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Kaurilan muutosehdotusta äänestävät EI. Jos EI voittaa, kunnanhallitus päättää Kaurilan ehdotuksen mukaisesti. Ehdotus äänestysjärjestyksestä hyväksyttiin. Nimenhuudolla toimitetussa äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: 8 Jaa-ääntä (Holopainen, Lindholm, Harinen, Hedberg, Kilappa, Lehtinen, Hakapää, Sinisalo) 5 ei -ääntä (Grönberg, Isomäki-Reik, Kaurila, Wichmann, Liimatainen) Muutettu pohjaehdotus sai enemmän ääniä. Valtuuston puheenjohtaja Ulf Kjerin saapui kokoukseen tämän pykälän aikana klo 17.37. Puheenjohtaja Raija Vahasalo ja jäsen Anders Adlercreutz poistuivat kokouksesta keskustelun aikana, ennen äänestyksiä klo 18.03 ja vastaavasti heidän varajäsenensä Jukka Liimatainen ja Rita Holopainen saapuivat samanaikaisesti paikalle.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 6/2015 14 Kunnanhallitus 116 30.03.2015 Päätös Kunnanhallitus päätti 1 tehdä seuraavat muutokset esityslistan lausuntoehdotukseen: 1.1. poistaa kohdan "selvityksestä pois jätetyn Mäkiluodon hankkiminen Metsähallitukselle ja sisällyttäminen kansallispuistoon, jos puolustusvoimat lopettavat siellä toimintansa ja Senaatti-kiinteistöt myyvät saaren." 1.2. muuttaa lausunnon rakennetta ja sisältöä seuraavasti: (Alkuun päätetty malli, jolla edetään) Kunta haluaa olla aktiivisesti mukana jatkotyön valmistelussa. Jatkotyötä tulee tehdä kunnan lisäksi yhdessä kunnan asukkaiden ja muiden asiaa koskettavien yhteistyötahojen kanssa. Kunnalle tulee varata mahdollisuus antaa suunnitelmasta lausunto selvityksien jälkeen. Jatkotyössä on tehtävä tarkempiin selvityksiin ja suunnitelmiin perustuva selvitys kansallispuiston perustamisen investointi- ja käyttökustannuksista sekä teiden ja infrastruktuurin rakentamisen kustannuksista. Taloudelliset sidonnaisuudet ja kustannukset kunnalle lyhyellä ja pitkällä aikavälillä tulee selvittää. Mikäli kansallispuisto ehdotetaan selvityksien jälkeen perustaa kunta ehdottomasti edellyttää, että Metsähallituksen luontopalveluille taataan samassa yhdeydessä pysyvä lisärahoitus kansallispuiston perustamiseen ja ylläpitämiseen. (Tämän jälkeen lista toiminnallisista ym. huomioon otettavista seikoista) 2 muilta osin hyväksyä ehdotuksen mukaisen lausunnon annettavaksi ympäristöministeriölle ja että lausunto on seuraava: Kirkkonummen kunnan lausunto Kunta esittää, että ympäristöministeriö jatkaa suunnittelutyötä kansallispuistovaihtoehtojen pohjalta. Kunta haluaa olla aktiivisesti mukana jatkotyön valmistelussa. Jatkotyötä tulee tehdä kunnan lisäksi yhdessä kunnan asukkaiden ja muiden asiaa koskettavien yhteistyötahojen kanssa. Kunnalle tulee varata mahdollisuus antaa suunnitelmasta lausunto selvityksien jälkeen. Jatkotyössä on tehtävä tarkempiin selvityksiin ja suunnitelmiin perustuva selvitys kansallispuiston perustamisen investointi- ja käyttökustannuksista sekä teiden ja infrastruktuurin rakentamisen kustannuksista. Taloudelliset sidonnaisuudet ja kustannukset kunnalle lyhyellä ja pitkällä aikavälillä tulee selvittää. Mikäli kansallispuisto ehdotetaan selvityksien jälkeen perustaa kunta

