Ketogeeninen ruokavalio

Ketogeeninen ruokavalio Ketogeeninen ruokavalio on hiilihydraattien korvaamista terveellisillä rasvoilla ja kohtuullisella korkealaatuisten proteiinien kulutuksella. Tällaista ruokavaliota tutkitaankin nyt sen mahdollisesti syöpää ehkäisevänä, sekä parantavana

ruokavaliona. Epilepsian hoidossa ketogeeninen ruokavalio on jo vakiinnuttanut asemansa. Runsasrasvainen, vähähiilihydraattinen ruokavalio auttaa myös painon optimoinnissa, mutta sillä on myös monia muita kroonisia rappeuttavia sairauksia parantavia ominaisuuksia. Ketogeenisellä ruokavaliossa keho ei käytä polttoaineena enää ensisijaisesti hiilihydraatteja vaan rasvaa. Tämä on tietysti myös laihduttajalle hyvä uutinen. Yleisesti hyväksytty toimintamalli lasten epilepsian hoidossa Tavanomaiseen epilepsian hoitoon kuuluu epilepsialääkkeet, jotka toimivat keskimäärin noin 60-65 prosentilla potilaista. Ne potilaat, joilla lääkkeet eivät toimi, ketogeeninen ruokavalio usein toimii. Kliininen lääketiede alkoi tunnustaa ketogeenisen ruokavalion arvokkaana vaihtoehtona epilepsian hoidossa 90-luvun lopulla. Sittemmin Usa:n Epilepsia Yhdistys on perustanut jopa Ketogeenisen ruokavalion erityisryhmän epilepsian hoitoon. Tämän erityisryhmän on perustanut epilepsian hoitoon ketogeenisellä ruokavaliolla erikoistunut lääkäri nimeltä Thomas Seyfried. Jim Abrahams oli toinen keskeinen toimija alalla. Häntä työssään ajoi eteenpäin hänen poikansa lähes fataali epilepsiakohtaus kokemus.. Nykyään ketogeenistä ruokavaliota käytetään ensisijaisena hoitomuotona kouristusten hoidossa, etenkin silloin kun lääkkeet eivät toimi. Mielenkiintoista kyllä, ketogeenisen ruokavalion kohtauksia hallitseva mekanismi ei ole läheskään niin selkeä kuin ketogeenisen ruokavalion vaikutus syöpää hoitaessa.

Uusi tutkimus ketogeenisen ruokavalion vaikutuksista aikuisten epilepsian hoidossa Vaikkakin ketogeeninen ruokavalio on menestyksekäs lasten epilepsiaa hoidettaessa, ovat aikuisten epilepsiaa sairastavien tutkimukset olleet niukassa. Tutkiakseen ketogeenisen ruokavalion mahdollisia positiivisia vaikutuksia aikusten epilepsian hoidossa, tutkijat kävivät läpi koko niukan valikoiman aiheesta julkaistuja tutkimuksia ja laativat oman tutkimuksensa. Tutkimuksessa tarkasteltiin kahta erilaista ruokavaliota: Ketogeeninen ruokavalio, joka koostuu 3:1:1 tai 4:1:1 suhteilla (rasva, hiilihydraatti ja proteiini). Eli tällöin 87-90% kaloreista saadaan rasvasta. Modifoitu Atkinsin dieetti, joka koostuu 1:1:1 suhteilla rasva, hiilihydraatti ja proteiini. Tällöin noin 50% kaloreista saadaan rasvasta. Kaiken kaikkiaan tulokset olivat hyvin samankaltaisia molemmilla ruokavalioilla. 32% ketogeenisellä ruokavaliolla ja 29% Atkinsin modifoitua dieettiä noudattavat potilaat vähensivät kohtaustensa määrät noin puoleen. 9% potilaista jotka seurasivat ketogeenistä ruokavaliota, sekä 5% Atkinsin modifoitua dieettiä seuranneista vähensivät kohtaustensa määrää yli 90%. Pelkällä ruokavaliolla! Vaikutukset olivat pysyviä pitkällä aikavälillä, mutta jatkossa tulosten esteenä huomattiin usean potilaan ruokavalion noudattamatta jättäminen pidemmällä aikavälillä. Yli puolet kaikista Ketogeenistä ruokavaliota epilepsian hoitoon käyttävistä potilaista lopettivat ruokavalion ennen tutkimuksen loppua. Samoin kuin 42% modifoitua Atkinsin dieettiä hoitomuotona käyttäneistä. Mutta kaikki loppuun asti ruokavalioita noudattaneet potilaat saivat hyviä ja nopeita tuloksia.

