YKSI NAAPUREISTA HANKE LAITOSASUMISEN LAKKAUTUS SUOMESSA INKLUUSIO, IHMISARVO, YKSILÖLLINEN ELÄMÄ
2 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Yksi naapureista Laitosasumisen lakkautus Suomessa -hanke KUKAAN EI OLE LIIAN VAIKEAVAMMAINEN ASUMAAN OMASSA KODISSA
Hankkeen päätavoite 3 Hankkeen päätavoitteena on mahdollistaa kehitysvammaisten henkilöiden laitosasumisen lakkauttaminen Kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallistuminen muutosprosessin suunnitteluun ja toteutukseen Kuntien strategioiden tukeminen laitosasumisen lakkauttamisen prosessissa
Hankkeen 4 osatavoitteet Kuntien palvelurakenteen kehittämisen tukeminen Asenteisiin vaikuttaminen Toimintamallien ja -välineiden kehittäminen laitoksista muuton tukemiseksi muuttajille ja heidän läheisilleen Yhteisten periaatteiden luominen ja levittäminen
Kokemuksia Iso-Britanniasta 5 Valuing People Now The vision for people with more complex needs is the same as for everyone: inclusion and participation in all areas of community life, including living independently and having paid work. To assume that some people cannot, and will never, achieve these is to set a ceiling on what progress can be made, both by an individual and by a socitety. Carnaby, S. Roberts, B. Lang, J. & Nielsen, P. (2010). A flexible response: personcentred support and social inclusion for people with learning disabilities and challenging behaviour. Learning Disabilities, 39, 39-45.
Kokemuksia Iso-Britanniasta 6 Vaikka ihmisoikeudet koskevat kaikkia, tutkimustieto ja käytännön kokemukset osoittavat, että tässä on puutteita hyvin haastavasti käyttäytyvien ja haastavia tilanteita kohtaavien henkilöiden elämässä Challenging behavior - Capable environments Usein haasteena on tuen ja osaavan henkilökunnan riittämättömyys -> psyykenlääkkeiden liiallinen käyttö, sitoutumisen puute, vähäinen aktiivisuus, yksilöllisten kommunikointitapojen puute ja liiallinen usko henkilön kykyyn kommunikoida. The evidence is that staff do not generally interact with the people they support in a way that enables them to achieve gretaer levels of independence, participation or integration (Jim Mansell) Carnaby, S. Roberts, B. Lang, J. & Nielsen, P. (2010). A flexible response: personcentred support and social inclusion for people with learning disabilities and challenging behaviour. Learning Disabilities, 39, 39-45.
Kokemuksia Iso-Britanniasta 7 Keskeisenä tavoitteena on yhteiskuntaan liittyminen ja inkluusio, kun luodaan uusia yksilökeskeisiä tuen malleja. Lähiyhteisössä sijaitsevat palvelut eivät ole lähtökohtaisesti laitoksia parempia vaan olennaista on palvelun laatu -> tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan siis riittävä määrä osaavaa henkilökuntaa, joiden työ tukee yhteiskuntaan osallistumista. Olennaista on pohtia koko elämää, ei ainoastaan asumista -> päivätoiminta, ihmissuhteet, toimivat avopalvelut. Miten henkilökunta voi tukea täyttä kansalaisuutta? Carnaby, S. Roberts, B. Lang, J. & Nielsen, P. (2010). A flexible response: personcentred support and social inclusion for people with learning disabilities and challenging behaviour. Learning Disabilities, 39, 39-45.
Kansalaisuuden ulottuvuudet OSALLISTUMINEN VALTA TUKI ELÄMÄN SUUNNITELMA KOTI RAHA Muokattu S. Duffy, 2006: Keys to Citizenship
9 Kokemuksia Iso-Britanniasta Flexible Response Service FRS -malli Local services for local people Palvelufilosofian lähtökohdat: Inkluusio Ihmisten tunteminen Niiden ympäristötekijöiden tunnistaminen, jotka aiheuttavat haastavaa käyttäytymistä -> capable environments Jatkuva käyttäytymisen tuki -> rinnalla kulkeminen kaukaisten neuvojen sijaan -> yhteistyö kliinikoiden ja lähityöntekijöiden kanssa. Carnaby, S. Roberts, B. Lang, J. & Nielsen, P. (2010). A flexible response: personcentred support and social inclusion for people with learning disabilities and challenging behaviour. Learning Disabilities, 39, 39-45.
10 Kokemuksia Iso-Britanniasta Flexible Response Service FRS -malli Arvioinneista suunnitelmiin ja aktiiviseen tukeen Riskiarvioinnit Kommunikointiprofiilit Positiivisen käyttäytymisen tukisuunnitelmat Miten henkilö osoittaa muille, että hän on rentoutunut ja nauttii olostaan? Miten henkilö osoittaa muille, että hän on levoton, turhautunut ja tuskastunut? -> Mikä on henkilökunnan strategia niin, että levottomuus tunnistetaan ja positiivista käyttäytymistä vahvistetaan jo ennen haastavaa käyttäytymistä? -> Säännölliset Circle of Support tapaamiset, joissa on mukana päämies, läheiset ja työntekijät Carnaby, S. Roberts, B. Lang, J. & Nielsen, P. (2010). A flexible response: personcentred support and social inclusion for people with learning disabilities and challenging behaviour. Learning Disabilities, 39, 39-45.
