============================================================================

Klapitukki ajatuksia Lähettäjä Tuomo Aaltonen - 09.04.13 16:00 Viime ALMA lehdessä Tuula Mäenpää oli huolestunut jalostusmateriaalin kaventumisesta, mikäli käyttötulosvaatimus tulee muotovalioitumisen yhdeksi edellytykseksi. Mielestäni huoli on turha, koska ei aiemmin eikä vastakaan jalostuskäytön edellytyksenä ole valion arvo. Se mikä kaventaa jalostusmateriaalia on mikäli EJ rekisteröityä pentuetta ei voida siirtää FI rekisteriin, mikäli vanhemmat on todettu terveiksi ja muutenkin kelvollisiksi vanhemmiksi. Toisaalla lehdessä oli Joe Hendersonin artikkeli, jossa vannottiin suurikokoisten malamuuttien nimeen. Varmaan iso koira oli aikoinaan tarkoituksenmukainen, kun oli kiskottava raskaita kuormia suhteellisen pienellä koiramäärällä. Lämpötila oli usein useita kymmeniä asteita pakkasella ja usein kova viima vielä lisäsi kylmyyttä. Niissä olosuhteissa ei ollut haittaa suuresta koosta. Mutta niissä olosuhteissa, joissa esim. itse tulee ajeltua ei suuresta koosta ole kuin haittaa. Ruunaalla pari viikkoa sitten nolla kelissä kevytrakenteinen narttu piti liinan kireällä lähes koko matkan kun hieman kookkaampi uros joka on innokas vetäjä joutui jo välillä huilaamaan löysällä liinalla. Ei toki tarvitse jalostaa toista siperianhuskyn kaltaista rotua, mutta kohtuus koossa ja turkin määrässä lienee paikallaan. Itse en haluaisi valjakkooni juuri rotumääritelmän ihannekoon ylittäviä koiria. Lähettäjä Minna Huuhtanen - 10.04.13 12:31 Lomapäivien ratoksi minäkin tuumailin noita asioita, miusta toi EJ rekkari homma ei kyllä ole mitenkään suuri asia, koska noita EJ pentueita ( luojan kiitos) on kuitenkin suhteellisen vähän. Tuo koko homma on mietityttänyt enemmänkin, kun se osuu "omalle kohdellekkin", meillä siis 2 narttua joista toinen reippaasti rotumääritelmää suurempi ja toinen taas reippaasti pienempi. Molemmissa on hyvät puolensa ja huonot puolensa.. pieni tosin on paljon työskentelyintoisempikin. Pienempi pärjää hyvin valjakossa mutta yksin työskennellessä esim, kickbiken edessä siltä loppuu voimat pian. Isompi taasen ve kickbikea ja laiskaa emäntää jos niin tahtoo hyvinkin mutta suuri koko näkyy nopeudessa ja esim nopeamman valjakon mukana hyytyy pian. Myös umpihangessa tuo suurempi hyytyy nopeammin. Eli kyllä sillä rotumääritelmällä on tarkoitusensa.:) Lähettäjä Tuula Mäenpää - 11.04.13 12:04 Tuomo Aaltoselle kommentti: koiranäyttelyjen tarkoitus on jalostusmateriaalin arviointi. Kun ihmiset menettävät mielenkiintonsa tuoda koiriansa esille ei tällainen arviointi ole mahdollista. Ruotsissa on käynyt juuri näin. Mikko Vähän ilmoitus toisaalla täällä foorumissa Kiimingin kilpailukokeesta kertoo asian toiselta kantilta: on oltava neljä koiraa ett saa edes yrittää vaadittavaa rek tulosta. -Tuula Lähettäjä Christina Sanchez - 11.04.13 14:16 Eikö kasvattajien kuuluisi olla rotunsa asiantuntijoita? Siispä heillä pitäisi olla riittävästi näkemystä siitä, mikä koira on jalostuskelpoinen ilman näyttelytuloksia? Muotovalion arvo kun ei tosiaan ole jalostuskäytön vaatimuksena. Toisaalta kuka tahansa voi teettää pentuja kunhan terveysvaatimukset ovat kunnossa. Ruotsin esimerkistä olisi mielenkiintoista kuulla lisää. Onko siellä todella jätetty koiria pois jalostuksesta puuttuvien käyttötulosten vuoksi? Kokoasiassa minusta on tervettä, että rodussa on isoja ja pieniä yksilöitä. Sehän kertoo vain laajasta geeniperimästä. Malamuutt ei ole tarkoitettu nopeuskilpailuihin vaan raskaan kuorman vetämiseen. Suuren vaihtelun ansiosta meillä on koiria, joilta löytyy voiman lisäksi myös nopeutta. Erilaisille tyypeille on onneksi tilaa ja tarvettakin. :)

Lähettäjä Juha Timlin - 11.04.13 15:39 Muistetaan että ei ole esim. ALMAN vika, ettei REK tulosta voi käsittääkseni yrittää pienemmällä koira määrällä. Lisäksi, kuka tahansa pystyy teettämään pentuja välittämättä terveystuloksista, ja välittämättä virhegeeneistä, joka ei ole hyväksy järkevät pennuttavat vain terveitä koiria, ja eivätkä käytä koiria joissa on virhegeeni tarkoitusperäiseen jalostukseen. Sitten kysymys koosta, hajontaa on hyvä olla, mutta se ei saa karata käsistä, jättiläisiä ei pitäisi tarkoituksella jalostaa. Malamuut saa liikkua nopeaa ja tehokkaasti, siinä ei ole mitään vikaa, vai onko? Omasta mielestäni malamuutin pitää pystyä vetämään tehokkaasti raskaita kuormia pitkiäkin matkoja. Kuin silloin joskus hyvinä aikoinaan syntyperillään, jossa oli h******n kylymä aina.:) Uskoisin että aikoinaankin on kokohajonta ollut aikaslailla samaa mitä nykyäänkin. Jos ajattelee vaikka ihmistä, tottahan se on, että keviämpi sutjakka kunnossa oleva jaksaa paremmin kuin 10-30 ylipainoinen. Ja jos ei reenaa, ilman reeniä jaksaa vielä huonommin. Lähettäjä Tuula Mäenpää - 11.04.13 16:00 Christina: kasvattajien pitäisi olla rodun asiantuntijoita. Kuitenkaan kasvattajat eivät pysty kristallipallosta näkemään potentiaalisia jalostuskoiria jos niitä ei tuoda mihinkään esille. Emme voi ajella pitkin ihmisten pihoja koiria etsimässä. Useimmat kasvattajat käyvät näyttelyissä katsastamassa jalostusmateriaalia koska sitä vartenhan näyttelyt ovat. Ja Ruotsissa malamuutteja ei ole tuotu näyttelyihin juuri siitä syystä kun niille ei ole mahdollista saada sieltä titteliä. Sama ilmiö näkyy Suomessa niissä roduissa, joissa on tiukat käyttöpuolen ehdot muotovalion arvolle. -Tuula Lähettäjä Tuomo Aaltonen - 11.04.13 16:10 Mikäli joku tarvitsee tuomarin arvion koiransa kelpoisuudesta jalostukseen(ei välttämättä huono asia),niin on ikävä juttu, jos käyttötuloksen vaatiminen valioitumiseen saa aikaan sen että jättää sen takia näyttelyissä käynnit. KVK tulos riittää käyttötulokseksi ja senhän yhden koiran omistaja voi suorittaa. Tulevaisuudessa voisi olla hyvä lisä valikoimaan yhden koiran ahkioveto esim. talvipäivillä. Eikä se lainakoira omassa valjakossa ole aivan mahdoton rasti, itsekkin olen siitä selvinnyt. Enkä ole mikään Cesar Milan enkä edes halpa kopio. Kokokirjo on tosiaan ihan hyvä, kunhan sen koon ja turkinmäärän kohdalla ei liioitella. Ne ihannemitat on varmaankin osuneet aika kohdilleen. Jos kuuden hieman vanhemman huskyn valjakko vetää kohtuullisen kookasta mönkkäriä kuskeineen ja karttureineen ja pysyy väkivahvojen muuttivaljakoiden tahdissa, niin taitaa se halu työskennellä korvata mahdollisia puutteita koossa. Kun katsoo noita KVk-tuloksia niin ihan kunnioitettavia kuormiahan nuo suht pienetkin koirat kiskoo. Lähettäjä Juha Timlin - 11.04.13 16:43 Jos tuolla halutaan kaivaa tuota muutosta meidän pään MVA:n arvoon, niin siitä muutoksesta ei saa ongelmaa kirveelläkään. Näyttelyissä aktiivisesti käyvät voisivat käydä myös aktiivisesti rekikoirakisoissa ja KVK kokeissa katsomassa potenttiaalista jalostusmateriaalia, ja varmaan osa tekeekin.