Tutkijat itse sanovat aiheesta seuraavaa: Antikonvulsiivinen vaikutus ilmenee nopeasti molemmilla ruokavalioilla, viikkojen, jopa päivien sisällä aloittamisesta. Molempien ruokavalioiden sivuvaikutukset ovat hyvänlaatuisia ja samankaltaisia. Vakavin sivuvaikutuksista, hyperlipidemia (veren tavallista suurempi rasva-ainepitoisuus) loppuu hoidon jatkuessa. Ruokavalioiden yleisin sivuvaikutus on laihtuminen, joka saattaa olla hyödyllistä ylipainoisille potilaille Yhteenvetona Ketogeeninen ja modifoitu Atkinsin dieetti hoitomuotoina osoittavat vaatimatonta tehoa, vaikka joillakin potilailla vaikutus on merkittävä. Ruokavalioita siedetään hyvin, mutta ruokavalioiden rajoittavuuden vuoksi potilaat keskeyttävät ne usein. Toinen havainto, jonka tutkijat tekivät oli se, että vaikka osa lapsista ei enää saanut kohtauksia ruokavaliomuutoksen tehtyään, tai sen lopetettuaan, tämä ei kuitenkaan pätenyt aikuisten kohdalla. Tämä tarkoittaa sitä, että epilepsiaa sairastava aikuinen joutuu muuttamaan ruokavalionsa lopullisesti säilyttääkseen hyvät tulokset, tai joutua kärsimään uusiutuvista kohtauksista Jaksottainen paastoaminen Ihmisten keho polttaa suurimman osan ajasta pääasiallisena polttoaineenaan hiilihydraatteja rasvan sijasta. Tämä on seurausta liian sokeri/hiilihydraattipitoisesta ruokavaliosta, josta yleensä puuttuu terveellisiä ja luontaiselle tasapainolle välttämättömiä rasvoja. Kehon käyttäessa pääasiallisesti sokeria polttoaineenaan keholle voi kehittyä insuliini- ja leptiiniresistenssi. Tämä tila on useimpien kroonisten sairauksien taustalla. Jaksottaispaasto on yksi tehokkaimmista tavoista muuntaa kehon pää-asiallinen energianlähde sokereista rasvoiksi. Hyvä menetelmä on yksinkertaisesti ajoitta päivittäinen syöminen 6-8 tunnin sisään. Silloin paastoat 16-18 tuntia joka päivä, koska yöt lasketaan paastoamiseksi. Tällainen jaksottainen paastoaminen säätelee rasvaa polttavia entsyymejä ja samalla paasto myös alentaa glukoosi-entsyymien määrää. Tällainen lähestymistapaa on

