Vyöteoria. Orbitaalivyöt

Samankaltaiset tiedostot
Vyöteoria. σ = neμ. Orbitaalivyöt

TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

FY6 - Soveltavat tehtävät

Passiiviset piirikomponentit. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

PUOLIJOHTEISTA. Yleistä

Luento 2. SMG-2100 Sähkötekniikka Risto Mikkonen

Puolijohteet. luku 7(-7.3)

Kiinteiden'materiaalien'magnee-set'ominaisuudet'

Häiriöt kaukokentässä

Luento 12. Kiinteät aineet

Luku 23. Esitiedot Työ, konservatiivinen voima ja mekaaninen potentiaalienergia Sähkökenttä

Luku 5. Johteet. 5.1 Johteiden vaikutus sähkökenttään E = 0 E = 0 E = 0

Suprajohteet. 19. syyskuuta Syventävien opintojen seminaari Suprajohteet. Juho Arjoranta

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

SMG-4300: Yhteenveto ensimmäisestä luennosta

Määräys STUK SY/1/ (34)

4 ev OY/MFP R Materiaalifysiikan perusteet P Ratkaisut 6, Kevät 2017

Luento 2. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Materiaalifysiikkaa antimaterialla. Filip Tuomisto Teknillisen fysiikan laitos Aalto-yliopisto

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

Sähköstatiikka ja magnetismi Kondensaattorit ja kapasitanssi

1 a) Eristeiden, puolijohteiden ja metallien tyypilliset energiakaistarakenteet.

Alikuoret eli orbitaalit

SMG-4450 Aurinkosähkö

Luento 2. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

PUOLIJOHTEET tyhjennysalue

Liitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM

SÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017

Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

Kiinteiden materiaalien magneettiset ominaisuudet

Fysikaalisten tieteiden esittely puolijohdesuperhiloista

Magneettinen energia

4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla.

RATKAISUT: 18. Sähkökenttä

Muita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka

Normaalisti valmistamme vastuksia oheisen taulukon mukaisista laadukkaista raaka-aineista. Erikoistilauksesta on saatavana myös muita raaka-aineita.

Fy06 Koe ratkaisut Kuopion Lyseon lukio (KK) 5/13

781611S KIINTEÄN OLOMUODON KEMIA (4 op)

Fy06 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Luento Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Luku 27. Tavoiteet Määrittää magneettikentän aiheuttama voima o varattuun hiukkaseen o virtajohtimeen o virtasilmukkaan

RATKAISUT: Kertaustehtäviä

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

Lataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla!

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

Luento 8. Lämpökapasiteettimallit Dulong-Petit -laki Einsteinin hilalämpömalli Debyen ääniaaltomalli. Sähkönjohtavuus Druden malli

Luento 1 / SMG-1100 Piirianalyysi I Risto Mikkonen

DEE Sähkötekniikan perusteet

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ

Sähkökemian perusteita, osa 1

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT

Maxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi?

Elektroniikan kaavoja 1 Elektroniikan Perusteet I1 I2 VAIHTOVIRROILLA. Z = R + j * X Z = R*R + X*X

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Kiinteän aineen ominaisuuksia I. Kiteisen aineen perusominaisuuksia

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist

12. Eristeet Vapaa atomi. Muodostuva sähköinen dipolimomentti on p =! " 0 E loc (12.4)

PIIRIANALYYSI. Harjoitustyö nro 7. Kipinänsammutuspiirien mitoitus. Mika Lemström

DEE Sähkötekniikan perusteet

2 Eristeet. 2.1 Polarisoituma

SMG-4450 Aurinkosähkö

Sähkötekiikka muistiinpanot

Sähkötekniikan perusteet

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Sähköstaattinen energia

DEE Aurinkosähkön perusteet

ja sähkövirta I lämpövirtaa q, jolloin lämpövastukselle saadaan yhtälö

DEE Aurinkosähkön perusteet

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Kiteinen aine. Kide on suuresta atomijoukosta muodostunut säännöllinen ja stabiili, atomiseen skaalaan nähden erittäin suuri, rakenne.

Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

KURSSIN TÄRKEIMPIÄ AIHEITA

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ


Mittayksikköjärjestelmän fysikaaliset perusteet, osa II b, sähkösuureet. 1. Jännite ja Josephson-ilmiö 4. Sähkösuureiden yksiköt SI-järjestelmässä

FYSIIKKA. Pasi Ketolainen Mirjami Kiuru. Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA

KYSYMYS: Lai*akaa varaukset järjestykseen, posi9ivisesta nega9ivisempaan.

biologisen materian sähkönjohtavuusominaisuuksien määritys

Käsitteitä. Hapetusluku = kuvitteellinen varaus, jonka atomi saa elektronin siirtyessä