->malamuutti ei ole rotutyypillinen Malamuutti, jos se ei halua liikkua painojen kanssa. Vaikka runko/body ois kuin huippu tahansa. ;) Lähettäjä Sari Kinnunen - 11.04.13 19:05 Sama koskee myös niitä aktiivisesti REK-kokeissa käyviä, jotka eivät eksy näyttelyihin. Miksi asia on niin? Yhtälailla sen aktiivisesti rekiuria juoksevan malamuutin tulisi vastata rotumääritelmää ja näin ollen pärjätä myös siellä näyttelykehässä. Lähettäjä Juha Timlin - 11.04.13 19:41 Niimpä. Mutta eihän se sitä tarkoitakkaan, että jos koira juoksee ja toimii hyvin urilla, niin auttamatta sen runko on priimaa ja pärjää kehässä, sehän voi olla melkeen tai ei läheskään ihanteellinen, joten sillä ei välttämättä pärjätä helposti kehässä. Jokainen oman johtopäätöksensä siitä, onko se koira kelvollinen jalostukseen vaiko ei, vaikkakin se olisi täysin terve. Toisia kiinnostaa koiran käyttäminen, toisia näyttäminen, ja joitain kumpikin. Omasta mielestä rekikoira kuuluu rekiurille, näyttelyitä unohtamatta, ja linja tuomioita hakematta. Lähettäjä Sirpa Salo - 11.04.13 20:45 Niimpä. Mutta eihän se sitä tarkoitakkaan, että jos koira juoksee ja toimii hyvin urilla, niin auttamatta sen runko on priimaa ja pärjää kehässä, sehän voi olla melkeen tai ei läheskään ihanteellinen, joten sillä ei välttämättä pärjätä helposti kehässä. Jokainen oman johtopäätöksensä siitä, onko se koira kelvollinen jalostukseen vaiko ei, vaikkakin se olisi täysin terve. Toisia kiinnostaa koiran käyttäminen, toisia näyttäminen, ja joitain kumpikin. Omasta mielestä rekikoira kuuluu rekiurille, näyttelyitä unohtamatta, ja linja tuomioita hakematta. Kyllä ihmetyttää tuo Juhan eka lause - Miksi pirussa piti sitten saada muotovalio titteliin pakollinen käyttötulos jos ei käyttökoirien tarvitse olla sen näköisiä että niitä voi kehään viedä ja että ne pärjäisi siellä!! Miksi siis näyttelyissä käyvien pitää pärjätä kisoissa toimi toisin päin??? Ihme ajattelua!! Toivon todella ettei ko. vaatimuksenne mene läpi SSKYssä - Vai pitäsköhän vielä tehdä esitys että saatas taas uusi käsittely ALMAssa ko. asiasta!! Lähettäjä Juha Timlin - 11.04.13 21:25 Eihän tuo nyt sitä tarkottanut etteikö niiden pidä olla rodunomaisia, totta tietenki niiden pitisi olla. Eikä täsä yleistetä mitään. Eikä tarkoiteta sitäkään, että auttamatta kyseistä yksilöä käytetään jalostukseen. Mutta tuohan on Sirpan johtopäätös asiasta. Tässä e kysymys mistään MVA:n arvosta, vaan tapauksista joita varmaan jonkin verran on Ja tuosta MVA:n muutoksesta saa tapella facebookissa aivan vapaasti, ja pitäkää se siellä. Täällä pysytään mieluummin klapituk ajatuksissa!!;) En ole varmaan ainut joka on samaa mieltä

Lähettäjä Tuomo Aaltonen - 11.04.13 22:49 Hyvä ajatus että vaihdetaan vaan klapitukki ajatuksia, eikä juupas eipäs kiistellä muotovalio vaatimuksista. Kaikkien mielipiteet on yhtä arvokkaita vaikka ei ite samaamieltä olisikaan. Mitä näyttelyihin tulee niin varmaan olisi hyvä käydä sekä näyttelyissä että ajaa mahdollisimman paljon koirilla. Mutta jos jompiku jää vähemmälle niin ite jätän mieluusti nuo näyttelyt taka-alalle. Mikäli koirilla ajetaan paljon, kuormalla ja ilman tehdään useamman päivän reisuja ja jos löytyy vielä pitkänlinjan harrastajia, jotka ovat testanneet sukua/sukuja useamman sukupolven ajan niin silloin kyllä selviää onko koiran rakenne oikeanlainen rekikoiran tehtäviä ajatellen. Mikäli koirat pysyvät terveinä vanhoiksi asti ilman merkittäviä nivel- ja muita luustovammoja ja taival taittuu "rodunomaista" vauhtia on se rakenne silloin aika kohdillaan. Ei siinä tarvita ulkomuototuomaria sitä kertomaan. Tähän täytyy lisätä, että itellä nuo vuotuiset kilometrit ei kummosia ole ja vaellusreissuja ei ole tehty toivottavasti vanhoilla päivill asia edes hieman korjaantuisi, sillä ajamista varten on rotu valittu ei näyttelyitä silmälläpitäen. Lähettäjä Tuula Mäenpää - 12.04.13 06:58 Tuomo Aaltonen kirjoitti: "Mikäli koirat pysyvät terveinä vanhoiksi asti ilman merkittäviä nivel- ja muita luustovammoja ja taival taittuu "rodunomaista" vauhtia on se rakenne silloin aika kohdillaan. Ei siinä tarvita ulkomuototuomaria sitä kertomaan." Niin, että jokainenko on asiantuntija ja ihan ite päättää että siellä omalla takapihalla on ne hyvät malamuutit ja jos ne juoksee eteenpäin ja kestää koivillaan niin ne käy jalostukseen ellei ihan kauheita vaivoja pukkaa? Se on kai kova paikka tuoda se oma mussukka kriittisen tuomarin arvioitavaksi..olisiko kuitenkin se vanha totuus totta edelleenkin, että aika moni on sokea omien koiriensa virheille? Ja että se kirpaisee kun sen mahtavan rodun edustajan roikottaa näyttelyyn ja joku vähemmän sokea hiukan valaisee asioita? No näillä Tuomon periaatteilla jos mennään ja 'jalostetaan' niin kymmenen vuoden päästä ei täälläkään enää rotua tunnista malamuutiksi.. -Tuula Lähettäjä Tuomo Aaltonen - 12.04.13 10:16 Se on totta, että en missään tapauksessa puhu omalla kohdalla jalostuksesta, aika näyttää onko edes kasvatusta, tuskin sitäkään muuta kuin omiin tarpeisiin. Nykyäänhän nekin jotka jalostavat tätä rotua puhuvat sen puolesta että rotu pitää säilyttää alkuperäisenä. Tämän alkuperäisyyde käsittänyt niin, että tarkoitetaan niitä koiria joita Mahlemiutit käyttivät arjen työjuhtina. En ole syvällisemmin perehtynyt koiranäyttelyiden historiaan, mutta käsittääkseni