Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto



Samankaltaiset tiedostot
BDI-21, Terveys 2000 versio ja pisteytysohje

Seuraavassa on joukko väittämäsarjoja. Ympyröikää kustakin sarjasta väittämä, joka parhaiten kuvaa nykyistä tilannettanne.

TERVEYS Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY NUORET AIKUISET T4003_2

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely

Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Opiskeluterveydenhuolto

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (9) Opiskeluterveydenhuolto

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

TERVEYS Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY T4003

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa

Mieli ja Diabetes. Diabetesosaaja Psykologi Kirsi Ikuli

TERVEYS Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä KYSELY

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Miten voit?-terveyskysely

Miten voit?-terveyskysely

Nuoren masennuksen tunnistaminen Opas kouluterveydenhoitajille

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Mitä ajattelit tässä kohtaa? Haluaisitko kertoa omin sanoin, millä perusteella laitoit ruksin juuri tuohon?

Terveyskysely Miten voit?

VitDmet, KYSELYLOMAKE

Potilasohje Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Psykiatrian palveluyksikkö PY150 rr (18) MASENNUSPOTILAAN ITSEHOITO-OPAS

Sisällys MÄÄRÄMUOTOISEN TAULUKKOLASKENTATIEDOSTON OHJE PALVELUNTUOTTAJALLE

Sisällys MÄÄRÄMUOTOISEN TAULUKKOLASKENTATIEDOSTON OHJE PALVELUNTUOTTAJALLE. Luonnos

Kuraattorin haastattelulomake Ammattiopisto Livia

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Paimion palvelukeskussäätiö

Terveyskysely Miten voit?

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua

HOIDON TARVE! Ha H aka k na & & L a L ine

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

PSYYKE JA LÄÄKE. Psyyken lääkehoidossa vanhatkin innovaatiot ovat arvossaan

Lataa Mielialakysely - Raimo Raitasalo. Lataa

Miten elämänhallintaa voi mitata?

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

Tietoa ikääntyneiden. masennuksesta. Opas omaisille ja läheisille

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

Depression paikallinen hoitomalli Turku

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Tuloksellisuuden seuranta. Veli-Matti Vadén

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, OPI -hanke KYSELY 1

LYHYESTI JA SELKEÄSTI SININAUHA-JULKAISUT MASENNUS. Tietoa masennuksesta ja sen hoidosta

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA)

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

NUOREN DEPRESSIO Potilasopas. Linnea Haarasilta Mauri Marttunen

NUORTEN DEPRESSIO. Tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisille

NUORTEN MASENNUS. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

Mielenterveyden häiriöt

Itsemurhasta on turvallista puhua

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

NUORTEN DEPRESSION HOITO

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Masentunut äiti, vauva ja varhainen vuorovaikutus. LT, lastenpsykiatrian erikoislää Mirjami MäntymaaM TAYS, lastenpsykiatrian klinikka

Mikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa alkaen

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

RAND Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen?

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Kaamosmasennusta vai syysväsymystä

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

Koulupoissalokysely SRAS-R (Lapsi/nuori)

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TERVEYSKYSELY Tiedot tulevat vain opiskeluterveydenhuollon käyttöön. HENKILÖTIEDOT ASUMINEN OPISKELU LIIKUNTA JA VAPAA-AIKA

AKVA - Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi. Veli-Matti Vadén ja

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

Depressiopotilaan työkykyarvio Kuntoutussäätiö

LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten depressio

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura Helsinki

LÄHEISENI ON SAIRASTUNUT MASENNUKSEEN -opaslehtinen masentuneen läheisen tueksi

Seuranta- ja loppukysely

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO

Transkriptio:

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla yleistä (vuoden aikana noin 5% suomalaisista aikuisista kärsii masennusjaksosta), ja se voi vaikeuttaa kuntoutumista eri tilanteissa Masennusoireilua voidaan hoitaa ja kuntouttaa tehokkaasti Masennusoireiden tunnistaminen ja hoito tukee ja mahdollistaa näin myös muuta kuntoutumista, mutta on erityisen keskeistä mielenterveyskuntoutuksen alueella Hoidon ja kuntoutuksen suunnittelussa keskeisiä kysymyksiä ovat masennustilan vaikeusasteen arviointi ja ensimmäistä kertaa elämässä esiintyvän masennustilan ja toistuvan depression välinen erottelu 2

Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennustilojen akuuttihoidossa keskeisimpiä spesifisiä hoitomuotoja ovat masennuslääkkeet ja vaikuttaviksi osoitetut psykoterapiat Nämä hoidot ovat yhtä tehokkaita lievissä ja keskivaikeissa depressioissa, joissa niitä voidaan käyttää vaihtoehtoisina tai yhtäaikaisesti. Yhtäaikainen käyttö on tehokkainta Vuonna 2013 masennusperusteiset työkyvyttömyyseläkemenot olivat Suomessa 509 miljoonaa euroa ja sairauspäivärahakustannukset 108 miljoonaa euroa (Eläketurvakeskus ja KELA, Depression Käypä hoito suositus). Lisätietoa Käypä hoito suositus Depressio, päivitetty 29.9.2014, saatavana www.kaypahoito.fi 3

ICD-10:n mukaiset masennustilan (F32) oirekriteerit, joita sovelletaan oirekuvan osalta myös toistuvassa masennuksessa (F33). Hieman lyhennetty Käypä hoito suosituksen mukaan Oirekriteerit A. Masennusjakso on kestänyt vähintään 2 viikon ajan. B. Todetaan vähintään 2 seuraavista oireista. Oirekuva 1. Masentunut mieliala suurimman osan aikaa 2. Kiinnostuksen tai mielihyvän menettäminen asioihin, jotka ovat tavallisesti kiinnostaneet tai tuottaneet mielihyvää 3. Vähentyneet voimavarat tai poikkeuksellinen väsymys C. Todetaan jokin tai jotkin seuraavista oireista niin, että oireita on yhteensä (B ja C yhteen laskettuina) vähintään 4. 4. Itseluottamuksen tai omanarvontunnon väheneminen 5. Perusteettomat tai kohtuuttomat itsesyytökset 6. Toistuvat kuolemaan tai itsemurhaan liittyvät ajatukset tai itsetuhoinen käyttäytyminen 7. Subjektiivinen tai havaittu keskittymisvaikeus, joka voi ilmetä myös päättämättömyytenä tai jahkailuna 8. Psykomotorinen muutos (kiihtymys tai hidastuneisuus), joka voi olla subjektiivinen tai havaittu 9. Unihäiriöt 10. Ruokahalun lisääntyminen tai väheneminen, johon liittyy painon muutos Lievässä masennustilassa oireita on 4 5, keskivaikeassa 6 7 ja vaikeassa 8 10 ja kaikki kohdasta B. Psykoottisessa masennustilassa esiintyy myös harhaluuloja tai -elämyksiä

Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireita voidaan arvioida useiden eri suomenkielisten oirekartoituslomakkeiden avulla Lomakkeet eivät koskaan korvaa haastattelua, mutta riskiryhmiin kohdistuva seulonta saattaa parantaa depression tunnistamista Positiivinen seula ei merkitse depressiodiagnoosia KELA on AKVA hankkeessa valinnut käytettäväksi Toimia tietokannasta löytyvän BDI (Beck Depression Inventory) mittarin, jota myös Depression Käypä hoito suositus suosittaa 5

Mielialan arviointi mittareiden avulla -BDI BDI on kehitetty masennusoireiden intensiteetin mittaamiseen sekä masennuksen määrittämiseen tutkimus- ja terapiakontekstissa On hyvä tietää, että Suomessa on useita käännöksiä kliinisessä käytössä, myös lyhennettynä, lisäksi eri väestöryhmille on esitetty eri seularajoja ja ajanjaksoja arvioinnille Toimia tietokannassa on kaksi BDI lomaketta Tässä yhteydessä käytetään BDI -21 kyselyä, jota on käytetty mm. suomalaisessa Terveys 2000 - tutkimuksessa (Toimia BDI -käyttö väestötutkimuksiin) 6

Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa BDI sopii masennusoireiden seulontaan ja seurantaan Seulonnassa käytetään 2 viikon tarkastelujaksoa (ensimmäinen arvio) Yhden viikon tarkastelujakso sopii sen sijaan ajankohtaisten masennusoireiden vaikeusasteen arviointiin, ja hoitovasteen tai muun muutoksen seurantaan (uusinta -arvio) 7