suositeltavaa vain insuliiniresistenssin ratkeamisen ajan. Jaksottainen paastoaminen saattaa helpottaa myös ketogeeniselle ruokavaliolle vaiheittaista siirtymistä, sillä se auttaa murtamaan kehon glukoosiriippuvuutta. Itse asiassa, sokerihimojen poistuminen on yksi jaksottaisen paastoamisen hyviä sivuvaikutuksia. Ellei sinulla ole jo erittäin vakava sairaus on yleisesti suositeltavaa totutella jaksottaiseen paastoon hitaasti, noin 6-8 viikona aikana. Aloita jättämällä syömättä 3 tuntia ennen nukkumaan menoa ja ajoita aamiainen vähitellen myöhemmäksi, kunnes voit jättää aamiaisen kokonaan väliin. Saavuttaaksesi optimaalisen terveyden - Mitä ja milloin syöt Optimaalisen terveyden saavuttaakseen tulee huomioida ainakin kaksi keskeistä asiaa: mitä syöt ja milloin syöt. Jotkut jaksottaisen paastoamisen puolestapuhujat sallivat paastoajan syödä mitä tahansa, kunhan rajoittaa kaloreita tiettyinä päivinä. Tässä selkeäksi ongelmaksi muodostuu ravinnon heikkolaatuisuus. Ravinto sekä paaston että ei paaston aikana tulisi AINA olla mahdollisimman korkeatasoista! Ketogeeninen ruokavalio voi olla erittäin hyödyllinen lähes kaikille, oli paastolla tai ei. Ainoa ero ennaltaehkäisevän, tai syöpää ja epilepsiaa hoitavan ihmisen välillä on hoidon kesto. Yleisesti insuliiniresistenssisen ihmisen on suositeltavaa olla ketogeenisellä ruokavaliolla ja harjoittaa jaksottaista paastoamista insiliiniresistenssin raukeamiseen saakka. Siinä vaiheessa voi alkaa lisätä aterioita. Riippumatta paastosta, tällä ruoan ajoitusjärjestelmällä on monia hyötyjä suurimmalle osalle ihmisistä, mukaan lukien painon pudotus. 1. Vältä sokeria, prosessoituja ruokia (kuten valmisruoat), fruktoosia (ei yli 15g päivässä), sekä viljaa (tämä jo itsessään pakottaa olemaan syömättä miltei kaikkia valmisruokia). 2. Syö runsaasti luontaistuotteita, ideaalisti biodynaamista ja/tai luomua. Korvaa kaikki viljasta saatavat hiilihydraatit seuraavilla:

Runsaat määrät vihanneksia Vähäinen/kohtalainen määrä korkealaatuista proteiinia (Oikea luomu kasvatetun eläimen liha, ei leikkeitä tai makkaroita). Valtaosa Suomalaisista syö keskimäärin liian paljon lihaa. Syy proteiinin kulutuksen vähentämiseen: Kun nautit lihaa suositeltua enemmän, on keholla taipumus aktivoida mtor reitin (nisäkkään rapamysiinin kohde). Tämä kyllä edesauttaa esimerkiksi lihaksiston kasvua, mutta saattaa lisätä myös riskiä sairastua syöpään. Erään tutkimuksen mukaan mtor-geeni on myös merkittävä ikääntymisen säätelijä. Liiallinen lihansyönti saattaa siis myös aiheuttaa ennenaikaista vanhentumista! Miten tiedät syötkö liikaa proteiinia: Selvitä ensin rasvaprosenttisi. Laske sitten rasvaton painoprosenttisi vähentämällä kehon rasvaprosentti 100:sta. (esimerkki: jos sinun rasvaprosentti on 20%, niin rasvaton painoprosenttisi on 80%. Jos painosi on vaikka 60 kg, on rasvaton painosi (60 kg x 0.8 = 48 kg. Pidä kirjaa kaikesta syömästäsi muutaman päivän ajan ja laske päivittäisen proteiinin kulutuksen määrä. Tähtää puoleen grammaan proteiinia kehon rasvattoman massan kiloa kohden, joka asettaisi useimmat ihmiset 40-70 grammaan proteiinia päivässä. Rasvattomat dieetit ovat vihdoin tunnustettu huonoksi ideaksi Yksi tuhoisimmista terveyssuosituksista, joita on ehkä koskaan kuultu, on kehoitus välttää ravinnosta saatua rasvaa ja suosia vain rasvattomia vaihtoehtoja. Suurin osa ihmisistä tarvitsee ainakin 50% päivittäisestä kalorisaannistaan terveellisten rasvojen muodossa. Tämä on kaukana monien tahojen suosittelemasta 10%:sta. Kun ruokateollisuus alkoi poistaa rasvaa ruoka-aineista alettiin tuotteisiin lisätä kahta ainesosaa, jotka ovat aiheuttaneet hurjaa tuhoa monen terveydelle: sokeri ja trans-rasvat (yleiset kasviöljyt).