Kuva 6.6 esittää moniliitosaurinkokennojen toimintaperiaatteen. Päällimmäisen

Luku 5: Diffuusio kiinteissä aineissa

9. JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p.

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

j = I A = 108 A m 2. (1) u kg m m 3, (2) v =

12. Eristeet Vapaa atomi

Kiinteiden materiaalien rakenne

Z 1 = Np i. 2. Sähkömagneettisen kentän värähdysliikkeen energia on samaa muotoa kuin molekyylin värähdysliikkeen energia, p 2

Sähköstatiikka ja magnetismi Coulombin laki ja sähkökenttä

Transkriptio:

Vyöteoria Elektronirakenne ja sähkönjohtokyky: Metallit σ = 10 4-10 6 ohm -1 cm -1 (sähkönjohteet) Epämetallit σ < 10-15 ohm -1 cm -1 (eristeet) Puolimetallit σ = 10-5 -10 3 ohm -1 cm -1 σ = neµ elektronien lkm elektronin varaus elektronien liikkuvuus Orbitaalivyöt Metallien, epämetallien ja puolimetallien väliset erot: - Energiavöiden miehitys - Miehitettyjen ja tyhjien energiavöiden välinen energiaero

Sommerfeldin vapaa elektroni -teoria: - elektroni potentiaalikuopassa E 0 N(E) Korkein miehitetty energiataso Miehitetyt energiatasot Energia E F - elektroni kidehilassa N(E) E 0 Kielletyt energiataso Energia

Vyörakenteen havaitseminen Röntgenemissiospektroskopia UV-spektroskopia Esimerkki Al (M L siirtymät) Metallien vyörakenne Valenssivyö osittain elektronien miehittämä Esimerkki Na Esimerkki Be E F

Eristeet ja puolijohteet (1) Eristeet (2) Sisäinen puolijohde (3) Ulkoinen puolijohde Esim. Timantti Si Si + Si + 10-2 %As 10-2 % Ga Esimerkki Timantti ja pii σ* σ Energiakuilu: C 5,47 ev Si 1,11 ev

Esimerkki TiO y d y z d z NaCl-rakenne d 2 -konfiguraatio (t 2g ) metallinen sähkönjohde (10 3 ohm -1 cm -1 ) d yz z y Esimerkki NiO y d 2 y 2 z NaCl-rakenne d 8 -konfiguraatio (t 2g6 e g2 ) eriste (10-14 ohm -1 cm -1 ) d z 2 y

Esimerkki Hapetus-pelkistyspuolijohteet, NiO - Puhdas NiO on sisäinen puolijohde - Kuumennus 1000 o C:een: Ni 2+ Ni 3+ + e - (osittain) => 2+ 3+ Ni1-3Ni2VO - Hyvä sähkönjohtokyky: Ni 2+ Ni 3+ + e - Ni 3+ Ni 2+ + p + Esimerkki n- ja p-tyypin tyypin puolijohde (a) Si + 0,01 % As (b) Si + 0,01 % Ga

Esimerkki pn-liitos - tasasuuntaaja + virta kulkee - - virta ei kulje + Esimerkki - termistorit (Fe 3 O 4, NiO) - valojohtavuus (Se) Kiinteiden aineiden sähköisiä ominaisuuksia Thomson-efekti - Potentiaaliero homogeenisessa sähkönjohtimessa on suoraan verrannollinen lämpötilaeroon N kuuma N Termoelektrinen efekti - Kahden erilaisen metallin liitoksessa jännite-ero: (1) materiaalit (2) lämpötila kylmä Peltier-efekti - Kahden erilaisen metallin liitoskohdan yli muodostuvan potentiaalin suuruus riippuu metalleista ja lämpötilaerosta - Tasapainossa liitoksen kummallakin puolella Fermitaso on sama E Metalli Puolijohde U E F E F Valenssivyö e - E F E E Lämpötila laskee Valenssivyö Johtavuusvyölle siirtyy elektroneja liitoksen yli

Esimerkki jäähdytin Puolijohde: johtavuusvyölle siirtyy elektroneja liitoksen yli metallista (E = U + 3/2 kt). Metalli: Lämpötila laskee (Q = ΠI) Esimerkki virtalähde Seeback-efekti - Virtapiirissä kulkee sähkövirta niin kauan kun liitokset ovat eri lämpötiloissa σ A (T 1 T 2 ) Π AB(T1 ) Π AB(T2 ) σ B (T 1 T 1 ) E = ( σ A σ B )( T 1 T 2 ) + Π AB T2 ( ( ) Π AB( T 1) )

Esimerkki termopari Pt 13 % Rh T Pt O o C Dielektriset materiaalit - Eristeitä (1) kestävät suuria jännitteitä (2) ei energiahäviöitä - Vaihtelevassa lämpötilassa materiaali polarisoituu - ei varausten liikettä - Yleensä polarisaatio häviää sähkökentän hävitessä - poikkeus: ferrosähköiset materiaalit

