Vuosikertomus 2011
Sisältö Muutoksen tuulia Vuosikertomus 2011 Toimitusjohtajalta... 3 Liedon Säästöpankki lyhyesti... 4 Säästöpankkiryhmän toiminta vuonna 2011... 6 Hallituksen toimintakertomus... 8 Tuloslaskelma...20 Tase... 21 Vuosi 2011 graafeina... 22 Arvomaailmamme... 23 Liedon Säästöpankki Pääkonttori: Hyvättyläntie 4, 21420 Lieto www.saastopankki.fi/liedonsp Ulkoasu ja taitto: Zeeland Turku Oy Tekstit: Liedon Säästöpankki ja Zeeland Paino: Paino-Kaarina Kuvat: Liedon Säästöpankki, Studio Vizualis ja Shutterstock Vuoden 2011 toimintakertomus on saatavissa Liedon Säästöpankin konttoreista sekä osoitteesta www.saastopankki.fi/liedonsp Vuosi 2011 oli säätiedotuskielellä sanoen vaihteleva. Tunnelmat taloudessa vaihtelivat toiveikkuudesta syvään pessimismiin. Velkaantumisen ongelmissa painivat länsimaat eivät löytäneet uskottavaa ratkaisua taloudellisiin ongelmiinsa. Valtiot eivät voi loputtomasti velkaantua. Budjetti täytyy tasapainottaa. Jos ovat rahalliset pääomat vähissä, niin myös poliittisesta pääomasta on suuri puute. Puhutaan poliittisen johtajuuden vajeesta. Demokratian dilemma näyttää olevan se, että vaikeista ratkaisuista puhuvat poliitikot eivät saa kannatusta. Tosin Suomessa tarkan talouden puolestapuhujat ovat menestyneet, kuten Mauno Koivisto ja nyt Sauli Niinistö. Vuosi sitten tässä samassa yhteydessä ennakoin, että Euroopan Keskuspankille tullaan antamaan suurempi rooli ja enemmän vapauksia ratkaista euron kriisi. Näin ei ole ainakaan vielä tapahtunut. Suurin suitsija on ollut Saksa. Ehkä lopulta käykin niin, että Saksa lähtee eurosta ja valitsee halukkaista mukaansa ne, jotka osaavat pitää taloutensa tasapainossa. Euron kaatuminen olisi Euroopan talousalueelle suuri takaisku. Yhteisvaluutan kotimarkkinat supistuisivat ja edellytykset uusien innovaatioiden kehittymiselle ja kasvulle pienenisivät. Välillä muutosten tuulten yltyessä myrskyksi kaivataan turvasatamaa. Liedon Säästöpankki on sellainen asiakkailleen. Vakavaraisuussuhdelukumme on 23 %, joka on lähes kolminkertainen lakisääteiseen 8 %:n minimiin verrattuna ja kaksinkertainen pankkialan keskiarvoon verrattuna. Maksuvalmius on erinomainen, mitä kuvastaa se, että taseesta myönnetyt luotot ovat vain 85 % talletuksista. Liedon Säästöpankki täyttää käytännössä jo kaikki ne kriteerit, joita viranomaiset edellyttävät pankeilta vuoteen 2018 mennessä. Tästä asetelmasta on hyvä lähteä vuoteen 2012. Haluan kiittää asiakkaitamme luottamuksesta pankkiamme kohtaan. Samalla esitän lämpimät kiitokset pankin luottamushenkilöille ja työntekijöille pankin eteen tehdystä hyvästä työstä. Liedossa 1.3.2012 Jussi Hakala toimitusjohtaja Vuoden 2011 tapahtumat... 24 SP-koti Oy... 28 Meidän tulee Luottamushenkilöt... 29 Henkilöstö...30 Yhteystiedot... 31 huolehtia siitä, että edellytykset kasvulle ja kehitykselle ovat otolliset. Budjetin tasapainottaminen ei nimittäin riitä pitkällä tähtäimellä. Tarvitaan kehitystä ja kasvua. Kehittyminen ja kasvu ottavat kyllä sijansa jossakin päin maailmaa joka tapauksessa. Mutta jos haluamme sitä tänne kotikulmille Suomeen ja Eurooppaan, meidän tulee huolehtia siitä, että edellytykset kasvulle ja kehitykselle ovat otolliset. Innovaatiot luovat taloudelle uutta kasvua. Innovaatioajattelun uranuurtajiin kuuluu alun perin itävaltalainen taloustieteilijä Joseph Schumpeter (1883-1950). Schumpeterin mukaan innovaatiot ovat talouden kasvun keskeisin käyttövoima. Markkinoille tulevat uudet tuotteet ja teknologiat ja niitä tuottavat yritykset haastavat vanhat tuotteet ja yritykset. Näin syntyvä luova kaaos avaa tietä kehitykselle. Suomen tulee miettiä nyt jälkinokialaisessa tilanteessa omat valmiutensa uudelleen. Miten koulutus, työelämä, verotus, kustannusrakenteet ym. suunnitellaan niin, että ne mahdollistavat luovan kaaoksen ja siitä syntyvän uuden alun. 02 03
Liedon Säästöpankki lyhyesti Liedon Säästöpankki on v. 1895 perustettu, Varsinais-Suomen neljänneksi suurin pankki ja Suomen toiseksi suurin Säästöpankki. Pankilla on 12 konttoria 7 paikkakunnalla. Henkilökuntaa on 112. Olemme osa valtakunnallista Säästöpankkiryhmää. LOIMAA Pankin vakavaraisuussuhdeluku on 23 %, joka on lähes kolminkertainen lakisääteiseen 8 %:n minimiin verrattuna ja kaksinkertainen pankkialan keskiarvoon verrattuna. Visio RAISio LIETO Turku Pääkonttori Runosmäki Ilmarinen NAANTALI Hämeenkatu Littoinen Kaskenkatu Kauppatori PAIMIO Kaarina Olemme arvostettu, asiakasläheisyydestään ja osaavasta palvelustaan tunnettu kotitalouksien ja pk-yritysten pankki. Kuulumme toimialueellamme kolmen suurimman vähittäispankkipalvelujen tarjoajan joukkoon. Asiakkaita: 53 901 (53 463) Omat varat: 94 milj. euroa (91) Liikevoitto: 8,3 milj. euroa (7,3) Talletukset ja debentuurilainat: 542 milj. euroa (513) Tase: 662 milj. euroa (620) Koko luotonanto: 643 milj. euroa (599) Kotitalouksien asuntoluotot: 427 milj. euroa (396) Kulu-tuottosuhde: 61,9 (63,3) asiakkaita 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1993 11 488 1994 1995 Asiakasmäärän kehittyminen 1993 2011 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 53 900 2011 04 1895 Säästöpankki perustetaan Lietoon. 1908 Säästöpankki oli avoinna joka kuukauden 1. ja 15. päivä. 1915 Miljoonan säästössä olevan markan raja rikki. 05