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 6/2015 15 Kunnanhallitus 116 30.03.2015 ehdottomasti edellyttää, että Metsähallituksen luontopalveluille taataan samassa yhdeydessä pysyvä lisärahoitus kansallispuiston perustamiseen ja ylläpitämiseen. Kunta pitää tärkeänä, että jatkotyössä ratkaistaan ja otetaan huomioon seuraavat asiat: - kävijäkohteiksi soveltuvat alueet, joille rakennetaan palvelurakenteita, sekä rauhallisemmat syrjäalueet, - selvityksestä pois jätetyn Kallbådanin saaren mukaan ottaminen kansallispuistoon, - liikenteelliset ratkaisut maitse ja meritse, - liikenteen lisääntymistä aiheutuva tarve kunnostaa teitä niin, ettei liikenteen sujuvuus eikä turvallisuus heikkene, sekä kunnostusten toteuttamisen vastuutahot, rahoitus ja aikataulu, - mahdollisuudet järjestää bussiliikenne suosituimpiin manneralueen käyntikohteisiin ja veneliikenteen lähtösatamiin, - muun infrastruktuurin parantamisen tarve sekä parannusten toteuttamisen vastuutahot, rahoitus ja aikataulu, - mahdollisuudet järjestää alueelle riittävästi valvontaa ehkäisemään mm. järjestyshäiriöitä sekä luonnon häirintää, - taloudelliset sidonnaisuudet ja kustannukset kunnalle lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, - mahdollisuudet tehdä yhteistyötä kunnan omistamien kansallispuistoon kuulumattomien suojelu- ja virkistysalueiden hoidossa sekä palvelurakenteiden ja reittiviitoitusten rakentamisessa, - se, että alueilla on mahdollista ajaa hirveä, poistaa vieraslajien ja liiallisesti runsastuneiden tai vahinkoa aiheuttavia tai uhkaa alueen ulkopuolelle aiheuttavia yksilöitä, - se, että nykyisillä yleisillä vesialueilla on mahdollista jatkaa vesilinnustusta ja hallin metsästystä, - mahdollisuudet laittaa kansallispuiston perustamislakiin luonnonsuojelulakia väljemmät metsästyssäännökset hirvien metsästyksen, vesilinnustuksen ja hallin metsästyksen osalta, - puolustusvoimien tarpeiden turvaaminen, - varmistus siitä, ettei valtioneuvosto tai ympäristöministeriö käytä luonnonsuojelulain 52 :n mukaista lunastusoikeutta kansallispuiston muodostamisessa ja ettei kansallispuiston perustaminen vaikuta muiden maanomistajien oikeuksiin alueidensa käytössä ja rakentamisessa. 3 merkitä tiedoksi, että ennen kunnanhallituksen kokousta kunnanhallitukselle oli luovutettu seuraavat vetoomukset 3.1. Vetoomus Porkkalan kansallispuiston perustamiseksi: Porkkalan rannikko, saaristo ja merialueet ovat Suomenlahden arvokkaimpia merellisiä luontokohteita. Alueen luontoarvot ja virkistaytymistä palveleva käyttö tulee turvata nykyisille ja tuleville sukupolville. Perustamalla kansallispuisto voidaan parhaiten turvata alueen suojelu ja käyttö. Kannatamme merellisen kansallispuiston perustamista Porkkalaan. Vetoamme, että Kirkkonummen kunta ja valtionhallinnon toimijat takaavat aktiivisia toimia puiston perustamiseksi. Vetoomuksen on allekirjoittanut 1545 henkilöä. Vetoomus on kirjattu asiakortille 131/11.05.00/2015.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 6/2015 16 Kunnanhallitus 116 30.03.2015 3.2 Vetoomuksen kansallispuiston perustamista vastaan olivat jättäneet seuraavat yhdistykset: Porkala Ungdomsförening r.f., Järsö Ungdomsförening r.f., Lillkanskogs enskilda väg r.f ja Dragetintien hoitokunta sekä 491 henkilökohtaista allekirjoitusta sekä nettiadressin 508 allekirjoitusta. vetoomuksen ensimmäisenä allekirjoittajana on puheenjohtaja arkkitehti Patrick Eriksson. Vetoomus on kirjattu asiakortille 131/11.05.00/2015. 3.3. Vetoomuksen kansallispuistoa vastaan oli jättänyt Pargas Miljö och fiskeri institut allekirjoittajana Micke Nyberg. Vetoomus on kirjattu asiakortille 131/11.05.00/2015. 