Mahlemiuteilla ei varsinaisia koiranäyttelyitä ollut. Valinta minkä koirien pennut jätettiin tapahtui työnäyttöjen perusteella. Ei kait se rohkeudesta ole kiinni ettei näyttelyissä tule liiemmin hypättyä. Ei se helppoa ole kisoihinkaan osallistua, kun saattaa rämpiä aivan surkeeta vauhtia muihin nähden ja sekös tällasta kilpailuhenkistä ottaa päähän, ettei ole osannut treenata koiriaan parempaan kuntoon. Taisin tuolla aiemmin mainita, että olisi varmasti hyvä osallistua sekä näyttelyihin että kisoihin ja kvk:iin. Itsellä vastenmielisyys näyttelyitä kohtaan johtuu monestakin seikasta, joita en nyt käy ruotimaan. Malamuuteillahan on varsin terveet arvosteluperusteet, että ei se siitä kiinni ole. Varmaan jossain vaiheessa vielä tulee pyörittyä näyttelykehässä naama punasena, kun haluais olla jossain ihan muualla, mutta vaalean punasta "pleiseriä" en kyllä osta:). Lähettäjä Anne Korhonen - 12.04.13 12:14 Niin, kasvattajien pitäisi olla asiantuntijoita, mutta kun aina on niitäkin jotka eivät ole sitä. Ei tutustuta muuta kuin siihen omaan

"rekkuun" ja se on omaan silmään maailman kaunein ja paras vetokoirakin.. Näkemystä puuttuu laajemmin rodusta. Ja jos kasvatetaan tuolla Tuomon mallilla, että jos ne vanhaksi asti kestää niin ovat ne rodunomaisia, niin mistäs sen tiedät 2-3 vuotiaasta koirasta onko se rodunomainen kun silloinhan ainakin nartun on syytä niitä pentuja tehdä eikä 11-vuotiaana.. Mistä sitä näkemystä sitten saa jos haluat nähdä, verrata ja katsella mahdollisia kiinnostavia koiria? Ok, esim näyttelyistä ja kisoista/kokeista. Verrataanpas vähän niitä tapahtumia.. Kisoissa/kokeissa: Tarkistat järjestäjien sivuilta mihin aikaan starttaa luokka/luokat joissa arvelet (tai tiedät) olevan malamuutteja mukana. Menet paikalle, kiertelet ympäriinsä.. Koirat ovat ketjuissa/autoissa ennen starttia. Riehuvat tai makaavat siellä ja omistaja kiireisenä touhuaa ympäriinsä. Sitten ne kiireellä valjastetaan ja joudutaan lähtölinjalle, startti ja sinne mänj'..takaisin tuloa odotellaan sitten enempi tai vähempi matkasta riippuen. Sitten se urhea valjakko saapuu maaliin, pikainen pysähdys toimitsijoiden luona ja varikolle. Koirat juotetaan, kuskilla on kiire vaihtamaan kuivia vaatteita.. Paljonko siinä ulkopuolinen näki niistä koirista ja niiden rakenteesta? Rakenteesta ei paljoa, luonteesta sen miten käyttäytyy omassa valjakossa ja ehkä sen miten käyttäytyy lähimmäksi sattuneita valjakoita kohtaan. Et tiedä mitä koiria juoksi valjakossa, kuskin nimen näät lähtölistasta, mutta missään ei kerrota oliko hänellä omat koirat (jos satut tietämään mitä koiria omistaa) vai ol lainakoiria seassa. Kirjoitat jälkeenpäin toiveen valjakkoesittelyistä ALMAN foorumille ja ehkä kukaan ei vastaa.. Ehkä tuloksiin ilmestyy jossain vaiheessa koirien nimet, mut mikä niistä oli mikä? Näyttelyissä: Katsot näyttelyn sivulta moneltako on malamuuttien kehä ja menet paikalle. Kehän reunalla on häkkejä, osa koirista on niissä, osa on omistajan/esittäjän kanssa ulkopuolella. Harjailevat koiria, juttelevat ja lukevat luetteloa. Otat itsekin luettelon ja katsot minkänimisiä koiria on paikalla, mietit haluatko seurata jonkun/joidenkin kohtaa tarkemmin vai seuraatko kaikkien arvostelun. Saatat jututtaa jotakin omistajaa ja koiraa jo ennen kehää. Sitten alkaa kehä, istut alas penkille ja alat seurata koiria. Osa esiintyy rauhallisesti, osa vähän riehuu. Seuraat numeroiden perusteella koiria, tiedät heti mikä koira on kyseessä, näät omistjan nimen luettelosta. Kiinnostut jostakin koirasta, katsot minne esittäjä menee sen kanssa ja voit kävellä juttelemaan koirasta lisää.. Mitä ulkopuolinen näki? Koiran seisomassa ja liikkeessä, sen miten se suhtautui tuomariin ja muihin koiriin kehässä ja kehän reunalla. Jos et haluakaan mennä juuri siellä juttelemaan omistajan kanssa, niin ainakin sinulla on nimi tiedossa ja voit ottaa yhteyttä vaikka myöhemmin. No, otetaan vielä KVK-koekin vertailuun: Katsot missä ja monelta koe on, menet paikalle. Esillä on lista osallistuvista koirista, niiden omistaja ja ohjaaja. Voit seurata koiran suorituksen hyvältä etäisyydeltä ja mennä suorituksen jälkeen jututtamaan omistajaa. Mitä ulkopuolinen näki: Jos olit paikalla jo punnituksen aikaan, näit miltä koiran näyttää ilman valjaita. Koiran valjaat päällä, ainak jossain määrin sitä miten se vuoroaan odottaessa käyttäytyy muita koiria kohtaan. Ihan vaan tällaisena pohdiskeluna kunnon yöunien jälkeen... :) Lähettäjä Anne Korhonen - 12.04.13 12:16 Tuomolle vielä; malamuutti on kehittynyt alunperin luonnon kannasta ilman näyttelyitä JA ilman kokeita/kisoja. Samoin on kehittynyt lukemattomat muut koirarodut maailmassa. Näyttelyt JA kokeet/kisat ovat ihmisen luoma systeemi eikä niitä mikään ole alunperin ollut jalostusta ohjaamassa. Lähettäjä Juha Timlin - 12.04.13 14:44 Anne Korhonen kirjoitti: Tuomolle vielä; malamuutti on kehittynyt alunperin luonnon kannasta ilman näyttelyitä JA ilman kokeita/kisoja. Samoin on kehittynyt lukemattomat muut koirarodut maailmassa. Näyttelyt JA kokeet/kisat ovat ihmisen luoma systeemi eikä niitä mikään ole alunperin ollut jalostusta ohjaamassa. Paitsi että se työ mitä ne on tehnyt, on ollut koko ajan koetta. Sen pohjalta tehokkaimpia koiria on sitten jalostettu. Tärkeintähän on käyttää jalostukseen vain rakenteeltaan ja luonteeltaan terveitä koiria, joilla ei ole geenivirheitä mm. woolly ja PN Onneksi saamme kiittää nykyistä tiedettä, jonka avulla niitä pystytään tutkimaan, ja selvittämään kuka on minkäkin geenin kantaja kuka ei. Mutta valitettavasti joidenkin geenien pohjalta on myös tarkoitushakuisuutta miten jalostetaan. On olemassa rotumääritelmä minkä mukaan jalostuksen pitäisi mennä, kaikki mitä tehdään vastaan on väärin. Kukaan ei varmaan ole tästä as