Kokemuksia Iso-Britanniasta 11 The Challenging Behaviour Foundation http://www.thecbf.org.uk/ In Control http://www.in-control.org.uk/ Mencap http://www.mencap.org.uk/
12 Kokemuksia Irlannnista Positive Behavioral Support Tutkimus: 5 erittäin haastavasti käyttäytyvää henkilöä behaviours that caused very serious tissue damage to other person/self (e.g. bones broken, deep lacerations/wounds). Kaikilla tutkimukseen osallistuneilla oli vaikeuksia kommunikoinnissa Yksi tutkimukseen osallistuneista asui lapsuudenkodissa, yksi ryhmäkodissa /sijaisperheessä, muut asumisyksiköissä Kaikilla tuen tarve haastavista tilanteista johtuen ainakin 1:1 Kaikkia yhdistävänä tekijänä oli suhteen puuttuminen / katkeaminen vanhempiin Hypoteesit haastavien tilanteiden aiheuttajista: liian paljon ympäristön stimulaatiota, pako tilanteesta (liian meluisa, tietyt äänet, rutiinit muutokset, kiellot), huomion hakuisuus, tilanteet joissa fyysinen vamma korostuu, reaktiot joihinkin aineisiin, kiusaaminen tai kritiikki. McClean, B., Grey, I. And McCracken, M. An Evaluation of Positive Behavioural Support for People with Very Severe Challenging Behaviours in Community-Based Settings.
Tutkimuksessa mukana olleet 13 henkilöt McClean, B., Grey, I. And McCracken, M. An Evaluation of Positive Behavioural Support for People with Very Severe Challenging Behaviours in Community-Based Settings.
Haastavat tilanteet - mitkä 14 käytännöt ovat olleet avuksi? Käyttäytymisen tukisuunnitelmat Kriisienhallintakoulutus (Crisis Prevention Training, SPI) Käyttäytymisen tukitiimi Intensiivisen tuen työntekijät Kriisien vastaamisen systeemi Mielenterveysklinikka Yksilölliset palvelusuunnitelmat McClean, B., Grey, I. And McCracken, M. An Evaluation of Positive Behavioural Support for People with Very Severe Challenging Behaviours in Community-Based Settings.
Yhteisömallin 4 osatekijää A community-based model with four elements 15 1. Comprehensive model of assessment and intervention sekä psykiatrinen arviointi että arvio haastavien tilanteiden / käyttäytymisen syistä -> käyttäytymisen tukisuunnitelmat 2. Individually-costed continuum of care joustavat ja yksilölliset palveluiden rahoitusratkaisut -> tuen tarve moninainen ja vaihteleva (tarvitaan eri alojen ammattilaisia ja konsultaatiota) 3. Staff supports for community living tavoitteena hyvinvointi ja elämänlaatu lähiyhteisössä - > yksilöllinen tuki työhön, arkeen ja vapaa-aikaan 4. Place of safety during times of crisis kriisit ja niissä tarvittava tuki täytyy arvioida tapauskohtaisesti, mutta kriisit eivät tarkoita sitä etteikö henkilö voisi elää yhteisössä: akuutti psykiatrinen hoito / tilapäishoito, jossa saatavilla psykiatrista tukea / intensiivisen tuen kodit lähiyhteisössä / tarvittaessa saatava intensiivisen tuen palvelu (behavior support team) McClean, B., Grey, I. And McCracken, M. An Evaluation of Positive Behavioural Support for People with Very Severe Challenging Behaviours in Community-Based Settings.