4 tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa Jäsen Hans Hedberg jätti päätökseen eriävän mielipiteen: "Eriävä mielipide kunnanhallituksen päätökseen 30. maaliskuuta 2015, 3 Kansallispuiston suunnittelu Porkkalan alueelle tulee aiheuttamaan kunnalle ylitsepääsemättömiä esteitä. Kirkkonummen kunnalla ei ole taloudellisia voimavaroja toteuttaa alueen infrastruktuurin rakentamista. Pysäköintipaikkojen rakentaminen ja yksityisteiden leventäminen, noin viisi kilometriä, tulevat johtamaan yksityisten maiden pakkolunastamiseen. Maaseutuelinkeino kärsii lisärajoituksista. Maanomistajat kärsivät kohtuutonta haittaa, MRL 39 2 mom. Maaseutuelinkeino on liiketoimintaa, joka ei saa joutua kärsimään suunnittelusta. RKP ja KD - ryhmien kunnanhallituksen edustajat yhtyivät eriävään mielipiteeseen. " Tiedoksi Muutoksenhakuohje Ei muutoksenhakua, kuntalaki 91

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 6/2015 17 Kunnanhallitus 117 30.03.2015 Kirkkonummen kunnan lausunto ELY-keskukselle Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaa vuosiksi 2016-2021 koskevasta ehdotuksesta 764/11.03.03/2014 Kunnanhallitus 117 Vesienhoidon suunnittelua ohjaavat Suomessa laki vesienhoiden ja merenhoidon järjestämisestä sekä valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä. Vesienhoidon yleisenä tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa pinta- ja pohjavesiä niin, että niiden tila ei heikkene ja että tila on vähintään hyvä. Vesienhoidon suunnittelu tapahtuu vesienhoitoalueilla ja näille laaditaan vesienhoitosuunnitelmat, joissa esitetään vesienhoidon yleislinjaukset sekä määritellään tavoitteet ja toimenpiteet vesienhoitoalueella tehtävälle vesienhoitotyölle. Vesienhoidon suunnittelusta vastaavat vesienhoitoalueella toimivat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset yhdessä alueellisten yhteistyöryhmien kanssa. Suunnitelma laaditaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2015 on hyväksytty vuonna 2009 ja niitä on toteutettu. Nyt lausunnolla ovat vesienhoitosuunnitelmat vuosiksi 2016-2021. Kirkkonummi kuuluu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pyytänyt suunnitelmaehdotuksesta lausuntoa 31.3.2015 mennessä. Lopullisia vuoteen 2021 ulottuvia suunnitelmia valmisteltaessa otetaan huomioon kuulemisista ja lausunnoista saatu palaute. Vesien tila Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen järvet ovat pääosin hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Tyydyttävässä tai huonommassa tilassa olevia järviä on pinta-alan perusteella laskettuna noin 12 %. Lisätietoa Kirkkonummen järvien tilasta löytyy osoitteesta www.vesientila.fi. Vesienhoitoalueen joet ovat pääosin tyydyttävässä tai sitä huonommassa luokassa. Noin kolmannes on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Suomenlahden rannikkovedet ovat suurimmaksi osaksi välttävässä ekologisessa tilassa. Vesien kuormitus Merkittävien pintavesien tilaan vaikuttava tekijä on vesiin kohdistuva ravinnekuormitus. Suurimpia haja-kuormittajia ovat maatalous, erityisesti peltoviljely, sekä haja-asutus. Yleisimpiä pistemäisiä kuormittajia ovat erilaiset teollisuuslaitokset ja yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot. Pohjavesien laatuun voivat vaikuttaa kaikki toiminnot, joiden yhteydessä käytetään, käsitellään, varastoidaan, kuljetetaan tai tuotetaan pohjavesille haitallisia aineita. Suunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet Suunnitelmassa pyritään vesien hyvän tilan saavuttamiseen vuoteen 2021 mennessä. Maatalouden vesistökuormituksen vähentämisen keskeisin toimenpide on