mieltä. Lähettäjä Tuomo Aaltonen - 12.04.13 15:55 Alkaa kohta mennä jankkaamiseksi, mutta mahtuuhan sitä maailmaan. Annen mainitsema ongelma; mikäli seuraa miten se koira vanhana voi, ottaa aikaa. Se on totta ja siksi mainitsinkin että on/olisi hyvä et löytyy pitkänlinjan harrastajia jotka ovat testanneet sukua useamman polven ajan. Silloin se totuus alkaa paljastumaan. Tämä sama ongelmahan on näyttely puolella, jos joku yksilö saa hyvät arvostelut se ei kerro koiran kestävyydestä työkäytössä pidemmän päälle yhtään mitään, eikä sen jälkeläisten laadusta. Sen lisäksi näyttelyissä ei juuri paljastu sen enemmän koiran luonne kuin kisa ja koepaikoillakaan. Klapitukkijärjellä ajatellen luonteen sopivuus valjakkokäyttöön selviää parhaiten valjakossa muitten valjakoitten kanssa vaeltaessa, kisailtaessa ja treenatessa. Ei se varmaan ainoa tapa sitä luonneta ole testata mutta luontevin kuitenkin. Husky-, puhumattakaan alaskanhuskypuolella koirilla on vuosikymmeniä ajettu kunnolla ja siellä on suht helppo ottaa selvää suvut joissa koirat kestää rodunomaista työskentelyä ja tehdä oma valinta mistä saattaisi itselle löytyä hyvä työskentelijä, pentu ta jalostusuros. Malamuuttien parissa on jo niinpitkään keskitytty pääosin näyttelyharrastukseen ja laiminlyöty käyttöpuoli suuremmalla rintamalla. Onneksi näyttää olevan tulossa innokkaita vetopuolenharrastajia lajinpariin ja toivo paremmasta ei ehkä ole kokonaan mennyt ja tulevat harrastajasukupolvet saavat nauttia työskentelevistä malamuuteista täysin rinnoin. Lopuksi veilä mikäli Annelle ja Tuulalle on tullut käsitys, että minä kuvittelen omassa tarhassa olevan jotenkin ylivertaisia koiria, on se käsitys syytä korjata. Minulla on varsin realistinen käsitys omista koiristani. Kaksi niistä on sellaisia, joitten jälkeläisen itselleni huolisin. Lähettäjä Rami Kurikka - 12.04.13 18:18 Tuomo Aaltonen kirjoitti: Hyvä ajatus että vaihdetaan vaan klapitukki ajatuksia, eikä juupas eipäs kiistellä muotovalio vaatimuksista. Kaikkien mielipiteet on yhtä arvokkaita vaikka ei ite samaamieltä olisikaan. Olihan tuo vitsi, olihan? Vaikkei kyllä naurattanutkaan, ei ihan siltä ole viimeaikoina tuntunut! Ja tuosta MVA:n muutoksesta saa tapella facebookissa aivan vapaasti, ja pitäkää se siellä. Täällä pysytään mieluummin klapituk ajatuksissa!!;) En ole varmaan ainut joka on samaa mieltä Tuota en ymmärrä että miksei saisi noinkin tärkeästä asiasta keskustella yhdistyksen omalla foorumilla?! Eikö olisi tärkeää, että k tietäisi missä mennään asian tiimoilta ( vai sekö on tarkoitus )? Ei kaikki ole face-ryhmissä! Lähettäjä Juha Timlin - 12.04.13 18:48 MVA asia on tärkeä, mutta ei sitä tarvi joka topikkiin vetää, ja alkaa kertaalleen kirjoitettuja asioita toistaan, kirjoitetaan mieluummin sille omalle avatulle keskustelulle jatkoa. Täsä kukaan mitään salaile, mutta sekin on näköjään jokin johtopäätös asia Ja nimen omaan, kaikki eivät ole facebookissa välttämättä ollenkaan. Lähettäjä aija hauta-aho - 12.04.13 23:44

Tässä taas aikani luettuani, ajattelin muutaman märän klapin heittää sekaan. Tällä kertaa sekä käyttökoirarodun kasvattajana ett hitusen myös kennelneuvojana. Koira - eläinsuojelulainsäädäntöä Koiran lajinomaisen liikunnantarpeen tyydyttämisestä on huolehdittava riittävästi. Tällainen lause löytyy eläinsuojelulainsäädäntöä koskevasta Eviran oppaasta. Jos kaikki Suomen vaikkapa nyt malamuutinomistajat lain kirjaimen mukaisesti käyttökoiriaan lajille kuuluvaan tapaan liikuttaisivat, ei täällä tarvitsisi tällaisia keskusteluja käydä. Jokainen ymmärtäisi sen, mitä eräs viisas näyttelytuomari minulle kerran sanoi: "Näyttelyt ovat vain kauneuskilpailuja, ei hän voi nähdä, mikä on kunnon rekikoira, sen näet uralla!" Jos joku todella niin luulee, hänellä on väärä rotu käyttökoirarodun itselleen on valinnut. Tietysti sillä luulolla helpolla pääsee... Ei se aina niin mukavaa ole syyspimeässä vesisateessa työpäivän jälkeen, mutta mentävä se vaan on! Mukana on vanha kuva alkuaikojen koirastamme, Kree Vanka Pokotusta, jota käytettiin jalostukseen ja vein sen myös suomalaiselle, jo silloin ja edelleenkin kovasti kuuluisalle suomalaiselle tuomarille v. 1992. Olimme ajaneet koko syksyn ja talven ja juuri Ossi oli ajanut pienellä valjakolla Tervastulet (50x50x50km). Asiantunteva tuomio oli, että oli mentävä kotiin kasvattamaan lihaksia (koiran) ja show-haskit voittivat! (Olivat varmaan hyvin lihaksekkaita.) Paras terveysarvio löytyy sekin rekiurilta. Kun muutti rupeaa olemaan noin kolmevuotias, sillä on jo satoja ja satoja kilometrejä treeniä takanaan, (sillä sehän oli malamuutin lenkitysmuoto...) Silloin on tullut esille myös kropan heikot kohdat ja treenausinto eri vuodenaikoina. Eli, ei se tämän vaikeampaa ole, kun vain tajuaa, että siellä tarhassa ei ollutkaan villakoiria!! Lähettäjä Anne Korhonen - 12.04.13 23:54 Tuomo, ihanko tosissaan sinä olet