Mielialan arviointi mittareiden avulla -BDI 8 Lomakkeen läpikäynti verkossa, kysymykset myös alla Sarja 1 1 En ole alakuloinen, enkä surullinen. 2 Tunnen itseni alakuloiseksi ja surulliseksi. 3 Olen alakuloinen, enkä pääse siitä tunteesta eroon. 4 Olen niin surullinen tai onneton, että se tekee kipeää. 5 Olen niin surullinen tai onneton, etten kestä enää. Sarja 2 1 En suhtaudu tulevaisuuteeni erityisen toivottomasti. 2 Tulevaisuus tuntuu minusta toivottomalta. 3 Minusta tuntuu, ettei minulla olemitään odotettavaa tulevaisuudelta. 4 Minusta tuntuu, etten koskaan pääse eroon huolistani. 5 Tulevaisuus tuntuu minusta toivottomalta, enkä jaksa uskoa asioiden muuttumiseen parempaan päin. Sarja 3 1 En tunne epäonnistuneeni elämässä. 2 Minusta tuntuu, että olen epäonnistunut useammin kuin muut ihmiset. 3 Minusta tuntuu, etten ole saanut aikaan paljoakaan mainitsemisen arvoista. 4 Elämäni on tähän saakka ollut vain sarja epäonnistumisia. 5 Tunnen epäonnistuneeni täysin ihmisenä.

Mielialan arviointi mittareiden avulla -BDI 9 Sarja 4 1 En ole erityisen tyytymätön. 2 Olen ikävystynyt suurimman osan ajasta. 3 En nauti asioista samalla tavalla kuin ennen. 4 En saa enää mistään tyydytystä. 5 Olen tyytymätön kaikkeen. Sarja 5 1 Minulla ei ole erityisiä syyllisyydentunteita mistään. 2 Tunnen itseni toisinaan huonoksi ja arvottomaksi. 3 Kärsin syyllisyydentunteista usein. 4 Nykyään tunnen itseni huonoksi ja arvottomaksi melkein aina. 5 Tunnen olevani hyvin huono ja arvoton. Sarja 6 1 Mielestäni minua ei rangaista tällä hetkellä. 2 Minusta tuntuu, että minulle voi tapahtua jotain pahaa. 3 Tunnen, että minua rangaistaan tällä hetkellä tai tulevaisuudessa. 4 Tunnen, että ansaitsen rangaistuksen. 5 Haluan, että minua rangaistaan.

Mielialan arviointi mittareiden avulla -BDI 10 Sarja 7 1 En ole pettynyt itseeni. 2 Olen pettynyt itseeni. 3 En pidä itsestäni. 4 Inhoan itseäni. 5 Vihaan itseäni. Sarja 8 1 En tunne olevani muita huonompi. 2 Arvostelen itseäni heikkouksistani ja erehdyksistäni. 3 Moitin itseäni kaikesta, mikä menee pieleen. 4 Minulla on mielestäni liian paljon huonoja puolia. 5 Pidän itseäni täysin kelvottomana. Sarja 9 1 En ole koskaan ajatellut vahingoittaa itseäni. 2 Joskus ajattelen itseni vahingoittamista, mutta en kuitenkaan aio tehdä sitä. 3 Minusta tuntuu, että olisi parempi, jos olisin kuollut. 4 Minusta tuntuu, että perheelleni olisi parempi, jos olisin kuollut. 5 Haluaisin olla kuollut.

Mielialan arviointi mittareiden avulla -BDI 11 Sarja 10 1 En itke tavallista enempää. 2 Itken nykyisin enemmän kuin ennen. 3 Itken nykyisin jatkuvasti, enkä voi lopettaa itkemistä. 4 Ennen pystyin itkemään, mutta nyt en voi itkeä, vaikka haluaisinkin. Sarja 11 1 En ole sen ärtyneempi kuin yleensäkään. 2 Nykyisin ärsyynnyn helpommin kuin aikaisemmin. 3 Tunnen itseni ärtyneeksi koko ajan. 4 Asiat, jotka ennen ärsyttivät minua, eivät ärsytä minua enää. Sarja 12 1 En ole menettänyt kiinnostusta toisiin ihmisiin. 2 Olen vähemmän kiinnostunut toisista ihmisistä kuin ennen. 3 Olen menettänyt mielenkiintoni sekä tunteeni toisia ihmisiä kohtaan lähes kokonaan. 4 Olen menettänyt kaiken mielenkiintoni muihin ihmisiin, enkä välitä heistä enää lainkaan.