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 6/2015 18 Kunnanhallitus 117 30.03.2015 maatalouden ympäristötukijärjestelmä. Ympäristötukeen on nykyisellään sitoutunut 90 % viljelijöistä ja se kattaa 94 % käytössä olevasta maatalousmaasta. Järjestelmään sitoutuminen on ollut viljelijöille vapaaehtoista.ympäristökorvauksen toimivuutta on tarkoitus tehostaa. Haasteena tulee edelleen olemaan toimenpiteiden toteuttamisen rahoitus. Yhdyskuntien ja haja-asutuksen jätevedenpuhdistuksessa kiinnitetään erityistä huomiota häiriöpäästöjen hallintaan. Keskeisiä toimenpiteitä ovat viemäriverkon saneeraus ja vuotovesimäärän pienentäminen. Puhdistamoiden tulee varautua mm. sähkönjakeluun liittyviin ongelmiin. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tulee täyttää lainsäädännön vaatimukset. Teollisuuden päästöjä rajoitetaan ympäristölupamenettelyn avulla soveltaen parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pohjavesien suojelun toimenpiteitä ovat mm. teollisuuslaitosten ympäristölupaehtojen päivittäminen, pilaantuneiden pohjavesialueiden kunnostukset, viemärirakenteiden kunnon tarkastus sekä pohjavesien suojelusuunnitelmien laadinta ja päivitys. Valmistelija: ympäristöpäällikkö Sari Soini, puh. 040-126 9678, sari.soini(at)kirkkonummi.fi Oheismateriaalit: - Ehdotus Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2016-2021 - Lausuntopyyntö ehdotuksesta Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2016-2021 Ehdotus Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää 1 antaa kunnan lausuntona Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon: Vesienhoitosuunnitelmassa on esitetty mittava paketti erilaisia toimenpiteitä ja ohjauskeinoja. On hyvä, että vesien hoitoa edistetään suunnitelmallisesti ja koordinoidusti ja että kokonaisvastuu on valtion viranomaisilla. Toimenpiteet ovat vielä varsin yleisellä tasolla ja niistä ei käy tarkemmin ilmi, mille alueille tai mihin hankkeisiin ne kohdistuvat. Tämä vaikeuttaa suunnitelman arviomista yksittäisen kunnan näkökulmasta. Vesienhoitosuunnitelman toimenpiteiden toteutus riippuu monen tahon toimista (mm. toiminnanharjoittajat, kotitaloudet, järjestöt, tutkimuslaitokset, valtio ja kunnat sekä niiden viranomaiset). Monet toimet ja ohjauskeinot perustuvat vapaaehtoisuuteen ja eri tahojen valmiuteen osallistua toimenpiteiden rahoitukseen ja rahoituksen etsimiseen. Tämä on tunnistettava merkittävä riskinä toimenpiteiden toteutumisen kannalta.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 6/2015 19 Kunnanhallitus 117 30.03.2015 Maatalous on vesistöjen suurin kuormittaja ja suunnitelman tavoitteiden saavuttaminen edellyttää huomattavaa ravinnekuormituksen vähentämistä tällä sektorilla. Suunnitelmassa onkin esitetty lukuisia toimenpiteitä ja ohjauskeinoja maatalouden kuormituksen vähentämiseksi. Toimenpiteet perustuvat suureksi osaksi maatalouden ympäristökorvausjärjestelmään, johon sitoutuminen on tällä hetkellä vapaaehtoista. Haasteeksi on lisäksi jo suunnitelmaluonnoksessa tunnistettu rahoituksen puute. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että toimenpiteitä ja ohjauskeinoja tehostetaan sektorilla, jonka kuormitusvaikutus on suurin. Haja-asutusaluiden jätevesien käsittelyn tulee täyttää lainsäädännön vaatimukset vuoteen 2016 mennessä. Tätä määräaikaa tullaan todennäköisesti pidentämään vuoteen 2018 saakka. Haja-asutusalueilla on merkittävä määrä kiinteistöjä, joiden jätevesijärjestelmiä tulee parantaa. Asukkaille on jo useamman vuoden ajan annettu jätevesihuoltoon liittyvää neuvontaa. Tätä tulee edelleen jatkaa ja valtion siihen osoittama rahoitus turvata. Yhdyskuntien ja haja-asutusalueen toimenpiteenä esitetään kemikaali- ja öljysäiliöiden riskinhallintatoimien tehostaminen. Kunnan