sitä mieltä mitä kirjoitat: "Malamuuttien parissa on jo niinpitkään keskitytty pääosin näyttelyharrastukseen ja laiminlyöty käyttöpuoli suuremmalla rintamalla. Onneksi näyttää olevan tulossa innokkaita vetopuolenharrastajia lajinpariin ja toivo paremmasta ei ehkä ole kokonaan mennyt ja tulevat harrastajasukupolvet saavat nauttia työskentelevistä malamuuteista täysin rinnoin." Onko sinulla mitään näkemystä siitä millaisia kasvattajia on esim rodun kotimaassa? Luuletko tosissaan, että siellä on laiminlyöt käyttöpuoli ja keskitytty pelkästään näyttelyihin. Tai muissa pohjoismaissa.. Aika pahaa yleistämistä on tuollaisen kirjoittaminen!! Oletko oikeasti sitä mieltä, että Suomessa on laiminlyöty käyttöpuoli ja keskitytty pelkästää näyttelyihin? Onko sinulla oikeasti ollenkaan käsitystä mitä tässä maassa on tapahtunut aikana ennen "nykypäivää" ja sinunkin rodun parissa olemista? Oletko oikeasti itse jutellut useiden kasvattajien kanssa ja tiedät minkä verran he ovat tehneet esim pitkiä vaelluksia, vai oletko vain kuunnellut jonkun sinulle kertomia juttuja siitä että ei kukaan ole mitään koskaan tehnyt? Ehkä kannattaisi muistaa, että innokkaita vetoharrastajia on ollut Suomessa ja ympäri maailmaan jo kauan ennen nyt tulevia uusia harrastajia.. Lähettäjä Sari Kinnunen - 13.04.13 13:04 Tuomo Aaltonen kirjoitti; Se mikä kaventaa jalostusmateriaalia on mikäli EJ rekisteröityä pentuetta ei voida siirtää FI rekisteriin, mikäli vanhemmat on todettu terveiksi ja muutenkin kelvollisiksi vanhemmiksi. EJ= ei jalostukseen rekisteri. Se miksi koira sinne joutuu on yleensä se, että koiran vanhemmat eivät ole täyttäneet FI rekisteröinnin ehtoja. Vaikkakin vanhemmat ne ehkä sitten myöhemmin tutkimusten myötä täyttäisivätkin ei poista sitä tosiasiaa, pentue ei ole ollut suunniteltu astutushetkellä. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty eli koska maahamme syntyy suunniteltuja pentueita, miksi ne ei -suunnitellut pitäisi pystyä siirtämään FI rekisteriin. En kiellä sitä etteikö siellä voisi olla jalostuksellisesti helmiä, mutta jos ja kun vanhemmat eivät täytä asetettuja kriteereitä astutushetkellä on siirtomahdollisuus väär niitä kasvattajia kohtaan jotka ovat huolehtineet asiansa oikeassa järjestyksessä oikeaan aikaan oikein ja tehneet huolellisen taustatyön. Jalostamista ei ole se, että tehdään sarja suunnittelemattomia tekoja, joita sitten pyritään jälkikäteen perustelemaan s että nyt syntyikin se helmi, yhtä hyvin olisi voinut tulla sutta ja sekundaa. Oikein käytettynä EJ-rekisteri tukee kasvattajien jalostustyötä, koska kasvattaja voi halutessaan laittaa ne pennut joita ei

jalostuskäyttöön halua johonkin käytössä olevaan rekisteriin. Pennun ostaja tekee itse valinnan pentua hankkiessaan millaisen koiran ostaa ja jos on päättänyt ostaa EJ-rekisteröidyn pennun on hyväksynyt sen, että koiraa ei voi jalostukseen käyttää ja, että kasvattaja on joko joutunut tai omasta tahdostaan rekisteröinyt pennun EI-jalostuskäyttöön rekisteriin. Kasvattaja ei voi perustella suunnittelematonta pentuettaan sillä, että pentue voidaan jossain vaiheessa siirtää FI-rekisteriin kun vanhemmat on terveeksi tutkittu. Tällä tavoin toimien kasvattaja ei ole tietoisesti pyrkinyt parantamaan rotua. Tällainen kasvatustoiminta kaventaa ainoastaan jalostusmateriaalin leveyttä, koska ainoastaan laajalla suunnitelmallisella jalostamisella voimme edes jotenkin yrittää parantaa rotumme tilaa, yksittäinen hyvä yksilö suunnittelemattomassa jalostamisessa ei laajenna rotumme jalostuspohjaa. Lähettäjä Marja-Liisa Kiuru - 13.04.13 13:34 Jaa, josko muutaman oman ajatuksen tähän ketjuun toisi... Muistetaan että ei ole esim. ALMAN vika, ettei REK tulosta voi käsittääkseni yrittää pienemmällä koira määrällä. Ei ole Alman "vika", mutta ei ole Almalla siihen myöskään vaikutusmahdollisuuksia. Kaikessa malamuuteille esitettävissä vaatimuksissa ja rotua kokonaisuutena koskettavissa asioissa tulisi ottaa huomioon koko malamuutinomistajien kirjo / Alman jäsenistö ja vaatimusten tulisi palvella kaikkia tasapuolisesti. Suomen malamuuttikannassa on kuitenkin harvemmassa ne harrastajat, joilla löytyy iso lauma pihasta. Malamuutti saa liikkua nopeaa ja tehokkaasti, siinä ei ole mitään vikaa, vai onko? Omasta mielestäni malamuutin pitää pystyä vetämään tehokkaasti raskaita kuormia pitkiäkin matkoja. Nopea ja tehokas malamuutti - mitä se sitten tarkoittaa? Jos sillä viitataan "laukkakoneeseen", ei se ole silloin mielestäni perinteinen rotutyypillinen malamuutti. Jos sillä taas viitataan malamuuttiin kestävänä ja tehokkaana ravaajana, joka kykenee vetämään kuormaa rodulle tyypillisellä vauhdilla, silloin puhutaan rotutyypillisestä malamuutista. Tällä on merkitystä siihen, miltä rakenteellisesti näyttää, koska pääosin laukalla etenevä koira on rakenteeltaan erilainen verrattuna ravaajaan. Jos jalostuksessa suositaan nopeita, laukkaavia malamuutteja, alkaa se myös pidemmällä tähtäimellä näkyä rodun ulkomuodossa. Tuomo Aaltonen kirjoitti: Malamuuttien parissa on jo niinpitkään keskitytty pääosin näyttelyharrastukseen ja laiminlyöty käyttöpuoli suuremmalla rintamalla Onneksi näyttää olevan tulossa innokkaita vetopuolenharrastajia lajinpariin ja toivo paremmasta ei ehkä ole kokonaan mennyt ja tulevat harrastajasukupolvet saavat nauttia työskentelevistä