Säästöpankkiryhmän toiminta vuonna 2011 Toimintaympäristö Talouskehitys vuonna 2011 Vuosi 2011 oli täynnä yllättäviä käänteitä. Jo vuoden alussa arabimaiden kuohunta nosti öljyn hintaa, ja kriisin laajeneminen Libyaan vauhditti öljyn hinnannousua. Myös elintarvikkeiden hinnat nousivat. Japanin tsunami ja sitä seuranneet voimalaongelmat alkoivat lopullisesti murentaa uskoa talouskasvuun kevään aikana, mikä puolestaan johti osakkeiden paniikkimyyntiin ja pörssiromahdukseen loppukesän aikana. Maailmantalous toipui hienoisesti alkusyksyn aikana, kun USA:n talous alkoi kasvaa hiukan nopeammin ja Aasia jatkoi kasvu-uralla. EU:n jatkuva rahoituskriisi sekä suuret menoleikkaukset julkisella sektorilla kuitenkin hyydyttivät EU:n talouskasvun lähes olemattomiin vuoden viimeisellä neljänneksellä. Tilannetta tasapainotti USA:n toipuminen sekä elvyttävämpi talouspolitiikka Aasiassa ja kehittyvillä markkinoilla. Suomen talous selvisi maailmantalouden myrskyistä kohtuullisen vähällä. Matala korkotaso ja toimiva pankkijärjestelmä pitivät kotimarkkinat käynnissä, kulutus kasvoi ja työttömyys laski tasaisesti koko vuoden ajan. Asuntohintojen nousu hidastui huomattavasti vuoden loppua kohden, mikä heijastanee kuluttajien tulevaisuuden näkymien epävarmuutta. Teollisuustuotannon kasvu pysähtyi kesällä ja kääntyi syksyn aikana laskuun. Vienti ei kasvanut vuoden aikana, ja uusien teollisten tilausten määrä laski kesän jälkeen. Vaikea sijoitusvuosi Sijoitusvuosi 2011 oli vaikea. Osakemarkkinat kehittyivät varovaisen positiivisesti tammi-helmikuun, mutta jatkuvat epäonnistumiset Kreikan velkaneuvotteluissa, arabimaiden levottomuus sekä Japanin maanjäristyksen ja tsunamin jälkivaikutukset käänsivät tunnelmat negatiivisiksi ja aiheuttivat lopulta pörssiromahduksen heinä-elokuussa. Osakemarkkinoiden pohjat nähtiin syys-lokakuussa. Loppuvuosi meni jo hieman optimistisemmissa merkeissä. MSCI Europe TR indeksin vuosituotto oli -8,3 prosenttia ja Hex Portfolio TR-indeksin vuosituotto -24,9 prosenttia. Korkomarkkinoiden tilannetta vaikeutti valtionlainojen tuottoerojen huomattava eriytyminen ydinalueitten ja ongelmamaiden välillä sekä ydinalueiden korkovaateiden lasku jo ennestään matalilta tasoilta. Pitkät ydinalueiden valtionlainat tuottivat lopulta noin 5,37 prosentin tuoton, mutta arvonvaihtelut olivat poikkeuksellisen rajuja. Talousnäkymät vuodelle 2012 Vuoden alkupuolta leimaa euroalueen taloustilanteen voimakas heikentyminen, joka hidastaa koko maailman talouskasvua. Uskomme vuoden ensimmäisen neljänneksen olevan hyvin huono, eivätkä toisenkaan neljänneksen odotukset ole kasvua tukevia. Etelä-Euroopan taloudet alkavat kasvaa aikaisintaan vuoden lopulla, mutta pohjoisen vientivetoiset taloudet voivat kääntyä kasvu-uralle jo ennen kesää. EKP:n rajut lisätoimet pankkirahoituksen turvaamiseksi ja uuden pääjohtajan aktiivisempi ote rauhoittavat Euroopan tilannetta. Kreikka-tappioiden mahdollinen realisoituminen poistaisi epävarmuutta markkinoilla. Menoleikkausten talouskasvua hidastava kokonaisvaikutus vähenee vuoden 2012 loppua kohti. Korot pidetään keinotekoisen alhaalla ja pankkisektorin kautta toteutettu rahapoliittinen elvytys alkaa hiljalleen tehota. Lisäksi euron huomattava heikkeneminen vuoden 2011 huipuista näkyy selvemmin vientiteollisuuden kilpailukyvyssä. EU-tason riskejä lyhyellä aikavälillä ovat Kreikan ja mahdollisesti Portugalin hallitsematon konkurssi ja pankkikriisi, jotka vaikeuttaisivat euron asemaa. Heijastusvaikutukset muihin velkaantuneisiin euromaihin olisivat huomattavat, ja Euroopan kyky kestää korkeampia korkoja on erittäin huono. Pitemmällä aikavälillä matalat korot, likviditeetin paisuttaminen sekä heikko valuutta luovat inflaatiopaineita, joiden hallinta on hyvin vaikeaa. Vuosi 2011 oli täynnä yllättäviä käänteitä. USA näyttää jatkavan alenevan työttömyyden ja maltillisen talouskasvun tiellä. Myös Aasia on kasvu-uralla ja maailmantalous vahvistuukin lähinnä Tyynenmeren alueella Aasian ja USA:n hyvän kehityksen heijastuessa myös Latinalaiseen Amerikkaan. Suomi on toistaiseksi välttynyt kriisiltä ja maamme voidaan jopa laskea euromaiden harvalukuisiin voittajiin. Talouden perustekijät ovat vakaita: inflaatio laskuuralla, työmarkkinasopu löytyi, työttömyys laskee ja euron lasku helpottaa vientiteollisuuden ongelmia. Akuutti uhka on kuitenkin teollisuustuotannon sekä viennin hyytyminen alkuvuonna ja mahdollinen verotulojen lasku. Säästöpankkiliiton toimitusjohtajan katsaus Säästöpankkiryhmän vuosi 2011 oli onnistunut. Säästöpankit olivat edelleen asiakkaan turvasatama maailman myrskyissä. Ryhmän tuloskunto parani epävarmasta toimintaympäristöstä huolimatta, vakavaraisuus on kunnossa, riskinotto varovaista, eikä Säästöpankeilla ole riskejä kriisimaissa. Säästöpankkiryhmä ei täysin välttynyt epävakaan taloustilanteen kerrannaisvaikutuksilta. Maailmantalouden tila ja osakekurssien lasku tekivät sijoitusympäristöstä vaikean. Tämän vuoksi Henkivakuutusosakeyhtiö Duon tulos jäi tappiolliseksi, Sp-Rahastoyhtiön rahastopääoman kasvu jäi reiluun prosenttiin ja pankkien arvopaperikaupan tuotot notkahtivat. Säästöpankkiryhmän liikevoitto viime vuonna oli 65,4 miljoonaa euroa, mikä oli 20,4 prosenttia edellisvuotista parempi. Tuloksen nousua selittää ennen kaikkea perusliiketoiminnan kasvu, joka nosti palkkiotuottoja. Liiketoimintaa kasvatti etenkin asiakasmäärän nousu. Korkokatetta paransi myös korkotason koheneminen. Edellisvuoden notkahduksesta toipuneet markkinakorot kääntyivät tosin loppuvuodesta taas loivaan laskuun. Ryhmän asuntolainojen korkomarginaali pysyi kovasta kilpailusta huolimatta vakaana ja nousi jonkin verran vuoden toisella puoliskolla. Tulosparannusta selittää osaltaan henkilöstö-, IT-, hallinto- ja muiden kulujen pysyminen maltillisena kautta linjan. Kulut nousivat kaikkiaan 2,1 prosenttia. Parantuneiden tuottojen ansiosta kulujen ja tuottojen välinen