ympäristönsuojelun nykyresurssein tätä ei voida toteuttaa. Teollisuuden ja yritystoiminnan valvonnan tehostamiseen ei myöskään nykyresurssein ole kovin suuria mahdollisuuksia. On hyvä, että mm. maa-ainesten ottamistoimintaan liittyvien lupien valvontaan esitetään lisäresurssien ohjaamista. Pohjaveden suojelusuunnitelmat ovat tärkeä keino pohjavesien suojelun edistämisessä. Vaikka näillä ei ole varsinaisia oikeusvaikutuksia, niiden sisältämää tietoa voidaan hyödyntää viranomaisvalvonnassa ja lupapäätöksissä. Suunnitelmien toteuttamisen edellytys on, että valtion tukea näille hankkeille on jatkossakin saatavilla. Ympäristöluvanvaraiset toimijat ovat velvollisia seuraamaan toimintansa ympäristövaikutuksia, mm. vaikutuksia vesistöihin ja pohjavesiin, ja he tuottavat osaltaan seurantatietoa vesistöjen tilasta. Toiminnanharjoittajien vastuulle ei kuulu yleisen tutkimus- ja seurantatiedon tuottaminen. Valtion tulee osoittaa riittävästi rahoitusta vesien tilan seurantaan, jotta toimenpiteet voidaan kohdistaa kustannustehokkaasti ja kokonaistaloudellisesti oikein. 2 tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa Päätös Kunnanhallitus: Kunnanhallitus päätti ehdotuksen mukaisesti.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 6/2015 20 Kunnanhallitus 117 30.03.2015 Tiedoksi Uudenmaan ELY-keskus Muutoksenhakuohje Ei muutoksenhakua, kuntalaki 91

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 6/2015 21 Kunnanhallitus 118 30.03.2015 Kirkkonummen kunnan lausunto ELY-keskukselle Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaa koskevasta ehdotuksesta 59/11.03.03/2015 Kunnanhallitus 118 Merenhoidon suunnittelua ohjaavat Suomessa laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä sekä valtioneuvoston asetus merenhoidon järjestämisestä. Merenhoidon tavoitteena on merialueen hyvä tila vuoteen 2020 mennessä. Ympäristöministeriö asetti tammikuussa 2011 asiantuntijaryhmän valmistelemaan Suomen merenhoitosuunnitelmaa ja keväällä 2013 työryhmän valmistelemaan merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaa. Merenhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu nyt lausunnolla oleva ehdotus Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi. Se muodostaa merenhoitosuunnitelman kolmannen ja viimeisen osan. Ensimmäinen osa, josta valtioneuvosto päätti joulukuussa 2012, sisältää nykytilan arvion, hyvän tilan määritelmän ja ympäristötavoitteet. Merenhoitosuunnitelman toinen osa on vuonna 2014 valmistunut seurantaohjelma. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pyytänyt kolmannesta osasta, toimenpideohjelmaehdotuksesta, lausuntoa 31.3.2015 mennessä. Ehdotus Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi on laadittu vuosille 2016-2022. Olemassa olevien toimenpiteiden ei ole katsottu riittävän meriympäristön hyvän tilan ylläpitämiseen tai sen saavuttamiseen. Ohjelmaan on esitetty 35 toimenpidettä, joiden lisäksi tulee tehostaa muun lainsäädännön nojalla päätettyjen toimenpiteiden toteuttamista. Maatalous on suurin ravinnekuormittaja. Merenhoidon uusiksi toimenpiteiksi esitetään mm. vaikuttamista EU:ssa maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän kehittämiseksi, ravinneneutraalit kunnat -pilottihankkeen toteuttamista ja Itämeren nimeämistä alusten typenoksidipäästöjen valvonta-alueeksi. Vaarallisten ja haitallisten aineiden osalta ehdotetaan selvitystä lääkeaineista merialueella ja selvitystä Kymijoen kautta Itämereen kohdistuvan dioksiini- ja furaanikuormituksen määristä ja muutoksista. Merellisten