Mielialan arviointi mittareiden avulla -BDI 12 Sarja 13 1 Teen päätöksiä yhtä helposti kuin ennenkin. 2 Varmuuteni on vähentynyt ja yritän lykätä päätösten tekoa. 3 Minulla on vaikeuksia päätösten teossa. 4 En pysty enää lainkaan tekemään päätöksiä. Sarja 14 1 Minusta tuntuu, etten näytä sen huonommalta kuin ennenkään. 2 Olen huolissani siitä, että näytän vanhalta tai etten näytä miellyttävältä. 3 Minusta tuntuu, että ulkonäköni on muuttunut pysyvästi niin, etten näytä miellyttävältä. 4 Minusta tuntuu, että näytän rumalta ja vastenmieliseltä. Sarja 15 1 Voin tehdä työtä yhtä hyvin kuin ennenkin. 2 Minkä tahansa työn aloittaminen vaatii minulta ylimääräisiä ponnistuksia. 3 En enää tee työtä yhtä hyvin kuin ennen. 4 Tehdäkseni jotain minun on todella pakotettava itseni siihen. 5 En pysty enää tekemään ollenkaan työtä.

Mielialan arviointi mittareiden avulla -BDI Sarja 16 1 Nukun yhtä hyvin kuin ennenkin. 2 Herään aamuisin väsyneempänä kuin ennen. 3 Herään 1-2 tuntia tavallista aikaisemmin ja minun on vaikea nukahtaa uudelleen. 4 Herään aikaisin joka aamu, enkä pysty nukkumaan Sarja 17 1 En väsy enempää kuin tavallisestikaan. 2 Väsyn helpommin kuin ennen. 3 Mikä tahansa väsyttää minua. 4 Olen liian väsynyt tehdäkseni mitään. Sarja 18 1 Ruokahaluni ei ole sen huonompi kuin ennenkään. 2 Ruokahaluni on huonompi kuin ennen. 3 Ruokahaluni on nyt paljon huonompi kuin ennen. 4 Minulla ei ole enää lainkaan ruokahalua 13

Mielialan arviointi mittareiden avulla -BDI 14 Sarja 19 1 En ole laihtunut viime aikoina. 2 Olen laihtunut enemmän kuin 2,5 kg. 3 Olen laihtunut enemmän kuin 5 kg. 4 Olen laihtunut enemmän kuin 7,5 kg. Sarja 20 1 En ole huolissani terveydestäni tavallista enempää. 2 Olen huolissani ruumiillisista oireista kuten kivuista, säryistä ja vatsavaivoista. 3 Olen niin huolissani tuntemuksistani, että minun on vaikeata ajatella muuta. 4 Terveyteni ja tuntemuksieni ajatteleminen on kokonaan vallannut mieleni. Sarja 21 1 En ole havainnut muutoksia kiinnostuksessani sukupuolielämään viime aikoina. 2 Kiinnostukseni sukupuolielämään on vähentynyt entisestä. 3 Olen huomattavasti vähemmän kiinnostunut sukupuolielämästä kuin ennen. 4 Olen menettänyt kaiken mielenkiintoni sukupuolielämään.

Mielialan arviointi mittareiden avulla BDIn tulkinta Pisteytys tapahtuu 2-vaiheisesti: 1) kysymyssarjat pisteytetään uudelleen siten, että joissakin sarjoissa useampi vaihtoehto voi saada saman arvon Toimian pdf lomakkeen ohjeen mukaan 2) uudelleen pisteytetyt kysymyssarjat lasketaan yhteen summapistemääräksi. Lopullinen asteikkopistemäärä: lasketaan osioiden suora summa (teoreettinen vaihtelu väli 0-63) Pistemäärä voidaan suhteuttaa masennusoireisiin seuraavasti: 1 9 = ei masennusta, 10 18 = lievä masennus, 19 29 = keskivaikea masennus, 30 63 = vaikea masennus 15

Mielialan arviointi mittareiden avulla Mittausajankohdat Mielialakysely BDI 21 tehdään kuntoutuksen alkuvaiheessa, päätösvaiheessa ja seurantavaiheen viimeisellä kerralla (pl. ammatillinen kuntoutusselvitys*) Mittauksella pyritään parantamaan oireiden tunnistamista ja hoitoonohjausta -huomioi mm. kysymys 9 vaikka pisterajat alittuisivat. Aina tarvittaessa ohjaus terveydenhuoltoon. *Ammatillinen kuntoutusselvitys-> vain selvityksen jatkovaiheessa ja toistetaan aikaisintaan 6 kuukauden kuluttua kuntoutuksen päättymisestä 16

Kiitos Keskustelua, kysymyksiä? 17