suhde laski 1,9 prosenttiyksikköä ja oli vuoden lopussa 68,5 prosenttia. Sp-Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimat pääomat olivat vuoden lopussa yhteensä 591,3 miljoonaa euroa, mikä oli 1,1 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vaisua kasvua selittää yleismaailmallinen osakekurssien lasku. Rahastojen osuudenomistajien määrä kasvoi kuitenkin 6,2 prosenttia. Säästöpankkiryhmän vakavaraisuus oli 19 %. Henkivakuutusosakeyhtiö Duon vakuutussäästöt kasvoivat 16,1 prosenttia ja nousivat 191 miljoonaan euroon. Maksutulo oli 57,3 miljoonaa euroa, jossa kasvua oli 12,3 prosenttia. Duon asiakasmäärä kasvoi noin 18 prosenttia ja oli vuodenvaihteessa noin 57 000. Alaa parempi kehitys johtui erityisesti myyntikanavien aktivoitumisesta. Säästöpankkien asuntoluottokannan 12 kuukauden kasvu oli 6,7 prosenttia (mukaan lukien välitetyt luotot), mikä vastaa yleistä kasvutahtia Suomessa. Yritysten rahoittamisessa kasvu oli edelleen toimialaa nopeampaa. Yritysrahoituksen (mukaan lukien välitetyt luotot) kasvu oli 9,2 prosenttia riskinoton pysyessä maltillisena. Säästöpankkien yritysrahoitus keskittyy lähinnä pienyrityksiin. Säästöpankkien talletusten 12 kuukauden kasvu oli 5,2 prosenttia eli samalla tasolla kuin talletusten kasvu Suomessa keskimäärin. Säästöpankit ovat Suomen vakavaraisimpien pankkien kärkijoukkoa. Vakavaraisuus rakentuu ensisijaisten omien varojen varaan eli vakavaraisuuden vahvimpaan osaan myös tulevan sääntelyn näkökulmasta. Säästöpankkiryhmän ensisijainen vakavaraisuus oli 19,0 %, useita prosenttiyksiköitä korkeampi kuin koko kotimaisen pankkisektorin keskimääräinen ensisijainen vakavaraisuus. Säästöpankkien järjestämättömät saamiset olivat vain 34,9 miljoonaa euroa. Niiden osuus luotoista ja sitoumuksista oli 0,5 prosenttia. Arvonalentumistappioita kirjattiin 2,9 miljoonaa euroa, mikä oli 56,6 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Säästöpankkiryhmän uusi strategia saatiin valmiiksi vuoden 2011 aikana. Se esitetään maaliskuussa 2012 vuosikokouksen hyväksyttäväksi. Säästöpankkien perustehtävä on edistää säästäväisyyttä ja asiakkaidensa taloudellista hyvinvointia lähellä asiakasta. Siitä juontavat juurensa myös Säästöpankkien arvot, palvelun perusperiaatteet ja asiakastyö. Pitkän aikavälin tavoite on nostaa Säästöpankit takaisin sille kuuluvaan asemaan niin finanssikentässä kuin yhteiskunnassa. Säästöpankit perustivat vuoden 2010 lopussa uuden kiinteistönvälitysketjun. Sp-Kodin toiminta perustuu franchising-malliin, jossa se valitsee kumppaneikseen itsenäisiä paikallisia yrittäjiä. He puolestaan saavat paikallisen Säästöpankin tuen ja voivat käyttää Säästöpankkien liikemerkkiä. Vuoden 2011 lopussa ketju palveli asiakkaita jo 28 paikkakunnalla ja toiminnan aloittamisesta oli sovittu 12 paikkakunnalla. Tavoitteena on toimia yli 50 paikkakunnalla ja olla Suomen neljän suurimman kiinteistönvälitysketjun joukossa lähivuosina. Päivittäisasioinnin merkittävimmät kehityshankkeet liittyivät SEPA-muutoksiin. Yhtenäisen euromaksualueen SEPAn siirtymävaihe päättyi lokakuun lopussa, kun kansallisten standardien mukaisten maksuaineistojen vastaanotto päättyi. Maksuja ei enää välitetä ilman kansainvälistä IBAN-tilinumeroa ja pankin BIC-tunnusta. Vuoden lopussa kaikki Säästöpankkien asiakkaiden maksamisen aineistot oli muutettu SEPA-muotoon. Syksystä 2010 lähtien Säästöpankkien asiakkaat ovat voineet varata ajan räätälöityyn tapaamiseen, Oman 06 1924 Säästäväisyyspäivä (World Savings Day) saa alkunsa Italian Milanossa kansainvälisessä säästöpankkien kongressissa. 1939 10 miljoonan markan raja rikki. 07
Liedon Säästöpankin hallituksen toimintakertomus tilikaudella 1.1. 31.12.2011 Liedon Säästöpankki on itsenäinen säästöpankki, joka on perustettu vuonna 1895 Liedon Nuorisoseuran aloitteesta. Vuosi 2011 oli pankin 116. toimintavuosi. Pankki toimii 12 konttorin voimin seitsemän kunnan alueella. Konttoreita pankilla on Liedossa kolme, Turussa neljä sekä konttorit Kaarinassa, Loimaalla, Naantalissa, Paimiossa ja Raisiossa. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita ja pienyrityksiä. Talouden Tuokioon. Tunnin mittaisen tuokion tarkoituksena on kartoittaa asiakkaan talouden kokonaistilanne. Palvelu valittiin viime huhtikuussa graafisen muotoilun ja mainonnan Vuoden Huiput 2010 -kilpailussa palvelumuotoilutuotteiden Hopeahuipuksi. Uudet palvelutuotteet, kuten Oman Talouden Tuokio, vauhdittivat asiakasmarkkinaosuuksien voittamista. Vuoden 2011 alussa Sp-Rahastoyhtiö alkoi itse hoitaa suoraan arvopaperimarkkinoille sijoittavien rahastojensa sijoitustoimintaa. Rahastoyhtiö on myös hakenut toimiluvan laajennusta varainhoitoon. Lisäksi Säästöpankit aloittivat indeksilainayhteistyön skotlantilaisen Royal Bank of Scotlandin (RBS) kanssa lokakuussa 2011 myyntiin tulleen indeksilainan yhteydessä. Yritysasiakkaille Henkivakuutusosakeyhtiö Duo esitteli viime vuonna uuden sijoitusinstrumentin, kapitalisaatiosopimuksen. Sopimuksessa yrityksen vakuutusmaksut sijoitetaan yrityksen valitsemiin sijoituskohteisiin, joiden perusteella vakuutussäästön arvo määräytyy. Se sopii pitkäaikaiseen sijoittamiseen. Syksyllä verkkopankin käytettävyyttä parannettiin ja ulkoasua selkeytettiin. Joulukuussa Säästöpankit liittivät Postin NetPosti-palvelun osaksi verkkopankkiaan. Näin Säästöpankit pyrkivät helpottamaan ja nopeuttamaan asiakkaidensa asioiden hoitamista. Joulukuussa sijoittamisen palvelut tuotiin myös yritysverkkopalveluun. Perustayritys.fi-palvelu ja monia muita yrityksille kehitettyjä palveluja otettiin käyttöön. Toimintaympäristö