luonnonvarojen kestävän käytön tärkeimmät toimet ovat EU:n yhteisen kalatuspolitiikan toimeenpano ja kalastuslakiin perustuva kansallinen sääntely. Uudeksi toimenpiteeksi esitetään mm. kansallisen lohi- ja meritaimenstrategian toimia. Melun ja muun energian mereen johtamisen vähentäminen on merenhoidon uusi painopistealue. Vedenalaisen melun merkittävimmiksi lähteiksi on tunnistettu alusliikenteen potkurimelu ja vesirakentaminen. Toimenpiteenä ehdotetaan mm. että edistetään kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) vedenalaisen melun vähentämiseen tähtääviä päätöksiä. Merenpohjan fyysisten vahinkojen vähentäminen on myös merenhoidon uusi painopistealue, jonka osalta tilan arvioitiin vuonna 2012 olevan hyvä. Merkittävimmät vahinkojen aiheuttajat ovat ruoppaaminen,

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 6/2015 22 Kunnanhallitus 118 30.03.2015 ruoppausmassojen läjittäminen, rakentaminen sekä kaapeleiden, putkien ja johtojen laskeminen. Toimenpiteet ovat suurimmaksi osaksi luvanvaraisia, mutta tietopuutteet merenpohjan ominaisuuksista ja vedenalaisesta luonnosta haittaavat vesilain tehokasta soveltamista. Merellisen aluesuunnittelun tavoitteena on sovittaa yhteen eri käyttömuotoja kestävällä, ekosysteemien toiminnat huomioonottavalla tavalla. Merialuesuunnitteludirektiivi edellyttää merialuesuunnitelmien laatimista vuoteen 2021 mennessä. Olemassa olevat maakuntakaavat ja muu maakäyttö- ja rakennuslakiin perustuva alueiden käytön suunnittelu vastaa pitkälti merialuesuunnittelun vaatimuksiin. Uutena toimenpiteenä ehdotetaan merellisten suojelualueiden sisällyttämistä merialuesuunnitelmiin ja suojelun tehostamista. Keskeistä on vedenalaiseen luontoon liittyvän tietopohjan vahvistaminen (VELMU-ohjelma). Toimenpiteiden kokonaiskustannuksiksi on arvioitu noin 136 milj. euroa vuosina 2016-2022. Vapaaehtoisuuteen nojaavan ohjauksen merkitys on suuri. Parhaimmillaan toimenpideohjelma voi tuottaa huomattavia hyötyjä matkailulle, kalastukselle, virkistykselle sekä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Valmistelijat: ympäristöpäällikkö Sari Soini, puh. 040-126 9678, sari.soini(at)kirkkonummi.fi ympäristösuunnittelija Merja Puromies, puh. 0400-772 194, merja.puromies(at)kirkkonummi.fi Oheismateriaalit: Lausuntopyyntö ehdotuksesta Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi Ehdotus Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi Ehdotus Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää 1 antaa kunnan lausuntona Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon: Kunta pitää toimenpideohjelmaa tärkeänä Itämeren hyvän tilan saavuttamiseksi. Toimenpiteet ovat kohdennettu hyvin. Toimenpiteiden toteutumiseksi vastuuviranomaisille tulee osoittaa riittävät resurssit ja antaa vapaaehtoisille tahoille tukea, joka mahdollistaa niille osallistumisen toimenpiteiden toteuttamiseen. Valtaosa merialueiden kuormituksesta tulee valuma-alueelta jokien tuomana ja on pääosin lähtöisin maataloudesta ja muusta hajakuormituksesta (metsätalous, haja-asutus, hulevedet). Maatalouden ravinnepäästöjen hallinta