malamuuteista täysin rinnoin. Tässä olen Korhosen Annen kanssa täysin samaa mieltä: Aika rajua yleistystä. Itse en voi väittää olleeni vielä rodun parissa kovinkaan pitkään (ensimmäinen malamuutti tullut 2006, jota ennen tutustuttu rotuun pari vuotta). Silti en allekirjoita tuota väitettä, että käyttöpuoli on laiminlyöty suuremmalla rintamalla. On paljon käyttöpuolen harrastajia, joiden koirilta löytyy tuloksia, m sellaisia joita ei ihan joka koiralla ole, mutta he eivät pidä suurta ääntä itsestään ja koiriensa tekemisestä. Se, ettei koirilla kisata, tarkoita sitä, etteikö niillä harrasteta, käydä pitkillä vaelluksilla, vedetä pitkiä matkoja kotona reellä jne., se ei vaan näy missään ko kisatilastoissa. Sitten on ne henkilöt, jotka esittävät vahvoja mielipiteitä asioista perustuen täysin omaan, subjektiiviseen mielipiteeseen, mutta ovat siinä myös hyviä ja saavat ihmiset uskomaan, että heillä on se ainoa tärkeä tietotaito ja ymmärrys rodusta ja sen tilasta. Sitä en kiistä, etteikö uusien käyttöpuolen harrastajien rotuuntulo ilahduttaisi minuakin, mutta se että kaikki uudet malamuutinomistajat tulisivat tekemään näin, on ihan utopistinen harhaluulo ja toiveajattelua. Uusia malamuuttikasvattajia tulee kuin "sieniä sateella" ja ei voi kuvitella mitenkään, että kaikki syntyvät pennut menisivät niille, jotka harrastavat aktiivisesti käyttöpuolen juttuja. Näin suuressa määrässä kasvattajia on ikävä kyllä myös niitä, joiden kasvatusperiaatteet ovat ihan jossain m kuin työskentelevässä rekikoirassa. Näille ei ikävä kyllä mahda minkään. Tärkeintähän on käyttää jalostukseen vain rakenteeltaan ja luonteeltaan terveitä koiria, joilla ei ole geenivirheitä mm. woolly ja P Onneksi saamme kiittää nykyistä tiedettä, jonka avulla niitä pystytään tutkimaan, ja selvittämään kuka on minkäkin geenin kantaja kuka ei. Mutta valitettavasti joidenkin geenien pohjalta on myös tarkoitushakuisuutta miten jalostetaan. On olemassa rotumääritelmä minkä mukaan jalostuksen pitäisi mennä, kaikki mitä tehdään vastaan on väärin. Tarkoittaako tuo geenivirheen kantajien selvittäminen ja tarkoitushakuisuusjalostuksen kannalta sitä, että PN- tai woollykantajat pitäsi sulkea jalostuksesta, jotta ei jalosteta vastoin rotumääritelmää? Jos tarkoittaa, siinä kyllä mennään metsään Kyseiset geenitestit ovat loistava väline kasvattajille, joilla voidaan myös saada kantajat pidettyä jalostuksessa, mikäli ne muilta ominaisuuksiltaan ovat jalostuskelpoista materiaalia. Mikäli kantajat jätetään pois jalostuskäytöstä, on se geenipoolin

kaventamista ja pahimmillaan rotu alkaa pitkässä juoksussa myös muuttua. Pitkäkarvaisuusgeenin olemassaololla on olemassa joku tarkoitus, joka on sen rodussa pitänyt hamasta alkuhistoriasta alkaen. Polyneuropatiageeni ei tietysti sinänsä tuo mitään hyödyllistä itsensä osalta rodulle, mutta nyt voimme sulkea uudet tautitapaukset pois käyttämällä jalostukseen yksilöit jotka eivät yhdessä tuota sairaita yksilöitä. Polyneuropatian vuoksi on kuitenkin historiassa jätetty paljon koiria (jopa sukulinjoja) myös turhaan pois jalostuksesta, joilla olisi varmasti ollut annettavaa rodulle, mutta sitä varmaa, geeneihin perustuvaa tietoa ei silloin ollut jonka avulla olisi voinut välttää sukulinjojen "kuoleman".. Tuota Aija Hauta-ahon kirjoitusta en kyllä ymmärtänyt oikeastaan ollenkaan, mitä sillä haettiin... Jos tuo yksi esimerkki näyttelyist on tarkoitettu syyksi, miksi näyttelyissä ei kannata käydä, niin olipa erikoista. Ja muuten, eihän täällä taideta keskustelua käydä s saavatko malamuutit tarpeeksi liikuntaa vai eivät. Itse olen sitä mieltä, että yleensäkin käyttöpuoleen liittyvissä keskusteluissa on aivan liikaa vertailtu huskyjä ja malamuutteja keskenään, vaikka oikeastaan ainoa niitä yhdistävä tekijä on se, että ne ovat rekikoiria. Lähettäjä Tuomo Aaltonen - 13.04.13 13:43 Olisihan se kuitenkin hyvä jos luotetaan tuossa EJ rekkari asiassakin kasvattajiin, että se pentueen siirto EJ:stä FI:iin tapahtuu harkinnan kautta. Voihan se vahinko sattua huolellisellekin, niin ei tosiaan heitetä pentua pesuveden mukana viemäriin. Mutta niinkuin Minna tuolla mainitsi, niin ei niitä EJ:pentueita niin hirveästi onneksi ole, et ei se tosiaan rodun kannalta ole niin iso asia. Mitä tulee rodun tilaan vetokoirana, niin ajattelin lähinnä Suomen tilannetta. Miksi on niin synnkä kuva perustuu siihen kun katselee noita kisatuloksia, niin aika vähän on muuttivaljakoita kisaillut pidemmillä matkoilla. Aiemmin oli mahdollista osallistua jopa kahdella koiralla useamman kymmenen km kisoihin ja muuttivaljakoita oli viiden kahtapuolta ossllistujalistoissa(2005-). Nuo kisat olisi hyvä tapa nähdä mikä se taso muuteilla rekikoirina on. Se että joku ajelee itseksensä paljonkin ei välity muille harrastajille, kun tosiaan jokaisen harrastajan luo ei voi mennä seuraamaan miten ne koirat työskentelee. Samaan aikaan nättelykehiä on ravannut aika paljon useampi malamuutti. Tästä sain sellaisen käsityksen, että näyttelyt on ollut hallitsevassa asemassa kasvattajien ajattelussa mitä niiden koirien kanssa touhutaan. Aina ei tarvitse katsojana mennä kisapaikalle kun tuloslistoista voi päätellä paljonkin keskituntivauhdeista suhteessa olosuhteisiin ja jos olisi niin hyvin että kisoissa olisi useita muuttivaljakoita voisi niitä myös vertailla keskenään. ALMA