on yhä epävakaa. EU:n poliittinen kriisi sekä monien EU-maiden julkisen talouden ongelmat aiheuttanevat edelleenkin markkinahäiriöitä. Lisärasitetta on odotettavissa tulossa olevista sääntelymuutoksista, jotka lisäävät rahoitusalan kustannuksia merkittävästi ja heikentävät sen kannattavuutta. Säästöpankkien tuloksen kannalta suurin epävarmuustekijä vuonna 2012 on markkinakorkojen kehitys. Ryhmä odottaa korkotason jatkuvan matalana, mikä voi heikentää niin Säästöpankkien kuin muidenkin pankkien korkokatetta ja liikevoittoa. Säästöpankkien tilanne on kuitenkin monia muita pankkeja parempi. Ryhmä on niin vakavarainen, että tulevat sääntelymuutokset eivät aiheuta välittömiä paineita omien varojen lisäämiseen. Lisäksi ryhmän pankkien luottosalkun tila on tyydyttävä ja likviditeetti parantunut vuoden 2011 aikana. Liiketoiminnallisesti myynti kehittyy dynaamisesti. Uudet palvelutuotteet, kuten Oman Talouden Tuokio, vauhdittavat asiakasmarkkinaosuuksien voittamista. Pankin liiketoiminta Liedon Säästöpankin liiketoiminnan kasvu oli liiketoimintasuunnitelman mukaista ja tuloskehitys muodostui ennakoitua paremmaksi. Pankki keskittyi liiketoimintasuunnitelmansa mukaisesti kannattavaan kasvuun ja asiakasmäärän sekä markkinaosuuden nostamiseen toimialueellaan. Pankin tase kasvoi vuoden aikana 6,7 prosenttia ja oli vuoden päättyessä 662 miljoonaa euroa (620). Luotonanto sisältäen kiinnitysluottopankkiin välitetyt luotot kasvoi 44 miljoonaa euroa, 7,3 prosenttia ja oli tilikauden lopussa 643 miljoonaa euroa (599). Pankin varainhankinnan määrä kasvoi tilikauden aikana 29 miljoonaa euroa, 5,7 prosenttia ja oli tilikauden lopussa 542 miljoonaa euroa (513). Varainhankinta sisältää talletusten lisäksi liikkeeseen lasketut debentuurilainat määrältään 28 miljoonaa euroa (27). Pankki sai vuoden 2011 aikana yli 2 500 uutta asiakasta ja asiakasmäärä oli yli 53 900 (53 500). Pankin liiketoiminnallinen tulos oli 8,3 miljoonaa euroa ja siten 1,0 miljoonaa euroa korkeampi kuin vuonna 2010. Liedon Säästöpankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittää yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2011 lopussa oli 198 miljoonaa euroa (156). Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat Sp-Rahastoyhtiö Oy:n rahastot sekä SEB:n rahastot ja indeksilainat. Pankki tarjoaa asiakkailleen myös omaisuudenhoitopalvelua, jossa salkunhoitajana on SEB Varainhoito Oy. Varainhoidossa olevien varojen määrä oli vuoden vaihteessa 10 miljoonaa euroa (10). Lisäksi pankki tarjoaa asiakkailleen osakevälityspalveluja. Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa säästöpankkien ja Lähivakuutus-ryhmän yhdessä omistama Henkivakuutusosakeyhtiö Duo. Yhtiön tarkoituksena on turvata kilpailukykyiset eläke- ja säästövakuutuspalvelut säästöpankkien ja Lähivakuutusryhmän asiakkaille. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä 72 miljoonaa euroa (86). Maksujenvälityksessä pankki käyttää ACH Finland Oy:n maksujenvälitys- ja clearingpalveluja. ACH Finland on pankkien omistama maksulaitos, joka välittää asiakaspankkiensa maksutapahtumat toisille pankeille. Pankilla oli vuoden päättyessä 12 konttoria sekä 10 palveluautomaattia ja yksi palvelupääte laskujen maksamiseen sekä yhteisiä toimitiloja Lähivakuutuksen kanssa Turussa, Liedossa, Kaarinassa ja Raisiossa. Itsepalvelun osuus asiakkaiden kaikista peruspalvelutapahtumista vuonna 2011 oli 94,9 prosenttia (94,2). Vuoden lopussa 17 045 pankin asiakkaalla oli Internet-pankkisopimus (16 069). Pankki sai vuoden 2011 aikana yli 2500 uutta asiakasta. Säästöpankit perustivat vuoden 2010 lopussa uuden kiinteistönvälitysketjun, jonka keskusyhtiö on Sp-Koti Oy. Sp-Koti -ketju toimii franchising-periaatteella, jossa itsenäiset yhtiöt muodostavat pankin kanssa yhteistyössä toimivan valtakunnallisen välittäjäketjun. Vuoden 2011 aikana Liedon Säästöpankin toimialueella Sp-Koti-ketjuun liittyi Turun AsuntopisteCom Oy LKV, joka toimii Turussa Kauppatorin konttorin kanssa yhteisissä toimitiloissa. Liedon Säästöpankin konttoriverkosto supistui tilikauden aikana kahdella konttorilla kun Liedon Aseman konttorin toiminta yhdistettiin Pääkonttorin toimintaan Liedossa ja Oripään konttorin toiminta yhdistettiin Loimaan konttoriin. Konttoreiden väheneminen perustuu asiakkaiden konttoriasioinnin merkittävään vähentymiseen viimeisten vuosien aikana. 08 1940 Oma toimitalo valmistuu Kirkkotie 6:een Lietoon. Pankki avoinna joka arkipäivä. 1969 10 nykymiljoonan raja rikki. 09
Johtoryhmä Jussi Hakala Toimitusjohtaja Tulos Tuukka Heinonen Pankinjohtaja Liedon Säästöpankin liikevoitto oli 8 263 tuhatta euroa (7 279 tuhatta euroa vuonna 2010). Liikevoitto kasvoi edellisestä vuodesta 13,5 prosenttia. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 1,3 prosenttia (1,2). Pankin kulu-tuotto -suhde oli 61,9 prosenttia (63,3). Pankin korkokatteeksi muodostui 14 792 tuhatta euroa (14 372). Korkokate kasvoi 420 tuhannella eurolla eli 2,9 prosentilla edelliseen tilikauteen verrattuna. Korkokatetta vahvistivat suojaavista korkojohdannaisista saadut korot, joiden määrä korkokatteessa oli 2 875 tuhatta euroa (3 739). Korkotuottojen määrä oli 18 450 tuhatta euroa (16 470), jossa kasvua edellisvuodesta oli 1 980 tuhatta euroa eli 12,0 prosenttia. Korkokulut olivat 3 658 tuhatta euroa (2 098). Korkokulut kasvoivat edelliseen tilikauteen verrattuna 1 560 tuhatta euroa eli 74,3 prosenttia. Pipsa Sivula Henkilöstöjohtaja 16.1.2012 alkaen Petteri Pietarinen Pankinjohtaja Jukka Taimisto Pankinjohtaja Nettopalkkiotuotot olivat 5 056 tuhatta euroa (4 375). Tästä palkkiotuottojen osuus oli 5 807 tuhatta euroa (5 071) ja palkkiokulujen 751 tuhatta euroa (696). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 1 660 tuhatta euroa (1 261), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot olivat 515 tuhatta euroa (182) ja muista välitetyistä tuotteista 1 144 tuhatta euroa (1 079). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta 1 506 tuhatta euroa (1 194), palkkiot maksuliikenteestä 2 386 tuhatta euroa (2 144), palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 320 tuhatta euroa (262) ja palkkiot takauksista 83 tuhatta euroa (68). Palkkiokulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 7,9 prosenttia ja niitä oli 751 tuhatta euroa (696). Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 702 tuhatta euroa (694). Suojauslaskennan nettotulos oli 53 tuhatta euroa (-240). Muutos johtui suojauksen tehokkuuden paranemisesta. Erä muodostuu käypää arvoa suojaavien korkojohdannaisten ja suojattavien kohteiden käypien arvojen muutosten erotuksesta. Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään 1 309 tuhatta euroa (1 306). Saadut osingot ja rahasto-osuudet olivat 886 tuhatta euroa (858). Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui 202 tuhatta euroa (306). Liiketoiminnan muut tuotot olivat 221 tuhatta euroa (142). Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli 6 239 tuhatta euroa (5 934), mikä oli 5,1 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Muut hallintokulut olivat 5 191 tuhatta euroa (5 169) ja muut kulut 2 156 tuhatta euroa (1 884). Muut kulut käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 621 tuhatta euroa (638). Liiketoiminnan muut kulut olivat 1 535 tuhatta euroa (1 246). Arvonalentumistappiot luotoista pysyivät edelleen vähäisinä ja niiden määrä oli tilikauden aikana 100 tuhatta euroa (250). Liedon Säästöpankin taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tase Pankin tase kasvoi vuoden 2011 aikana 6,7 prosenttia ja oli vuoden lopussa 662 miljoonaa euroa (620). Taseessa olevien luottojen määrä oli 444 miljoonaa euroa. Talletusten määrä oli 514 miljoonaa euroa. Luotonanto Liedon Säästöpankin luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli 643 miljoonaa euroa (599). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot 444 miljoonaa euroa (443) sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli 198 miljoonaa euroa (156). Pankilla on jälleenrahoitusvelvoite välittämiinsä kiinnitysluottoihin. Jälleenrahoitusvelvoite toteutetaan vuodesta 2011 alkaen pitkäaikaisena vakuudettomana seniorluottona Aktia Hypoteekkipankille. Luoton määrä on sidoksissa välitettyjen luottojen määrään. Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 1 miljoonaa euroa (1). Miljoonaa euroa 31.12.2011 31.12.2010 Muutos-% 31.12.2009 Muutos-% Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 01-12/2011 01-12/2010 Muutos-% 01-12/2009 Muutos-% Korkokate 14 792 14 372 2,9 14 903-3,6 Nettopalkkiotuotot 5 056 4 375 15,6 3 667 19,3 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 36 10 279,8 2 400,6 702 694 1,1 595 16,7 Suojauslaskennan nettotulos 53-240 122,0 57-517,4 Muut tuotot 1 309 1 306 0,3 700 86,4 Tuotot yhteensä 21 949 20 516 7,0 19 924 3,0 Henkilöstökulut -6 239-5 934 5,1-5 523 7,4 Muut hallintokulut -5 191-5 169 0,4-4 708 9,8 Muut kulut -2 156-1 884 14,4-2 518-25,2 Kulut yhteensä -13 586-12 987 4,6-12 750 1,9 Kulu-tuotto -suhde 61,90 63,30 63,99 Arvonalentumistappiot luotoista -100-250 -60,2-158 58,4 Liikevoitto 8 263 7 279 13,5 7 017 3,7 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 451 450 0,2 447 0,7 Luotot 444 443 0,3 440 0,7 Muut saamiset 7 7-1,7 7 2,9 Sijoitukset 197 157 24,9 150 4,8 Saamiset luottolaitoksilta 41 31 32,4 24 29,3 Saamistodistukset 110 88 25,0 88 0,3 Osakkeet ja osuudet 34 27 27,1 27 0,7 Kiinteistöt 11 11-2,1 11-2,7 Johdannaissopimukset 5 5 4,4 6-15,1 Johdannaissopimukset vastaavaa 5 5 4,4 6-15,1 Yleisön talletukset *) 514 486 5,8 468 3,8 Velat luottolaitoksille 26 16 59,8 27-38,9 Liikkeeseen lasketut velkakirjat 28 27 3,3 25 9,4 Velat, joilla on huonompi etuoikeus 28 27 3,3 25 9,4 Oma pääoma 54 53 2,3 48 11,1 Tilinpäätössiirtojen kertymä 23 22 1,4 21 3,4 ROA % 1,0 0,9 1,0 ROE % 8,8 8,3 9,8 Tilikauden voitto 5 879 4 801 22,5 4 218 13,8 Vakavaraisuussuhde 22,85 % 24,81 % 23,56 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta 10 1970 Uusi toimitalo valmistuu Kirkkotie 3:een, Lietoon. 1984 Talletukset yli 100 miljoonaa markkaa. 1986 Nykyinen uudisrakennus valmistuu Lietoon. 11
Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä 208 miljoonaa euroa (198). Luotonannon nettolisäys oli 44 miljoonaa euroa eli 7,3 prosenttia. Talletukset kasvoivat vuoden aikana Pankin luotonanto jatkui tilikauden aikana nopeampana kuin rahoitusmarkkinoilla keskimäärin. Kotitalouksien asuntoluottojen määrä lisääntyi 30 miljoonalla eurolla (31), 7,6 prosenttia, 427 miljoonaan euroon (397). Kotitalouksien asuntoluotot kasvoivat Suomen Pankin tilaston mukaan vuonna 2011 Suomessa 6,6 prosenttia. Kotitalouksien kaikki luotot ja elinkeinonharjoittajien luotot olivat vuoden päättyessä 526 miljoonaa euroa (494), mikä vastasi 81,8 prosenttia (82,5) pankin koko luottokannasta kiinnitysluotot mukaan luettuna. Yritysten ja yhteisöjen osuus pankin luotonannosta kasvoi 18,2 prosenttiin koko luotonannosta oltuaan vuotta aiemmin 17,5 prosenttia. Luottojen määrä oli 117 miljoonaa euroa (105) kasvun ollessa 12 miljoonaa euroa ja 12,2 prosenttia. Myös yritysten osalta luotonannon kasvu oli nopeampaa kuin rahoitusmarkkinoilla keskimäärin. Järjestämättömien saamisten määrä säilyi edelleen matalalla tasolla ja niiden määrä oli 2 miljoonaa euroa (1) eli 1 miljoonaa euroa suurempi kuin vuotta aiemmin. Järjestämättömien saamisten määrä oli 0,3 prosenttia (0,2) kokonaisluotonannon ja taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärästä. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, 19 miljoonaa euroa (10) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Kasvu edellisvuoteen verrattuna johtuu pääasiassa siitä, että pankki on antanut omavelkaisen takauksen Aktia Pankki Oyj:lle kaikkien muiden samasanaisen maksuliikesopimuksen Aktia Pankki Oyj:n kanssa tehneiden säästöpankkien hyväksi. Takauksen kohteena ovat ne saatavat, joita Aktia Pankki Oyj:lle on saattanut syntyä maksuliikesopimuksen ehtojen rikkomisesta. Takausvastuun määrä on rajoitettu. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli 29 miljoonaa euroa (21) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät taseerään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa 2.8. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat 41 miljoonaa euroa (31). Määrä oli 10 miljoonaa euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli 110 miljoonaa euroa (88), mikä on 25,0 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. 28 miljoonaa euroa eli 5,8 %. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä 34 miljoonaa euroa (27). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli 12 miljoonaa euroa (11) ja muiden osakkeiden ja rahastoosuuksien osuus 22 miljoonaa euroa (16). Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli 11 miljoonaa euroa (11). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli 6 miljoonaa euroa (6) ja sijoituskiinteistöjen arvo 5 miljoonaa euroa (5). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 2.8. Johdannaissopimukset Pankki käyttää johdannaissopimuksia korkoriskiensä suojaamiseen. Tilikauden päättyessä johdannaisten positiivinen käypä arvo taseen vastaavaa -puolella, tase-erässä Johdannaissopimukset, oli yhteensä 5 miljoonaa euroa (5), josta käypää arvoa suojaavien johdannaisten osuus oli 5 miljoonaa euroa (5). Pankki suojasi käyvän arvon suojauksella avistaehtoista talletussalkkua. Suojausinstrumenttina olivat koronvaihtosopimukset. Johdannaissopimukset eritellään liitetiedoissa 2.5. Vakavaraisuuslaskennassa johdannaiset sisältyvät luottoja vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimukseen. Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli 514 miljoonaa euroa (486). Talletukset kasvoivat vuoden aikana 28 miljoonaa euroa eli 5,8 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä kasvoivat vuoden aikana 4 miljoonaa euroa eli 1,1 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli 319 miljoonaa euroa (316). Sijoittamis- ja asuntosäästöpalkkiotilien kasvu oli 25 miljoonaa euroa eli 14,5 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa 195 miljoonaa euroa (170). Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille ja liikkeeseen lasketuista debentuurilainoista, joilla on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla veloilla. Velat luottolaitoksille olivat 26 miljoonaa euroa (16). Erä sisältää muiden luottolaitosten pankkiin tekemät talletukset sekä pankin muut velat muille luottolaitoksille, 22 miljoonaa euroa (12). Muita velkoja ovat mm. repomyynnit, joiden määrä vuoden vaihteessa oli 22 miljoonaa euroa (10). Pankki laski liikkeeseen vuoden aikana debentuurilainoja 9 miljoonaa euroa. Tilikauden päättyessä liikkeeseen laskettuja debentuurilainoja oli pankin taseessa yhteensä 28 miljoonaa euroa (27). Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli 54 miljoonaa euroa (53). Lisäystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 1 miljoonaa euroa. Lisäyksen vähäiseen määrään vaikuttaa käyvän arvon rahaston määrän aleneminen 5 miljoonalla eurolla sijoitusten markkina-arvojen alenemisen johdosta. Tilinpäätössiirtojen määrä kauden päättyessä oli 23 miljoonaa euroa (22) ja ne koostuivat kokonaisuudessaan luottotappiovarauksesta, jota vuonna 2011 kasvatettiin suurin mahdollinen määrä. Varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 4,9 prosenttia saamisista ja varauksesta 1 miljoonaa euroa on siirretty vararahastoon. Luottotappiovarausta on kirjattu elinkeinoverolain mukainen enimmäismäärä. Konsernitilinpäätös Liedon Säästöpankki muodostaa konsernin, johon kuuluvat emopankki ja sen 69,7 %:sti omistama Kiinteistö Oy Liedon Kauppapiha ja 73,2 %.sti omistama Kiinteistö Oy Liedon Liikekeskus. Pankin tytäryhtiöt Kiinteistö Oy Liedon Kauppapiha ja Kiinteistö Oy Liedon Liikekeskus on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle, koska ne ovat luottolaitoslain 155 :n 3 momentissa tarkoitettuja pieniä tytäryhtiöitä. Tytäryhtiöiden vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Tytäryhtiöiden osakkeiden arvo emoyhtiön taseessa ylittää tytäryhtiöiden oman pääoman 1 miljoonaa euroa. Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot Liedon Säästöpankki kuuluu jäsenenä Säästöpankkien Vakuusrahastoon. Vakuusrahaston tehtävänä on säästöpankkien vakaan toiminnan turvaaminen. Rahasto on velaton. Rahasto ei ole tehnyt vuoden aikana uusia tukipäätöksiä. Rahastolla on varoja 22 milj. euroa (22). Vapaaehtoisessa vakuusrahastossa pankki ei kuulu sellaiseen yhteisvastuujärjestelyyn, jossa se vastaisi toisen pankin veloista tai sitoumuksista. Lisäksi säästöpankki kuuluu talletussuojarahastoon, joka turvaa tallettajan saamiset pankilta 100 tuhanteen euroon saakka. Pankin kannatusmaksu rahastolle oli 236 tuhatta euroa. Liedon Säästöpankki kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat. Vakavaraisuuden hallinta Liedon Säästöpankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankin vakavaraisuus oli 23 %. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Säästöpankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään ylläpitämään. Pankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Standardimenetelmässä vastuut jaetaan vastuuryhmiin ja vähittäissaamisten 12 1993 Suomen Säästöpankki pilkotaan ja Liedon Säästöpankki aloittaa laajenemisen. 1993 Konttorit Humalistonkadulle Turkuun sekä Loimaalle ja Oripäähän. 13