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 6/2015 23 Kunnanhallitus 118 30.03.2015 on ratkaisevaa rehevöitymiskierteen katkaisemisessa. Maatalouden ympäristökorvaukseen vaikuttaminen arvioitiin yhdeksi ohjelman vaikuttavimmista toimista. On tärkeää, että ohjelman toimenpiteissä ja rahoituksessa keskitytään vaikuttavimpiin toimiin ja sektorille, jonka kuormitusvaikutus on suurin. Ohjelman ohjauskeinoista suuri osa perustuu vapaaehtoisuuteen, mikä tuo epävarmuutta tulosten saavuttamiseen. Satamien jätehuoltoa ehdotetaan parannettavaksi siten, että aluksissa muodostuvia jätteitä ei päädy missään vaiheessa mereen. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvoo huvivenesatamien jätehuoltoa. Kirkkonummen huvivenesatamat on viimeksi tarkastettu vuonna 2011. Valvontaa voidaan tehdä jatkossakin aika ajoin resurssien niin salliessa. 2 tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa Päätös Kunnanhallitus: Kunnanhallitus päätti ehdotuksen mukaisesti. Tiedoksi Muutoksenhakuohje Ei muutoksenhakua

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 6/2015 24 Kunnanhallitus 119 30.03.2015 Etelä-Kolsarin korttelin 857 tontin 1 sekä korttelin 859 autopaikkatontin vuokraaminen A-Kruunu Oy:lle 977/10.00.02/2013 Kunnanhallitus 119 Kunnanhallitus päätti 24.02.2014 48 varata Etelä-Kolsarin asemakaava-alueen korttelin 857 tontin 1 sekä korttelin 859 autopaikkatontin vuokrattavaksi A-Kruunu Oy:lle vuokratalohankkeen suunnittelua ja rahoituksen hakemista varten. Varaus on voimassa 30.3.2015 saakka. A-Kuunu Oy:n tarkoitus on totetuttaa tontille vuokra-asuntoja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) korkotukilainalla. Rakennusten suunnittelu on käynnissä ja yhtiö on hakenut varausta korkotukilainalle. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa syksyllä 2015. Tontit vuokrataan A-Kruunu Oy:lle 45 vuoden vuokra-ajalla. Vuosivuokra, 44.000 euroa, on 4% tontin pääomarvosta, joka on määritetty ARA:n hyväksymän tonttihinnan perusteella. Vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin ja tarkistetaan vuosittain. Tontille on rakennettava vuokra-asuntoja 3 vuoden kuluessa. Tontin vuokrasopimus on allekirjoitettava ennen rakentamisen aloittamista. valmistelija: kunnangeodeetti Anna-Kaisa Kauppinen Esityslistan liite: - vuokrasopimus - karttaliite Ehdotus Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää, että 1 Etelä-Kolsarin asemakaavan mukainen korttelin 857 tontti 1 ja korttelin 859 autopaikkatontti, jotka ovat osa kiinteistöä 257-447-4-5, vuokrataan A-Kruunu Oy:lle vuokra-asuntojen rakentamista varten. Vuosivuokra on 44.000.Vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin ja tarkistetaan vuosittain. Vuokrasopimus alkaa sopimuksen allekirjoittamishetkellä ja päättyy 31.12.2060. Muuten noudatetaan liitteenä olevan sopimuksen mukaisia ehtoja. 2 kunnanjohtaja oikeutetaan tekemään vähäisiä tarkistuksia liitteenä olevaan sopimukseen. 3 vuokralainen valtuutetaan kustannuksellaan hakemaan rakennuslupaa ja muita rakentamisen mahdollisesti edellyttämiä lupia sekä tekemään hankkeen edellyttämiä maaperä- ym. tutkimuksia tontilla tämän päätöksen perusteella jo ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista. Rakentamistoimenpiteitä ei saa aloittaa ennen vuokrasopimuksen

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 6/2015 25 Kunnanhallitus 119 30.03.2015 allekirjoittamista. 4 päätös on voimassa 31.12.2015 saakka, johon mennessä vuokrasopimus on allekirjoitettava. Mikäli vuokrauspäätös ei johda tontinluovutukseen, ei kunta vastaa varauksensaajalle aiheutuneita kustannuksia miltään osin. 5 tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa Käsittely Kunnangeodeetti Anna-Kaisa Kauppinen oli kokouksessa paikalla vastaamassa kunnanhallituksen kysymyksiin. Päätös Kunnanhallitus: Kunnanhallitus päätti ehdotuksen mukaisesti. Pöytäkirjan liitteet: Kh 1 / 30.3.2015, vuokrasopimus Kh 2 / 30.3.2015, karttaliite Tiedoksi Muutoksenhakuohje Oikaisuvaatimus kunnanhallitukselle