Esimerkki Kondensaattori (kapasitaattori) Tyhjiö 8,554. 10-12 F m -1 C o = ε 0 A d Dielektrinen täyte C 1 = ε 0 εa d (C 1 C 0 ) Q 0 =C 0 V ε= C 1 C 0 varastoitu varaus potentiaaliero suhteellinen permittiivisyys Suhteellisen permittiivisyyden tyypillisiä lukuarvoja: - Ilma ε 1 - Ionisidokselliset materiaalit ε = 5 10 - Ferrosähköiset materiaalit (esim. BaTiO 3 ) ε = 10 3 10 4 Ferrosähköiset materiaalit suuret permittiivisyydet jäännöspolarisaatio polarisaatio ei riipu lineaarisesti jännitteestä kyllästyspolarisaatio Eräitä ferrosähköisiä materiaaleja: BaTiO 3 < 120 o C KNbO 3 < 434 o C PbTiO 3 < 490 o C

Crystal Structure Point Groups Centro- Symmetric Non-centrosymmetric Piezoelectric Pyroelectric Triclinic _ 1, 1 _ 1 1 1 Monoclinic 2, m, 2/m 2/m 2, m 2, m Orthorhombic 222, mm2, mmm mmm 222, mm2 mm2, Tetragonal 4, 4, 4/m, 422, 4mm, 42m, (4/m)mm 4/m, (4/m)mm 4, 4, 422, 4mm, 42m 4, 4mm Trigonal 3, 3, 32, 3m, 3m 3, 3m 3, 32, 3m 3, 3m Heagonal 6, 6, 6/m, 622, 6mm, 6m2, (6/m)mm 6/m, (6/m)mm 6, 6, 622, 6mm, 6m2 6, 6mm Cubic 23, m3, 432, 43m, m3m m3, m3m 23, 43m ------ Esimerkki BaTiO 3 (perovskiitti) T > 120 o C T < 120 o C Kuutiollinen Suuri ε Tetragooninen Vääristynyt rakenne => jatkuva polarisaatio Ti siirtynyt n. 10 pm oktaedrin keskustasta

Dipolien orientaatio Ferroelektrinen orientaatio Ferroelektriset alueet Antiferroelektrinen orientaatio Displasiivinen muutos Lämpöliike pienentää orientaatiota Ferroelektrisyys katoaa lämpötilassa T c Ferrosähköinen materiaali ei symmetriakeskusta Käyttö: kondensaattorit

Pyroelektrisyys Esimerkki ZnO wurtsiittirakenne ei symmetriakeskusta spontaani polarisaatio ulkoinen kenttä ei vaikuta polarisaation suuntaan O 2- : hcp Zn 2+ : T + ΔP = ΠΔT polarisaatio kasvaa lämpötilan funktiona Käyttö IR-detektorit Esimerkki Triglysiinisulfaatti T < 49 o C: Avry P2 1 : ferroelektrinen T > 49 o C: Avry P2 1 /m: paraelektrinen

Pietsoelektrisyys ei symmetriakeskusta mekaanisen rasituksen seurauksena kide polarisoituu ilmiö riippuu kiderakenteesta ja rasituksen suunnasta Ferroelektrisyys => pyro- ja pietsoelektrisyys Pyroelektrisyys => pietsoelektrisyys Esimerkki PTZ (lyijyzirkonaattititanaatti) monikiteinen keraaminen materiaali Käyttö Avaruusryhmän määrittäminen ultraäänikuvantaminen äänentoisto mikrofonit kovaääniset sytyttimet

Suprajohtavuus H. Kammerlingh Onnes K. A. Müller ja J. G. Bednorz Alkuaineiden suprajohtavuus

Oksidiset suprajohteet Meissner-ilmiö Vastus lämpötilan funktiona Kriittinen magneettikenttä lämpötilan funktiona Esimerkki YBa 2 Cu 3 O 7 Keraamisten suprajohteiden rakenne YBa 2 Cu 3 O 7-δ ideaali triperovskiittirakenne happivajaat perovskiitit ortorombinen tetragooninen TGA/DTA:

Tl 2 Ca Ba 2 Cu y O z Tl 2 Ba 2 CuO 6 1 Tl 2 CaBa 2 CuO 8 Tl 2 CaBa 2 Cu 3 O 10 3 2 T c kuparitasojen lukumäärän funktiona Tl-Ca-Ba-Cu-O Tl-tasojen lkm Cu-tasojen lkm 1-0-2-1 1 1 - T c (K) 1-1-2-2 1 2 80, 103 1-2-2-3 1 3 110 2-0-2-1 2 1 80-85 2-1-2-2 2 2 108 2-2-2-3 2 3 125 Suprajohteiden käyttösovellutuksia (1) Suurtehosovellutukset Energiansiirto/varastointi Levitaatiojunat (2) Elektroniikkasovellutukset Supertietokoneet SQUID (superconducting quantum interface device) Ohutkalvot Käyttösovellutusten pullonkauloja: Materiaalien pysyvyys, kestävyys, jne. Materiaalien laatu