ryhmässä on määritelty luotonannon hajautukselle vaadittavat vähimmäisrajat. Liedon Säästöpankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Liedon Säästöpankin omat varat yhteensä olivat 94 miljoonaa euroa (91), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli 33 miljoonaa euroa (29). Ensisijaisten Vakavaraisuuslaskelma omien varojen määrä oli 69 miljoonaa euroa (62). Toissijaiset omat varat olivat 25 miljoonaa euroa (29), josta debentuurilainojen osuus 28 miljoonaa euroa (27). Liedon Säästöpankin vakavaraisuussuhde säilyi edelleen hyvällä tasolla, vaikka pankin vakavaraisuussuhde laski 1,96 prosenttiyksikköä ja oli vuoden lopussa 22,85 prosenttia. Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin oli 16,71 % (16,96 %). Omat varat 2011 2010 Ensisijaiset omat varat ennen vähennyksiä 71 477 843,56 65 034 548,86 Vähennykset ensisijaisista omista varoista -2 961 317,79-3 052 852,29 Ensisijaiset omat varat yhteensä 68 516 525,77 61 981 696,57 Toissijaiset omat varat ennen vähennyksiä 28 147 076,42 31 718 680,89 Ylemmät toissijaiset omat varat -10 723,58 4 456 680,89 Alemmat toissijaiset omat varat 28 157 800,00 27 262 000,00 Vähennykset toissijaisista omista varoista -2 933 322,80-3 000 132,13 Toissijaiset omat varat yhteensä 25 213 753,62 28 718 548,76 Omat varat yhteensä 93 730 279,39 90 700 245,33 Kokonaisvastuut yhteensä 711 039 520,95 647 349 125,26 Riskipainotetut vastuut Luotto- ja vastapuoliriski 371 313 778,56 328 077 780,80 Taseessa olevat erät 356 152 275,61 316 733 075,02 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 13 730 532,33 9 902 763,06 Johdannaiset 1 430 970,62 1 441 942,72 Operatiivinen riski * 38 823 008,67 37 449 729,38 Riskipainotetut vastuut yhteensä 410 136 787,23 365 527 510,18 Omien varojen vähimmäisvaatimus 32 810 942,98 29 242 200,81 Omien varojen vähimmäisvaatimuksen ylittävä määrä 60 919 336,41 61 458 044,52 Vakavaraisuussuhde (%) 22,85 % 24,81 % Ensisijaisten omien varojen suhde (%) 16,71 % 16,96 % *Standardi 4.3i Operatiivisen riskin vakavaraisuusvaatimus on muuttunut 31.12.2010. Vuoden 2010 operatiivisen riskin tuottoindikaattoreiden laskennassa huomioidaan suojauslaskennan nettotulos ja tuotot osakkeista sekä muista vaihtuva- tai kiinteätuottoisista arvopapereista vain konsernin ulkopuolisten yritysten osalta. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta lukujen vertailukelpoisuuteen. Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, markkinariskit sisältäen korko- ja hintariskit, rahoitusriskit, kiinteistöriskit sekä strategiset ja operatiiviset riskit. Pankki seuraa riskikartalla eri riskien keskinäisiä riippuvuuksia. Periaatteet ja organisointi Liedon Säästöpankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan visioon ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia sekä itse laadittuja raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maaseutuyrittäjät sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 69,9 % (71,5). Maaseutuyrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 6,3 % (6,6) ja muiden 23,7 % (21,9). Valtaosa, 77,2 % (77), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu paikallispankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin luottoryhmälle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja seuraamalla. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta. Seuranta perustuu jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa suurimpien asiakkaiden tai asiakaskokonaisuuksien vakuusriskit koko luottokantaan kohdistuvan arvonalennustarkastelun yhteydessä. Tarkastelu käsittää suurimpien asiakkaiden tai asiakaskokonaisuuksien vastuut ja kattaa noin viidenneksen pankin koko luottokannasta. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Lisäksi hallitukselle raportoidaan kerran vuodessa pankin 20 suurimman asiakaskokonaisuuden vastuu- ja vakuustilanne. 14 1994 Konttorit Naantaliin ja Hämeenkadulle Turkuun 1995 Konttori Runosmäkeen. 15
Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Pankilla ei ole asiakasluottokannassaan asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman rajan 10 % pankin omista varoista (ns. suuret asiakasriskit). Pankin luottolaitosvastuille on pankin hallitus määritellyt enimmäismääräksi luottolaitoskohtaisesti 10 25 % pankin omista varoista. Nämä rajat alittavat LLL 31.12.2010 määräyksen, jonka mukaan asiakasvastuu luottolaitoskokonaisuudelle ei saa ylittää pankin sisäistä rajaa, joka on maksimissaan 150 miljoonaa euroa tai 100 % pankin omista varoista mikäli 25 % pankin omista varoista alittaa 150 miljoonaa euroa. Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan kuukausittain raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä sekä käytettävissä olevista limiiteistä. Pankin hallitus on asettanut pankin maksuvalmiusrajaksi 5 % kattamattomien velkojen määrästä 1 6 kuukauden aikajänteellä. Maksuvalmiuden määrä on ollut edellä mainitulla kriteerillä yli kolminkertainen. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Liedon Säästöpankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan sekä laskemalla liikkeeseen debentuurilainoja. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen lähes 49 000 tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitoksiin. Pankin taseessa olevista luotoista on 13,5 % (10,9 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Pankin omista varoista annettujen luottojen suhde varainhankintaan oli vuoden lopussa 83,0 % (87,5). Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankin hallitus on myöntänyt toimivalle johdolle valtuudet suojaavien johdannaisten käyttöön. Korkoriskiään pienentääkseen pankki käyttää suojaavia johdannaissopimuksia, joiden käytöstä on tehty tarkempaa selkoa kohdassa johdannaissopimukset. Pankki käyttää korkoriskin mittaamisessa taseanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden ja kahden prosenttiyksikön muutoksen vaikutusta tulevien 1 60 kk:n korkokatteen ennusteeseen. Ennuste lasketaan raportointihetkellä markkinoilta saatavilla termiinikoroilla seuraaville viidelle vuodelle. Avoimen korkoriskin määrää mitataan korkoherkkyydellä, joka huomioi edellä mainittujen korkoshokkien vaikutuksen korkokatteeseen tulevina vuosina. Pankin korkoriski oli 31.12.2011 +/- 13 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta, jos korkotaso muuttuisi yhden prosenttiyksikön verran. Kahden prosenttiyksikön muutoksella pankin korkoriski olisi vastaavasti + 23/- 19 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta. Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan sijoitustoiminnan ohjeissa määritellyt puitteet pankin korkoriskin määrälle. Johdannaissopimukset Pankki suojaa korollisia velkojaan korkojen muutoksia vastaan korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojauslaskentaa koskevia määräyksiä sekä seuraa säännöllisesti suojausten tehokkuutta. Johdannaiset eritellään liitetiedossa 2.5. Pankki seuraa kuukausittain johdannaisiin liittyviä riskejä kuten johdannaisten käyvän arvon muutoksia verrattuna korkokäyrän muutoksiin sekä muutoksia pankin taseasemassa ja korkokatteen herkkyydessä koronmuutoksille. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten sekä volatiliteetin vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Pankin sijoitukset pörssinoteerattuihin osakkeisiin sekä osake- ja yhdistelmärahastoihin on hallituksen vahvistamassa sijoitustoiminnan ohjeessa rajattu enintään 15 %:iin omista varoista. Tilinpäätöshetkellä näitä sijoituksia oli yhteensä 9,7 miljoonaa euroa. Muiden osakesijoitusten määrä oli tilinpäätöshetkellä 12,2 miljoonaa euroa. Arvopapereiden kurssimuutokset alensivat pankin omia varoja yhteensä 4,6 miljoonaa euroa. Pankki seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksessä arvostettu pääosin tuottoarvomenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Pankin kiinteistöriskiä seurataan vuosittain hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on pieni verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu liitetiedossa 2.8. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin sitoutunut pääoma taseessa oli tilinpäätöshetkellä 5,6 miljoonaa euroa (5,9). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma taseessa oli määrältään 5,1 miljoonaa euroa (5,1), mikä on 0,77 % pankin taseen loppusummasta. Sijoituskiinteistöomaisuuden vuoden 2011 nettotuotto oli 6,4 % (8,7). Nettotuotolla tarkoitetaan kiinteistökohteen tuottoa suhteessa siihen sitoutuneeseen pääomaan. Strategiset ja operatiiviset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin toimintaympäristön kehitykseen nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Suunnittelussa hyödynnetään Säästöpankkiliiton analyysejä säästöpankkien tilasta ja kehityksestä sekä muiden talousanalyysejä tuottavien tahojen ennusteita toimialan, kilpailutilanteen ja taloudellisen toimintaympäristön kehityksestä. Operatiivisilla eli toiminnallisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin operatiivisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentävät laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on varauduttu jatkuvuussuunnittelulla. Operatiivisia riskejä seurataan keräämällä tietoa pankkia kohdanneista taloudellisista menetyksistä ja mahdollisista väärinkäytöksistä. Hallitukselle raportoidaan vähintään kerran vuodessa havainnot pankin operatiivisista riskeistä. Toimiva johto hyödyntää sisäisen valvonnan tuottamaa raportointia ohjeistuksen noudattamisesta sekä tietoja toimintaympäristön muutoksista. Sisäinen tarkastus Hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle. Pankin hallitus käsittelee sisäisen tarkastuksen laatimat tarkastusyhteenvedot vuosittain. Pankin sisäinen tarkastus on ulkoistettu. Sisäinen valvonta Pankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on pankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensisijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat pankin hallitus, toimitusjohtaja, muut johtoryhmän jäsenet, esimiehet ja toimihenkilöt sekä Risk Controller, jonka suorittama sisäinen valvonta ja raportointi ovat lähtökohtana sisäisen tarkastuksen arviolle pankin sisäisen valvonnan laajuudesta ja riittävyydestä. Toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiotasolle. 16 1996 Konttori Raisioon, 20 000 asiakkaan raja ylittyy. 1997 Konttorit Puutorille Turkuun ja Paimioon. 1998 30 000 asiakkaan raja ylittyy. 1999 Konttori Kaskenkadulle Turkuun, 35 000 asiakasta. 17