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 6/2015 26 Kunnanhallitus 120 30.03.2015 Tontin vuokraaminen Cor Group Oy:lle yksityistä päiväkotia varten (Sarvvik, kortteli 2212) 566/10.00.02/2014 Kunnanhallitus 120 Cor Group Oy on anonut saada vuokrata Sarvvikinkallion asemakaava-alueen korttelin 2212 tontin 1 päiväkodin rakentamista varten. Kohteessa tulisi toimimaan Cor Group konserniin kuuluvan Touhula Varhaiskasvatus Oy:n päiväkoti, jossa olisi 4 lapsiryhmää. Päiväkodin koko olisi noin 700 m2 ja se aloittaisi toimintansa vuonna 2016. Touhula Liikuntapäiväkodit on saanut Avainlippu-tunnuksen merkiksi kotimaisuudestaan. Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan lausunnon 4.2.2015 6 mukaan yksityisen päiväkodin rakentaminen itäiselle alueelle täydentää kunnallista palveluntarjontaa. Väestöennusteiden perusteella itäisen alueen päivähoidon kysyntä tulee lisääntymään tulevina vuosina, joten päiväkodille on tarvetta. Tontin kaavamääräys on yleisten rakennusten korttelialue (Y), pinta-ala on 3845 m2 ja rakennusoikeus 1500 k-m2. Vuokra-aika on 30 vuotta. Vuosivuokra määräytyy 6 prosentin mukaan vuokra-alueen pääoma-arvosta. Tontin pääoma-arvo (180 /k-m2) perustuu arviokirjaan, jonka kunta on tilannut auktorisoidulta kiinteistöarvioijalta. Vuosivuokran perusteena on, että vuokra-alueelle rakennettavan päiväkodin kerrosala on enintään 1000 k-m2. Mikäli vuokra-alueelle rakennetaan enemmän, kunnalla on oikeus tarkistaa vuokraa. Valmistelija: kunnangeodeetti Anna-Kaisa Kauppinen Esityslistan liite: - vuokrasopimus - liitekartta Oheismateriaali - Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta 4.2.2015 6 Ehdotus Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää, että 1 Cor Group Oy:lle vuokrataan päiväkotitoimintaa varten Sarvvikinkallion asemakaavan mukainen korttelin 2212 tontti 1, jonka kaavamääräys on Y (julkiset palvelut). Vuokra-alue on noin 3845 m2 alue kiinteistöstä 257-473-1-148. Vuokra-alue on osoitettu päätöksen liitteenä olevalla kartalla. 2 Vuosivuokra on 10.800 euroa. Vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin ja tarkistetaan vuosittain. Mikäli vuokra-alueelle rakennetaan enemmän kuin

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 6/2015 27 Kunnanhallitus 120 30.03.2015 1000 k-m2, kunnalla on oikeus tarkistaa vuokraa. 3 Vuokra-aika alkaa sopimuksen allekirjoittamisesta ja päättyy 31.12.2046. 4 Muuten noudatetaan päätöksen liitteenä olevan vuokrasopimuksen mukaisia ehtoja. Kunnanjohtaja oikeutetaan tekemään vähäisiä tarkistuksia sopimukseen. 5 Vuokralainen valtuutetaan kustannuksellaan hakemaan rakennuslupaa ja muita rakentamisen mahdollisesti edellyttämiä lupia sekä tekemään hankkeen edellyttämiä maaperä- ym. tutkimuksia tontilla tämän päätöksen perusteella jo ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista. Rakentamistoimenpiteitä ei saa aloittaa ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista. 6 Päätös on voimassa 30.8.2015 saakka, johon mennessä vuokrasopimus on allekirjoitettava. Mikäli vuokrauspäätös ei johda tontinluovutukseen, ei kunta vastaa varauksensaajalle aiheutuneista kustannuksista miltään osin. Käsittely Kunnangeodeetti Anna-Kaisa Kauppinen oli kokouksessa vastaamassa kunnanhallituksen kysymyksiin. Päätös Kunnanhallitus: Kunnanhallitus päätti ehdotuksen mukaisesti. Pöytäkirjan liite: Kh 3 / 30.3.2015, vuokrasopimus Kh 4 / 30.3.2015, liitekartta Tiedoksi Muutoksenhakuohje OIkaisuvaatimus kunnanhallitukselle