lehsessä 4/2012 on hyvä Pierre Thibaultin haastattelu, joka kannattaa lukasta uudelleen. Siinä käsiteltiin mm. kokoasiaa ja näyttelypainotteisuutta ja työskentelymotivaatiota. Siinä Pierre oli hieman huolissaan malamuuttien tasosta Pohjois-Amerikassa mm. koon suhteen. Euroopan tilanteen hän näki parempana, täällä mm. testataan koiria enemmän kisoissa. Se on hyvä mikäli Anne ja Pierre ovat oikeassa ja ei ole huolta Euroopan muuttien tasosta, tässä asiassa olen mieluusti väärässä Lähettäjä Tuomo Aaltonen - 13.04.13 14:01 En tiedä mistä nuo hymiöt tupsahtivat tuohon edelliseen tekstiin, ei ollut tarkoitus. Anteeksi mikäli olen ymmärtänyt nämä foorumit väärin. Minulla oli käsitys että täällä tosiaan saa ilmaista oman mielipiteensä, vai poikkeaisi jonkin toisen mielipiteestä. Enkä kyllä aliarvioisi kenenkään ajattelukykyä että he perustaisivat oman näkemyksensä yhden foorumikirjoittelijan ajatuksille. Enkä ole missään vaiheessa väittänyt että oikea tieto asuisi minun pääkopassa. Olen ilmaissut oman näkemykseni asiasta ja mieluusti saa sen kumota ja jos joku osoittaa että malamuuttien tilanne oivana rekikoirana on hyvä, niin kuten edellisessä viestissä mainitsin tunnustan mielihyvin olleeni väärässä. Toivottavasti Suomen saloilla lymyää vetointoisia, sopivan kokoisia muutteja ja niitä kasvatetaan ja joku löytäisi tiensä minunkin valjakkooni. Lähettäjä Juha Timlin - 13.04.13 14:20

Tarkoittaako tuo geenivirheen kantajien selvittäminen ja tarkoitushakuisuusjalostuksen kannalta sitä, että PN- tai woollykantajat pitäsi sulkea jalostuksesta, jotta ei jalosteta vastoin rotumääritelmää? Jos tarkoittaa, siinä kyllä mennään metsään Kyseiset geenitestit ovat loistava väline kasvattajille, joilla voidaan myös saada kantajat pidettyä jalostuksessa, mikäli ne muilta ominaisuuksiltaan ovat jalostuskelpoista materiaalia. Mikäli kantajat jätetään pois jalostuskäytöstä, on se geenipoolin kaventamista ja pahimmillaan rotu alkaa pitkässä juoksussa myös muuttua. Pitkäkarvaisuusgeenin olemassaololla on olemassa joku tarkoitus, joka on sen rodussa pitänyt hamasta alkuhistoriasta alkaen. Polyneuropatiageeni ei tietysti sinänsä tuo mitään hyödyllistä itsensä osalta rodulle, mutta nyt voimme sulkea uudet tautitapaukset pois käyttämällä jalostukseen yksilöit jotka eivät yhdessä tuota sairaita yksilöitä. Polyneuropatian vuoksi on kuitenkin historiassa jätetty paljon koiria (jopa sukulinjoja) myös turhaan pois jalostuksesta, joilla olisi varmasti ollut annettavaa rodulle, mutta sitä varmaa, geeneihin perustuvaa tietoa ei silloin ollut jonka avulla olisi voinut välttää sukulinjojen "kuoleman".. Tarkoitan tuolla woolly asialla sitä että, tarkoituskella kaksi kantajaa astutetaan toivomalla saada pitkäkarvaisia pentuja. Se on täysin vastoin oikeaa ajattelutapaa. Woollyhan on se toimivin turkki tosiaan, mitä malamuutilla voi olla. Yksittäisiä tapauksia voi olla, mutta tarkoitushakuisuus on tylyä. PN.stä sen verran, että siitä ei ole mitään hyötyä koiralle, ajatuskin sen geenin liiasta/yleensäkään säilyttämisestä puistattaa, kos leikitään koiran kustannuksella. Ei kai kukaan halua kasvateilleen sellaista, ja tuntus että kaikki siitä ongelmasta haluaisivat eroon. Tuosta liikkumisesta, ei mitään "laukkakonetta" haetakkaan. Vaan kyltymätöntä päätä, oikeaa liikkuvuutta ja periksiantamattomuutta!! Me ei tarvita toista huskya, niitä on jo. ->mm. sprinttikisat eivät ole malamuuteeille tyypillisin kisamuoto, siinähän vaan haetaan nopeutta. Sitäpaitsi kait jokainen koira saa laukatakkin. Lähettäjä Sari Ursin - 13.04.13 17:56 Muuttivaljakoita ja muuttivaljakoita. Tuomo kirjoittaa: Se että joku ajelee itseksensä paljonkin ei välity muille harrastajille, kun tosiaan jokaisen harrastajan luo ei voi mennä seuraamaan miten ne koirat työskentelee. Katoppa, kun ei ole kuin yksi tai kaksi muuttia joillakin. Kun ei ole mahdollista hankkia valjakollista, saati kiertää rekikisoissa että "muut harrastajat" näkisivät. Herramanjekkana, jos oliskin joku malapoliisi, joka kyttäisi joka ikisen koiran ja sen omistajan tekemiset. Varmaan aseenkantoluvan silloin viimeistään hankkisin. Etkö luota ihmisen sanaan, jos hän kertoo tekemisistään? Tähän joku niilo varmaan sanomaan, että hanki joku toinen rotu, jos et pysty harrastamaan niin, että löydyt tuloslistalta. Vaan kun en halua. En vaihtaa rotua, enkä löytyä tuloslistalta. Ruoskikaa, kun tavataan. Pilaan rotua tietoisesti. Hirveän tuloskeskeiseksi on muuttunut tämä malamuuttiharrastus. Aivan kuin vain ne, joilla on numerolappu rinnassa olisivat ainoita oikeita malamuuttiharrastajia. Helkkarin hienoa on seurata valjakoiden työskentelyä ja saavutettuja tuloksia. Rodun harrastajana tunnen arvostusta ja ylpeyttä näitä ihmisiä kohtaan. Ehkäpä tästä lähtien arvostan vain niitä koiria, jotka ovat tuloksen takana. Koirat eivät erottele ihm tavatessaan, onko tuo "oikea" vai "väärä" muuttiharrastaja. Samaan aikaan nättelykehiä on ravannut aika paljon useampi malamuutti. Tästä sain sellaisen käsityksen, että näyttelyt on ollut hallitsevassa asemassa kasvattajien ajattelussa mitä niiden koirien kanssa touhutaan. Sellaisen käsityksen saa, millaisen haluaa. Tai millaisena sen joku toinen toiselle totuutena syöttää. Tässä maailmassa ei mikään ole joko tai. Pahoittelen, että tekstissäni ei ole yhtään hymiötä.