Kokemuksia Ruotsista 16 Kaikki ovat muuttaneet laitoksista ryhmäasuntoihin lähiyhteisöihin. Vaikeuksitta ei ole sujunut joskus erityispaikkoja ostetaan kalliilla hinnalla sieltä mistä niitä saa - myös kauempana kotipaikkakunnasta. Autismin kirjon henkilöt ovat juuri? ne, joille on vaikeinta löytää sopivaa ryhmäasuntoa Tukholmassa. Kaupunginosiin vedotaan pyytämällä uusien ryhmäasuntojen projektointia juuri tälle ryhmälle. Tarpeiden arviointi yksilöllisesti ja rahoituksen, palvelun tuottajalle maksettavan summan määrä perustuu yksilölliseen arviointiin ja päätökseen kaikkien kohdalla. Tämä tapa antaa mahdollisuudet suuremman henkilökuntamäärän hankkimiseen, kun kyseessä on henkilö jolla on suuret tarpeet. Henkilöillä, joilla on harvinaisen suuret tarpeet Tukholmassa, saavat erityisratkaisun myös palvelun tuottajalle korvattaessa. Nämä kyseessä olevat vaativammat tarpeet ja henkilöjen asumisratkaisut ratkaistiin viimeisenä myös täällä Tukholmassa ja luulisin koko Ruotsissa. Riitta-Leena Karlsson, Funktionshinderombudsman (FO), Stockholm
17 Oma ovi, oma tuki Yksilöllistä kaupunkielämää asumisyhteisössä - kokemuksia Norjasta 22-v Marius Jose Foss -> aiemmin lasten laitoksessa -> nyt asunto on yksi kahdeksasta vuokra-asunnosta kaksikerroksissa rakennuksessa. Asuinrakennuksen sisäänkäynti on kaikille talon asukkaille yhteinen ja pääoven vieressä ovat asukkaiden omat postilaatikot sekä asuntojen ovikellot. Mariuksen oma asunto on yksityinen tila, joka muodostuu olohuoneesta, makuuhuoneesta ja WC/kylpyhuoneesta. Aiemmin asunnossa ollut keittiönurkkaus jouduttiin poistamaan turvallisuussyistä. Marius valmistaa oman ruoan tuetusti asuntoryhmän yhteiskeittiössä ja käyttää halutessaan myös asuntoryhmän yhteistä olohuonetilaa. Yhteistilat Marius jakaa kahden muun vuokralaisen kanssa. Marius ja muut asuntoryhmän asukkaat saavat tukea moniammatilliselta työryhmältä, joka on kaupungin palveluksessa. Tukityöntekijöiksi rekrytoidaan ensisijaisesti kolmivuotisen korkeakoulutuksen saaneita sosiaalikasvattajia. Lisäksi asuntoryhmää palvelee kolmen hengen ammatillinen ryhmä, joka koostuu kahdesta ammattineuvojasta (sosiaalikasvattajia) ja aggressiivisen käyttäytymisen konsultista (HAVA-konsultti). Asuntoryhmän esimiehellä on ylin vastuu palvelutarjonnasta.
18 Oma ovi, oma tuki Yksilöllistä kaupunkielämää asumisyhteisössä - kokemuksia Norjasta Lähiyhteisön suhtautuminen asuntoryhmän asukkaisiin on ollut pääsääntöisesti suvaitsevaa ja positiivista. Tukityöntekijät kantavat mukanaan pieniä käyntikortteja, joista selviää heidän laillinen roolinsa asukkaan tukijana. Jos asukas käyttäytyy haasteellisesti esimerkiksi kaupungilla asioidessaan ja hänen käytökseensä on puututtava ohikulkijoiden nähden, pyritään käyntikorteilla vakuuttamaan huolestuneet ohikulkijat tukityöntekijöiden ammatillisuudesta sekä estämään ohikulkijoiden tarpeeton puuttuminen tilanteeseen, mikä voisi aiheuttaa tilanteen kärjistymisen entisestään. Tukityöntekijöiden roolina on tukea ja auttaa Mariusta ymmärtämään omien päätösten positiiviset ja negatiiviset vaikutukset. Tukityöntekijät korostavat esimerkiksi säännöllisen päivärytmin ja terveellisten ruokatottumusten noudattamista, jotta terveellinen ja hyvä elämä toteutuisi. Lisäksi tukityöntekijät käyttävät apuna motivoivaa toimintamallia, jossa Marius sitoutuu tukityöntekijöidensä kanssa päivittäin tiettyihin sopimuksen alaisiin tehtäviin ja hoidettuaan tehtävät kunnialla, hänet palkitaan suorituksistaan. Tämä käytäntö motivoi Mariusta osallistumaan myös hänelle vähemmän mieluisiin toimintoihin tai tehtäviin.
Muita mahdollisuuksia: 19 ART Agression Replacement Training www.suomenart.com Henkilökohtainen budjetointi http://www.kvps.fi/kehittamistoiminta/tiedan-mita-tahdon/ Autismisäätiö: HAASTE-hanke http://www.autismisaatio.fi/haastavakayttaytyminen Kehitysvammaliitto: Ratti-hanke http://kehitysvammaliitto.fi/koulutus/kehittamishankkeet/ratti.html
Muutosagenttien verkosto 20 KVPS / Yksi naapureista hankkeen Muutosagenttien verkosto Tampereella tiistaina 31.1.2012 klo 10-14.30 Erityishuolto- ja sairaanhoitopiireissä, laitoksissa ja kunnissa työskentelee paljon samojen kysymysten äärellä toimivia ns. muutosagentteja, jotka toimivat kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä tukena muutoksessa, sparraavat sekä laitoksen että uusien palvelujen työntekijöitä ja käsittelevät lukemattomia käytännön asioita prosessin varrella. Yksi naapureista laitosasumisen lakkauttaminen Suomessa hankeen muutosagenttien verkosto antaa muutosagenteille mahdollisuuden vertaistukeen verkostoon, jossa voi saada paitsi tukea ja kannustusta muilta samaa työtä tekeviltä, myös käytännön apua ja hyviä käytäntöjä.
Yhteystiedot 21 Projektipäällikkö Projektityöntekijä Petra Tiihonen Maisa Kosola puh. 0207 713 544 puh. 0207 713 527 petra.tiihonen@kvps.fi maisa.kosola@kvps.fi Pinninkatu 51, 33100 Tampere http://www.kvps.fi/kehittamistoiminta/yksi-naapureista/