Ketogeeninen ruokavalio ja jaksottainen paasto saattavat olla erittäin hyödyllisiä useimmille Jos lapsellasi on epilepsia suosittelemme kokeilemaan ketogeenistä ruokavaliota. Jaksottainen paastoaminen saattaa lisätä positiivisia tuloksia. Uskomme, että nämä toimintamallit saattavat olla ratkaisevia myös syöpää hoidettaessa. Hiilihydraatit vähäisellä/kohtuullisella määrällä proteiineja ja suuremmilla määrillä terveellisiä rasvoja (kuten avokado, kookosöljy, voi, oliiviöljy ja macadamiapähkinät) korvaava ketogeeninen ruokavalio on todella suositeltavaa kaikille, huolimatta siitä onko sinulla terveysongelmia tai ei. Ruokavalio on loppujen lopuksi kuitenkin päivittäin tehtävistä valinnoista se, mikä yleisesti ottaen auttaa sinua eniten terveyden sekä painon optimoinnissa. Mielen voima! Lopuksi, mutta ei todellakaan vähäisimpänä, mielellä ja mielentilalla on valtava merkitys KAIKKEEN toimintaamme! Kiitollisuus on avain onnellisuuteen, joka taasen säteilee kaikkiin sujntiin, ja saa aikaan vain hyvää. Sinussa ja muissa.

Vastuuvapautus Kaikki sisältö on t:mi MUFFILA:n ( Aina Hyvä Olo ) yksinomaisuutta. AinaHyväOlo pyrkii ylläpitämään sisältöä noudattaen erityistä huolellisuutta. AinaHyväOlo tieto perustuu sen kirjoittajien mielipiteisiin. AinaHyväOlo:n kautta hankitun tai ladatun tiedon käyttö on käyttäjän omalla vastuulla, eikä esitettyyn tietoon tule nojautua päätöksenteon tai toimenpiteen perusteena. AinaHyväOlo:n kautta saatu informaatio ei välttämättä korvaa lääketieteellistä neuvontaa, eikä terveydenhuollon ammattilaisen antamaa informaatiota. AinaHyväOlo ei toimi lääketieteellisenä hoito-oppaana. AinaHYväOlo:n kirjoittajat eivät ole laillistettuja terveydenhuoltoalan ammattilaisia. Osa ravintolisistä saattaa vaikuttaa lääkkeiden tehoon. Mainitse aina lääkärille käyttämistäsi ravintolisistä ja rohdosvalmisteista, tai muista elämäntapamuutoksista. AinaHyväOlo ei vastaa mistään kolmansien tahojen toimenpiteistä, jotka perustuvat sisältöön suoraan tai välillisesti, tai siitä, että sisällön tiedot ovat ajantasaisia, virheettömiä tai täsmällisiä, tai mielipiteistä, mielipahasta, tietojen ajantasaisuudesta, virheettömyydestä tai täsmällisyydestä tai mahdollisista materiaalioikeuksien loukkauksista, tai mistään annetuissa tiedoissa olevista puutteista tai mistään vahingosta, jota mahdollisesti aiheutuu kyseisen tiedon käytöstä. AinaHyväOlo:n sisältö on kirjoitettu hyvin tarkoitusperin, tarkoituksena auttaa yksilöä elämänlaadun parantamisessa.