Lähettäjä Tuomo Aaltonen - 13.04.13 18:39 Hui, nyt on viisasta vetäytyä taka-alalle kun aseiden hankkimista ruvetaan harkitsemaan. Lähettäjä Juha Timlin - 13.04.13 19:10 Älä Tuomo ole huolissasi, ei Sari asetta saisikaan, se mokas sen mahdollisuuden äsköisessä kommentissaan.. Lähettäjä Rami Kurikka - 13.04.13 19:22 Älä Tuomo ole huolissasi, ei Sari asetta saisikaan, se mokas sen mahdollisuuden äsköisessä kommentissaan.. Nythän mennään syöttämään sanoja toisen suuhun, eihän missään ketään aseella uhata, vaan toisessa lauseessa todetaan aseenkantoluvan hankkimista. Sattohan tuo tarkoittaa malamuuttiharrastuksen muuttamista metsästysharrastukseksi. Vai vieläkö pidätte näkemyksenne? ( tähän hirveesti hymiöitä ja kaikkee ihquu ) Lähettäjä Virpi Salminen - 13.04.13 19:23 Sarin kanssa kyllä samaa mieltä, että joskus saa sen käsityksen että jos ei ole mahdollisuutta pitää isoa laumaa, ajella pitkiä matkoja koirillasi, mielellään hirveä paino reessä tai käydä pitkillä tunturivaelluksilla koiriesi kanssa, niin et ole "oikea" malamuuttiharrastaja, etkä näin ollen voi omistaa rodunomaisia koiria vaan sulla on pakko olla jotakin pullamössökoiria ja jos ne vielä pärjää näyttelyssäkin, niin ne on vielä mössömpiä :( Koirissahan ei välttämättä ole vikaa lainkaan, omistajien resurssit vaan voi olla sellaiset ettei pysty. Onko se syy olla ottamatta malamuuttia, ei minun mielestäni. Meillä vedätetään ja on tuloksiakin, tosin vain näistä ei kenenkään arvostamista sprinteistä, mu se ei johdu koirista, vaan omista mahdollisuuksista, meillä käydään myös näyttelyissä ja pärjätään ihan kohtuullisesti sielläkin, me harrastetaan myös kuormanvetoa ja kolmella neljästä on tulos sieltäkin, neljäs on liian nuori vielä, mutta en koe että koirani olisivat huonompia kun nämä painoja perässään vetävät pitkän matkan ajajienkaan. Ainakin ne pärjäävät tasaisestiniin kisoissa, kokeissa kuin näyttelyssäkin, joten sen perusteella pidän niitä hyvinä, rodunomaisina malamuutteina. Ei se pelkkä pitkänmatkan vetäminen tee malamuuttia, vaan kaikki nämä kolme asiaa yhdessä. - Virpi - Lähettäjä Juha Timlin - 13.04.13 19:34 Rami Kurikka kirjoitti: Älä Tuomo ole huolissasi, ei Sari asetta saisikaan, se mokas sen mahdollisuuden äsköisessä kommentissaan.. Nythän mennään syöttämään sanoja toisen suuhun, eihän missään ketään aseella uhata, vaan toisessa lauseessa todetaan aseenkantoluvan hankkimista. Sattohan tuo tarkoittaa malamuuttiharrastuksen muuttamista metsästysharrastukseksi. Vai vieläkö pidätte näkemyksenne? ( tähän hirveesti hymiöitä ja kaikkee ihquu ) Ei olekkaan suora uhkaus. Se on kato pyssypuolella tuo laki mennyt nyt sellaseksi, että tuollanen teksti riittää luvan

eväämiseen. Tulkitkoon sen miten haluaa, lujassa olisi.b) Mutta okei, annetaan aseiden olla, sitäpitsi pitäisi hankkia se metsästyskortti. Oon kuullu että jotkin ovat käyttäneet jopa hirvenpyynnissä Malamuuttia, tiä sitä sitte. Jälkikoirana olisi varmasti pätevä..juu Lähettäjä Sari Kinnunen - 13.04.13 23:35 Minusta sellaista tilannetta ei edes pitäisi olla, että tätä siirtoa tarvitsee edes miettiä. Kasvattajan tulee kantaa vastuu myös virheistään ja jos virhe on se, että esim. harkitsemattomasti pidetään laumassa yhdessä sekä uroksia ja narttuja, jotka sitten pääs lisääntymään ilman kasvattajan harkintaa, pitäisi jokaisella tiedossa olla, että pentuja syntyy. Kasvattajalla on kuitenkin mahdollisuuksia, hän voi esim. ultrata koiran, todeta tilanteen ja tarvittaessa keskeyttää jo alkaneen tiineyden. Tämä toki siinä tilanteessa sikäli mikäli hän on edes huomannut astumisen tapahtuneen. Vahinkoja voi sattua, mutta silloin pitää kantaa vastuu ja jos tuotoksena on EJ-rekkaus niin ainoa mitä se rajoittaa on jalostaminen. Voihan yhdistelmän uusia suunnitellusti ja saada pennut FI-rekkaan. Jokainen ns. turha suunnittelematon pentue on varmasti tässäkin rodussa aivan liikaa. Rotu ei ole niin suurilukuinen. Juha Timlinille; Huomattavasti parempi tapa varmistaa woolyjen syntyminen on, että liittää yhteen kaksi woolyä. Ei nimittäin ole todellakaan varmaa, että kaksi kantajaa saa aikaiseksi woolyturkkisia pentuja. Ja jos kasvattaja kantaa vastuunsa tästä asiasta, voihan hän rekata wooly pennut sinne EJ-rekkaan. Ennen tätä mahdollisuutta testata koirien turkkeja kukaan ei voinut ennakoida mitä pentueeseen syntyy, nyt meillä on työkalu joka auttaa tässä asiassa, mutta ei sekään ole mikään onni ja autuus, se on vain yksi osa jalostuksen kokonaisuudessa, josta kasvattajalla on mahdollisuus ottaa selvää suunnitellessaan pentuetta ennen kahden koiran yhdistämistä. Lähettäjä Tero Nikmo - 13.04.13 23:48 Marja-Liisa Kiuru kirjoitti: Pitkäkarvaisuusgeenin olemassaololla on olemassa joku tarkoitus, joka on sen rodussa pitänyt hamasta alkuhistoriasta alkaen. Muuhun aiheen keskusteluun sen enempää kantaa ottamatta, tuo Marja-Liisan mainitsema asia on minua mietityttänyt jo jonkin aikaa... Lähinnä olen miettinyt sitä mahdollisuutta, että olisiko tuo geenimuunnos voinut tulla rotuun kultaryntäyksen aikoihin, kun malamuutteihin sotkettiin lähes kaikkea mahollista, mitä saatavilla oli? Ts. voisiko olla mahdollista, että se ei kuulukaan alkuperäiseen malamuutin perimään, vaan olisi saanut jalansijaa rodussa vasta kun siihen sotkettiin muita rotuja sekaan? - Tero Lähettäjä Anne Korhonen - 14.04.13 01:18 Pitkäkarvaisuus geeni on myös muissa pohjoisissa pystykorvaroduissa, esim pohjanpystykorva, akita, laikat, husky..